ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN. LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITÄ ELÄMÄ ON? EI-ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO PAUL DAVIES 26.3."

Transkriptio

1 LUENTO 1 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA (YLEISTÄ) ELÄMÄN TEORIAA TÄHTITIETEEN AVULLA ELÄMÄ JA SEN KEHITYS VOIDAAN NÄHDÄ LAAJASSA OLOSUHDE-, PAIKKA- JA AIKAYHTEYDESSÄ YKSITTÄISET ELÄMÄNMUODOT OVAT AINUTKERTAISIA ELÄMÄN ILMENEMIS- 2 JA KEHITYSHISTORIOITA MITÄ ELÄMÄ ON? ELÄMÄ MAAPALLOLLA ON AINOA TUNNETTU ELÄMÄNMUOTO PLANEETTAMME NYKYISEEN ELÄMÄÄN PERUSTUVAT MÄÄRITELMÄT OVAT HELPOSTI LIIAN KAPEA-ALAISIA: ALKUELÄMÄ OLI ERILAISTA JA KEHITYS ON OLOSUHDE- JA SATTUMARIIPPUVAISTA SAMAA ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ ERI LÄHTÖKOHDISTA KÄSIN (FYSIIKKA, KEMIA, BIOLOGIA) JA ERI ABSTRAKTIOTASOILLA (MOLEKYYLI, SOLU, KUDOS, ELIN, ORGANISMI) MAAPALLOLLA SAATTAA OLLA TOISIAKIN ELÄMÄNMUOTOJA (ESIM. RNA-ELÄMÄÄ), MUTTA NIITÄ EI OLE KUNNOLLA EDES ETSITTY (MERET JA MULTA, MILJARDEJA BAKTEEREJA SATOJA TUHANSIA ERILAISIA LAJEJA KUUTIOSENTTIMETRISSÄ EDUSTAVAT TYYPILLISTÄ MAA-ELÄMÄÄ) MAAPALLON ALKUAIKOINA ON SAATTANUT SYNTYÄ USEITA PERUSTALTAAN ERILAISIA ELÄMÄNMUOTOJA, MITKÄ OVAT KUITENKIN TUHOUTUNEET TAI HÄVINNEET KILPAILUSSA NYKYISIN TUNTEMALLEMME MAA-ELÄMÄLLE EI-ELÄVÄ LUONTO EI-ELÄVÄLLE LUONNOLLE TUNNUSOMAISTA PELKÄSTÄÄN MEKANISTINEN JÄRJESTÄYTYMINEN LUONNONLAKIEN MUKAAN EI-ELÄVÄN LUONNON KÄYTTÄYTYMINEN VOIDAAN ENNUSTAA SUHTEELLISEN TARKASTI 3 4 ELÄVÄ LUONTO ELÄVÄ LUONTO ON SAMALLA TAVOIN EI- ELÄVÄN LUONNON KANSSA AIKA- AVARUUDESTA JA LUONNONLAISTA RIIPPUVAINEN NÄIDEN LISÄKSI ELÄVÄN LUONNON MONIMUOTOISTA JA VAIHTELEVAA ORGANISOITUMISTA, KEHITYSTÄ, PROSESSEJA JA KÄYTTÄYTYMISTÄ SÄÄTELEE INFORMAATIOTA SISÄLTÄVÄ KOODAAVA MATERIA (MATERIA KOODAA MATERIAA) 5 PAUL DAVIES ELÄMÄN ALUSSA KATALYYTIT AIKAANSAAVAT ENERGIAA JA RAKENNETTA SISÄLTÄVIÄ MOLEKYYLEJÄ (TERMODYNAMIIKAN MÄÄRITTÄMÄÄ TODENNÄKÖISINTÄ SUUNTAA VASTAAN) ELÄMÄSSÄ MOLEKYYLIT JÄRJESTÄVÄT ITSE KEMIALLISET REITTINSÄ, SEN SIJAAN ETTÄ NE NOUDATTAISIVAT TODENNÄKÖISIMPIÄ KEMIALLISIA REAKTIOITA ELÄMÄ LUOPUU KEMIAN RAJOITUKSISTA KÄYTTÄMÄLLÄ INFORMAATIOTA (KOODAAVIA MOLEKYYLEJÄ) LUODEN UUDEN ITSENÄISEN EMERGENTIN TOIMINNAN MAAILMAN ATOMIEN VUOROVAIKUTUSTEN SYNNYTTÄMÄN TÖRMÄILYN YLÄPUOLELLE 6 1

