Sijoitusuudistus työeläkevakuutuksessa Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous

Transkriptio

1 Sijoitusuudistus työeläkevakuutuksessa Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous Jaakko uomikoski

2 2 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

3 3 EL:n nykyinen vakuutustekniikka Etuusperusteiset eläkkeet Hajautettu toimeenpano: runsaat 40 eläkelaitosta Konkurssiyhteisvastuu Osittainen ennalta rahastointi, eläkkeen rahastoitu osa määritellään henkilötasolla Prospektiivinen vastuunlaskenta, diskonttokorko 3 % Rahastoimattomat eläkkeen osat poolataan (tasausjärjestelmä) Vakuutusliikkeen puskurina tasoitusvastuu Sijoitusriskien puskurina toimintapääoma oimintapääomaan liittyvät rajat ja sanktiot uudistettu1997; rajat riippuvat sijoitusjakaumasta

4 Vanhuuseläkkeiden rahastointi nykytekniikassa 4 Rahastointi maksun kautta nykyisin vastaa 0,5 %:a palkasta ikävälillä yläikärajalla vain käytännön sanelemat perustelut Rahastokorko 3 %:n rahastokorko rahastoi tasaisesti kaikissa i issä Sijoitustuotoista tehtävät rahastoitujen vanhuuseläkkeiden korotukset nykyisin samalla prosentilla joka iässä käytettävä määrä: eläkevastuiden täydennyskertoimen (= laskuperustekorko - 3 %) mukainen tuotto vastuille laskuperustekorko määräytyy eläkelaitosten keskimääräisen vakavaraisuuden perusteella Rahastoinnin yksityiskohdat ovat syntyneet pragmaattisten pohdintojen perusteella rahastointitasossa epäjatkuvuuskohta iässä 54 J

5 5 Vanhuuseläkkeiden rahastointi eri-ikäisillä Vanhuuseläkkeen rahastoidun osan kehitys nykyisin - ikävälillä rahastoidaan maksun kautta - koko ikäalueella rahastoidaan samansuuruisin suhteellisin korotuksin sijoitustuotoista Ik ä

6 6 oimintapääoma % vastuuvelasta avoitevyöhyke Vakavaraisuusraja ARa/PP2003 APä

7 7 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

8 yöeläkevarat Suomen lakisääteisissä järjestelmissä prosentteina bruttokansantuotteesta vuosien lopussa 8 % ,3 52,1 50,7 51,0 50,6 54,9 58,7 66, Lähde: ELA, ilastokeskus

9 yöeläkeyhtiöiden sijoitusten jakautuminen vuosina % 90 % akaisinlainat Suomen valtio Osakkeet, eurojvk:t 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % akaisinlainat Muut korkoinstrumentit Osakkeet Kiinteistöt Vuodet kirjanpitoarvoilla, siirtymä, 1999 alkaen markkina-arvot Lähde: ELA

10 10 Yksityisen sektorin työeläkevarojen tuotto vuosina , %/v sitoutuneesta pääomasta ,6 nimellinen reaalinen 12 11,4 11,5 10 8,2 8,0 7,9 8 7,3 6 5,8 4 3,6 2 0,3 0, * * * Vuosilta 1997 ja 2005 vain yhtiöiden tuotot Keskim. Lähde: ELA

11 11 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

12 12 yöeläkejärjestelmän sijoitustoimintaa koskeva selvitys Kehityshankkeen näkökulmat riskinkantokyvyn parantaminen ja sen myötä lisätuottojen hakeminen tekniset parannukset säännöstöön Suomeen sijoittaminen ärkein päämäärä työeläkemaksun nousupaineen hillitseminen Muistio kokonaisuudessaan saatavissa osoitteesta

13 13 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

14 Osakesijoitukset 14 uotto-odotus korkeampi kuin riskittömillä sijoituksilla pakko olla: muuten kukaan ei ottaisi riskiä empiirinen aineisto tukee menneisyyden osalta eläkesijoittamisessa pitkä aikahorisontti antaisi mahdollisuuden riskinottoon uotto-odotus on eri asia kuin tuotto voi olla pitkiäkin huonoja periodeja osakepreemion suuruus? demografian vaikutus? alueelliset erot (vanhat maat, nousevat taloudet)? Niin tai näin, tuottojen parantamistavoite kulminoituu osakesijoitusten lisäämismahdollisuuksiin: tarvitaan lisää riskinkantokykyä.

