Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Askolantie Askola

Transkriptio

1 Askolan kunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Askolantie Askola ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 35 :N MUKAINEN LUPAHAKEMUS KOSKIEN KALLION LOUHINTAA, LOUHEEN MURSKAUSTA JA SIIRRETTÄVÄN ASFALT- TIASEMAN TOIMINTAA / MARKKU KANTOLA, PÄIVÄRINNE MYRSKYLÄ YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS (24 sivua) Annetaan julkipanon jälkeen Antopäivä LUVAN HAKIJA MAANOMISTAJAT Toiminta-alue Markku Kantola Niemenjärventie Myrskylä puh markku.kantola1@pp.inet.fi Päivärinne Markku Kantola Kuullut naapuritilat Metsämäki Sammatti Maria Liisa Norotie 1 B Vantaa Niskavuori Järvinen Aaro Olavi Supliikintie Porlammi Saarela Ikonen Jouko Kalevi Artjärventie Myrskylä Rajala Vilkman Marko Mikael Kartanontie 5

2 07600 Myrskylä Kukkula Yhteisomistus (5 omistajaa) 1. Omistaja Hakala Taina Kaarina Gunnel Nymanin katu 5 D Helsinki (tiedotus muille) Rauhala Fabritius Markku Toivo Antero Hevonojantie Myrskylä Särkkä Karjalainen Matti Juhani Niemenjärventie Myrskylä Kivikkorinne Harri Aarto Karjalaisen Oikeudenomistajat Karjalainen Hilkka Niemenjärventie Myrskylä Tuomela Räty Erja Annikki Syväjärventie 12 B Myrskylä Marjamäki Järvinen, Jarmo ja Sammatti Maria Norotie 1 B 22, VANTAA Tammela Vikman, Kalle ja Liisa Myrskyläntie 607, Porlammi Torola Toro, Jorma Kalevi Rakovalkeantie 20 B, Helsinki ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille saapuneella hakemuksella. Hakemus sisältää sekä asfalttiaseman ympäristölupahakemuksen että kivenlouhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupahakemuksen. Lupahakemuksen muutos on jätetty HAKEMUKSEN LIITTEET - Maa-ainesten ottosuunnitelma (insinööritoimisto Gradientti 14110), joka sisältää liitteet: - 1/14110 Selvitys omistusoikeudesta - 2/14110 Rajanaapurit - 3/14110 Kivinäytteiden tutkimusraportti

3 - 4/14110 Ottosuunnitelma (Suunnittelutsto Karjalainen) - 5/14110 Leikkauspiirustukset (Suunnittelutsto Karjalainen) - 6/14110 Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma TOIMINTAA KOSKEVAT MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Alueella on ollut voimassa ympäristölupamenettelylain 2 :n mukainen ympäristölupa louhimolle (Myrskylän tekninen lautakunta ). Lupapäätös on ollut voimassa asti. Toiminta sijaitsee yleis- ja asemakaavoittamattomalla alueella. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa (vahvistettu ), alueelle ei ole esitetty maankäyttömuotoja. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom., ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohdat 7 c), e) ja f). Asia on tullut vireille saapuneella ympäristölupahakemuksella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) Ympäristönsuojeluasetus 7 1 mom. kohdat 7 a), b ja c). TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Toiminta tarvitsee tämän ympäristöluvan lisäksi maa-aineslain (555/1981) mukaisen maa-ainesten ottoluvan kalliokiviainekselle. Maa-aineslupa käsitellään samassa Askolan rakennus- ja ympäristölautakunnan kokouksessa kuin tämä lupapäätös. TOIMINNAN TARKOITUS Ympäristölupaa haetaan kiviainesten louhinnalle ja louheen murskaukselle sekä asfalttiaseman toiminnalle maa-ainesottotoiminnan yhteydessä. Louhittu aines murskataan ja seulotaan alueella ja toimitetaan pääosin maarakennuskäyttöön. Alueella oleva kiviaines, keskirakeinen rapautumaton rapakivigraniitti, soveltuu mm. teiden rakennusmateriaaliksi. Alueella on aiemmin ollut ympäristölupa louhinnalle (Myrskylän tekninen lautakunta ) sekä maa-ainestenottolupa (Dnro 0196L , ), koskien rakennuskiven louhintaa ja käsittelyä, ja rakennuskiviaineksen ottotoimintaa on aiemmin vähän aloitettu koelouhinnoin. Tästä hakemuksesta rakennuskiven louhinta on poistettu lupahakemuksen muutoksella LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Laitos sijaitsee tilalla Päivärinne ( ), Myrskylän kylässä. Tilan kokonaispinta-ala on n. 35 hehtaaria, josta ottoalueen pinta-ala on noin 8 ha. Hakemusta koskevan kiinteistön omistaa Markku Kantola. Alue sijaitsee Lapinjärven kunnanrajan välittömässä läheisyydessä. LUONNONOLOT, MAISEMA JA NYKYTILANNE

4 LAITOKSEN TOIMINTA Maisemakuva Alue sijaitsee Myrskylän kunnassa, Myrskylän kylässä, noin 3 km päässä Myrskylä Artjärvitieltä, Kuralantien päässä. Alue muodostuu metsästä ja kalliosaarekkeista. Alueen lähiympäristö jatkuu metsä- ja kalliosaarekkeiden alueena. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 400 m:n päässä ottoalueesta kaakkoon. Suunnitellusta murskausasemasta etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on n. 550 m. VR yhtiöiden Lipon lastausasema ja sivuraide sijaitsevat n. 0,5 km päässä idässä. Topografia Ottoalueen maasto on tasolla Alueen lounaispuolella kalliot nousevat tasolle Kaakossa peltoalueet laskevat tasolle Kasvillisuus ja eläimistö Hakemuksen mukaan alueen luontoarvot ovat tavanomaiset. Alue on pääosin tyypillistä kuivaa kangasmetsää, missä eläimistökin on varsin niukkaa. Paikoin kallion päällä on vain ohut humuskerros. Arvokkaat luontokohteet Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa sellaisia erityisiä kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö tai kasvilajiston, muinaismuisto-, kulttuuri-, tai maisema-arvon vuoksi suojeltavia kohteita. Maakuntakaavassa arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi merkityt alueet Haukkakallio ja Metsäkulma sijaitsevat n. 1,5 km:n päässä ottoalueesta kaakkoon ja koilliseen. Lähin luonnonsuojelualue Koskensuu sijaitsee n. 4 km:n päässä alueesta Metsäkulman takana koillisessa. Pohjavesiolosuhteet Alue ei sijaitse pohjavesialueella eikä alueella esiinny varsinaista pohjavesikerrosta. Lähin pohjavesialue on n. 5 km:n päässä lännessä sijaitseva Supinmäen ( ) I- luokan pohjavesialue. Maaperään imeytyneet vedet valuvat kallion pintaa pitkin alueen pohjoisosassa olevaan ojaan ja purkautuvat sitä kautta Koskenkylänjokeen ja pintavedeksi. Pintavedet Pintavedet virtaavat pohjoiseen josta ne ohjataan tilanrajan tuntumassa olevia ojia pitkin Koskenkylänjokeen. Lähin järvi ottamisalueen ympäristössä on Syväjärvi, joka sijaitsee noin 1 km:n päässä alueesta lounaassa. Kivenlouhinta Louhinta alueella aloitetaan alueen pohjoisosasta ja edetään etelään. Kiviainesten ottamissyvyys vaihtelee 3-13 metrin välillä. Alueelta poistetaan puusto. Alueella on vaihtelevasti pintamaata. Olemassa olevat pintamaat kuoritaan mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ja välivarastoidaan alueella. Pintamaat käytetään mahdollisuuksien mukaan toiminnan loputtua alueen maisemointiin. Louhinta tehdään pengerlouhintana normaalia avolouhintakalustoa käyttäen. Kallioseinät louhitaan 10:1 kaltevuuteen. Lopulliseksi jäävien seinien louhinta tehdään siten, että louhinnan aiheuttama rakoilu jäljelle jäävässä kalliossa on mahdollisimman vähäinen (tihennetty reikäväli ja varovainen räjäytys). Lisäksi seinien laatu varmiste-