2 ELÄMÄN MÄÄRITELMIÄ A SELF-SUSTAINING CHEMICAL SYSTEM CAPABLE OF UNDERGOING DARWINIAN EVOLUTION (GERALD JOYCE, NASA) CARL SAGAN ( ) KÄYTTI SAMANSISÄLTÖISTÄ MÄÄRITELMÄÄ STEVEN BRENNER: ELÄMÄ ON KEMIALLISTEN REAKTIOIDEN LUONNOLLINEN OMINAISUUS ELÄMÄ ON ORGAANISEN KEMIAN LUONNOLLINEN KEHITYSVAIHE ELÄMÄN MÄÄRITELMIÄ KEHÄMÄISIÄ PROSESSEJA, ALKUAINEIDEN JA MOLEKYYLIEN KIERRÄTTÄMISTÄ FYSIKAALIS-KEMIALLISIA ITSEORGANISOITUVIA EVOLUTIIVISIA RAKENTEITA JA PROSESSEJA AUTOMAATTISIA SYKLISIÄ BIOKEMIALLISIA PROSESSEJA DIGITAALISTA MOLEKYYLIKOODIA SEKÄ FYSIIKKAA JA KEMIAA NUKLEIINIHAPPOMOLEKYYLIEN (DNA JA RNA) KOODAAMAA MOLEKYYLIEN ITSEORGANISOITUMISTA GENOMITASOLLA KAIKELLE ELÄMÄLLE YHTEISET TEKIJÄT ( ELÄVÄN SYSTEEMIN MINIMIVAATIMUKSET) 7 8 ELÄMÄLLE TUNNUSOMAISTA RICHARD DAWKINS MOLEKYYLIBIOLOGIA OSOITTANUT, ETTÄ ELÄMÄ RAKENTUU MOLEKYYLEISTÄ, JOTKA ITSESSÄÄN EIVÄT OLE ELÄVIÄ (ERO EI OLE SUBSTANSSISSA VAAN INFORMAATIO-SISÄLLÖSSÄ) ELÄMÄN INFORMAATIO-SISÄLTÖKÄÄN (DNA) EI SÄILY SAMANA MOLEKYYLINÄ, VAAN SEN JATKUVANA KOPIOIMISENA MATERIA KOODAA MATERIAN JÄRJESTÄYTYMISTÄ ELÄVIKSI SYSTEEMEIKSI (ELÄMÄ ON YKSI AINEEN OLOMUODOISTA ) ELÄMÄ POIKKEAA MUISTA FYSIKAALIS-KEMIALLISISTA SYSTEEMEISTÄ SIINÄ, ETTÄ ELÄMÄ PYSTYY KONSTRUOIMAAN ITSE ITSENSÄ (OMAN PROSESSINSA) JA SÄÄTELEMÄÄN ITSEÄÄN (OMAA PROSESSIAAN) ELÄMÄÄN SISÄLTYY EMERGENTTEJÄ OMINAISUUKSIA (mm. REPRODUKTIO JA TIETOISUUS) PROSESSIEN HAHMOT OVAT ELÄMÄÄ (Thomas Ray), ELÄMÄN MONINAISISTA HAHMOISTA EI ENSIMMÄISENÄ TULE MIELEEN NIIDEN TAKANA PIILOSSA OLEVIEN PROSESSIEN SÄÄNNÖNMUKAISUUS 9 ELÄMÄN INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT DNA (EMÄSJÄRJESTYS) IMMUNOLOGINEN JÄRJESTELMÄ (ANTIBODY PROTEINS) HERMOSTO (POSITIVE AND NEGATIVE REINFORCEMENT) KULTTUURISISÄLLÖT 10 ELÄMÄLLE TUNNUSOMAISTA SOLULLISUUS (SOLUKALVO+LIUOTIN+DNA) AINEENVAIHDUNTA (METABOLISMI) LISÄÄNTYMINEN (REPRODUKTIO) SYNTYMÄ JA KUOLEMA (SUKUPOLVET) ELÄMÄLLE TUNNUSOMAISTA JÄRJESTYNEISYYS LISÄÄNTYMINEN KASVU KEHITYS ENERGIAN TARVE YMPÄRISTÖÖN REAGOINTI EVOLUTIIVINEN SOPEUTUMINEN

3 ELIÖILLE TUNNUSOMAISTA ELÄMÄN PERUSTEET AINEENVAIHDUNTA KOMPLEKSISUUS JA JÄRJESTYS LISÄÄNTYMINEN KEHITTYVÄT YKSILÖINÄ KEHITTYVÄT EVOLUUTION KAUTTA OVAT AUTONOMISIA (ITSENÄISYYS JA ITSEMÄÄRÄÄMINEN), Paul Davies ja Freeman Dyson 13 UNIVERSUMIN RAKENNE JA LUONNONLAIT (VALLITSEVA FYSIIKKA JA KEMIA) PAIKALLISESTI VALLITSEVAT OLOSUHTEET (M.M. GRAVITAATIO) SAATAVILLA OLEVAT RAAKA-AINEET (ALKUAINEET JA MOLEKYYLIT) SAATAVILLA OLEVAT ENERGIALÄHTEET 14 YLEISIMMÄT ALKUAINEET ELÄMÄN PERUSTEET IHMINEN H, O, C, N, Ca, P, S, Na, K, Cl MAAN KUORI O, Si, Al, H, Na, Ca, Fe, Mg, K, Ti MERET H, O, Cl, Na, Mg, S, Ca, K, C, Si UNIVERSUMI H, He, O, Ne, N, C, Si, Mg, Fe, S ELÄMÄ KÄYTTÄÄ NOIN 25:ttä LUONNOSSA ESIINTYVISTÄ 92:sta ALKUAINEESTA ELÄMÄN RAKENTEET JA PROSESSIT PERUSTUVAT NELJÄÄN UNIVERSUMISSA VAIKUTTAVAA VOIMAAN: VAHVA JA HEIKKO YDINVOIMA, SÄHKÖMAGNETISMI JA GRAVITAATIO MAAELÄMÄ TOIMII MAA-PLANEETALLA, MUTTA JOSSAKIN MUUALLA TOIMIVA ELÄMÄ ON VÄISTÄMÄTTÄ ERILAISTA IHMISEN ATOMIKOOSTUMUS OLEMME CHNOPS -OLIOITA VETY (H) 60,6% HAPPI (O) 25,7% HIILI (C) 10,7% TYPPI (N) 2,4% KALSIUM (Ca) <0,6% (LOPUT) FOSFORI (P) RIKKI (S) NATRIUM (Na) KALIUM (K) KLOORI (Cl) 17 MAAELÄMÄ ON HIILIPOHJAISTA ORGAANISTA BIOKEMIAA MOLEKYYLIEN MUODOSTAMISKYKY SIDOSTEN RIITTÄVÄ (SOPIVA) LUJUUS LIUKOISUUS KEMIALLISISSA REAKTIOISSA ON KYSE SIDOSTEN MUODOSTUMISESTA JA RIKKOUTUMISESTA 18 3