15 15 Keinoja riskinkantokyvyn kohentamiseksi sallitun riskitason kasvattaminen vakavaraisuusmekanismin tekninen parantaminen toimintapääoman kasvattaminen sallitaan, että huonoina vuosina laskuperustekorko menee alle 3 %:n (jopa alle nollan) radikaalimmat ajatukset: osakeindeksisidonnainen vastuuvelka tai tuottosidonnainen vastuuvelka

16 16 arkastelussa olleet mallit Nykymallin kehittäminen toimintapääoman lisääminen laskuperustekorkokaavan säätäminen uottomalli laskuperustekoron sitominen osittain alan keskimääräiseen tuottoon Indeksimalli laskuperustekoron sitominen osittain annettuun indeksiin ( maailmanindeksi ) Eläkelaitoskohtainen puskuri vastuuvelkaan eläkelaitoskohtainen tuottomalli

17 17 Vastuuvelka vai toimintapääoma? uottojen kannalta ei sinänsä ole merkitystä, minkä nimisen erän katteena sijoitettavat varat ovat (toimintapääoma ja vastuuvelka ovat tässä suhteessa samanarvoisia) (Yhteisin periaattein määräytyvään) vastuuvelkaan sisältyvä indeksi- tai tuottosidonnainen osa puskuroi järjestelmän yhteisellä vastuulla olevaa tuottojen heilahtelua oimintapääoma toimii eläkelaitoskohtaisen riskin puskurina (siis sekä allokaatiopoikkeama että poikkeamat kunkin sijoituslajin sisällä) Eläkelaitoskohtainen tuottovaatimus on toimintapääoman kasvattamista toisella nimellä

18 18 Osakeindeksisidonnainen vastuuvelka? Laskuperustekorko sidotaan osakeindeksin kehitykseen tietyn vastuuvelan osan osalta (10 %? enemmän?) voi siis mennä alle 3 %:n, jopa alle 0:n poistaa osakkeiden arvonmuutosriskin ko. osasta salkkua Hyviä puolia hyödyntää eläkevarojen pitkää sijoitushorisonttia Ongelmia sitoo osakesijoituksiin tältä osin vähentää hajautusta governance-ongelma: kuka valitsee indeksin? Kuka muuttaa indeksiä? alle 3 %:n laskuperustekoron toteuttaminen rahastoituja vanhuuseläkkeitä pienentämällä ongelmallista

19 uottosidonnainen vastuuvelka? 19 Laskuperustekorko sidotaan eläkelaitosten keskituottoon tietyn vastuuvelan osan osalta (50 %?) voi siis mennä alle 3 %:n, jopa alle 0:n poistaa osan sijoitusmarkkinoiden yleisen heilahtelun muodostamasta riskistä Hyviä puolia hyödyntää eläkevarojen pitkää sijoitushorisonttia nykymalli on nähtävissä viipeellisenä tuottomallina Ongelmia vuotuinen rahastoonsiirtovelvoite selviää jälkikäteen ja riippuu muiden eläkelaitosten (erityisesti suurten) ratkaisuista vähentää hajautusta alle 3 %:n laskuperustekoron toteuttaminen rahastoituja vanhuuseläkkeitä pienentämällä ongelmallista

20 20 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

21 21 Riskinkantokyvyn lisäämiseksi kolme toimenpidettä Osaketuottoihin sidottu uusi puskuri oimintapääomien lievä kasvattaminen Sijoitustuotoista tehtävien rahastoitujen eläkkeiden korotusten kohdistaminen vanhempiin ikäluokkiin Lisäksi Saatetaan tekniset säännökset ajan tasalle Poistetaan kannusteita riskinoton vähentämiseen