5 taan sellaiseksi, että myöhempi työskentely niiden läheisyydessä on turvallista. Seinän yläpuolelle asennetaan suoja-aita. Pohjalle tehdään irtilouhintaa 0,5 m tasoittamisen helpottamiseksi. Lisäksi, pohja louhitaan kaltevaksi (2-3 promillea) pohjoiseen päin, jotta kaivannon pohjalle ei kerry seisovia vesilammikoita. Ottoalueen sade- ja hulevedet virtaavat nykyisellään pohjoiseen, josta ne ohjataan tilanrajalla olevaa ojaa pitkin Koskenkylänjokeen. Pintamaiden poiston yhteydessä alueen pohjoispuolelle rakennetaan pohjarakenteeltaan tiivis selkeytysallas, jonne ottoalueen sade ja hulevedet virtaavat, ja josta ne suotautuvat rakennettavaan maapatoon. Toisen ojan virtaus katkaistaan itäpuolella olevalla tontin rajalla. Louhittu kalliokiviaines murskataan paikanpäälle toimitettavalla murskauslaitoksella. Louhe syötetään murskaimeen, josta materiaali edelleen ohjautuu seulalle. Laitteiden sijoittuminen alueella vaihtuu louhinnan etenemisestä ja varastotilanteesta riippuen. Louhinnasta varoitetaan asianmukaisin merkein ja louhinnassa noudatetaan louhintatöistä annettuja ohjeita ja määräyksiä. Työturvallisuudesta ja ulkopuolisten turvallisuudesta huolehditaan asianmukaisin merkinnöin leikkausluiskien läheisyydessä. Louhinnan alussa tehdään koelouhinta suurimman sallittavan reikäpanoksen määrittämiseksi. Räjäytykset suunnitellaan toteutettavaksi päiväaikaan, siten ettei niistä ole kohtuutonta haittaa lähiympäristölle. KONEET JA POLTTOAINEIDEN VARASTOINTI Louhinnassa käytetään normaalia avolouhintakalustoa. Lisäksi alueella ovat käytössä murskain ja seula. Louheen käsittelyssä käytetään pyöräkuormaajaa. Kivilajikkeiden kuljetus alueelta tapahtuu raskaalla kalustolla. Kalusto, jota ottamisalueella ja kuljetuksissa käytetään, on hyväkuntoista. Työkoneissa käytettävä polttoöljy varastoidaan maanpäällisessä standardin EN mukaisessa yhdessä tai kahdessa 3000 litran kaksoisvaippasäiliössä. Polttoaineen kulutus on pyörä- ja kaivinkoneella n. 20l/h eli 160 l/tv. Murskan käytössä polttoaineen kulutus on hieman suurempi. Tällöin 250 työvuoron aikana (maksimi) polttoaineen kulutus on n l/v pyörä ja kaivinkoneella ja murskauksessa hieman suurempi. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA TOIMET YMPÄRISTÖHAITTOJEN VÄHENTÄMISEKSI Kalliokiviaineksen otosta aiheutuu muutoksia maisemaan, sekä geologisiin luonnonesiintymiin. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat n. 400 metrin päässä ottoalueesta, joten maisemalliset vaikutukset asutukseen ovat vähäiset. Toiminnan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat päästöt ilmaan, kuten melu ja pölyäminen. Kasvillisuus ja maisema Alue siistitään toiminnan loputtua. Alueelle levitetään kasvualustaksi soveltuva pintakerros puhtaista maa-aineksista sekä ottotoiminnan aikana poistetuista pintamaista. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueelle istutetaan tai kylvetään puusto. Pöly Päästöjä ilmaan aiheuttavat alueella liikkuvien työkoneiden ja ajoneuvojen pakokaasupäästöt sekä materiaalin käsittelystä syntyvät pölypäästöt. Pölyäminen on paikallista, joten sen vaikutus ympäristön kannalta alueen ulkopuolella on vähäistä. Louhinnassa syntyy pölyä hetkellisesti räjäytyksessä, jonka aiheuttama pölyäminen ei ole estettävissä. Panostusreikien poraukseen käytettävissä poravaunuissa on pölynkeräimet.

6 Pölyä syntyy eniten murskaustyön ja seulonnan aikana ja se ehkäistään kastelemalla kiviainesta tarvittaessa tai koteloinnein ja peittein. Ottoalueen tiepintojen pölyämistä estetään tarvittaessa kastelemalla. Myös kulkutiet ottoalueelle kastellaan tarpeen mukaan. Melu Melua aiheutuu työkoneiden ja laitteiden käyntiäänistä, porauksesta, louhintaräjäytyksestä ja murskauksesta. Lisäksi melua aiheutuu vähäisessä määrin alueen liikenteestä. Ainoastaan välisenä aikana alueella on toimintaa eli kesäaikana ei suoriteta murskausta eikä louhintaa. Melua aiheuttavia toimintoja harjoitetaan arkisin klo klo 7-20, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä toimitaan vain poikkeustapauksissa. Räjäytyksiä on vuodessa n. 40 kappaletta, räjäytysten aiheuttama melun kesto ei ole pitkäaikaista. Räjäytykset toteutetaan arkisin klo 8-16 välisinä aikoina. Murskauksesta aiheutuvaa melua vähennetään pudotuspintojen kivitaskuilla ja tasaisen louheensyötön aikaansaamisella. Lisäksi melua pienennetään alentamalla kiven purkukorkeutta ja jättämällä mursketta suppilon pohjalle. Seulonnassa melua ehkäistään tekemällä ns. kivitaskuja, joissa kiviaines puretaan kiviaineksen päälle. Lisäksi varastokasojen sijoittamisella voidaan tarvittaessa vaimentaa melua asutuksen suuntaan. LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN Liikennöinti alueelle tapahtuu Myrskylä - Artjärventieltä Kuralantielle, joka jatkuu Kuralan metsäautotienä, jonka päässä ottoalue sijaitsee. Liikennemäärät alueelle ovat n raskasta ajoneuvoa arkipäivisin toimintaaikana. Liikenne alueella on kausiluontoista. Vuotuinen liikennemäärä on n raskasta ajoneuvoa. Henkilöautoille (1-5 kpl) varataan pysäköintialueet sosiaalitilojen vierestä. JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Maa-ainesten oton normaalitoiminnasta ei synny jätteitä. Työkoneita huolletaan alueella ja niistä syntyvät jätteet kerätään talteen niille varattuihin jäteastioihin ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Sosiaalitiloissa syntyy kiinteää jätettä n. 1-2 t vuodessa, jotka lajitellaan ja toimitetaan asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteessä 6/ SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Toiminnassa hyödynnetään ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) (Suomen ympäristökeskus 25/2010). TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET NIIDEN EHKÄISEMISEKSI Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat koneiden ja laitteiden hydrauliikka ja öljyvuodot, joita pyritään ehkäisemään toteuttamalla tukitoiminta-alue BAT-mukaisella tiiviillä rakenteella. Maa-ainesten ottoalueella on varattuna imeytysainetta mahdollisten