4 HIILI SIDOKSET MUODOSTAA HIILIKETJUJA JA RENGASMAISIA YHDISTEITÄ => SUURET MOLEKYYLIT MAHDOLLISIA MUODOSTAA YHDISTEITÄ MONIEN ERI ALKUAINEIDEN KANSSA (VETY, HAPPI, TYPPI, RIKKI, FOSFORI, RAUTA, MAGNESIUM, SINKKI) => MONIPUOLINEN BIOKEMIA MAHDOLLISTA LUONNOSSA ESIINTYY MILJOONIA ERILAISIA HIILIYHDISTEITÄ KOVALENTTISIDOS (YHTEISIÄ ELEKTRONEJA) VETYSIDOS (DIPOLISIDOS, POLAARISTEN MOLEKYYLIEN VASTAKKAISMERKKISET PÄÄT VETÄVÄT TOISIAAN PUOLEENSA) KEMIALLISET SIDOKSET PERUSTUVAT SÄHKÖISIIN VETOVOIMIIN LIUKOISUUS POLAARISET ORGAANISET MOLEKYYLIT LIUKENEVAT VETEEN (HYDROFIILISIÄ) APOLAARISET ORGAANISET MOLEKYYLIT EIVÄT LIUKENE HELPOSTI VETEEN (HYDROFOBISIA) VEDELLÄ TÄRKEÄ ROOLI ELÄMÄN BIOKEMIASSA 21 VESI NESTEMÄINEN VESI ON MAA-ELÄMÄN EDELLYTYS SOLUT SISÄLTÄVÄT PÄÄOSIN VETTÄ VEDEN TILAVUUS RAJAA JA TUKEE MAHDOLLISTAA AINEIDEN KASAANTUMISEN JA PROTEIINIEN LASKOSTUMISEN VETY- JA HAPPIATOMIEN LÄHDE LIUOTIN MISSÄ BIOKEMIALLISET REAKTIOT VOIVAT TAPAHTUA (LIUOTTAA ORGAANISIA MOLEKYYLEJÄ) OSALLISTUU AINEENVAIHDUNNAN REAKTIOIHIN KULJETIN (SOLUSTA SISÄÄN JA ULOS) LÄMMÖNTASAIN 22 ENERGIA TERMODYNAMIIKAN TOISEN LAIN MUKAAN ENTROPIA (EPÄJÄRJESTYS) LISÄÄNTYY (EIKÄ ITSESTÄÄN KOSKAAN VÄHENE) PYRKIEN KOHTI TERMODYNAAMISTA TASAPAINOTILAA ENERGIAN AVULLA LUODAAN JA SÄILYTETÄÄN JÄRJESTYSTÄ (ELÄMÄN RAKENTEITA JA BIOKEMIALLISIA PROSESSEJA) ELÄVÄ AINE VÄLTTÄÄ HAJOAMISTA TASAPAINOTILAAN (Erwin Schrödinger ) 23 MAAN ENERGIALÄHTEET AURINGON SÄTEILY 99,9% KAIKESTA ENERGIASTA LISÄKSI: UV-SÄTEILY, SALAMOINTI, RADIOAKTIIVISET AINEET (MAANKUORI), VULKANISMI JA KOSMISET SÄTEET 24 4

