Markku Kantola Maa-ainesten ottosuunnitelma

Transkriptio

1 Markku Kantola Maa-ainesten ottosuunnitelma Lahdessa

2 2 Sisällysluettelo: TIIVISTELMÄ 3 1 Johdanto 4 2 Sijainti ja maanomistus 5 3 Luonnonolot, maisema ja nykytilanne 6 4 Suoritetut selvitykset ainesten määrästä ja laadusta 7 5 Toiminta-alueen kuvaus 8 6 Ottamisen järjestäminen 9 7 Koneet ja polttoaineiden varastointi 11 8 Ympäristövaikutukset ja toimet ympäristöhaittojen vähentämiseksi 12 9 Liikenteen järjestäminen Jätehuollon järjestäminen Selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Toimintaan liittyvät riskit ja niiden ehkäiseminen Tarkkailu ja raportointi Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö 17 LIITTEET 1/14110 Selvitys omistusoikeudesta 18 2/14110 Rajanaapurit 19 3/14110 Kivinäytteiden tutkimusraportti 21 4/14110 Ottosuunnitelma (Suunnittelutsto Karjalainen) 22 5/14110 Leikkauspiirustukset (Suunnittelutsto Karjalainen) 24 6/14110 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 26

3 3 TIIVISTELMÄ Markku Kantolan maa-ainesten oton jatkolupahakemus Markku Kantola hakee jatkolupaa maa-ainesten ottamiselle, louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä uutta ympäristölupaa siirrettävälle asfalttiasemalle Myrskylän kunnassa, Myrskylän kylässä tilalla Päivärinne (RN:o ). Yleiskuvaus toiminnasta Alueella on aiemmin ollut ottolupa (Dnro 0196L , ), koskien rakennuskiven louhintaa ja käsittelyä. Rakennuskiviaineksen ottotoimintaa on aiemmin vähän aloitettu koelouhinnoin. Jatkolupahakemuksessa toimintaa jatketaan louhimalla n m 3 ktr kalliokiviainesta vuodessa ja yhteensä 10 vuoden toiminnan aikana n m 3 ktr. Louhittu aines murskataan ja seulotaan alueella ja toimitetaan pääosin maarakennuskäyttöön sekä suurempina lohkareina rakennuskiveksi. Lisäksi alueelle haetaan lupaa siirrettävälle asfalttiasemalle, joka ei ole aiemmin toiminut kohteessa. Toiminta-aika Toiminta tapahtuu välisenä aikana niin että kesäaikana ei tehdä murskausta eikä louhintaa. Työ toteutetaan arkisin klo 7:00-20:00. Pyhinä alueella työskennellään vain poikkeustapauksissa. Toiminnassa syntyvät jätteet ja käytettävät polttoaineet Kallion louhinnassa tai murskauksessa ei synny erityisesti jätteitä. Käytettäviä koneita ja laitteita huolletaan ottoalueella huollolle varatulla alueella. Työkoneissa käytettävät polttoaineet varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä. Voitelu ja räjähdysaineita varastoidaan alueella tarpeen mukaan asianmukaisesti varastoituna lukituissa konteissa. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja niiden vähentäminen Louhinta, työkoneiden ja laitteiden käyntiäänet sekä alueen liikenne aiheuttavat jokin verran melua. Päästöjä ilmaan aiheutuu työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasupäästöistä sekä paikallisia pölypäästöjä materiaalien käsittelystä. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Alue siistitään ja maa-ainesten ottoon sekä asfaltin valmistukseen liittyneet toiminnot poistetaan alueelta toiminnan päätyttyä. Alueen kasvuolosuhteita parannetaan levittämällä alueelle humuspitoinen pintakerros. Alue palautetaan toiminnan loputtua metsätalouskäyttöön. Alueen soveltumatonta käyttöä vähennetään katkaisemalla tarpeettomat kulkuväylät. Kallioseinämien yläpuolelle asennetaan suoja-aita ulkopuolisten turvallisuuden turvaamiseksi.

