Työeläkevarojen sijoittaminen ja tulevaisuus

Transkriptio

1 Alustus Kansantaloudellisessa yhdistyksessä Työeläkevarojen sijoittaminen ja tulevaisuus Kari Puro

2 2 Työeläkesijoittamisen ajankohtaiset keskusteluaiheet Kehityshankkeen näkökulmat riskinkantokyvyn parantaminen ja sen myötä lisätuottojen hakeminen tekniset parannukset säännöstöön Suomeen sijoittaminen Tärkein päämäärä työeläkemaksun nousupaineen hillitseminen Olennaista on, kuka riskit kantaa

3 3 Työeläkerahastojen luonne Suomessa työeläke on vakuutus työansioiden loppumista vastaan eläkkeet ovat etuusperusteisia vakuuttajina toimivat työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat työeläkevarat ovat näissä eläkelaitoksissa niiden eläkevastuun katteena yksittäisillä henkilöillä ei ole omaa eläkesäästöpottia sulkee pois yksilölliset sijoitusvalinnat

4 4 TyEL-maksu erilaisillla tuotto-oletuksilla Matala 2.5 Perus 3,5 Korkea 4.5 Lähde: ETK

5 5 Työeläkesijoittamisen ensimmäiset vuosikymmenet Volyymi alkoi nollasta 1962 Takaisinlainauksen dominoiva rooli Työnantajakollektiivi maksoi koko maksun Työnantajakollektiivi sai matalasta korosta koituneen mahdollisen hyödyn Korkona laskuperustekorko, joka myös eläkelaitoksen vuotuinen tuottovaatimus Ei juurikaan vakavaraisuuspuskurin tarvetta työeläkelaitoksille

6 6 Työeläkesijoittamisen ensimmäiset vuosikymmenet (jatkuu) Rahamarkkinoiden vapautuminen => takaisinlainauksen kysyntä romahti muutamassa vuodessa Valtion lainat astuivat sijaan Tilanne ei tyydyttävä: varojen oli määrä palata elinkeinoelämän käyttöön Joukkovelkakirjasijoituksissa korkoriski => vakavaraisuuspuskurin tarve Osakesijoituksissa kurssiriski => vielä enemmän vakavaraisuuspuskurin tarvetta Vuonna 1997 sijoittamisen reunaehdot uudistettiin

7 Eläkevarojen osuus BKT:sta EU-maissa pilareittain pilari 2. pilari Italia Kreikka Belgia Ranska Espanja Itävalta Portugali Saksa Luxemburg Tanska Irlanti Suomi Iso- Britannia Ruotsi Alankomaat Osuudet ovat vuosilta Lähde: TELA

8 Työeläkeyhtiöiden sijoitusten jakautuminen vuosina takaisinlainat Suomen valtio euro jvk:t, osakkeet TEL-takaisinlainat Osakesijoitukset Muut korkosijoitukset Kiinteistösijoitukset Vuodet kirjanpitoarvoilla, siirtymä markkina-arvoihin, vuodesta 1999 markkina-arvoilla Lähde: Tapiola

9 9 Yksityisen sektorin työeläkevarojen tuotto vuosina , %/v sitoutuneesta pääomasta ,6 11,4 Nimellinen Reaalinen 8,2 8,0 7,9 6,6 3,6 5,0 0,3 0,9 1997* Keskim. * Vuodelta 1997 vain yhtiöiden tiedot Lähde: TELA

10 Katesäännökset Suomen lainsäädännössä vastaavat (tietenkin) EU-direktiivejä Sovelletaan myös työeläkeyhtiöihin Yleisperiaatteet turvaavuus tuotto riittävä likvidisyys monipuolisuus hajauttaminen 10 Enimmäismääriä riskipitoisille omaisuuslajeille (eivät riitä takaamaan monipuolisuutta ja hajautusta) Säännökset riskikeskittymien välttämisestä

11 11 Vakavaraisuussäännökset Vuoden 1997 uudistuksen eräs ydinkohta Tarkoituksena vahvistaa työeläkelaitosten riskinkantokykyä (sijoitustuottojen parantaminen) sopeuttaa riskinottomahdollisuudet vakavaraisuuteen Toimintapääomarajat, jotka riippuvat sijoitusten jakaumasta Rajoja vastaavat sanktiot

12 Tavoitevyöhyke Esimerkki toimintapääoman kehityksestä 12 Periaatekuvio Vakavaraisuusraja vuosi 1 vuosi 2 vuosi 3 vuosi 4 vuosi 5 Vastuuvelka Toimintapääoma

13 Kate- ja vakavaraisuussäännösten yhdistäminen 13 Välttämätöntä siitä riippumatta, mitä muita uudistuksia tehdään sijoitusmarkkinoiden ja instrumenttien nopea kehitys => kaavamainen säännöstö ei voi pysyä kehityksen mukana instrumentin kohtelun pitää perustua todelliseen eikä juridiseen luonteeseen silloin, kun nämä eroavat päällekkäisen työn välttäminen STM perustamassa lainsäädäntöhanketta