5 ENERGIAN HYVÄKSIKÄYTTÖ AUTOTROFIT: FOTOSYNTEESI (AURINGONVALO) TAI KEMOSYNTEESI (KEMIALLINEN ENERGIA) HETEROTROFIT SYÖVÄT AUTOTROFEJA FERMENTAATIO JA RESPIRAATIO (ENERGIAN VAPAUTTAMINEN SOLUJEN KÄYTTÖÖN) LISÄKSI RAVINNON HAJOITTAMISESSA VAPAUTUVA HUKKALÄMPÖ YLLÄPITÄÄ JA MAHDOLLISTAA ELIMISTÖN FYSIKAALISIA JA KEMIALLISIA TOIMINTOJA ENERGIAN VARASTOINTI HITAASTI KÄYTETTÄVISSÄ (PALAMALLA) HIILIHYDRAATEISSA, PROTEIINEISSA JA RASVA- AINEISSA (RASVAKUDOS) NOPEASTI KÄYTETTÄVISSÄ ATP (ADENOSIINITRIFOSFAATTI) MOLEKYYLEISSÄ PROTONIEN (VETYATOMISTA POISTETTU ELEKTRONI) VIRTA ADP- JA ATP-MOLEKYYLIEN VÄLILLÄ JOKO VARASTOI TAI VAPAUTTAA ENERGIAA REDOX-REAKTIOT, PELKISTYS-HAPETUS REAKTIOT, JOISSA SOKERIT LUOVUTTAVAT JA LOPULTA HAPPI VASTAANOTTAA ELEKTRONIN, TOIMII KUTEN SÄHKÖINEN PARISTO KEMOSYNTEESI GEOKEMIALLISESTI ENERGIAA YKSINKERTAISIA EPÄORGAANISIA YHDISTEITÄ HAPETTAMALLA RAUTA, RIKKI, TYPPI, VETY ESIM. Fe 2+ -> Fe 3+ + elektroni ELIÖIDEN (ARKKIBAKTEERIT) VANHIN YHTEYTTÄMISTAPA ILMAN AURINGONVALOA FOTOSYNTEESI VIHERHIUKKANEN (KLOROPLASTI) ABSORBOI FOTONEJA JA EKSITOI NIILLÄ ELEKTRONEJA, EDELLEEN SYNTYVÄT PROTONIT KÄYTETÄÄN ATP- MOLEKYYLIEN RAKENTAMISEEN (KUTEN ELÄINSOLUISSAKIN) RIKKIIN PERUSTUVA nco 2 + nh 2 S + energiaa => (CH 2 O) n + nh 2 O + ns HIILIDIOKSIDISTA JA VEDESTÄ HIILIHYDRAATTEJA nco 2 + nh 2 O + energiaa => (CH 2 O) n +no HETEROTROFIT RAVINTO PILKOTAAN ENTSYYMIEN TOIMESTA PIENEMMIKSI MOLEKYYLEIKSI, JOISTA EDELLEEN SOLUT RAKENTAVAT TARVITSEMIAAN MOLEKYYLEJÄ FERMENTAATIO JA RESPIRAATIO KÄYMINEN (FERMENTAATIO) C 6 H 12 O 6 => 2CO 2 + 2C 2 H 5 OH HENGITTÄMINEN (RESPIRAATIO) (CH 2 O) n + no 2 => nco 2 + nh 2 O + energiaa 29 KÄYMISEN HYÖTYSUHDE NOIN 10% PALAMISEN (HENGITYS) HYÖTYSUHDE NOIN 40% 30 5

6 BIOMOLEKYYLIT ELÄMÄN SUURET MOLEKYYLIT SYNTYVÄT AINOASTAAN ELIÖIDEN GENEETTISEN KOODIN OHJAAMINA EIKÄ NIITÄ ESIINNY ELOTTOMASSA LUONNOSSA SOLUJEN ORGAANISIA MAKROMOLEKYYLEJÄ LIPIDIT HIILIHYDRAATIT AMINOHAPOT JA PROTEIINIT NUKLEOTIDIT JA NUKLEIINIHAPOT KIRAALISUUS MAAELÄMÄ KÄYTTÄÄ VASENKÄTISIÄ MOLEKYYLEJÄ (ISOMEERIT EROAVAT VAIN AVARUUSRAKENTEELTAAN) YKSINKERTAISIN AMINOHAPPO GLYSIINI ON AKIRAALINEN (PEILIKUVA SAMANNÄKÖINEN) ENTSYYMIT KATALYSOIVAT VAIN VASENKÄTISIÄ MOLEKYYLIEN KOKOLUOKKIA ATOMIT 0,1 nm AMINOHAPOT, EMÄKSET 1 nm (=10-9 m) DNA-MOLEKYYLI 2 nm (läpim.) PROTEIINIT 10 nm VIRUKSET 100 nm BAKTEERIT 1000 nm pienimmät nanobakteerit 400 nm ELÄINSOLU nm suurimmat yksisoluiset ameebat 10 cm 33 LIPIDIT RASVOJA JA ÖLJYJÄ SOLUKALVOJEN RAKENNUSAINEITA ENERGIAN VARASTOINTI LIUKENEVAT HUONOSTI VETEEN YKSI HYDROFOBINEN JA YKSI HYDROFIILINEN PÄÄ CH 3 (CH 2 ) n COOH 34 HIILIHYDRAATIT SOKERIT LIUKENEVAT VETEEN ENERGIAN VARASTOINTI JA ORGANISMIEN RAKENTEET OIKEAKÄTISIÄ C n (H 2 O) m AMINOHAPOT AMINOHAPOT MUODOSTUVAT SPONTAANISTI LÄHTÖAINEISTAAN LÖYTYY ELIMISTÖSTÄ SATOJA ERILAISIA PROTEIINISYNTEESIKONEISTO KÄYTTÄÄ NIISTÄ KAHTAKYMMENTÄ (KOODATTUA) NÄISTÄ KAHDEKSAA NS. VÄLTTÄMÄTÖNTÄ AMINOHAPPOA ON SAATAVA SUORAAN RAVINNOSTA, KOSKA NIITÄ EI MUODOSTU ELÄINTEN ELIMISTÖSSÄ R H 2 N CH COOH KASVIT PYSTYVÄT TUOTTAMAAN ITSE KAIKKIA TARVITSEMIAAN AMINOHAPPOJA