22 22 Indeksi- ja tuottomallia yhdistävä malli Korvataan indeksimallissa käytetty osakeindeksi eläkelaitosten noteerattujen osakkeiden keskimääräisellä tuotolla Suurten eläkelaitosten painoa rajoitetaan keskiarvoa laskettaessa (maksimipaino 15 %) Ei indeksimallin päätöksenteko-ongelmaa indeksin valinnassa uottomallin sijoitussalkkuja yhdenmukaistava vaikutus lievenee, koska sijoitusallokaatioiden erolla ei ole vaikutusta tuottovaatimukseen

23 Rahastoonsiirtovelvoite eli laskuperustekorko 23 rahastoonsiirtovelvoite, laskuperustekorko, eläkevastuiden täydennyskerroin terminologia syytä kiinnittää harkiten rahastoonsiirtovelvoite koskee koko vastuuvelkaa (poislukien vastuuvelassa olevat toimintapääomaan ja asiakashyvityksiin liittyvät osat) 90 % nykyisen tapaan eläkelaitoksen keskimääräisestä vakavaraisuudesta määräytyvää osuutta (lpk(p)) ja 10 % eläkelaitosten noteerattujen osakesijoitusten tuottoa kaava: lpk = 0,9 * lpk(p) + 0,1 * (osaketuotto-% - 1) yhden prosenttiyksikön vähennys osaketuotoista on tarpeen mm. vastuuvelan volyymikasvun takia

24 Miten välttyä rahastoitujen vanhuuseläkkeiden pienentämiseltä? 24 ämä tapahtuisi, jos lpk<3 % Ratkaisu: muodostetaan vastuuvelkaan uusi kollektiivinen osa, joka puskuroi tämän riskin Osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa Käyttäytyy samalla tavalla kaikissa eläkelaitoksissa Rajat +5 % ja -10 % vastuuvelasta (-10 % on lainsäädäntötekninen haaste ) Ylärajan 5 % ylittävä osa viedään rahastoituihin vanhuuseläkkeisiin ämä tehdään tasausjärjestelmän kautta

25 Nykyinen tekniikka Huom! maksun kautta tapahtuva rahastointi on jätetty pois tästä tarkastelusta = toimintapääoma V = vastuuvelka +V = eläkevarat V J

26 Nykyinen tekniikka = toimintapääoma V = vastuuvelka +V = eläkevarat V V = rahastoitujen vanhuuseläkkeiden korotukset (>=0) = 3 %:n rahastokoron osuus J

27 Nykyinen tekniikka = toimintapääoma V = vastuuvelka +V = eläkevarat V V V = rahastoitujen vanhuuseläkkeiden korotukset iv >= 0 = 3 %:n rahastokoron osuus J

28 Nykyinen tekniikka = iv >= 0 = 3 %:n rahastokoron osuus V V V V J

29 Nykyinen tekniikka iv 3% V V V V V J

30 Uusi tekniikka Huom1! maksun kautta tapahtuva rahastointi on jätetty pois tästä tarkastelusta Huom2! OV:n 5 % ylärajaa ei huomioitu = toimintapääoma V = vastuuvelka VV = varsinainen vastuuvelka OV = osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa +V = eläkevarat OV V VV J

31 Uusi tekniikka = toimintapääoma V = vastuuvelka VV = varsinainen vastuuvelka +V = eläkevarat OV V OV VV V VV = OV, osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa = rahastoitujen vanhuuseläkkeiden korotukset (>=0) = 3 %:n rahastokoron osuus J

32 Uusi tekniikka = toimintapääoma V = vastuuvelka VV = varsinainen vastuuvelka +V = eläkevarat OV OV V OV VV V VV V VV = OV = rahastoitujen vanhuuseläkkeiden korotukset iv >= 0 = 3 %:n rahastokoron osuus J