14 14 Laskuperustekorko Tehtävä luonnehditaan usein vuotuiseksi tuottovaatimukseksi ennen 1997 olikin sellainen nykyisin määrittelee osuuden, joka ko. vuonna siirretään lopullisesti eläkerahastoihin jos tuotot eivät riitä, käytetään puskuria (toimintapääoma) Määräytyminen nykyisin riippuu eläkelaitosten keskimääräisestä vakavaraisuudesta minimi 3 %

15 15 Laskuperustekorko (jatkuu) Rooli jatkossa määrittelee, minkä verran siirretään eläkerahastoihin tai (eräissä malleissa) sieltä pois ei siis vuotuinen tuottovelvoite, vaan rahastoonsiirtovelvoite vanha rooli sekoittaa edelleen keskustelua ei koron roolissa juuri missään uusi termi: eläkevastuiden täydennyskerroin

16 16 Sijoitusriskeihin liittyvä dilemma TEL-järjestelmässä: Liikaa riskiä: riski voi realisoitua maksunkorotuspaine kasvaa eläkkeitä leikataan Liian vähän riskiä: tuotot jäävät mataliksi maksunkorotuspaine kasvaa eläkkeitä leikataan

17 17 Kuka kantaa maksutasoon liittyvän riskin? Nykysäännöin työeläkemaksun maksajat, eli työnantajat vakuutetut Jos työnantajien maksutaso kiinnitetään: ensisijaisesti vakuutetut toissijaisesti myös eläkkeensaajat Jos kokonaismaksu kiinnitetään: vakuutetut ja eläkkeensaajat

18 18 Osakesijoitukset Tuotto-odotus korkeampi kuin riskittömillä sijoituksilla pakko olla: muuten kukaan ei ottaisi riskiä empiirinen aineisto tukee menneisyyden osalta eläkesijoittamisessa pitkä aikahorisontti antaisi mahdollisuuden riskinottoon Tuotto-odotus on eri asia kuin tuotto voi olla pitkiäkin huonoja periodeja osakepreemion suuruus? demografian vaikutus? alueelliset erot (vanhat maat, nousevat taloudet)?

19 19 Keinoja riskinkantokyvyn kohentamiseksi sallitun riskitason kasvattaminen vakavaraisuusmekanismin tekninen parantaminen toimintapääomapuskurin kasvattaminen sallitaan, että huonoina vuosina laskuperustekorko menee alle 3 %:n (jopa alle nollan) radikaalimmat ajatukset: osakeindeksisidonnainen vastuuvelka tai tuottosidonnainen vastuuvelka

20 20 Tarkastelussa olleet mallit Nykymallin kehittäminen toimintapääoman lisääminen laskuperustekorkokaavan säätäminen Tuottomalli laskuperustekoron sitominen osittain alan keskimääräiseen tuottoon Indeksimalli laskuperustekoron sitominen osittain annettuun indeksiin ( maailmanindeksi ) VM:n malli eläkelaitoskohtainen tuottomalli

21 21 Sijoitusriskien puskuri Keskeinen päätös on tehtävä kysymyksessä kantaako sijoitusriskin eläkelaitos puskurina toimintapääoma siirretäänkö riskiä eläkejärjestelmälle puskurina siltä osin vastuuvelka ja otettava kantaa eläkelaitoksen päätöksentekovapauteen/ohjaamiseen Järjestelmälle voidaan siirtää yleistä sijoitusriskiä, mutta eläkelaitos tarvitsee toimintapääomaa kantamaan poikkeamariskinsä Järjestelmän riskillä olevan osuuden kasvattaminen lisää painetta sijoitusten yhtenäistämiseen

22 22 Vastuuvelka ja toimintapääoma Tuottojen kannalta ei sinänsä ole merkitystä, minkä nimisen erän katteena sijoitettavat varat ovat (toimintapääoma ja vastuuvelka ovat tässä suhteessa samanarvoisia) Vastuuvelkaan sisältyvä indeksi- tai tuottosidonnainen lisävakuutusvastuu puskuroi järjestelmän yhteisellä vastuulla olevaa tuottojen heilahtelua Toimintapääoma toimii eläkelaitoskohtaisen riskin puskurina (siis sekä allokaatiopoikkeama että poikkeamat kunkin sijoituslajin sisällä) Eläkelaitoskohtainen tuottovaatimus on toimintapääoman kasvattamista toisella nimellä

23 23 Osakeindeksisidonnainen vastuuvelka Laskuperustekorko sidotaan osakeindeksin kehitykseen tietyn vastuuvelan osan osalta (10 %?) voi siis mennä alle 3 %:n, jopa alle 0:n poistaa osakkeiden arvonmuutosriskin ko. osasta salkkua Hyviä puolia hyödyntää eläkevarojen pitkää sijoitushorisonttia Ongelmia sitoo osakesijoituksiin tältä osin vähentää hajautusta governance-ongelma: kuka valitsee indeksin? Kuka muuttaa indeksiä?