7 PROTEIINIT PERÄKKÄISTEN AMINOHAPPOJEN AMINO- JA KARBOKSYYLIRYHMÄT YHTYVÄT MUODOSTAEN PEPTIDISIDOKSILLA (SAMALLA TUOTTAEN VETTÄ) PROTEIINEJA (PEPTIDIKETJUJA) PEPTIDISIDOKSEN (PROTEIINIEN) MUODOSTAMISEEN TARVITAAN ENERGIAA VALMIS PROTEIINI LASKOSTUU MUUTAMASSA SEKUNNISSA LOPULLISEEN SYKKYRÄ- MUOTOONSA, ULKOPINNAN ATOMIT JA MOLEKYYLIT MÄÄRÄÄVÄT SEN FYSIKAALISET JA KEMIALLISET OMINAISUUDET PROTEIINIT YKSI PROTEIINI MUODOSTUU SADOISTA (TUHANSISTA) PERÄKKÄISISTÄ AMINOHAPOISTA BAKTEERISOLUSSA LUOKKAA 3000 ERILAISTA PROTEIINIA IHMISSOLUSSA LUOKKAA ERILAISTA PROTEIINIA ERILAISIA TEHTÄVIÄ SOLUSSA (USEIMMAT ENTSYYMEJÄ JA RAKENTEEN OSIA, KULJETTAVAT KEMIKAALEJA, VÄLITTÄVÄT VIESTEJÄ) NUKLEOTIDIT FOSFAATTIRYHMÄ, SOKERI JA EMÄS NUKLEOTIDIT LIITTYNEINÄ TOISIINSA FOSFAATTIRYHMIEN KAUTTA MUODOSTAVAT NUKLEIINIHAPON RUNGON SOKERIIN KIINNITTYNEENÄ YKSI NELJÄSTÄ ERILAISESTA EMÄKSESTÄ EMÄS TOIMII GENEETTISEN KOODIN KIRJAIMENA ADENIINI (A) GUANIINI (G) SYTOSIINI (C) TYMIINI (T) URASIILI (U) EMÄKSET NUKLEIINIHAPOT NUKLEIINIHAPOT SUURIMPIA MAKROMOLEKYYLEJÄ KOOSTUVAT NUKLEOTIDEISTA RNA JA DNA RIBONUKLEIINIHAPOSSA (RNA) SOKERINA RIBOOSI JA EMÄKSINÄ ADENIINI, GUANIINI, SYTOSIINI JA URASIILI DEOKSIRIBONUKLEIINIHAPOSSA (DNA) SOKERINA DEOKSIRIBOOSI JA EMÄKSINÄ ADENIINI, GUANIINI, SYTOSIINI JA TYMIINI

