Työeläkevarojen sijoittaminen ja tulevaisuus

Transkriptio

1 Työeläkevarojen sijoittaminen ja tulevaisuus Vesa Puttonen Helsingin kauppakorkeakoulu

2 Työeläkesijoittamisen historia Järjestelmää jälkikäteen arvioitaessa on muistettava sen hetkinen taloudellinen ympäristö. Järjestelmällä on ollut merkittävä rooli yritystoiminnan rahoittajana. Järjestelmä on toiminut monessa mielessä hyvin. Taloudellinen ympäristö muuttunut merkittävästi rahoitusmarkkinoiden vapauduttua. Eläkejärjestelmän pitää muuttua mukana. (Osa)rahastoinnin tuloksena kertynyt lähes 100 mrd euron varallisuus. Nyt kaksi kysymystä esillä: Riskinkantokyvyn parantaminen (allokaatiokysymys) Suomeen sijoittaminen (kysymys aktiivisesta omistajuudesta)

3 A. Riskinkantokyvyn parantaminen (lue osakeriskin lisääminen) Sijoitusriskeihin liittyvä dilemma Puron mukaan Liikaa riskiä Riski voi realisoitua Maksunkorotuspaine kasvaa Eläkkeitä leikataan Liian vähän riskiä Tuotot jäävät mataliksi Maksunkorotuspaine kasvaa Eläkkeitä leikataan

4 Mitä tältä osin tiedetään? Varsinaiset eläkevastuut ovat useiden vuosien päässä tulevaisuudessa Vuoden 1997 muutoksesta huolimatta TEL-yhteisöt ovat sijoittaneet vähän osakkeisiin (yhtiöt 28.9%, säätiöt ja kassat 24.7% hetkellä 5/2005, lähde TELA). Julkisalojen eläkevakuuttajat ovat sijoittaneet selvästi enemmän osakkeisiin (47.8% hetkellä 5/2005) <- ei vastaavia vakavaraisuusrajoitteita Ruotsin AP-rahastot (1-4) ovat sijoittaneet kukin yli 60% osakkeisiin

5 100 % osakkeissa, 0 % koroissa Omaisuus Vastuut t 1 t 30

6 0 % osakkeissa, 100 % koroissa Vastuut Omaisuus Strateginen riski t 1 t 30

7 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Imatralla: Suomalainen työeläkejärjestelmä kestää kilpailussa ja vertailussa Suomalainen työeläkejärjestelmä on osa lakisääteisestä sosiaalivakuutusta, jota yksityiset työeläkeyhtiöt, -säätiöt ja kassat hoitavat. Meillä on siis kilpailua, joka monista muista EU-maista puuttuu, kun monopolilaitokset hoitavat niissä lakisääteistä työeläketurvaa. Suomessa on luotu hyvä ja toimiva malli, josta on syytä pitää kiinni ja mukauttaa se avoimiin markkinoihin, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre totesi puhuessaan Imatralla lauantaina 21. toukokuuta. Suomen työeläkejärjestelmä perustuu luottamukseen yli sukupolvien. Järjestelmää seurataan ja arvioidaan koko ajan kolmikantaisesti, ja sitä on myös muutettu jatkuvasti ympäristön vaatimusten mukaan.

8 Suomalainen ratkaisu Osittain rahastoiva TEL-järjestelmä Lakisääteisten eläkevarojen hoito annettu muutamien yksityisten TEL-yhteisöjen hoitoon Ainutlaatuinen tapa järjestää puskurirahastot ( Kansainvälisesti omintakeinen kokonaisuus ) Keskeisessä roolissa laskuperustekorko, joka sopeutuu jälkikäteen yhtiöiden keskimääräiseen vakavaraisuuden muutokseen Hyvien vuosien jälkeen maksetaan suuria asiakashyvityksiä ja sijoitetaan paljon [jo kallistuneisiin] osakkeisiin

9 Suomalainen ratkaisu Huonojen vuosien jälkeen korkeariskisiä sijoituskohteita myydään, koska vakavaraisuusasema ei enää kestä riskinottoa Yhtiöt kilpailevat sillä, kuka maksaa suurimman osan säästöistä takaisin (asiakashyvitykset) Nykyinen laskuperustekorkojärjestelmä ajaa kaikki käytännössä samanlaiseen allokaatioon -> keskittymisriski -> järjestelmäriski Uusien eläkeyhtiöiden/säätiöiden perustaminen käytännössä mahdotonta. Sen sijaan säätiöitä siirtyy yhtiöiden haltuun