24 24 Tuottosidonnainen vastuuvelka Laskuperustekorko sidotaan eläkelaitosten keskituottoon tietyn vastuuvelan osan osalta (50 %?) voi siis mennä alle 3 %:n, jopa alle 0:n poistaa osan sijoitusmarkkinoiden yleisen heilahtelun muodostamasta riskistä Hyviä puolia hyödyntää eläkevarojen pitkää sijoitushorisonttia nykymalli on nähtävissä viipeellisenä tuottomallina Ongelmia vuotuinen rahastoonsiirtovelvoite selviää jälkikäteen ja riippuu muiden eläkelaitosten (erityisesti suurten) ratkaisuista vähentää hajautusta

25 25 Indeksi- ja tuottomallia yhdistävä malli Korvataan indeksimallissa käytetty osakeindeksi eläkelaitosten noteerattujen osakkeiden keskimääräisellä tuotolla Suurten eläkelaitosten painoa rajoitetaan keskiarvossa Ei indeksimallin päätöksenteko-ongelmaa indeksin valinnassa Tuottomallin sijoitussalkkuja yhdenmukaistava vaikutus lievenee, koska sijoitusallokaatioiden erolla ei ole vaikutusta tuottovaatimukseen

26 26 Keinoja riskinkantohalun kohentamiseksi hyvitykset riippumaan vain toimintapääoman määrästä (nyt riippuvat myös vakavaraisuudesta suhteessa riskeihin) nykyiset ongelmat: riskin lisääminen pienentää hyvityksiä vaikka vakavaraisuus entinen, ohjaa pysymään tavoitevyöhykkeellä ns. tavoitevyöhykkeen hävittäminen näyttää ohjaavan siihen, ettei toimintapääomaa hyödynnetä täysimääräisesti

27 Sijoittaminen Suomeen

28 SIJOITUSKANTA ALUEITTAIN Eläkevakuutusyhtiöt 28 MRD.EUR I/05 Suomi Muu euroalue Muu maailma Lähde: TELA

29 SIJOITUSKANTA ALUEITTAIN Eläkevakuutusyhtiöt % 80 % 60 % % % % Suomi Muu euroalue Muu maailma I/05 Lähde: TELA

30 30 Miksi tarvittaisiin lisää investointeja Suomeen? Suomen hyvinvointi on saavuttanut pisteen, jossa kilpailukyky alhaisen jalostusarvon tuotannossa ja palveluissa ei riitä. Korkeampi jalostusaste edellyttää innovaatioita, mihin tarvitaan korkeaa koulutustasoa ja teknologiaa muutos on hidas ja sitoo pääomia pitkäksi aikaa. Ilman investointeja ei ole talouskasvua, mikä uhkaa niin julkisen talouden tasapainoa kuin eläkejärjestelmää.

31 31 Onko Suomessa pääomapula? Kotitaloudet lisääntyneestä velanotosta huolimatta vahvasti pääomaylijäämäisiä, riskinotto alhaista. Yritysten pääomarakenteet poikkeuksellisen hyvässä kunnossa vaikkakin mm. osinkoverotuksen muutokset ja alhainen korkotaso ovat lisänneet vieraan pääoman houkuttelevuutta. Valtion talous tasapainossa, mutta paineita verotuksen keventämiseen on. Eläkejärjestelmä vain osittain rahastoitu mutta vastuut pitkiä riskinottomahdollisuudet rajoitettuja. Ulkomainen pääomantarjonta voimakasta.

32 32 Mitä voitaisiin tehdä? Pääomia riittävästi, miten reaali-investoinnit kohdentuisivat Suomeen? Yrittäjyyteen kannustaminen Pääomasijoittamisen lisääminen Verotuksen (kokonaisveroaste) alentaminen Rahasto- ja arvopaperistamishankkeiden edistäminen Infrastruktuurisijoitusten rahoitusratkaisujen kehittäminen Listautumiskynnyksen madaltaminen

33 33 Eläkesijoittajan mahdollisuudet? Pääomasijoitusten lisääminen vaatii joko kotimaisten pääomarahastojen kehittämistä (mm. ulkomaisten sijoittajien verokohtelu) tai suorien sijoitusten lisäämistä Osallistuminen infrastruktuurihankkeisiin Vaatimuksena riittävä, vakaa tuotto Osallistuminen riittävän kokoisten listaamattomien yritysten kehittämiseen listautumiskelpoisiksi Sijoitukset pitkiin yrityslainoihin ja inflaatiolinkattuihin valtionlainoihin

34 34 Yhteenveto Suomeen sijoittamisessa Perimmäinen tavoite kotimaisen työllisyyden edistäminen sinänsäkin hyvä tärkeä eläkkeiden rahoituksen kannalta (jakojärjestelmäosuus) EU-jäsenyys estää pakkoratkaisut Suurempiin yrityksiin sijoittaminen mikä on suomalainen yritys työllistämismielessä? ei voida taata, että lisärahoitus turvaa työpaikat Suomessa noteeratuissa yrityksissä ei juuri mahdollisuuksia lisätä omistusta Alkaviin ja pieniin yrityksiin sijoittaminen keinoja etsitään