4 4 1 JOHDANTO Tämä suunnitelma toimii liiteasiakirjana Markku Kantolan lupahakemukselle maa-ainesten ottamisen, louhinnan ja louheen murskauksen ympäristölupahakemukselle. Siirrettävän asfalttiaseman lupahakemus on esitetty erillisellä lupahakemuslomakkeella. Maa-ainesten ottosuunnitelma on Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa (25/2010) mukainen. OTTOALUE Kuva 1. Yleiskartta maa-ainestenottoalueesta

5 5 2 SIJAINTI JA MAANOMISTUS Maa-ainesten ottamissuunnitelman kohde sijaitsee Myrskylän kunnassa. Ottoalueen sijainti on esitetty yleiskartalla, kuvassa 1. Ottamisalue sijaitsee tilalla Päivärinne ( ), Myrskylän kylässä. Tilan kokonaispinta-ala on n. 35 hehtaaria, josta ottoalueen pinta -ala on noin 8 ha. Ilmakuva ottoalueesta on esitetty kuvassa 2. Ottosuunnitelmaa koskevan kiinteistön omistaa Markku Kantola. Selvitys omistusoikeudesta on esitetty liitteessä 1/14110, sivulla 22. OTTOALUE Kuva 2. Ilmakuva vuodelta 2008 maa-ainestenottoalueesta.

6 6 3 LUONNONOLOT, MAISEMA JA NYKYTILANNE Maisemakuva Alue sijaitsee Myrskylän kunnassa, Myrskylän kylässä, noin 3 km päässä Myrskylä Artjärvitieltä, Kuralantien päässä. Alue muodostuu metsästä ja kalliosaarekkeista. Alueen lähiympäristö jatkuu metsä- ja kalliosaarekkeiden alueena. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 550 m:n päässä ottoalueesta kaakkoon. VR yhtiöiden Lipon lastausasema ja sivuraide sijaitsevat n. 0,5 km päässä idässä. Topografia Ottoalueen maasto on tasolla Alueen lounaispuolella kalliot nousevat tasolle Kaakossa peltoalueet laskevat tasolle Kasvillisuus ja eläimistö Maastokäynnin perusteella alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Alue on pääosin tyypillistä kuivaa kangasmetsää, missä eläimistökin on varsin niukkaa. Paikoin kallion päällä on vain ohut humuskerros (Kuva 4, sivu 8). Kaavoitustilanne Alueelle ei ole esitetty maankäyttömuotoja Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ). Ainoastaan alueen pohjoispuolella on merkitty tieliikenteen yhteystarve maakuntakaavassa. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Arvokkaat luontokohteet Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa sellaisia erityisiä kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri-, tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia kohteita. Maakuntakaavassa arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi merkityt alueet Haukkakallio ja Metsäkulma sijaitsevat n. 1,5 km:n päässä ottoalueesta kaakkoon ja koilliseen. Lähin luonnonsuojelualue Koskensuu sijaitsee n. 4 km:n päässä alueesta Metsäkulman takana koillisessa. Pohjavesiolosuhteet Maa-ainesten ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueella esiinny varsinaista pohjavesikerrosta. Lähin pohjavesialue on n. 5 km:n päässä lännessä sijaitseva Supinmäen ( ) I-luokan pohjavesialue. Maaperään imeytyneet vedet valuvat kallion pintaa pitkin alueen pohjoisosassa olevaan ojaan ja purkautuvat sitä kautta Koskenkylänjokeen ja pintavedeksi.

7 Pintavedet Pintavedet virtaavat pohjoiseen josta ne ohjataan tilanrajan tuntumassa olevia ojia pitkin Koskenkylänjokeen. Lähin järvi ottamisalueen ympäristössä on Syväjärvi, joka sijaitsee noin 1 km:n päässä alueesta lounaassa. Rajanaapurit Rekisterikartta ja luettelo tilan rajanaapureista on esitetty liitteessä 2/14110, sivuilla 20 ja SUORITETUT SELVITYKSET AINESTEN MÄÄRÄSTÄ JA LAADUSTA Alueelta louhitaan kalliokiviainesta. Louhittavan kivi-aineksen määrä alueelta on vuodessa n m 3 ktr, yhteensä 10 vuoden toiminnan aikana n m 3 ktr. Ottoalueen pinta-ala on 8 hehtaaria. Alueella on tehty kiviainestutkimukset vuonna 1996 (Tielaitos, Geokeskus ). Alueella oleva kiviaines, keskirakeinen rapautumaton rapakivigraniitti, soveltuu mm. teiden rakennusmateriaaliksi. Tutkimusraportti on esitetty liitteessä 3/14110, sivulla 21. Mahdollisuuksien mukaan kiviainesta voidaan käyttää myös rakennuskivenä. Kuva 3. Alueen nykytila