8 SOLUT ELÄMÄN PERUSYKSIKKÖ, LUONNON KEHITTÄMÄ NANOKONE SOLUSEINÄMÄ EROTTAA ELÄMÄN RAKENTEET JA PROSESSIT YMPÄRISTÖSTÄÄN SOLU MUODOSTAA OLOSUHTEILTAAN OPTIMOIDUN RAJATUN YMPÄRISTÖN, MISSÄ BIOKEMIALLISET REAKTIOT (ETENKIN PROTEIINISYNTEESI) VOIVAT TAPAHTUA (LUONNON PERUSVOIMIEN HALLITSEMA NANOMITTAKAAVAINEN TOISISTAAN RIIPPUVAISTEN MOLEKYYLIEN SYSTEEMI) SOLUISSA VARASTOITUU DNA YKSISOLUISET BAKTEERIT MONISOLUISET Paul Davies kuvaillut solujen sisältävät pikkuruisia pumppuja, vipuja, moottoreita, roottoreita, turbiineja, potkureita, sakseja ja muita ihmisten työkalupakeista tuttuja välineitä nanokoossa SOLUN RAKENNE SOLUSEINÄ KASVEILLA (HIILIHYDRAATEISTA JA AMINOHAPOISTA) SOLUKALVO AITOTUMALLISILLA (LIPIDEISTÄ JA PROTEIINEISTA) SOLULIMA (AMINOHAPOT, ENTSYYMIT, PROTEIINIT) TUMAKOTELO (AITOTUMALLISET) RNA, DNA (GENOMI) RIBOSOMIT (PROTEIINISYNTEESI) MITOKONDRIO (ENERGIAA HAPETTAMALLA) VIHERHIUKKANEN (ENERGIAA FOTOSYNTEESILLÄ) GOLGIN LAITE (KUONA-AINEIDEN POISTO) AINEENVAIHDUNTA KANAVAT (SOLUKALVOSSA) MUITA ORGANELLEJA JA TUKIRAKENTEITA SOLUT ESITUMALLISET (PROKARYOOTIT) AITOTUMALLISET (EUKARYOOTIT) ITUSOLUT (HAPLOIDEJA) KANTASOLUT (DIPLOIDEJA) SOMAATTISET SOLUT KASVISOLUT OVAT KAIKKIKYKYISIÄ ELÄINSOLUT OVAT MONIKYKYISIÄ 45 IHMISSOLUT AIKUISESSA IHMISESSÄ (RINNAKKAINKYTKETTYNÄ) SOLUJA LUOKKAA MYÖS PALJON PIENEMPIÄ ARVIOITA KUTEN 50 MILJOONAA SOLUA ESITETTY, PERÄKKÄINASETETTUINA YHTEISPITUUS OLISI KYMMENKUNTA KERTAA MAAPALLON YMPÄRI JA IHMISEN ELINAIKANA UUSIUTUNEIDEN SOLUJEN MASSA IHMISTÄ KOHDEN KYMMENKUNTA TONNIA AIVOISSA SOLUJA LUOKKAA RAKENTUNEET YHDESTÄ MUNASOLUSTA JA SIITTIÖSOLUSTA JAKAUTUMALLA SATOJA (~210) ERILAISIA SOLUTYYPPEJÄ KUDOKSINA ELIMINÄ YHDESSÄ IHMISSOLUSSA LUOKKAA GIGATAVU MUISTIA OSA UUSIUTUU JATKUVASTI (SUOLISTO) OSA EI UUSIUDU KOSKAAN (HERMOSOLUT) AIKUISESSA IHMISESSÄ MOLEKYYLEJA LUOKKAA IHMISSOLUT KOKO mm SUURIMPIA : MUNASOLUT, HERMOSOLUT JA LIHASSOLUT PIENIMPIÄ: PUNASOLUT, SIITTIÖSOLUT JA BAKTEERIT 47 IHMISSOLUT SOLUJEN LUONNOLLINEN TILA ON KUOLEMA JA VAIN ÄRSYKKEET YMPÄRÖIVISTÄ SOLUISTA SAAVAT SOLUT PYSYMÄÄN ELOSSA IHMISSOLUT KUOLEVAT MUUTAMAN KYMMENEN JAKAUTUMISKIERROKSEN JÄLKEEN (OHJELMOITU SOLUKUOLEMA) SYÖPÄSOLUT OVAT MUUTTUNEET KUOLEMATTOMIKSI JA JAKAANTUVAT LOPUTTOMASTI VAHINGOITTUNEEN DNA:N TAKIA 48 8

9 LÄHDEKIRJALLISUUS Susan Aldridge: Elämän lanka, Geenitekniikan tarina, Art House, 1999 (1996) Lewis Dartnell: Life in the Universe, Oneworld Publications, 2007 Bennett, Shostak, Jakovsky: Life in the Universe, Addison Wesley, 2003 Sean B. Carroll: The Making of the Fittest, 2006 Paul Davies: Viides ihme, elämän syntyä etsimässä, Terra Cognita, 1999 Paul Davies: The Goldilocks Enigma, Penguin Books 2007, (Allen Lane 2006) Richard Dawkins: A Pilgrimage to the Dawn of Life, The Ancestor s Tale, Weidenfeld & Nicolson, 2004 Iain Gilmour and Mark A. Sephton (eds.): An Introduction to Astrobiology, The Open University, 2003 Ilkka Hanski, (toim.): Kaikki evoluutiosta, Gaudeamus, 2009 Erkki Hiltunen, (toim.): Galenos, ihmiselimistö kohtaa ympäristön, WSOY, 2001 Jörgen Sjöström: På spaning efter livets ursprung, Om astrobiologi, människans rötter och evolutionen, Norstedts, 2010 Peter Ward: Tuntematon elämä, Ursa, 2006 (2005) 49 9

LUENTO Kyösti Ryynänen

LUENTO Kyösti Ryynänen LUENTO 1.11.2016 Kyösti Ryynänen MITEN ELÄMÄÄ VOIDAAN MÄÄRITELLÄ? MAA-ELÄMÄN RAKENNUSSARJAN SISÄLTÖ 1 ELÄMÄN MÄÄRITTELEMINEN ASTROBIOLOGIA TARVITSEE JA EDELLYTTÄÄ KOSMOLOGISTA JA UNIVERSAALIA (YLEISTÄ)

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

Biomolekyylit ja biomeerit

Biomolekyylit ja biomeerit Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit

Lisätiedot

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä

LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä LUENTO 3 Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2014, Jämsä MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat

Lisätiedot

LUENTO Kyösti Ryynänen

LUENTO Kyösti Ryynänen LUENTO 13.12.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄÄ MIKROKOSMOKSEN JA MAKROKOSMOKSEN VÄLISSÄ 1 ELÄMÄN PERUSTA ALKEISHIUKKASET PERUSVOIMAT ITSEORGANISOITUMINEN NYT HAVAITTAVISSA OLEVA UNIVERSUMI HAVAINTOJEN JA TEORIOIDEN