7 työkoneista aiheutuvien öljyvuotojen varalle. Lisäksi louhintaan, työkoneisiin ja liikenteeseen liittyvät henkilövahinkoriskit. Asiattomien kulkeminen alueelle kielletään asianmukaisin merkein. Lisäksi louhinnassa noudatetaan asiaankuuluvaa varovaisuutta ja siitä varoitetaan lähialueen asukkaita asianmukaisesti. Toimintaan liittyviä riskejä pyritään vähentämään henkilöstön asianmukaisella perehdyttämisellä, toiminta-alueen ja käytettävän kaluston kunnossapidolla sekä huolehtimalla alueen yleisestä siisteydestä. Alueen soveltumatonta käyttöä vähennetään katkaisemalla tarpeettomat kulkuväylät esimerkiksi puomilla, maakaivannolla tai valleilla, tai siirtolohkareilla. TARKKAILU JA RAPORTOINTI Toiminnan vaikutuksia arvioidaan BAT-suositusten mukaisesti. Pintavesien laatua seurataan tarkkailemalla laskeutusallasta silmämääräisesti ja ottamalla vesinäytteet kokoomaojista. Vesinäytteitä otetaan ennen ottotoiminnan alkamista sekä toiminnan aikana ja jälkeen. Ennen toiminnan alkamista otetuista näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky ja sameus. Ottotoiminnan aikaisista näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt (aistinvaraisesti). Toiminnan jälkeen näytteistä analysoidaan ph, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky ja sameus. Tuotannosta, päästöistä ja vaikutusten seurannasta raportoidaan valvontaviranomaisille BAT-suositusten mukaisesti. ALUEEN JÄLKIHOITO JA MYÖHEMPI KÄYTTÖ ASFALTTIASEMA Ottoalueen maisemointi suoritetaan ottotoiminnan loputtua. Jälkihoidolla alue sopeutetaan ympäröivään luontoon ja maisemaan. Alue siistitään ja maa-ainesten ottoon liittyneet toiminnot poistetaan alueelta. Alueen pohja muotoillaan siten, että pintavedet eivät jää lammikoiksi alueelle. Kallioseinät on louhinnassa kallistettu kaltevuuteen 10:1 ja kaltevuutta loivennetaan tarvittaessa rikkonaisten kallioseinämien osalta työn päätyttyä. Kallioseinämän yläreunaan asennetaan pysyvä suoja-aita huomioimaan alueella liikkuvien ulkopuolisten turvallisuus. Alueen kasvuolosuhteita parannetaan levittämällä alueelle humuspitoinen pintakerros. Maisemointiin käytetään alueelta toiminnan alkaessa kuorittuja pintamaita ja tarvittavat lisämaa-ainekset tuodaan paluukuormina, käyttäen tarpeeseen soveltuvia täyttömaita. Täyttömaan tuontikohteet ja määrät raportoidaan viranomaiselle vuosittain. Alue palautetaan toiminnan loputtua metsätalouskäyttöön. Kasvillisuuden palauttamiseksi alueelle levitetään pintamaita vähintään 0,5 m ja istutetaan puusto. Jälkihoitosuunnitelmaa tarkennetaan tarvittaessa, mm. mikäli alueelta löytyy uhanalaisten eläinten tai kasvien elinympäristöjä tai merkittäviä geologisia luonnonesiintymiä. Yleiskuvaus toiminnasta Asfalttimassojen valmistus Asfaltti koostuu kiviaineksesta ja täytejauheesta (kalkkifilleri), joita siinä on yhteensä 95 %, ja bitumista (4-5 %). Asfalttiasema on Liikenneviraston luokituksen A-luokan mukainen. Asfaltin valmistusta tehdään pääasiallisesti kesäaikaan tai tarvittaessa kausiluontoisesti kun ko. tuotteille on tarvetta. Asfalttimassoja arvioidaan tuotettavan vuodessa keskimäärin tonnia (enintään tonnia). Päällysterouhetta ja asfaltinkappaleita varastoidaan alueella tarvittaessa tilapäisesti lähinnä lähiseutujen teiden perusparannus- ja uudelleenpäällystystöiden yhteydessä, ko. materiaalit uusiokäytetään lähiseudun tiestön uudelleenpäällystys- ja perusparannushankkeiden yhteydessä.

8 Asemat ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle jokaista päällystemassojen sekoitusta varten ja viedään kunkin toimenpiteen jälkeen pois alueelta. Massojen valmistuksen tekee kutakin työtä varten valittu urakoitsija. Toiminta-aika Asfalttiasema sijoitetaan maa-ainesottotoiminnan yhteyteen. Asfaltti- ja stabilointimassojen valmistus tapahtuu kesäkautena keskimäärin 3 vuoden välein. Asfaltti- ja stabilointimassojen valmistus tapahtuvat kesäkautena, 3-6 viikon jaksoina/ toimintakerta. Toiminnan aikana massojen valmistus tapahtuu arkipäivisin normaalisti ma-pe klo Tuotteet ja tuotantomäärät Asfaltti- ja stabilointimassat, arvioitu vuosituotanto t/a, maksimissaan t/a. Asfalttiasema: Perinteiset A-luokan pölynpoistolaitteistolla varustetut asfalttiasemat. Kevytpäällysteasema: Kyseisiin tarkoituksiin valmistetut kevytrakenteiset n. A-luokan turboasemat. Päällysteasema pyritään sijoittamaan tapauskohtaisesti mahdollisimman lähelle murskekasoja. Laitoksen käyttämä käyttöenergia tuotetaan aggregaatilla. Polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa säiliöissä tai suoja-altailla varustetuissa säiliöissä, voiteluaineet altaissa olevissa tynnyreissä ja bitumin varastointia varten on eristetty säiliö. Säiliöletkujen päässä on sulkuventtiilit. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Käytettävä aine Keskimääräinen kulutus (t tai m 3 /a) Maksimikulutus (t tai m 3 /a) Polttoöljy Bitumituotteet Kalkkifilleri Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi Murskaustuotteet pyritään varastoimaan maa-ainesottoalueen pohjoispuolella siten, että murskekasat vaimentavat melua ja ehkäisevät pölyn leviämistä alueen ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti. Tarvittaessa murskekasojen pölyämistä ehkäistään kastelemalla. Kuormauskoneiden polttoaineet varastoidaan kaksivaippaisissa tai suoja-altailla varustetuissa säiliöissä (tilavuus l). Aggregaatin polttoaine varastoidaan myös kaksivaippaisessa tai suoja-altaalla varustetussa säiliössä (tilavuus n l) Asfalttiaseman polttoaineet säilytetään kaksivaippaisissa säiliöissä (tilavuus n l). Voiteluaineet altaissa olevissa tynnyreissä (tilavuus n l). Bitumit varastoidaan eristetyssä säiliössä (n m 3 ) Jäteöljyä syntyy v l/vuosi, joka varastoidaan 200 l tynnyreissä. Metyleenikloridia käytetään asfaltin laadun tutkimiseen n l vuodessa, varastoidaan lukitussa varastossa/aitauksessa Tiedot käytettävästä energiasta ja arvio sen käytön tehokkuudesta Kuormauskoneiden ja aggregaatin polttoaineet ovat kevyttä polttoöljyä. Asfalttiasemalla käytetään kiviaineksen lämmityksessä osaksi raskasta polttoöljyä. Sähkön tuottaminen kuluttaa päivässä n. 800 l kevyttä polttoöljyä ja kiviainesten kuivatus n l raskasta polttoöljyä. Tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä sekä selvitys päästöjen vähentämisestä Asfalttiaseman laskennalliset päästöt ilmaan ovat seuraavat:

9 Aine Vuosipäästö Keskimääräinen Suurin tuntipäästö Suurin vuorokausipäästö enintään (t/a) vuosipäästö (t/a) (kg/h) (kg/d) CO2*) SO2*) 4,25 1, NOx*) 2,38 0,96 7,5 60 Piipun/piippujen korkeus on n. 10 m *) yllä olevat päästöt perustuvat kuumamassa-aseman päästöihin. Murskaus ja PaBasemat aiheuttavat huomattavasti pienemmät päästöt Asfalttiasemalla syntyy pölyä murskeen kuljetuksissa, kuivatuksessa ja kuumennuksessa. Asfalttiasema kuuluu Liikenneviraston mukaiseen A luokkaan. Luokituksen mukaisessa siirrettävässä asemassa pölyn haitallista leviämistä ympäristöön on vähennetty suodatinpölynpoistolaitteistolla. Tiedot melusta ja tärinästä Asfalttiasemalla melua syntyy esim. kuljetuksissa, kuivatuksessa ja kuumennuksessa. Asfalttiasema kuuluu Liikenneviraston mukaiseen A luokkaan, jossa melupäästöt ovat mahdollisimman vähäiset. Päästöt veteen Prosessijätevedet: käytetään tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi puhdasta vettä, imeytyy maahan. Veden käyttömäärä vaihtelee käyttötarpeen mukaan. Puhdas vesi tuodaan alueen ulkopuolelta säiliöautolla/säiliössä. Sosiaali- ja saniteettijätevedet: maksimissaan kymmenen henkilön käsienpesuvedet sekä saniteettivedet johdetaan tyhjennettäviin säiliöihin ja kuljetetaan pois alueelta säännöllisin väliajoin jätevedenpuhdistamoon. Tiedot syntyvistä jätteistä ja niiden käsittelystä Talousjätettä arvioidaan syntyvän 1000 kg/a. Toimitetaan kaatopaikkakäsittelyyn. Saniteettijätettä arvioidaan syntyvän 3000 kg/a, toimitetaan jätevedenpuhdistamolle. Mahdolliset ongelmajätteet, kuten öljyiset haalarit, hansikkaat ja rätit sekä loisteputket, paristot yms. kerätään kukin omaan jäteastiaan. Astiat säilytetään sisätiloissa tai ulkona katoksessa tai kannellisissa astioissa siten, että sadevesi ei pääse kertymään astioihin. Jäteöljy: Urakoitsija toimittaa jäteöljyn luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Metyleenikloridi: Urakoitsija toimittaa käytetyn metyleenikloridin regenerointiin asianmukaiset luvat omaavaan laitokseen. Tiedot vedenhankinnasta Alueella tarvitaan vettä sosiaalitiloissa sekä mahdollisesti pölyämisen estämiseksi. Vesi tuodaan alueen ulkopuolelta säiliöautoissa tai säiliöissä. Veden käyttömäärä vaihtelee tarpeen mukaan, eikä sitä voida yksilöidä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Asfalttiasemalla käytetään viimeisimpiä teknisiä ja taloudellisia ratkaisuja päästöjen ja riskien minimoimiseksi. Tiedot liikenteestä ja liikennejärjestelyistä Raskas liikenne käyntiä/vrk, kevyt liikenne 5-10 käyntiä/vrk.

10 Laitos sijaitsee Kuralantieltä lähtevän yksityistien päässä (metsäautotie, joten liikenteestä ei aiheudu merkittäviä pölyhaittoja). Mahdollinen pölyäminen estetään kesäkautena tarvittaessa kastelemalla. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Asfalttimassan valmistaminen tapahtuu A-luokan asemalla, jossa päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin B-luokan asemalla. Asemat ja muut toimintaan tarvittavat koneet ja laitteet tuodaan jokaista toimintakertaa varten erikseen ja viedään käytön jälkeen pois alueelta. Vaikutukset ympäristöön ovat näin ollen rajallisia. Sallitut meluja pölymäärät alitetaan selvästi alle 500 metrin etäisyydellä laitoksesta. Toiminnan jälkeen ympäristövaikutukset lakkaavat. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Riskit liittyvät lähinnä koneiden ja laitteiden tankkausten aikana tapahtuviin mahdollisiin ylivuotoihin. Koska alue ei sijaitse pohjavesialueella, ovat riskit pohjavedelle olemattomat. Öljyvuotojen varalta alueella säilytetään turvetta ja/tai muuta öljynimeytysainetta. Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö/vika on korjattu. Toiminnan tarkkailu Laitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon häiriön ilmaantuessa. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/tai työmaapäiväkirjaa, mihin kirjataan poikkeavat melu- ja pölypäästöt, vuodoista aiheutuneet maaperän likaantumiset yms. Merkittävistä ympäristövahingoista ilmoitetaan välittömästi palolaitokselle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Asemalla on nähtävillä näkyvässä paikassa kirjalliset ohjeet ilmoitusten tekemisestä onnettomuustilanteissa. Aseman henkilökunta on koulutettu toimimaan erilaisissa onnettomuus- ja häiriötilanteissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu molemmilla kotimaisilla kielillä Askolan ja Myrskylän kuntien ilmoitustaululla ajalla , jonka ajan hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävänä Askolan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluosastossa osoitteessa Askolantie 28, Askola, Myrskylän kunnanvirastossa osoitteessa Virastotie 5, Myrskylä sekä Askolan ympäristönsuojeluyksikön www-sivuilla. Kuulutuksesta on ilmoitettu Orimattilan Aluelehdessä Kiinteistön naapuritilojen omistajille lupahakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto kirjeenä (12 kpl). Maastokäynti Ympäristönsuojelusihteeri Tommi Maasilta on tutustunut hakemuksen mukaiseen alueeseen Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty 6 muistutusta (yhteensä 26 allekirjoitusta). Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty Lapinjärven ympäristönsuojeluviranomaisen ja Myrskylän terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Lapinjärven ympäristölautakunta on antanut saapuneen lausunnon. Lapinjärven ympäristölautakunta ei puolla maa-ainesluvan ja ympäristöluvan myöntämistä tilalle Perusteluna kannalle on ottamisalueen itäpuolella sijait-

11 seva maitotila, jonka toimintaan kuuluu karjan laiduntaminen pelloilla ja metsälohkolla. Erityisesti louhinnasta syntyvä melu voi aiheuttaa haittaa karjalle. Louhinnan aiheuttama melu vaikuttaa huomattavasti myös asumisviihtyvyyteen ja lisäksi louhinnasta saattaa aiheutua vahinkoa rakennuksille. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Myrskylän terveydensuojeluviranomainen) on antanut saapuneen lausunnon. Lausunnon mukaan toiminnanharjoittaja on esittänyt toimenpiteitä melu- ja pölyhaittojen torjumiseksi mutta niiden tueksi ei ole esitetty mittaus- tai tutkimustietoa. Räjäytyksistä aiheutuvan pöly- ja melupäästön torjumiseksi ei ole esitetty lainkaan toimenpiteitä. Lupaviranomaisen tulisi edellyttää toimijalta lupavaiheessa ainakin laskennallinen selvitys toiminnan alueelle ja erityisesti lähimpiin häiriintyviin kohteisiin aiheutuvasta meluhaitasta. Pölyn osalta ainakin pienempien hiukkasten leviäminen lähimpiin kiinteistöihin on todennäköistä. Pölyn kulkeutuminen toiminta-alueelta lähimpiin asuinkiinteistöihin tulisi selvittää. Kokonaisleijuman osalta tulisi selvittää myös hiukkaskokojakaumaa. Toiminnasta aiheutuvaa pölyn määrää ja jakaumaa tulisi toiminnan aikana seurata ja tarvittaessa ryhtyä lisätoimenpiteisiin pölyaltistuksen vähentämiseksi. Polttoaineiden ja voiteluaineiden säilyttämisessä tulee huomioida myös ilkivallan seurauksena aiheutuvan vahingon ympäristövaikutusten estäminen. Alueelta syntyvät valumavedet tulisi hallita ja tarvittaessa käsitellä niin, ettei niistä aiheudu haittaa alueen tai kohdevesistön laadulle. Asfalttiaseman toiminnan osalta tulisi huomioida erityisesti em. seikat erityisesti melun ja pölyn osalta. Tarkastelu tulee suorittaa myös kaikkien esitettyjen toimintojen yhteisvaikutuksena, koska luvassa haettua toimintaa voi olla käynnissä loppukesällä myös samaan aikaan. Muistutukset Aila ja Rolf Haikkola, Aatamin ja Eevankuja 11 Myrskylä, jätetty , kiinteistön etäisyys ottoalueen rajalta n m, Suonkulkunkallio välissä. Muistuttajat vastustavat ko. maa-aineslupahakemuksen hyväksymistä. Toiminta aiheuttaa niin meille kuin koko Syväjärven pohjoispuoleisen alueen asukkaille ja maanomistajille merkittävällä ja peruuttamattomia haittoja, melu- ja pölypäästöjen vuoksi. Annettu louhintalupa (10 vuotta) ja ajankohta klo on myös laajuudeltaan mahdoton. Haikkolat vaativat, että koko aineislupahakemus hylätään. Lipon (Lapinjärvi Porlammi) alueen asukkaiden muistutus Kantolan maa-ainesten ottolupahakemuksesta, jätetty Ensimmäinen allekirjoittaja ja yhteyshenkilö Kalle Vilkman, Myrskyläntie 607, Porlammi (18 allekirjoittajaa). Allekirjoittaneet vastustavat hanketta ja vaativat että lupaa louhinnan aloittamiseen ei myönnetä. Muistutuksessa halutaan tuoda esille seuraavaa: 1.Melun aiheuttama vaikutus ympäristön asukkaisiin, niin vakinaisiin kuin ympärivuotisiin mökkiläisiinkin, on suunnitelmassa jätetty liian vähälle huomiolle.

