BJ-EKLUND OY. Maa-ainesten ottosuunnitelma Vaihe 2-3,kiinteistöillä

Transkriptio

1 BJ-EKLUND OY Maa-ainesten ottosuunnitelma Vaihe 2-3,kiinteistöillä Hornhattas RN:O 6:14 ja Knutsbacka RN:O 7: ja7-22 Porvoonkaupungin Mickelsbölenkylässä

2 2 Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT3 1.1 Alueen sijainti ja tieyhteydet3 1.2 Maanomistus3 1.3 Ympäröivä asutus3 1.4 Pohjavesitiedot3 1.5 Maaperätiedot3 1.6 Nykytilanne ympäristössä ja puusto3 2 NYKYTILANNE3 2.1 Aikasempi louhinta3 3 LOUHINTATOIMINTA3 3.1 Ottamistoiminta4 3.2 Louhinnan syvyys4 3.3 Louhinnan määrä ja vaihettaisuus4 3.4 Sivukiven varastointi ja käsittely4 3.5 Työjärjestelyt ottamisen aikana4 3.6 Suojaamistoimenpiteet5 4 Tarkkailu- ja raportointimääräykset6 4.1 Tarkkailu (YSL 43, )6 4.2 Pohjavesinäyteenottoputki7 4.3 Pintavesinäytteet7 5 JÄLKIHOITO7

3 3 1 PERUSTIEDOT 1.1 Alueen sijainti ja tieyhteydet Ottamisalue sijaitsee tilojen HORNHATTAS RN:o 6:14 ja KNUTSBACKA RN:o 7:22 alueella Kulloonkylässä. Valtatieltä no 170 (uusi Porvoontie) on alueelle matkaa n.2,4 km radanvartta kulkevaa hiekkatietä pikin. 1.2 Maanomistus Ottamisalue sijaitsee kiinteistöillä Hornhattas RN:o 6:14, jonka maat omistaa Björn Antman ja Knutsbacka RN:o 7:22, jonka maat omistaa Kaj Lönnroos. Louhijayhtiöllä on vuokra-alueeseen voimassa oleva luokrasopimus (erillisenä liitteenä). 1.3 Ympäröivä asutus Ottoalue sijaitsee noin 500m:n etäisyydellä lähimmästä asutusta talosta. Louhimon lähellä sijaitsevat talot on esitetty yleiskartassa. 1.4 Pohjavesitiedot Ottamisalue ei sijaitse vedenhankintaan nähden tärkeällä pohjavesialueella. 1.5 Maaperätiedot Maaperä on avokallio joka viettää itäänpäin ( ) 1.6 Nykytilanne ympäristössä ja puusto Louhimon ympäristö on avokallio josta puusto on jo aiemmin poistettu. Aikasempi louhinta-alue (vaihe 1) sijaitsee uuden alueen koillis- /itäpuolella. 2 NYKYTILANNE 2.1 Aikasempi louhinta Alueella on louhittu kiviainesta vuodesta 2009 lähtien (vaihe 1). Alueen nykytilanne on esitetty erillisessä liitteessä. 3 LOUHINTATOIMINTA

4 4 3.1 Ottamistoiminta Toiminta alueella koostuu kiven irroituksesta, murskaamisesta, varastoinnista ja poiskulkjetuksesta. Menetelmä louhinnassa käytetään räjähtäminen. Räjähdysaineena on dynamiitti ja anfo. Ottoalueen pinta-ala on 2,95 ha. Ottamisalueen pinta-ala on noin. 5 ha. 3.2 Louhinnan syvyys Louhinnan alimmaiseksi tasoksi esitetään +26m. 3.3 Louhinnan määrä ja vaihettaisuus Mursketuotanto on kokonaisuudessan n tonnia mursketta. Irrotettavan kiviaineksen kokonaismäärä on noin m3. Valmit murskeet varastoidaanlajeittain 6-10 metrinkorkeissa kasoissa. Toiminta-aika tälle osuudelle olisi n. 10vuotta. Vuosittain louhittaisiin n m3 kalliota. Louhinta raja viedään Vekkoxin pyynnöstä rajalle asti ja jälkihoito voi poiketa meidän nyt laadittujen suunnitelmista. Kivilouheen kerralla varastoitava määrä on n tonnia ja murskeen n tonnia. Kallion louhinta aloitetaan alueen kaakkoisosasta, samalle paikalle johon nykyinen louhitaan tuleva tie tulee. Tämän jälkeen louhinta etenee kohti länttä ja luodetta (vaihe 3) ja samalla louhitaan vaihe 1;n reuna joka rajouttuu luoteeseen naapurin pyynnöstä (vaihe2). Louhe räjäytetään rintausten juurelle missä ylisuuret lohkareet rikotaan murskaamoon sopiviksi esim. hydraulisella iskuvasaralla varustetun kaivinkoneen avulla jonka jälkeen louhevarastoidaan ja murskaamon ollessa paikallaan lastataan murskaamon syöttimelle. Murskaamo pyritään sijoittamaan rintauksen lähelle. Aluejoka on varattu tälle toiminnalle on osittainvaihe 1 alueella ainakin niin kauan kunnes vaihe 2;n syntyy niin paljon tilaa että saadaan toiminta jatkettu uudelle alueelle. Hakija toimittaa Maa-aineslain 11 ja 12 :n mukaisen vakuuden ennen ottamistoimintojen aloittamista. Vakuus on voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät toimenpiteet ovat toteutuneet ja lopputarkastuksessa hyväksyttyjä. 3.4 Sivukiven varastointi ja käsittely Suunnitelussa toiminnassa ei synny sivukiveä. Kaikki kiviaines muskataan ja myydään erilaisina murskeina tai sorana. 3.5 Työjärjestelyt ottamisen aikana