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE

Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen PROTEIINISYNTEESI LUENTO 3 DNA-RAKENNE DNA SOLUJAKAUTUMINEN DNA-KAKSOISKIERRE Seutuviikko 2015, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 3 MITEN MATERIA KOODAA MATERIAA? 1 PROTEIINISYNTEESI DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN KOODIN EMÄSJÄRJESTYKSEN MUODOSSA DNA:N EMÄSJÄRJESTYS KOPIOIDAAN (TRANSKRIPTIO)

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Elämän synty. Matti Leisola

Elämän synty. Matti Leisola Elämän synty Matti Leisola Selitettävää Universumin rakenne Biologinen elämä Maailmallemme on olemassa kaksi erilaista selitysmallia Kaikki on syntynyt sattumanvaraisten fysikaalisten ja kemiallisten tapahtumien

Lisätiedot

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta

2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta 2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta 2.1. Tuntemamme elämän rakenne-komponentit Tarvitaan: informatiiviset polymeerit: nukleiinihappojuosteet DNA ja RNA (nukleotidit): sisältävät hiiltä,

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien

Lisätiedot

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

Sisällys. Vesi... 9. Avaruus... 65. Voima... 87. Ilma... 45. Oppilaalle... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5 Sisällys Oppilaalle............................... 4 1. Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan........ 5 Vesi................................... 9 2. Vesi on ikuinen kiertolainen........... 10 3. Miten saamme puhdasta

Lisätiedot

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia.

SIDOKSET. Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Heikot sidokset ovat rakenneosasten välisiä sidoksia. SIDOKSET IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIA, KE2 Palautetaan mieleen millaisia sidoksia kemia tuntee ja miten ne luokitellaan: Vahvat sidokset ovat rakenneosasten sisäisiä sidoksia. Heikot sidokset ovat

Lisätiedot

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA

REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 KERTAUSTA KERTAUSTA REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Aineiden ominaisuudet voidaan selittää niiden rakenteen avulla. Aineen rakenteen ja ominaisuuksien väliset riippuvuudet selittyvät kemiallisten sidosten avulla. Vahvat

Lisätiedot

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit

Kertausta 1.kurssista. KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä. Hiilen isotoopit KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kertausta 1.kurssista Hiilen isotoopit 1 Isotoopeilla oli ytimessä sama määrä protoneja, mutta eri määrä neutroneja. Ne käyttäytyvät kemiallisissa

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat Solu Laura Partanen Yleistä Elimistö koostuu soluista ja soluväliaineesta Makroskooppinen mikroskooppinen Mm. liikkumiskyky, reagointi ärsykkeisiin, aineenvaihdunta

Lisätiedot

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G

KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja. 1. a) Vesiliukoisia: B, C, D, F, G KEMIA 25.3.2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Vesiliukoisia: B,, D, F, G b) Ioniyhdisteitä: B,, F c) Happamia: d) Hiilitabletti on erittäin hienojakoista hiiltä (aktiivihiiltä). Suuren pinta alansa johdosta

Lisätiedot

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN

PROTEIINIEN RAKENTAMINEN PROTEIINIEN RAKENTAMINEN TAUSTAA Proteiinit ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille elämänmuodoille. Kaikki solut tarvitsevat prote- iineja toimiakseen kunnolla. Osa proteiineista toimii entsyymeinä eli nopeuttaa

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY ORGAANINEN KEMIA = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY Yleistä hiilestä: - Kaikissa elollisen luonnon yhdisteissä on hiiltä - Hiilen määrä voidaan osoittaa väkevällä

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus

Nimi sosiaaliturvatunnus Valintakoe 2013 / Biokemia Nimi sosiaaliturvatunnus 1. Selitä: (3,0 p) a) Mitä ovat eksonit ja intronit ja miten ne eroavat toisistaan? b) Mitä eläinsolulle tapahtuu, jos se laitetaan sen sisällä olevaa

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

LUENTO Kyösti Ryynänen

LUENTO Kyösti Ryynänen LUENTO 22.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN

Lisätiedot

LUENTO Kyösti Ryynänen ELÄMÄN EDELLYTYKSET LISÄULOTTUVUUDET AIKA-AVARUUS MUUNLAISET UNIVERSUMIT PERUSVOIMAT

LUENTO Kyösti Ryynänen ELÄMÄN EDELLYTYKSET LISÄULOTTUVUUDET AIKA-AVARUUS MUUNLAISET UNIVERSUMIT PERUSVOIMAT LUENTO 22.11.2016 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen

DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen S-114.500 Solubiosysteemien perusteet Harjoitustyö Syksy 2003 DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen Ilpo Tertsonen, 58152p Jaakko Niemi, 55114s Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Johdanto... 4

Lisätiedot

Alikuoret eli orbitaalit

Alikuoret eli orbitaalit Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia

Lisätiedot

KE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi

KE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi KE1 - Kemiaa kaikkialla on pakollinen kurssi, joka on päästävä läpi lukion läpäisemiseksi Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa kokemuksia kemiasta kehittää valmiuksia osallistua kemiaan liittyvään

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. 1.2 Elektronin energia Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin. -elektronit voivat olla vain tietyillä energioilla (pääkvanttiluku n = 1, 2, 3,...) -mitä kauempana

Lisätiedot

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten kasvit saavat vetensä? Miten kasvit saavat vetensä? 1. Haihtumisimulla: osmoosilla juureen ilmaraoista haihtuu vettä ulos vesi nousee koheesiovoiman ansiosta ketjuna ylös. Lehtien ilmaraot säätelevät haihtuvan veden määrää.