33 Uusi tekniikka OV OV OV = OV, miinuksella! = iv >= 0 = 3 %:n rahastokoron osuus V VV V VV V VV VV J

34 Uusi tekniikka OV OV OV iv 3% OV OV<0 V VV V VV V VV VV VV J

35 Uusi ja nykyinen tekniikka OV OV OV OV OV<0 V VV VV VV VV VV J

36 36 OV, %:a varsinaisesta vastuuvelasta 10 % 5 % 0 % %

37 KAMELI

38 KAMELI on komitean suunnittelema hevonen

39 39

40 40 Varoitus seuraavat 4 kalvoa ovat luonteeltaan hyvin teknisiä soveltuvat vain työeläkeihmisille tai taipumuksiltaan muutoin omituisille

41 Osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa: 10 % laskuperustekorosta sidotaan eläkelaitosten noteerattujen osakesijoitusten tuottoon 41 Pääkohdat: vastuuvelkaan rakennetaan puskuri tällä puskuroitava riski on eläkelaitosten noteerattujen osakesijoitusten tuotto osaketuottosidonnainen puskuri, nimeltään osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa, sisällytetään lisävakuutusvastuuseen (seuraavassa lyhenne OV) yläraja 5 %, alaraja -10 % vastuuvelasta puskuri on osa vastuuvelkaa sille on varmistettava vastuuvelan kaltainen verokohtelu se siirtyy sellaisenaan rahastonsiirroissa ja vastuunsiirroissa osakeriskin puskurointi on kollektiivista eikä ulotu yksilötason rahastoituihin vanhuuseläkkeisiin näiden osalta säilyy 3 %:n minimikorko

42 Osaketuottosidonnaisen vastuuvelan osan rajat 42 osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa saa olla korkeintaan 5 % vastuuvelasta (sama vastuuvelan käsite kuin laskettaessa vakavaraisuusprosentteja) ylärajan ylittävä osuus viedään rahastoituihin vanhuuseläkkeisiin niiden korotusprosenttia kasvattamalla osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa saa olla negatiivinen minimitaso on -10 % vastuuvelasta (sama käsite kuin ylärajaa laskettaessa); täydentäminen minimitasolle tehdään tarvittaessa toimintapääomasta ylärajaa ja alarajaa koskeva tarkastelu tehdään koko eläkejärjestelmän tasolla ja eläkelaitoskohtaiset erot eliminoidaan tasausjärjestelmän kautta simulointien perusteella sellainen tilanne on näillä säännöin erittäin epätodennäköinen, ettei OV yhdessä muiden puskurien (tasausvastuu, tasoitusvastuu, muu lisävakuutusvastuu) kanssa olisi positiivinen

43 Mitä luetaan noteerattuihin osakesijoituksiin tuottoprosenttia laskettaessa? 43 instrumenttityyppien listaaminen ei tekniikkana toimi nykymaailmassa käsitteen tulee olla mahdollisimman sama kuin esimerkiksi vakavaraisuustarkasteluissa: joitakin instrumentteja voidaan erikseen sulkea pois mukaan suorat sijoitukset noteerattuihin osakkeisiin, noteeratut osakejohdannaiset, osakerahastot, osakeindeksiin sijoittavat rahastot, sekarahastot, rahastot, jotka ottavat osakeriskin johdannaisten kautta, noteeratut johdannaiset, joilla käydään kauppaa noteerattujen osakkeiden volatiliteetista; valuuttasuojauksen vaikutus otetaan mukaan pois noteeraamattomat osakkeet, private equity, hedge fundit tällä hetkellä näyttää tarkoituksenmukaiselta, että yllä olevista ajatuksista luovutaan ja kehitetään suora kytkentä sopivaan kateja vakavaraisuusluokkaan