5 5 Louhintaa ja murskausta suoritetaan pääsääsääntöisesti kevättalvella, keväisin ja syksyisin, kun taas kuljetuksia tehdään ympäri vuoden. Murskausta suoritetaan vuosittain n. 2-3 kk ja arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo. 6-22, kallionporausta ja kivenrikotusta klo ja räjäytyksiä tehdään suunnilleen noin kerran pari kuussa klo välisenäaikana. Murskaus suoritetaan siirrettävällä omalla voimanlähteellä varustetulla murskaamolla n. 2-3 kk vuosittain ja arkipäivisin klo Alueella toimii kuormaaja joka hoitaa valmiin murskeen kasoihin sekä kuormaa haettavia murskekuormia. Suunnitellun alueen itä-kaakkoisosaan on rakennettu autojen kääntöpaikka joka on yhteydessä huoltotien kanssa. Olemme sopineet Vekkox Oy kanssa yhteisen huoltotien kunnostamista ja parantamista Kilpilahteen vievän junaradan vieressä olevaa tietä. Ratahallintokeskuksen sopimus liitteenä sekä myös rasitesopimus huoltotien liittymisestä Helsingintielle nro Alueen arvioitu liikennemäärä on n. 15 raskaan ja n kevyen ajoneuvon käyntiä murskaamon ollessa käynnissä. Tieyhteyden johdosta ei alueelle liikennöinnistä arvioida aiheutuvan haittaa alueen asutukselle. 3.6 Suojaamistoimenpiteet Siltä osin, kun avolouhoksen reuna on saavuttanut lopullisen paikkaansa, suojataan se verkkoaidalla kunnes jälkihoito on tehty ja putoamisvaara ei enää ole olemassa. Väliaikainen avolouhoksen reuna suojataan lippusiimalla tai aidalla. Ympäristöön sijoitetaan avolouhoksen reunasta ja räjähdystöistä kertovia varoitustauluja. Reunukset varmistetaan myös niin että seinämistä ei pääse putoamaan hallitsemattomasti kivilohkareita. Tiiviillä pohjakalvolla varustettu huolto- ja tankkausalue on rakennettu alueen itäosaan, joka toimii edelleen samaan tarkoitukseen. Polttoainetta ei säilytetä alueella, päivittäinen polttoainetarve tuodaan ja viedään pois päivittäin. Murskaamo kuluttaa, toiminnassa ollessaan n. 40 kg/h polttoöljyä. Murskaamolla on oma kaksoisvaippa-polttoainesäiliö. Kuormaajan tarvitsema polttoöljy on n. 100 litraa vuorokaudessa. Alueella säilytetään turvetta mahdollisten polttoainevuotojen vuoksi sekä tarvittaessa kutsutaan pelastuslaitos apuun. Portti rakennetaan asiattomien pääsyn alueelle estämiseksi. Räjähdysaineita ei säilytetä alueella vaan tuodaan alueelle tarpeen mukaan. Vettä käytetään ainoastaan murskaamossa pölynleviämisen estämiseksi. Vesi otetaan kaivosta mikä kaivetaan Högforsmossenin länsipuolelle. Vettätarvitaan n. 2,5 m3 vuorokaudessa. Alueella minimoidaan saastuttavien aineiden, kuten polttoaineen, käsittely ja järjestetään se niin, ettei saasteita pääsee kulkeutumaan alueen maaperään, pinta- tai pohjaveteen. Alueen pintavedet valuvat koilliseen alueen matalimmassa kohdassa olevaan ojaan. Tänne tehdään pintavesille selkeytysallas jonka taso on +23,2.