Lisätiedot

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto. Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto Juha.Klefstrom@helsinki.fi Nukleiinihapot! kertausta matkan varrella, vähemmän kuitenkin

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen

Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen Seutuviikko 2017, Jämsä Kyösti Ryynänen LUENTO 2 MAA-PLANEETAN GEOLOGINEN KEHITYSHISTORIA ÄÄRIOLOSUHTEISIIN SOPEUTUNEET EKSTREMOFIILIT PLANEETTA MAA MUODOSTUI 4.5 MILJARDIA VUOTTA SITTEN PÖLY- JA KAASUKIEKON

Lisätiedot

LISÄULOTTUVUUDET ELÄMÄN EDELLYTYKSET MUUNLAISET UNIVERSUMIT AIKA-AVARUUS

LISÄULOTTUVUUDET ELÄMÄN EDELLYTYKSET MUUNLAISET UNIVERSUMIT AIKA-AVARUUS ELÄMÄN EDELLYTYKSET TIETYNLAINEN UNIVERSUMI (AIKA- AVARUUDEN DIMENSIOT JA FYSIIKAN LAIT) OIKEANIKÄINEN UNIVERSUMI (RAKENTEET SUOTUISIA JA ALKUAINEPITOISUUDET RIITTÄVIÄ) PAIKALLISESTI ELÄMÄN RAKENTEILLE

Lisätiedot

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA

NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA NITRIFIKAATIOBAKTEERIEN TOIMINTA 1(6) Ville Kivisalmi Typen kiertoon maa- ja vesiekosysteemeissä osallistuvat bakteerit ovat pääasiassa autotrofeja kemolitotrofeja, jotka saavat energiansa epäorgaanisten

Lisätiedot

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu

Luennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa TkT Marja Niemi Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos 23.4.2012 Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten klubi DI 2002, TTKK Materiaalitekniikan

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio

Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Avainsanat: perimä dna rna 5`-ja 3`-päät replikaatio polymeraasientsyymi eksoni introni promoottori tehostajajakso silmukointi mutaatio Perinnöllinen informaatio sijaitsee dna:ssa eli deoksiribonukleiinihapossa

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

VESI JA VESILIUOKSET

VESI JA VESILIUOKSET VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet

Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet Käsiteltävät aiheet: Mikä aikaansaa sidokset? Mitä eri sidostyyppejä on? Mitkä ominaisuudet määräytyvät sidosten kautta? Chapter 2-1 Atomirakenne Atomi elektroneja

Lisätiedot

Kappale 1. Peruskemia

Kappale 1. Peruskemia Kappale 1 Peruskemia YOGASOURCE FINLAND 2016 PERUSKEMIA 1 PERUS BIOKEMIAA Biokemia on elämää molekyylitasolla tutkiva tiede, joka on myös monien muiden biologisten ja lääketieteellisten tieteenalojen perusta.

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

LUENTO B Kyösti Ryynänen

LUENTO B Kyösti Ryynänen LUENTO B 13.6.2017 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA ABIOGENEESI 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI

Lisätiedot

LUENTO B Kyösti Ryynänen ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS LISÄULOTTUVUUDET PERUSVOIMAT MUUNLAISET UNIVERSUMIT

LUENTO B Kyösti Ryynänen ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS LISÄULOTTUVUUDET PERUSVOIMAT MUUNLAISET UNIVERSUMIT LUENTO B 13.6.2017 Kyösti Ryynänen ELÄMÄ ON SYSTEEMITASON OMINAISUUS, JOKA VOI RAKENTUA JA TOIMIA ERILAISISSA BIOKEMIOISSA ABIOGENEESI 1 ELÄMÄN EDELLYTYKSET AIKA-AVARUUS-MATERIA TIETYNLAINEN UNIVERSUMI

Lisätiedot

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson

Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia: Miten maailmankaikkeudesta tuli tällainen? Tapio Hansson Kosmologia Kosmologiaa tutkii maailmankaikkeuden rakennetta ja historiaa Yhdistää havaitsevaa tähtitiedettä ja fysiikkaa Tämän hetken

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1

Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1 Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu Solun kemia paino-% Vesi 75-90 proteiinit 10-20 Lipidit 2 Hiilihydraatit 1 RNA/DNA 0,7/0,4 Epäorg. 1,5 Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu Vesi 1 paino-%

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet

2. Täydennä seuraavat reaktioyhtälöt ja nimeä reaktiotuotteet /Tapio evalainen Loppukuulustelun..00 mallivastaukset. imi: vsk:. Piirrä karboksyylihapporyhmän ja aminoryhmän rakenteet ja piirrä näkyviin myös vapaat elektroniparit. soita mikä hybridisaatio karboksyyli-

Lisätiedot