10 Hyvä ja toimiva malli on siis johtanut tilanteeseen, jossa vuonna 2005 Liian vähän riskiä Tuotot jäävät mataliksi Maksunkorotuspaine kasvaa Eläkkeitä leikataan Oligopolistinen järjestelmä, joka keskittyy sekä rakenteellisesti että toiminnallisesti Julkista eläkekeskustelua käydään lähinnä TELlaskuperustekoron ( eläkevastuiden täydennyskerroin ) tasosta

11 Selittävätkö erot vastuurakenteissa eläkesäätiöiden ja kassojen sijoitussalkun rakennetta? Fix% i = a + b Age i +e i Equity% i = a + b Age i + e i Intercept (0.189) Intercept (0.001) *** Age (0.018)** Age (0.005)*** F 6.064** F 8.716*** R R Adjusted R Adjusted R Alestalo & Puttonen Asset allocation in Finnish pension funds Journal of Pension Economics and Finance, forthcoming

12 Miten eläkejärjestelmää tulisi kehittää? Pitäisi pyrkiä kohti hajautettua järjestelmää, jossa eläkevarojen hoito voidaan kilpailuttaa, se on läpinäkyvää, siihen liittyy vain sijoitusintressi ja varojen sijoittaja voi tehdä sen vastuurakenteen ehdoilla Järjestelmän hajauttaminen tarkoittaa myös eläkesäätiöiden ja kassojen toimintaedellytysten parantamista 1.pilarin kehittämisen lisäksi tulisi kehittää muitakin pilareita

13 B. Suomeen sijoittaminen Puttonen (2004): EVA-raportti Onko omistamisella väliä? (s ) Eläkesijoittajat toimivat loogisesti hajauttaessaan sijoitussalkkuaan ulkomaille, vaikka ne sitten ostaisivatkin suhteessa kalliimpia yrityksien yritysten osakkeita. On kuitenkin esitetty, että suomalaisilla työeläkevaroilla ostettaisiin suomalaiset yritykset, millä pystyttäisiin turvaamaan työpaikkojen pysyminen Suomessa. Työntekijöiden sekaantuminen yritysten omistukseen liittyviin päätöksiin voisi johtaa tilanteeseen, jossa lyhyellä aikavälillä turvattaisiin työpaikkojen pysyminen Suomessa mutta pidemmällä aikavälillä saatettaisiin yritykset kilpailukyvyttömiksi. Sellaisen kehityksen tuloksena menetettäisiin paitsi suomalaiset työpaikat myös suomalainen eläkevarallisuus. -> Olen edelleen samaa mieltä kuin mihin TEL-yhtiöissä on nyt päädytty

14 Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että (s ) Työeläkejärjestelmämme on yksi keskeinen syy sille, miksi suomalaiset sijoittavat niin vähän suoraan osakemarkkinoille Luontevaa olisi, että työntekijät eli eläkesäästäjät pystyisivät itse vaikuttamaan siihen, miten varat sijoitetaan (sijoitusnäkökulma) Tämä edellyttää eläkejärjestelmän rakenteen muuttamista siten, että etuuspohjaista (defined benefit) osuutta järjestelmässä pienennetään ja painopistettä siirretään kohti maksuperusteista (defined contribution) osuutta Lopputuloksena olisi sijoitustoiminnan osalta entistä hajautuneempi järjestelmä, mikä todennäköisesti myös lisäisi yritysten suomalaista omistajuutta.

15 Onko Suomessa pääomapula? Ei ole. Tilanne on ratkaisevasti erilainen kuin esimerkiksi TELjärjestelmää rakennettaessa Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rahoitusmarkkinoita kannattaisi kehittää!!!

16 Amerikkalaisten yritysten rahoituksen komponentit (% vuotuisesta rahoitustarpeesta). Lähde: Federal Reserve 120 Tulorahoitus Osakeannit Velkarahoitus

17 Miksi rahoitusmarkkinoita tarvitaan? Varojen allokointi mahdollisimmin tehokkaasti yli- ja alijäämäisen sektorin välillä (ei veroja, kaupankäyntikustannuksia) Informaation välittäminen Rahoitussopimusten likviditeetin parantaminen Riskin hajauttaminen

18 Eläkejärjestelmän hajauttaminen Pienentäisi järjestelmäriskiä Vähentäisi nykyisen TEL-järjestelmän paineita Lisäisi aktiivista suomalaista omistajuutta Kasvattaisi markkinoiden volyymiä ja likviditeettiä markkinaehtoisesti (ei hallinnollisesti) Saisi ihmiset keskustelemaan kohdallaan tärkeistä asioista (vrt laskuperustekorko-keskustelu) TEL-järjestelmän lisäksi keskustelua tulisi käydä myös muista optioista kuin mahdollisesta Sivasta