12 Hankkeen ympäristössä lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Porlammin kylän Lipossa noin 550 m etäisyydellä suunnitellusta työmaa-alueesta ja louhinnan edetessä etäisyys saattaa supistua jopa tätä pienemmäksi. Räjäytysten, kiviaineksen murskaamisen, lastaamisen ja kuljetusten aiheuttaman melun ja pölyn leviämistä ei ole hakemuksessa mallinnettu tai muulla tavoin ennustettu. Kiviaineksen murskauksesta voi aiheutua lähellä sijaitseville kiinteistöille räjäytyksiä vaimeampaa, mutta pitkäkestoista tärinähaittaa ja pienitaajuista melua. Eri maalajien kyky johtaa tärinää ja pienitaajuista melua vaihtelee suuresti, joten maantieteellinen etäisyys räjäytys- ja louhintatyömaalta asutukseen ei aina korreloi koetun haitan kanssa. Asuminen ja ulkoilu jatkuvassa melussa on täysin mahdotonta. Kylässä asuu tätä nykyään paljon lapsiperheitä, heillä täytyy olla mahdollisuus ulkoilla omalla pihallaan ja sama oikeus ja mahdollisuus on tietysti oltava muillakin kylän asukkailla. Hakemuksessa mainittu kesäaika, jolloin melua ei synny murskauksesta tai louhinnasta, on kokonaisuudessaan vain 40 vuorokautta, eikä tänäkään aikana ole mainintaa mahdollisesta kuormauksesta tai kuljetuksesta aiheutuvasta melusta. Räjäytyksistä aiheutuvaa melua vähätellään, ei ole mainintaa että esim. niiden suorittamisen ajankohta ilmoitettaisiin etukäteen. Vuonna 2006 alueella tehtyjen koeräjäytysten yhteydessä yksi marjastaja oli menehtyä metsässä ollessaan sydänkohtaukseen, pelästyttyään, kun koeräjäytyksiä tehtiin. Lisäksi olisi vielä ratkaistava ongelma, miten saadaan laiduntaville eläimille ilmoitettua ko. ajankohta, etteivät ne vauhkoontuessaan aiheuta vahinkoa itselleen tai ympäristölleen. 2. Pölyn kulkeutumista ei lupahakemuksessa myöskään oteta riittävästi huomioon. Suunnitelmassa ainoastaan todetaan, että pölyn leviämistä ympäristöön ehkäistään tarvittaessa. Tarve lienee kokoaikaista. Alle 10 μm suuruisten hengitettävien hiukkasten laskeutumisnopeus on hyvin alhainen ja pienikin ylöspäin suuntautuva ilmavirtaus saa ne nousemaan. Hiukkaset kulkeutuvat hengitysilman mukana keuhkoihin ja pienhiukkaset keuhkorakkuloihin asti. Alueella asuu niin vanhoja kuin nuoriakin ihmisiä, joilla jo on astmaa ja joiden ulkona oleminen näin ollen olisi täysin mahdotonta. Ja vielä terveet, altistuvat hekin erilaisille hengitystiesairauksille. Pöly on asumismukavuutta vähentävä tekijä ja aiheuttaa myös laitteiden tuuletusteiden tukkeutumista sekä liikkuvien osien kulumista, erityisesti tunkeutuessaan laakereihin (esim. ilmalämpöpumpuissa aiheuttaen ennenaikaisia laiterikkoja). Hienojakoinen pöly aiheuttaa terveydellisiä haittoja ympäristössä asuville ihmisille ja eläimille sekä suunnatonta haittaa luonnolle, niin viljelyksille, laitumille, puutarhaviljelyksille kuin metsästä saataville marjoille ja sienille, joista tulee käyttökelvottomia. Pölylaskeumat rasittavat tavallista arkea monin tavoin, estäen mm. pyykinkuivatuksen ulkona ja ikkunoiden aukipitämisen kesällä, samoin kuin muunkin kesäisen oleskelun ja esim. ruokailun pihalla.

13 Talvellakin meidän pitäisi päästä ulos, miten silloin aiotaan pölyäminen estää, tuskin kastelemalla. 3. Räjähdystöiden aiheuttamat tärähdykset saattavat aiheuttaa suuria tuhoja niin lähiseudun kaivoissa, maalämpökaivoissa kuin kiinteistöjen rakenteissakin. Muistissamme on vielä 2006 tehtyjen koeräjäytysten ja - porausten aiheuttama melu ja tärinä taloissa, nyt siihen vielä tulisi lisäksi murskaamisesta tuleva jatkuva melusaaste. Räjäytysaineita käytettäessä ympäristöön vapautuu aina epäpuhtauksia, joita ovat ilmaan vapautuvat räjähdyskaasut (mm. vesihöyry, hiilidioksidi, typpi ja typenoksidit) sekä louheeseen jäävät jäämät, jotka voivat liueta myös vesiin. Alueen asukkaista osa on liittynyt kunnalliseen vesijohtoverkkoon, mutta vielä toimivia kaivoja käytetään kesäaikaan pihojen kastelussa. Osa talouksista on kuitenkin vielä oman kaivonsa varassa ja louhinta vaarantaa erityisesti heidän vedensaantinsa jatkuvuuden. Mikäli lupa toiminnalle myönnetään, velvoitamme Myrskylän kunnan vaatimaan luvanhakijalta, että tämä kuvauttaa omalla kustannuksellaan lähitalojen sokkelit, savupiiput ja palomuurit sekä muut rakenteet, vastuuvelvollisuuden toteamiseksi mahdollisissa räjäytysten aiheuttamissa vaurioissa. 4. Lupahakemuksessa mainittiin melua aiheuttavaksi työajaksi klo 7-20 arkisin (lukien myös lauantain arkipäiväksi), paitsi poikkeustapauksissa. Mikä tai kuka luokittelee poikkeustapaukset, jolloin luvan ulkopuolisena aikana voidaan ko. toimintaa suorittaa? 5. Lisäksi haluamme vielä todeta, että louhinta-alueella on virkistyskäytön kannalta suuri merkitys, sillä kallioalue on alueen asukkaiden marjastukseen ja metsässä kulkemiseen mieluinen paikka. Kallion laelta aukeaa näkymä koko Porlammin kylän Lipon alueelle. Allekirjoittaneet: Nimi Osoite Kalle Vikman Myrskyläntie 607, Porlammi Kaarina Vikman Myrskyläntie 607, Porlammi Maria-Liisa Sammatti Myrskyläntie Porlammi/ Norotie 1B Vantaa Jarmo Järvinen Myrskyläntie Porlammi/ Norotie 1B Vantaa Pirkko Järvinen Myrskyläntie Porlammi/Salpatie 5E Hollola Jouko Järvinen Myrskyläntie Porlammi/Salpatie 5E Hollola Ritva Mäkelä Myrskyläntie Porlammi/Viipurint 5A Lahti Markku Järvinen Metsäpirtintie 22, Porlammi Marianne Linna Metsäpirtintie 22, Porlammi Seppo Lievonen Myrskyläntie 636, Porlammi Tiina Lievonen Myrskyläntie 636, Porlammi Martti Saikkonen Myrskyläntie 673, Porlammi