8 8 5 TOIMINTA-ALUEEN KUVAUS Suunnittelualue, ottamisalue ja varsinainen ottoalue on esitetty ottosuunnitelmassa liitteessä 4 sivulla 22 (Suunnittelutoimisto Karjalainen Oy, ). Toimintojen (murskaus ja seulonta) ja varastokasojen sijainti on esitetty kuvassa 5 sivulla 10. Louhinta alueella aloitetaan alueen pohjoisosasta ja edetään etelään. Suunniteltu lopputilanne on esitetty ottosuunnitelmassa, liitteessä 4 sivulla 22 (Suunnittelutoimisto Karjalainen Oy, ). Kuva 4. Pintamaakerroksen paksuus vaihtelee alueella ja on paikoin ohutta. 6 OTTAMISEN JÄRJESTÄMINEN Kiviainesten ottamissyvyys vaihtelee 3-13 metrin välillä. Louhinnan ja leikkausten syvyys ja muoto on esitetty ottosuunnitelmakartassa liitteessä 4 ja leikkauspiirustuksissa liitteessä 5 (sivuilla 22-25). Kuvat on piirretty Suunnittelutoimisto Karjalainen Oy:n toimesta vuonna Alueelta poistetaan puusto. Alueella on vaihtelevasti pintamaata. Olemassa olevat pintamaat kuoritaan mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ja välivarastoidaan alueella. Pintamaat käytetään mahdollisuuksien mukaan toiminnan loputtua alueen maisemointiin. Pintamaiden varastoalue ja alueelle muulta tuotavien maisemointimaiden varastoalue on esitetty kuvassa 5 sivulla 10.

9 Louhinta tehdään pengerlouhintana normaalia avolouhintakalustoa käyttäen. Kallioseinät louhitaan 10:1 kaltevuuteen. Lopulliseksi jäävien seinien louhinta tehdään siten, että louhinnan aiheuttama rakoilu jäljelle jäävässä kalliossa on mahdollisimman vähäinen (tihennetty reikäväli ja varovainen räjäytys). Lisäksi seinien laatu varmistetaan sellaiseksi, että myöhempi työskentely niiden läheisyydessä on turvallista. Seinän yläpuolelle asennetaan suoja-aita. Pohjalle tehdään irtilouhintaa 0,5 m tasoittamisen helpottamiseksi. Lisäksi, pohja louhitaan kaltevaksi (2-3 promillea) pohjoiseen päin, jotta kaivannon pohjalle ei kerry seisovia vesilammikoita. Ottoalueen sade- ja hulevedet virtaavat nykyisellään pohjoiseen, josta ne ohjataan tilanrajalla olevaa ojaa pitkin Koskenkylänjokeen. Pintamaiden poiston yhteydessä alueen pohjoispuolelle rakennetaan pohjarakenteeltaan tiivis selkeytysallas, jonne ottoalueen sade ja hulevedet virtaavat, ja josta ne suotautuvat rakennettavaan maapatoon. Toisen ojan virtaus katkaistaan itäpuolella olevalla tontin rajalla. Kuivatusjärjestelyt on esitetty kuvassa 5 sivulla 10. Louhittu kalliokiviaines murskataan paikanpäälle toimitettavalla murskauslaitoksella. Louhe syötetään murskaimeen, josta materiaali edelleen ohjautuu seulalle. Rakennuskiveä louhitaan kallioalueilta, joissa rakoilu on vähäistä ja säännöllistä. Kallio irrotetaan varovasti kiveä säästävin louhintamenetelmin, kuten railoporauksella tai timanttivaijerisahauksella ns. määrämittaisiksi blokeiksi, jotka toimitetaan sellaisenaan jatkojalostukseen. Murskaimen ja seulan alustava sijainti on esitetty kuvassa 5 sivulla 10. Laitteiden sijoittuminen alueella vaihtuu louhinnan etenemisestä ja varastotilanteesta riippuen. Louhinnasta varoitetaan asianmukaisin merkein ja louhinnassa noudatetaan louhintatöistä annettuja ohjeita ja määräyksiä. Työturvallisuudesta ja ulkopuolisten turvallisuudesta huolehditaan asianmukaisin merkinnöin leikkausluiskien läheisyydessä. Louhinnan alussa tehdään koelouhinta suurimman sallittavan reikäpanoksen määrittämiseksi. Räjäytykset suunnitellaan toteutettavaksi päiväaikaan, siten ettei niistä ole kohtuutonta haittaa lähiympäristölle. 9