44 uottoprosentin laskenta 44 Eläkelaitoskohtaiset painot laskennassa alun perin ajateltu 10 %:n ylärajaa (painona vakavaraisuusvastuuvelka) keskimääräiseen vakavaraisuuteen perustuvaa nykyistä laskuperustekorkoa laskettaessa painoraja on 20 % on tutkittu tämän 20 %:n rajan alentamista 15 %:iin vaikutus laskuperustekorkoon ennen pyöristystä olisi viimeisimpinä kahdeksana tarkistusajankohtana ollut keskimäärin +0,03 %- yksikköä näin ollen siirrytään molempia uuden laskuperustekoron osia laskettaessa käyttämään 15 %:n eläkelaitoskohtaista painorajaa tämä rajoitus lienee riittävä, jotta mahdollisten suurten strategisten sijoitusten osuutta ei tarvitse erikseen rajoittaa tässä laskennassa uoton laskenta samalla menettelyllä kuin osakesijoitusten tuotot nykyisissä tunnusluvuissa laskentaperiodi: 3 kuukautta eläkelaitos laskee oman tuottonsa, EK laskee keskituoton

45 45 Sijoitustuottojen maksutasovaikutukset Kolme asiaa ratkaisee paljonko maksun kautta rahastoidaan paljonko rahastoidut varat tuottavat ollessaan eläkelaitoksissa missä tahdissa tuotot ohjataan kasvattamaan maksussa olevia rahastoituja eläkkeitä

46 Vanhuuseläkkeiden rahastointi: muutosmahdollisuuksia 46 Sijoitustuotoista tehtävät rahastoitujen vanhuuseläkkeiden korotukset voidaan haluttaessa kohdistaa vanhempiin ikiin ämä voidaan tehdä siten, että rahastoitu vanhuuseläkemeno kehittyy kuten nykysäännöin => ei maksunkorotusvaikutusta Samalla toimintapääoman ja vastuuvelan rajakohta siirtyy alemmaksi Saadaan tätä kautta lisää riskinkantokykyä ilman, että toimintapääomiin olisi tarpeen erikseen kerätä lisää rahaa Yksityiskohtien suhteen vaihtoehtoja Eläkelaitosten vakuutuskantojen ikärakenne-erojen vaikutus voidaan eliminoida kierrättämällä korotukset tasauksen kautta

47 Vanhuuseläkkeiden rahastointi eri-ikäisillä Nykyisin - ikävälillä maksun kautta - koko ikäalueella samansuuruisin suhteellisin korotuksin sijoitustuotoista Vaihtoehto : sijoitustuotoista tehtävien korotusten keskittäminen yli 54-vuotiaille - ikävälillä maksun kautta, kuten nykyisin - iästä 54 tasasuuruisin korotuksin sijoitustuotoista Ik ä

48 oimintapääoman lisääminen osana kokonaisratkaisua %:n osaketuottosidonnaiseen vastuuvelan osaan nähden jää pieni poikkeamariski tätä varten on perusteltua kasvattaa toimintapääomatasoa runsaalla parilla prosenttiyksiköllä tätä varten perinteisen laskuperustekoron kaavaksi valitaan lpk(p) = max (3 % ; 0,2 *vakavaraisuusaste) rahastoitujen vanhuuseläkkeiden korotukset kohdistetaan kokonaan yli 54-vuotiaille simulointien perusteella muutos kasvattaa toimintapääomia 10 vuodessa noin 3 prosenttiyksiköllä

49 Laskuperustekorko nykyisin ja vakavaraisuuteen perustuva laskuperustekoron osa ehdotetussa kokonaisratkaisussa (vakavaraisuuden tasapainotila merkitty pisteellä) 49 laskuperustekorko % Nykymalli Ehdotus vakavaraisuusaste %

50 50 yel-maksu 30 % 29 % 28 % 27 % 26 % 25 % 24 % 23 % 22 % 21 % 20 % ,5 % perus 3,5 % mod 4,0 % mod 4,5 % mod Lähde: EK

51 51 yel-varat per palkkasumma 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ,5 % perus 3,5 % mod 4,0 % mod 4,5 % mod Lähde: EK

52 52 PO % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % ,5 % perus 3,5 % mod 4,0 % mod 4,5 % mod Lähde: EK