14 Anja Saikkonen Niina Toikka Antti Hyvärinen Jaana Hyvärinen Jari Johansson Soile Johansson Myrskyläntie 673, Porlammi Myrskyläntie 594 B1, Porlammi Metsäpirtintie 66, Porlammi Metsäpirtintie 66, Porlammi Syväjärventie 338, Porlammi Syväjärventie 338, Porlammi Nina ja Timo T.A. Mikkonen, Syväjärventie 300, Myrskylä, saapunut , etäisyys alueeseen n. 600 m kiinteistöjen rajoista. Muistuttajat vaativat, että ko. aineslupahakemus hylätään. Vastustamme ko. aineslupahakemuksen hyväksymistä. Se aiheuttaa niin meille kuin koko Syväjärven pohjoispuoleisen alueen asukkaille ja maanomistajille merkittäviä ja peruuttamattomia haittoja, melu- ja pölypäästöjen vuoksi. Meidän kohdallamme seurauksiin liittyy myös terveydellisiä haittoja astman ym. vuoksi. Anottu louhintalupa (10 vuotta) ja ajankohta klo on myös laajuudeltaan mahdoton. Jorma Toro, kiinteistön Torola 32:286 omistaja, muistutus saapunut Kiinteistön rajan etäisyys ottoalueesta n. 200 m, asuinrakennuksen n. 400 m. Ottolupaa eikä ympäristölupaa kallion murskaukselle ja asfaltin valmistamiselle ei tulisi myöntää. Muistuttaja yhtyy Aaro Järvisen asiasta laatimaan muistutuskirjelmään, mutta esittää kantanaan lisäksi seuraavaa: Hankkeella on luontovaikutusten ohella merkittävästi kielteisiä sosiaalisia ja taloudellisia seuraamuksia kivenottopaikan lähialueen vakituisille asukkaille ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille samoin kuin karjatalouden harjoittajille. Vaikutusten selvittäminen kuuluu muistuttajan mukaan hankkeesta vastaavalle osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Räjäytyksistä ja muusta toiminnasta aiheutuva melu ja pöly aiheuttavat kymmenen vuoden aikana huomattavaa haittaa asukkaille, kun murskauskoneita ja laitteita voidaan käyttää päivittäin aikaisin aamusta myöhäiseen iltaan asti. Sääolosuhteista riippuen melu ulottuu laajemmalle kuin hakemuksessa mainittuun lähimpään asuttuun kiinteistöön. Hakemuksessa vähätelty meluhaitta koskee käytännössä Lapinjärven puolella osaa Lipon aluetta. Mikäli hanke toteutuu Lippoon ei voida odottaa uusia asukkaita. Rauhallinen maaseutuympäristö ja yleinen viihtyvyys ovat tärkeitä valintakriteereitä. Näin ollen uhka myös asuinkiinteistöjen ja asuntotonttien arvon laskuun on todellista. Aaro ja Riitta Järvinen, Supliikintie 63, Porlammi, muistutus saapunut Etäisyys ottoalueen rajalta nykyiseen talouskeskukseen yli 600 m, voimassa olevaan ympäristölupaan (laajennus) yli 500 m. Muistutus koskee sekä maa-aines- että ympäristölupahakemuksia. Allekirjoittaneet vastustavat lupien myöntämistä. Lisäksi he vaativat, että mikäli hakemuksen mukaiset luvat myönnetään joko kokonaisuudessaan tai osittain, ei toimintaa saa aloittaa ennen kuin mainitut luvat ovat tulleet lainvoimaisiksi.

15 Perusteluna esitetään Järvisten harjoittama maatalouselinkeinotoiminta Niskavuori nimisellä tilalla suunnitellun louhinta-alueen välittömässä läheisyydessä. Tällä hetkellä karjaa on noin 200 nautaa ja 4 hevosta. Lisäksi maatilalla viljellään peltoa noin 118 hehtaarilla mukaan luettuna tila ja vuokramaat. Toiminta työllistää tällä hetkellä yhden ulkopuolisen henkilön. Tilan rehuntuotannon kannalta erittäin merkittävät pellot sijaitsevat Niskavuoren tilalla, joka rajoittuu välittömästi suunnitellun ottoalueen itäpuolelle. Tila on altis räjäytys-, louhinta-, murskaus ja asfalttiasematoiminnasta aiheutuville päästöille ja etenkin pölypäästö vaikuttaa näiden alueiden kasvillisuuden laatuun ja tuotantokykyyn heikentävästi. Maidontuotanto on täysin riippuvainen rehutuotannosta, jolloin räjäytyksistä, louhinnasta ja murskauksesta samoin kuin asfalttiasemasta aiheutuvat päästöt voivat johtaa tuntuviin vahinkoihin suoran altistumisen lisäksi välillisen rehun kautta tapahtuvan altistumisen kautta. Eläinten laidunalue rajoittuu nyt suunnitellun otto-alueen rajalle ja on selvää, että toiminta tulee estämään laiduntamisen kyseisellä alueella pöly- ja meluhaittojen vuoksi. Ottoalueen rajalla on myös kaivo, josta otetaan juomavesi eläimille. Toiminnalla voi olla vaikutusta myös pohjaveden laatuun. Toiminnalla voi olla vaikutusta tilan asukkaiden sekä karjan terveyteen pölyaltistuksen kautta. Riitta Järvisellä on vaikea astma. Koeräjäytysten pöly on kulkeutunut aina Tuuliharjun tilalle. Aaro ja Riitta Järvisellä on voimassa oleva ympäristölupa tilan laajentamisesta Supliikintien länsipuolelle. Ympäristölupa on myönnetty 450 naudalle ja 6 hevoselle. Maatilalla on harkittu tuotantorakennusten siirtämistä Niskavuoren tilalle Lahti-Loviisa radan länsipuolelle. Suunniteltu louhintahanke estää tilan tuotantorakennusten siirtämisen. Jos lupa myönnetään, toiminnan aloittamista ennen lainvoimaiseksi tuloa ei tule myöntää. Aaro ja Riitta Järvisen muistutuksen liitteenä on johtavan kotieläinneuvojan Raija Kemppisen (ProAgria Uusimaa) lausunto. Lausunnossa tuodaan esiin Järvisten tilan jatkamisen hyvät edellytykset. Suunnitellun louhinnan aiheuttama pöly kuitenkin pilaa nurmirehun laadun ja louhinnan melu estää eläinten laiduntamisen ottoalueen läheisyydessä. Aaro ja Riitta Järvisen toimittama täydennys, saapunut Esitetty voimassa olevan ympäristöluvan (Uudenmaan ympäristökeskus ) asemapiirros sekä uuden suunnitellun navetan sijaintivaihtoehdot. Järvisten esittämän kartan mukaan uudisnavetan sijainti tulee mahdollisesti olemaan joko n. 230 tai 260 m etäisyydellä ottoalueesta. Uudisnavetalle kyseisillä sijainneilla ei ole voimassa olevaa ympäristö- tai rakennuslupaa. Autismisäätiö / toiminnanjohtaja Ritva Ulander, muistutus saapunut Autismisäätiö omistaa Lippo-nimisen tilan ( ). Tilaa on kunnostettu ja käytetään jatkuvasti osana Autismisäätiön asiakkaiden kuntoutusta ja päivittäistä toimintaa. Kiinteistön Lippo rajasta ottoalueelle n. 800 m.