10 10 SELKEYTYMISALLAS OJA KAT- KAISTAAN VARASTOALUE JA SOS: TILAT MURSKAUS JA SEULONTA LÄJITYS- ALUE JA VAIHTOEHT: ASFALT- TIASEMAN PAIKKA OTTOSUUNTA VARASTOALUE VAIHTOEHT: AS- FALTTIASEMAN PAIKKA KUORITTU- JEN PINTA- MAIDEN VA- RASTOINTI ALUE OTTOALUEEN RAJA Kuva 5. Toimintojen sijoittuminen n. 1:3000

11 11 7 KONEET JA POLTTOAINEIDEN VARASTOINTI Louhinnassa käytetään normaalia avolouhintakalustoa. Lisäksi alueella ovat käytössä murskain ja seula. Louheen käsittelyssä käytetään pyöräkuormaajaa. Kivilajikkeiden kuljetus alueelta tapahtuu raskaalla kalustolla. Kalusto, jota ottamisalueella ja kuljetuksissa käytetään, on hyväkuntoista. Työkoneissa käytettävä polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä standardin EN mukaisessa yhdessä tai kahdessa 3000 litran kaksoisvaippasäiliössä. Polttoaineen kulutus on pyörä- ja kaivinkoneella n. 20l/h eli 160 l/tv. Murskan käytössä polttoaineen kulutus on hieman suurempi. Tällöin 250 työvuoron aikana (maksimi) polttoaineen kulutus on n l/v pyörä ja kaivinkoneella ja murskauksessa hieman suurempi. Kuva 6. Alueella on paikoin paljasta kalliota ja jo louhittuja kivenlohkareita sijaitsee eri puolilla ottoaluetta

12 12 8 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TOIMET YMPÄRISTÖHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI Kalliokiviaineksen otosta aiheutuu muutoksia maisemaan, sekä geologisiin luonnonesiintymiin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 550 metrin päässä ottoalueesta, joten maisemalliset vaikutukset asutukseen ovat vähäiset. Toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat päästöt ilmaan, kuten melu ja pölyäminen. Kasvillisuus ja maisema Alue siistitään toiminnan loputtua. Alueelle levitetään kasvualustaksi soveltuva pintakerros puhtaista maa-aineksista sekä ottotoiminnan aikana poistetuista pintamaista. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueelle istutetaan tai kylvetään puusto. Pöly Päästöjä ilmaan aiheuttavat alueella liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasupäästöt sekä materiaalin käsittelystä syntyvät pölypäästöt. Pölyäminen on paikallista, joten sen vaikutus ympäristön kannalta alueen ulkopuolella on vähäistä. Louhinnassa syntyy pölyä hetkellisesti räjäytyksessä, jonka aiheuttama pölyäminen ei ole estettävissä. Panostusreikien poraukseen käytettävissä poravaunuissa on pölynkeräimet. Pölyä syntyy eniten murskaustyön ja seulonnan aikana ja se ehkäistään kastelemalla kiviainesta tarvittaessa tai koteloinnein ja peittein. Ottoalueen tiepintojen pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla. Myös kulkutiet ottoalueelle kastellaan tarpeen mukaan. Melu Melua aiheutuu työkoneiden ja laitteiden käyntiäänistä, porauksesta, louhintaräjäytyksestä ja murskauksesta. Lisäksi melua aiheutuu vähäisessä määrin alueen liikenteestä. Ainoastaan välisenä aikana alueella on toimintaa eli kesäaikana ei suoriteta murskausta eikä louhintaa. Melua aiheuttavia toimintoja harjoitetaan arkisin klo klo 7-20, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä toimitaan vain poikkeustapauksissa. Räjäytyksiä on vuodessa n. 40 kappaletta, räjäytysten aiheuttama melun kesto ei ole pitkäaikaista. Räjäytykset toteutetaan arkisin klo 8-16 välisinä aikoina. Murskauksesta aiheutuvaa melua vähennetään pudotuspintojen kivitaskuilla ja tasaisen louheensyötön aikaansaamisella. Lisäksi melua pienennetään alentamalla kiven purkukorkeutta ja jättämällä mursketta suppilon pohjalle. Seulonnassa melua ehkäistään tekemällä ns. kivitaskuja, joissa kiviaines puretaan kiviaineksen päälle. Lisäksi varastokasojen sijoitta-