6 6 4 Tarkkailu- ja raportointimääräykset 4.1 Tarkkailu Tarkkailu Envimetria Oy:n teettämän vesientarkkailuohjelman mukaan ( S, ) Tarkkailu (YSL 43, ) Ote Porvoon kaupungin Ympäristölupapäätöksestä , Dnr 94/60.607/2009 Ympäristöluvassa on lupamääräysten kohdissa 19-22,24 määrätty alueen vesien tarkkailuista seuraavaa: 19.Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen on tarkkailtava alueelle asennettavasta pohjavesiputkesta tai porakaivosta. Vesinäytteet on otettava ennen toiminnan aloittamista ja toiminnan alettua kaksi kertaa vuodessa! Näytteistä on määritettäväkloridi, happi, rauta, mangaani, sulfaatti, CODMn, ph, sähkönjohtokyky, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, sameus, kovuus, hiilidioksidi, alkaliteetti, öljyhiilivetypitoisuus (C11 C39) sekäaistinvaraisestihaju, maku ja väri. Näytteenoton yhteydessä on lisäksi mitattava pohjaveden pinnankorkeus. 20.Lähimpien asuinkiinteistöjen Västergård RN:o 1:15 käytössä olevasta kaivosta sekä Skogstorp RN:o 1:21 käytössä olevasta porakaivosta on otettava vesinäytteet ennen toiminnan aloittamista ja sen jälkeen vuosina 2013 ja Näytteistä on tehtävä samat määritykset kuin laitosalueelle asennetusta pohjavesiputkesta tai porakaivosta. 21.Toiminnan vaikutuksia alueen pintavesiin on tarkkailtava selkeytysaltaan jälkeen alkavasta ojasta. Vesinäytteet on otettava ennen toiminnan aloittamista, kun selkeytysallasta ei vielä ole akennettu eikä ojaa avattu, sekä toiminnan alettua kaksi kertaa vuodessa (keväällä ja syksyllä). Näytteistä on määritettävä CODMn, ph, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, sameus, lämpötila, öljyhiilivetypitoisuus (C11 C39) sekä haju ja väri aistin varaisesti. 22.Pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmat sekä putki- ja kaivokortit laitosalueelle asennetusta putkesta tai kaivosta ja tarkkailun mukaan otettavista kaivoista on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle vähintään kaksi viikkoa ennen toiminnan aloittamista. 24.Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavantasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetel-

7 7 millä. Mittauraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. 4.2 Pohjavesinäyteenottoputki Pohjavesinäytteenottoputki on asennettu maahan ja sen sijainti sekäkorkeus merivesipinnasta on selvitetty N60 korkeusjärjestelmällä. Kordinatit on annettu ETRS-TM35FIN kordinattijärjestelmän mukaan. Putki PVP1 Putkensijainti X: Y: Putkenkansikorkeus Z:+26,8 m Pohjaveden korkeusputkessa on -6.5 m meripinnasta. Pohjaveden pinta on noin 32,3 m maapinnan alapuolella Tämä havainto on tehty putken asennuksen jälkeen. 4.3 Pintavesinäytteet Pintavesien tarkkailukohteiden sijaintikoordinaatit: Kaivo Västergård RN:o 1:2 sijainti(etrs-tm35fin) x,y: , Kaivo Skogtorp RN;o 1:21 sijainti(etrs-tm35fin) x,y: , Pintavesi selkeytysaltaan jälkeen sijainti(etrs-tm35fin) x,y: , JÄLKIHOITO Jälkihoitona esitämme että, louhitulle alueelle palautetaan ennestään kuorittu pintamaa sekä tuotujen puhtaita maamassoja käyttäen. Ottoaleen pohja muotoillaan lännestä-itään kaltevaksi noin 0,2 asteen kaltevuuteen. Alin pinta jälkihoidon jälkeen on +27m. Ottoalueen reunat moutoillaan kulmaan 1:3 pohjaan asti. Ottoalueen etelä-kaakkois reunaan tulee avo-oja joka vie pintavedet pois alueelta edelleen olemassa olevaan avo-ojaan alueen itäpuolella. Pintavedet laskeutuvat myös toiminnan aikana etelään ja itään Mossakärrsbäckeniin.

8 8 Ottoalueelle istutetaan puusto mikäli muita ohjeita alueen jälkihoidon suhteen ei esitetä Kun aluetta maisemoidaan niin ottoalueen pohjan peittämiseen tarvitaan puhdasta maata n m3. Tulemme anomaan ympäristöluvan puhtaiden maamassojen tuonnille toiminta-alueelle kiviaineksenoton jälkeen. Puhtaita maa-aineita tuodaan alueelle ainoastaan jälkitoimenpiteitä varten, ja niistä pidetään kirjaa niin että Porvoon kaupungin ympäristösuojeluviranomainen pysyy ajan tasalla alueelle tuodun maaaineksen määrästä ja laadusta. Jonathan Eklund