53 Vaihtoehtoiset ratkaisut, mikäli tavoitellaan 40 prosentin luokkaa olevaa osakeosuutta 53 Vaihtoehto 1: Osakesidonnaisuuden lisääminen vastuuvelassa kasvatetaan osakesidonnaisen vastuuvelan osan osuus %:iin Vaihtoehto 2: toimintapääoman edelleen kasvattaminen muutetaan perinteisen laskuperustekoron kaavaa niin, että toimintapääoma kasvaa Päätöksenteon aikataulu tältä osin ensimmäisen vaiheen 5 vuoden siirtymäkauden lopulla

54 54 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

55 Kate- ja vakavaraisuussäännösten uudistaminen Vakavaraisuusraja SM:ssä jo pitkällä vakavaraisuusrajan laskentaa ja katesäännöstöä koskeva lainmuutoshanke muutosten vaikutusta vakavaraisuusrajan tasoon on mahdollista arvioida tarkemmin sen yksityiskohtien selvittyä; vaikutus ei liene olennainen osaketuottosidonnainen vastuuvelan osa edellyttää vakavaraisuusrajan kaavan teknistä sopeuttamista (pääperiaate: tältä osin käytetään :n jäännöshajontaa) lisäksi vakavaraisuusrajalle minimitaso, 5 % vastuuvelasta Kate- ja vakavaraisuusluokitukset yhdistetään 55

56 56 Kate- ja vakavaraisuussäännöstö (jatkuu ) odellisen riskin yleissääntö mukana hallituksen päätettävä luokittelun perusteet vaikutukset vakavaraisuusrajaan selvitettävä, raportoitava Huolellinen henkilö siis lymyää kulisseissa Kattamisvaatimus koskee edelleen vastuuvelkaa eli arvostuserojen muodossa olevalla toimintapääomalle eri kohtelu Mitään omaisuuslajia ei kategorisesti suljettu pois Luokkakohtaisia rajoituksia

57 Muiden valvontarajojen uudistaminen 57 avoitevyöhyke tavoitevyöhykkeen käsite poistetaan, koska se vaikuttaa kielteisesti sijoitustuottojen parantamishankkeen kannalta Yläraja joko muutettava viisinkertaiseksi vakavaraisuusrajaksi tai muutettava ylärajan ylityksestä seuraavia sanktioita perustelu: nelinkertainen yläraja ei lisää konkurssin todennäköisyyttä, mutta johtaa ajoittaisiin kohtuuttoman suuriin hyvityksiin lopullinen kanta tähän muodostettavissa, kun vakavaraisuusrajan taso selviää

58 58 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

59 Yhtiöiden hyvitysmekanismin muutokset 59 Sijoitustoiminnan ylijäämän ja hoitokustannusylijäämän hyvitysvaikutus nykyisin: ensin toimintapääomaan sieltä hyvityssiirtoon siirron määrä perustuu vakavaraisuusasteeseen ja vakavaraisuusasemaan Sijoitustoiminnan ylijäämään perustuvan hyvityssiirron muutos: kiinteä prosenttiosuus (suuruusluokka 1,5 %) toimintapääomasta (paitsi vakavaraisuusrajan alla nolla) perustelu: lisäriskinotto ei saa pienentää hyvityssiirtoa tulevina vuosina prosenttiosuutta alennetaan vähitellen Samassa yhteydessä ehdotettu/edellytetty, että hoitokustannusylijäämää voitaisiin jakaa välittömästi hyvityksinä perustelu: myös tehokkuuteen tulee kannustaa ensin hoitokustannustariffia selvitetään ja muutetaan vuonna 2006 Eteran ja muidenkin erityisasema huomioon

60 60 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

61 Eläkelaitostyyppien eroista 61 (yöeläke)vakuutusyhtiö vakuutuksenottajien riskit ja maksut poolataan vakuutuksenottaja vapautuu riskistä lopullisesti maksamalla vakuutusmaksun yhtiöllä ei käytännössä mahdollisuutta lisäpääomaan Eläkesäätiö työnantaja vastaa viime kädessä eläkesäätiön taloudesta työnantajan vastuu lisää riskinkantokykyä vastapainona ylimääräinen omaisuus kuuluu työnantajalle suuremmat toimintavapaudet kuin yhtiöillä perusteltuja Keskustelu siirtyvästä toimintapääomasta taattava toisaalta eläkelaitoksen toimintakyky, toisaalta pidettävä eläkerahat turvassa muistettava laitostyyppien erityispiirteet