13 13 9 LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN Liikennöinti alueelle tapahtuu Myrskylä - Artjärventieltä Kuralantielle, joka jatkuu Kuralan metsäautotienä, jonka päässä ottoalue sijaitsee. Liikennemäärät alueelle ovat n raskasta ajoneuvoa arkipäivisin toiminta-aikana. Liikenne alueella on kausiluontoista. Vuotuinen liikennemäärä on n raskasta ajoneuvoa. Henkilöautoille (1-5 kpl) varataan pysäköintialueet sosiaalitilojen vierestä, jotka on esitetty kuvassa 5 sivulla JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Maa-ainesten oton normaalitoiminnasta ei synny jätteitä. Työkoneita huolletaan alueella ja niistä syntyvät jätteet kerätään talteen niille varattuihin jäteastioihin ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Sosiaalitiloissa syntyy kiinteää jätettä n. 1-2 t vuodessa, jotka lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty liitteessä 6/14110 sivulla 26 ja pintamaiden varastoalue kuvassa 5 sivulla 10. Kuva 7. Alueella on suoritettu pienimuotoista kiviaineksen koelouhintaa.

14 14 Kuva 8. Maisemointisuunnitelma n. 1:1600

15 15

16 16 11 SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Toiminnassa hyödynnetään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) (Suomen ympäristökeskus 25/2010). 12 TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET NIIDEN EHKÄISEMISEKSI Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat koneiden ja laitteiden hydrauliikka ja öljyvuodot, joita pyritään ehkäisemään toteuttamalla tukitoiminta-alue BAT-mukaisella tiiviillä rakenteella. Maa-ainesten ottoalueella on varattuna imeytysainetta mahdollisten työkoneista aiheutuvien öljyvuotojen varalle. Lisäksi louhintaan, työkoneisiin ja liikenteeseen liittyvät henkilövahinkoriskit. Asiattomien kulkeminen alueelle kielletään asianmukaisin merkein. Lisäksi louhinnassa noudatetaan asiaankuuluvaa varovaisuutta ja siitä varoitetaan lähialueen asukkaita asianmukaisesti. Toimintaan liittyviä riskejä pyritään vähentämään henkilöstön asianmukaisella perehdyttämisellä, toimintaalueen ja käytettävän kaluston kunnossapidolla sekä huolehtimalla alueen yleisestä siisteydestä. Alueen soveltumatonta käyttöä vähennetään katkaisemalla tarpeettomat kulkuväylät esimerkiksi puomilla, maakaivannolla tai valleilla, Kuva 9. Maisemointisuunnitelma.