16 Säätiö vastustaa ehdottomasti ympäristö- ja maa-aineslupien myöntämistä sekä kallioaineksen ottoon, lauhintaan ja murskaukseen sekä lupaa asfalttiaseman perustamiseen. Säätiö perustelee muistutuksessaan vastustustaan mm. autististen henkilöiden erityisyydellä melun ja pölyn suhteen sekä liikenneturvallisuusseikoilla. Hakemuksissa kuvatut muutokset ovat sellaisia, jotka estävät Lippo tilan nykyisen käytön kokonaan ja estävät suunnitellut laajennukset toimintaan. Samoin säätiön omistamien kiinteistöjen ja maa-alueen arvo tulee laskemaan. Hakemuksen täydennys ja vastine Lupaviranomainen on pyytänyt hakijalta vastineen annatusta lausunnoista ja jätetyistä muistutuksista. Hakija on toimittanut vastineen lausunnoista ja muistutuksista Hakemus on aiheuttanut ympäristön asukkaissa vastustusta, koska ei tiedetä tosiasioita kyseisestä toiminnasta. Hakijan käyttämien asiantuntijoiden mukaan kaikki voitava on otettu huomioon louhintaa suunnitellessa ja maamassojen läjityksessä meluesteiksi. Teoreettisilla melumallinnuksilla ei saavuteta mitään lisäarvoa tai käytännön hyötyä. Toiminnanaikaista melua ja pölyä voidaan tietyissä rajoissa mitata sekä tullaan mittaamaan lupaehtojen mukaisesti. Hakijalla on vastaavaa toimintaa muualla huomattavasti laajemmassa mittakaavassa. Asutus sekä viljelijöiden pellot ovat huomattavasti lähempinä monessa muussa vastaavassa louhoksessa. Lupahakemuksessa oleva asfalttiasema on otettu mukaan tulevaisuutta ajatellen. Ympäristön asfaltointitarpeet ovat niin vähäiset, että niitä varten ei vielä tarvita asemaa. Aseman toimintaa sitovat omat tarkat määräykset ja niitä tullaan noudattamaan lupaehtojen mukaisesti. Rakennuskiven louhinta on poistettu hakemuksesta. Koneiden melusta hakija toteaa, että niistä ei tule enempää melua kuin maatalouskoneista. Murskaus aiheuttaa enemmän melua, mutta sitä tapahtuu harvoin (ei edes joka vuosi). Pölyhaitat rajoittuvat lähimmän metrin säteelle toiminnasta. Louhoksen liikenteen melu kuuluu normaaliin minkä tahansa työn / toiminnan aiheuttamaan haittaan. Lupahakemuksen muutos Hakija on muuttanut lupahakemustaan siten, että siitä poistetaan rakennuskiven louhinta. Alueella tullaan louhimaan kiveä ainoastaan murskattavaksi ajoittain tienrakentamisen ja rakentamisen tarpeisiin. Louhintamäärät voidaan louhia hyvin lyhyessä ajassa. Louhintaa tapahtuu vuodessa yhdestä kolmeen jaksoa (1-3), jokainen jakso kestoltaan yksi - kaksi kuukautta. Murskaus tapahtuu samoissa ajanjaksossa. Mahdollisuuksien mukaan työt voidaan ajoittaa esim. loma- ja laidunkauden ulkopuolisille ajanjaksoille.

17 VIRANOMAISEN RATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää myöntää Markku Kantolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan, louheen murskaamiseen ja siirrettävän asfalttiaseman toimintaan Myrskylän kunnan Myrskylän kylän tilalle Päivärinne RN:o 23:4. Lupa myönnetään lupaehtojen mukaisesti ja on voimassa 10 vuotta päätöksen antopäivästä. Murskaus- ja asfalttiasemien sijoittelussa ja muussa toiminnassa on toimittava hakemuksen mukaisesti ellei näissä lupamääräyksissä toisin määrätä. 1. Ennen toiminnan aloittamista ympäristönsuojeluviranomainen on kutsuttava riittävän ajoissa alkutarkastukseen, jossa käydään läpi tämän lupapäätöksen edellyttämät toimenpiteet. Toiminnan päätyttyä pidetään vastaavasti lopputarkastus. Toiminnanharjoittajan on sovittava alku- ja lopputarkastusajankohdista kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa. 2. Häiriötilanteista, jotka saattavat lisätä toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 76 ja YSA 30 ) 3. Toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta lopettamisesta tai toiminnan olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSA 30 ) 4. Alueelle saa ottaa vastaan, välivarastoida ja käyttää asfaltin raaka-aineena asfalttijätettä enintään t/a (YSA 7 kohta 13 c) 5. Murskauslaitoksella ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Mikäli laitokselle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on huomioitu, tai jäte on palautettava sen haltijalle. 6. Melua aiheuttavien työvaiheiden aikarajat: Murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: 1) murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; 2) poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja välisenä aikana; 3) rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; 4) räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja välisenä aikana; ja 5) kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja välisenä aikana. (YSL 43, NaapL 17 ) 7. Louhintaa, rikotusta, räjäytystyötä ja murskausta ei saa tehdä kesäkuun 1. ja elokuun 31. päivän välisenä aikana. (YSL 43, NaapL 17 ). 8. Asfalttiasema saa toimia maanantaista perjantaihin, poislukien arkipyhät, kun louhintaa tai murskausta ei tehdä. Päivittäinen työskentelyaika on hakemuksen mukaisesti enintään (YSL 43 )