62 Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen vakavaraisuusmekanismin uudistaminen 62 korkean vakavaraisuuden eläkesäätiöllä ei erityisiä rajoituksia lisävakuutusvastuun käytössä sijoitusalijäämän kattamiseen tai kannatusmaksun alentamiseen eikä lisävakuutusvastuun kasvattamisessa kannatusmaksua korottamalla matalan vakavaraisuuden eläkesäätiöllä lisävakuutusvastuun käyttö sijoitusalijäämän kattamiseen mahdollista vakavaraisuusrajalle saakka matalan vakavaraisuuden eläkesäätiöllä lisävakuutusvastuun käyttö kannatusmaksujen alentamiseen rajoitetaan vastaamaan saman vakavaraisuuden työeläkeyhtiön hyvityssiirtoa korkean ja matalan vakavaraisuuden rajana 1,5 kertaa vakavaraisuusraja vakavaraisuusrajalla 5 %:n minimi, kuten yhtiöilläkin laskenta tapahtuu käyvin arvoin eläkekassojen osalta soveltuvin osin samat säännöt

63 63 Sisältö EL:n nykyinen vakuutustekniikka Sijoitustoiminnan tulokset tähän päivään Sijoitusuudistuksen aihealueet Riskinkantokyvyn kohentamiseen liittyvä pohdinta Millainen paketti tuli solmittua? Kate- ja vakavaraisuussäännöstön modernisointi yöeläkeyhtiöiden hyvitysmekanismin ongelmia Eläkesäätiöt ja eläkekassat Sijoittaminen Suomeen

64 JOUKKOVELKAKIRJASIJOIUKSE ALUEIAIN Kaikki jäsenyhteisöt MRD.EUR 46, ,7 3,1 32,9 3,8 35,9 3,8 4,4 38,3 42,2 8,1 8, ,2 19,8 24,9 27,2 28,6 32,5 0 12,4 9,3 7,3 6,7 5,5 5, Suomi Muut euroalueen maat Euroalueen ulkopuoliset maat Lähde: ELA

65 MRD.EUR 40 OSAKESIJOIUKSE ALUEIAIN Kaikki jäsenyhteisöt Sisältää myös osakerahastot, hedge fund- ja pääomasijoitukset 38, ,7 20, ,9 6,1 2, , ,7 19,3 17,1 13,6 10,8 7,6 7,3 8,6 3,4 4,8 6,0 3,2 8,3 6,6 9,8 7,2 8, Lähde: ELA Suomi Muut euroalueen maat Euroalueen ulkopuoliset maat

66 66 austaa Suomeen sijoittamisessa Perimmäinen tavoite kotimaisen työllisyyden edistäminen tärkeä myös eläkkeiden rahoituksen kannalta Pakkoratkaisut EU-toimintaympäristössä mahdottomia Suurimpiin yrityksiin sijoittaminen investointien kohdistaminen sekä päätökset työpaikkojen sijainnista tehdään yrityksissä yöllisyysnäkökulma nähtävissä paremmin kasvuyrityksissä Huomioitava myös ulkomaisten yritysten työllistävä vaikutus Suomessa

67 yöeläkeyhtiöiden riskinkantokyky on tärkeä tekijä kotimaisen sijoittamisen kannalta 67 Kansantalous kasvaa yöeläkevarojen määrä suhteessa kansantalouteen kasvaa Kun työeläkelaitosten riskinkantokykyä kasvatetaan, osakesijoitusten osuus niiden sijoituksista kasvaa Esitetyt riskinkantokyvyn kasvattamiseen tähtäävät ehdotukset merkinnevät automaattisesti myös kotimaisten noteerattujen ja noteeraamattomien osakesijoitusten kasvua