17 13 TARKKAILU JA RAPORTOINTI Toiminnan vaikutuksia arvioidaan BAT-suositusten mukaisesti. Pintavesien laatua seurataan tarkkailemalla laskeutusallasta silmämääräisesti ja ottamalla vesinäytteet kokoomaojista. Vesinäytteitä otetaan ennen ottotoiminnan alkamista sekä toiminnan aikana ja jälkeen. Ennen toiminnan alkamista otetuista näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, COD Mn, sähkönjohtokyky ja sameus. Ottotoiminnan aikaisista näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, COD Mn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt (aistinvaraisesti). Toiminnan jälkeen näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky ja sameus. Tuotannosta, päästöistä ja vaikutusten seurannasta raportoidaan valvontaviranomaisille BAT-suositusten mukaisesti. 14 ALUEEN JÄLKIHOITO JA MYÖHEMPI KÄYTTÖ Ottoalueen maisemointi suoritetaan ottotoiminnan loputtua. Jälkihoidolla alue sopeutetaan ympäröivään luontoon ja maisemaan. Alue siistitään ja maa-ainesten ottoon liittyneet toiminnot poistetaan alueelta. Toiminnan päättyessä ottoalue on kuvissa 8 ja 9 sivuilla 14 ja 16 esitetyn mukainen. Alueen pohja muotoillaan siten, että pintavedet eivät jää lammikoiksi alueelle. Kallioseinät on louhinnassa kallistettu kaltevuuteen 10:1 ja kaltevuutta loivennetaan tarvittaessa rikkonaisten kallioseinämien osalta työn päätyttyä. Kallioseinämän yläreunaan asennetaan pysyvä suoja-aita, liitteessä 5/14110 sivulla 24 esitetyn mukaisesti, huomioimaan alueella liikkuvien ulkopuolisten turvallisuus. Alueen kasvuolosuhteita parannetaan levittämällä alueelle humuspitoinen pintakerros. Maisemointiin käytetään alueelta toiminnan alkaessa kuorittuja pintamaita ja tarvittavat lisämaa-ainekset tuodaan paluukuormina, käyttäen tarpeeseen soveltuvia täyttömaita. Täyttömaan tuontikohteet ja määrät raportoidaan viranomaiselle vuosittain. Alue palautetaan toiminnan loputtua metsätalouskäyttöön. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueelle levitetään pintamaita vähintään 0,5 m ja istutetaan puusto. Jälkihoitosuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa, mm. mikäli alueelta löytyy uhanalaisten eläinten tai kasvien elinympäristöjä tai merkit- Lahdessa Insinööritoimisto Gradientti Oy 17 Kirsti Määttä Annika Hakkarainen

18 Liite 1/14110 Selvitys omistus ja hallintaoikeudesta 18

19 Liite 2/14110 Rajanaapurit 19 Kiinteistö ja määräalatunnus Kiinteistön nimi Omistaja Metsämäki (1) Niskavuori (2) Saarela (3) Rajala (4) Kukkula (5) Rauhala (6) Särkkä (7) Kivikkorinne (8) Tuomela (9) Sammatti Maria Liisa Norotie 1 B Vantaa Järvinen Aaro Olavi Supliikintie Porlammi Ikonen Jouko Kalevi Artjärventie Myrskylä Vilkman Marko Mikael Kartanontie Myrskylä Yhteisomistus (5 omistajaa) 1. Omistaja Hakala Taina Kaarina Gunnel Nymanin katu 5 D Helsinki Fabritius Markku Toivo Antero Hevonojantie Myrskylä Karjalainen Matti Juhani Niemenjärventie Myrskylä Harri Aarto Karjalaisen Oikeudenomistajat Karjalainen Hilkka Niemenjärventie Myrskylä Räty Erja Annikki Syväjärventie 12 B Myrskylä

20 Liite 2/14110 Rajanaapurit 20 6) 2) 8) 7) PÄIVÄRINNE 9) 5) 3) 4) 1)

21 Liite 3/14110 Kiviaineksen tutkimusraportti 21

22 Liite 4/14110 Ottosuunnitelma (Suunnittelutoimisto Karjalainen Oy) 22

23 23

24 Liite 5/14110 Leikkauspiirustukset (Suunnittelutoimisto Karjalainen Oy) 24

25 25

26 Liite 6/14110 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma

27 27

28 28 insinööritoimisto GRADIENTTI Palveleva ympäristöasiantuntijasi Niemenkatu Lahti puhelin faksi (03)