18 9. Asfalttijätteen murskaus on tehtävä kivenmurskauksen yhteydessä 1. syyskuuta ja 31. toukokuuta välisenä aikana noudattaen kivenmurskaukselle määrättyjä toiminta-aikoja. (YSL 43 ) 10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää vakituiseen asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla päiväohjearvoa ( ) 55 db (Laeq) ja yöohjearvoa ( ) 50 db. Loma-asuntojen piha-alueilla päiväohjearvo on 45 db (Laeq) ja yöohjearvo 40 db (Laeq). Luonnonsuojelualueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db (YSL 43, NaapL 17, Vnp 993/1992) 11. Murskauslaitos on sijoitettava mahdollisimman matalalle tasolle, vähintään ottosuunnitelman esittämällä tavalla, jotta toiminnasta aiheutuvat melu- ja pölypäästöt ympäristöön voidaan minimoida. Kuoritut pintamaakasat sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen häiriintyneiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. (YSL 6, 43, NaapL 17 ) 12. Tärinästä ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. (NaapL 17 ) 13. Ennen louhinnan aloittamista ja sen päätyttyä lähimmissä kiinteistöissä on suoritettava katselmukset ja louhinta/poraustärinöitä tulee mitata tarvittaessa koko toiminnan ajan toimittaessa rakennusten ja rakennelmien läheisyydessä. (NaapL 17 ja YSL 46 ) 14. Toiminnasta aiheutuva pöly ei saa ylittää valtioneuvoston ilmanlaadusta antaman asetuksen (711/2001) raja-arvoja. Laitokselle johtavien teiden ja muun toimintaympäristön pölyntorjunnasta on huolehdittava tarvittaessa kastelemalla. Pölynsidontaan käytettävän kasteluveden tulee olla laadultaan sellaista, ettei se aiheuta vaaraa lähialueiden kaivovesien laadulle. Porauslaitteissa on käytettävä pölynkeräimiä ja pölyntorjuntaa on tehostettava koteloinnilla. (YSL 43, NaapL 17 ) 15. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. (VnA 800/2010). 16. Asfalttiaseman elevaattorit, seulastot, välivarastot ja sekoittimet on koteloitava ja niissä syntyvä pöly on johdettava yhdessä savukaasujen kanssa pölynerottimiin. (YSL 43 ). 17. Laitteistot, jota pääsee ilmaan hajua, on koteloitava. Bitumivarastoja täytettäessä ja asfalttimassaa siirrettäessä on huolehdittava tehokkaasta höyryn talteenotosta. (YSL 43 ). 18. Räjäytysten ajankohdissa on huomioitava vallitseva tuulen suunta, jotta räjäytyksen aiheuttama pölypilvi ei leviä asutuksen eikä naapuritilan karjan laitumien suuntaan (NaapL 17 ). 19. Alueella saa varastoida öljytuotteita ainoastaan siellä käytettäviä koneita varten. Öljysäiliöt tulee sijoittaa vähintään katettuun suoja-altaaseen, jonka tilavuus on vähintään varastoitavan tuotteen enimmäismäärän suuruinen. Tankkauspaikan alustan pitää olla vettä läpäisemätön. Alueella työskenneltäessä on öljytuotteiden käsittelyssä noudatettava erityistä varovaisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee toi-

19 mittaa kemikaalilain mukainen ilmoitus vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista kunnan paloviranomaiselle. (YSL 6, 7, 8, 43 ) 20. Öljyntorjuntaan on varauduttava. Alueella on oltava käyttövalmiina riittävästi imeytysturvetta tai muuta sopivaa imeytysmateriaalia. Työkoneet tulee säilyttää katetulla ja alustaltaan vettä läpäisemättömällä paikalla. Säilytysalue tulee toteuttaa siten, että maaperän pilaantumisen riski mahdollisen onnettomuuden tai vahingon seurauksena minimoidaan. Mahdollisesta öljy- tai muusta ympäristövahingosta on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 6, 7, 8, 43, 45 ) 21. Laitoksen toiminnasta syntyvät ongelmajätteet tulee varastoida selkeästi merkityissä astioissa tiiviillä pohjalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (YSL 6, 7, 8, 43, 45, JL 3, 6, 7, 8, 9, 15, JA 3a, 7, 8, VNp 659/1996, VNp 101/1997) 22. Toiminta on järjestettävä siten, ettei alue roskaannu. Hyötykäyttöön kelpaava jäte on lajiteltava erilleen sekajätteestä ja toimitettava hyötykäyttöön. (YSL 6, 7, 8, 43, 45, JL 6, 19 ) 23. Työkoneiden huoltotilojen on oltava asianmukaisia. Öljyn tai muiden kemikaalien pääsy maaperään ja pohjaveteen huoltotoimenpiteiden seurauksena on estettävä riittävin suojarakentein. (YSL 6, 7, 8, 43 ) 24. Koneiden, ajoneuvojen ja laitteiden peseminen alueella on sallittua vain tarkoitusta varten rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet tulee johtaa öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta maaperäkäsittelyyn. Järjestelmä tulee hyväksyttää ympäristönsuojeluviranomaisella. (YSL 7, 8, 43, 45, 103, JL 6, NaapL 17 ) 25. Alueelle kerääntyvät pintavedet tulee käsitellä ennen niiden johtamista pois alueelta. Käsittelynä on oltava vähintään kiintoaineen laskeuttaminen saostusaltaassa. (YSL 43 ) 26. Pintavesiä tulee käyttää madollisimman tehokkaasti alueella hyödyksi esim. pölynsidonnassa, jolloin alueelta poisjohdettavat vesimäärät jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 43 ). 27. Vedenkäsittelylaitteita on hoidettava siten, että ne pysyvät toimintakunnossa ja altaiden pohjalle kertyneiden lietteiden käsittelyn on oltava asianmukaista. (YSL 43 ). 28. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 29. Toiminnanharjoittajan on esitettävä meluntarkkailusuunnitelma ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen toiminnan aloittamista. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti ekvivalenttimelutaso häiriintyvissä kohteissa (asuin- tai vapaaajanasuinkiinteistöt sekä laidunalue) on mitattava toiminnan alkuvaiheessa (en-

20 simmäisten toimintaviikkojen aikana) louhinnan, rikotuksen, seulonnan ja murskauksen yhteisvaikutus huomioiden. Ulkopuolisen asiantuntijan tekemät mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön voimassa olevan ohjeen mukaisesti. Mittaustulokset on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta ja näiden mittaustulosten perusteella ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa tehtyjen mittausten perusteella lisämääräyksiä melun vähentämistoimenpiteistä ja melutason uusintamittauksista. (YSL 43, 46, NaapL 17 ) 30. Alueelta poisjohdettavat vedet on ohjattava selkeytysaltaan / altaiden kautta. Altaan on oltava rakenteeltaan sellainen, että se kokoaa mahdollisimman tehokkaasti alueen pintavedet eikä pitkäaikaista lätäköitymistä tapahdu muualla kuin alueella kuin altaassa. Poistovesien mukana alueelta ei saa poistua ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä on tehostettava esim. öljynerottimin. (YSL 43 ). 31. Pintavesien määrää ja laatua tulee tarkkailla ottosuunnitelmassa esitetyn mukaisesti: Pintavesien laatua on seurattava tarkkailemalla laskeutusallasta silmämääräisesti ja ottamalla vesinäytteet kokoomaojista. Vesinäytteitä on otettava ennen ottotoiminnan alkamista sekä toiminnan aikana ja jälkeen. Ennen toiminnan alkamista otetuista näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky ja sameus. Ottotoiminnan aikaisista näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, CODMn, sähkönjohtokyky, sameus ja öljyhiilivedyt (aistinvaraisesti). Toiminnan jälkeen näytteistä on analysoitava ainakin ph, kokonaistyppi, sähkönjohtokyky ja sameus. (YSL 43, 46 ). 32. Kiinteistöllä Niskavuori RN:o 32:365 sijaitsevan kaivon laatua tulee tarkkailla. Kaivosta tulee ottaa vedenlaatunäyte ennen toiminnan aloittamista sekä vuosittain louhinnan edetessä. Vedenpinnan korkeutta tulee tarkkailla kaivosta 4 kertaa vuodessa. Jos kyseinen kaivo ei sovellu tarkkailuun tai kaivon tarkkailusta ei saada sopimusta kiinteistönomistajan kanssa, tulee tarkkailua tehdä jostain muusta kaivosta. (YSL 46 ). 33. Tarkkailutulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle (Askolan rakennus- ja ympäristölautakunta) ja tarvittaessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (MAL 11, Vna 926/ ). Ottamisen aikana valvontaviranomainen voi määrätä muutoksia tarkkailuvelvoitteisiin. 34. Tarvittaessa ilman hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on tarkkailtava ympäristönsuojeluviranomaisen määräysten mukaisesti. (YSL 46 ). 35. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyistä räjähdysaineiden määristä, tarkkailutuloksista, toiminnasta syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpito tulee näyttää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Valvontaviranomaiselle tulee toimittaa vuosittain raportti laitoksen toiminnasta. (YSL 43, 46 ). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla