JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015

Transkriptio

1 JÄMSÄN ILMANLAATU VUONNA 2015 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2016

2 Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo mitatut pitoisuudet. BaP C 5 H 6 CO NMVOC NH 3 NO NO 2 NO x O 3 PAH PM benzo(a)pyreeni bentseeni hiilimonoksidi muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM 2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM 10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO 2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

3 TIIVISTELMÄ Vuonna 2015 typen oksidien päästöt Jämsässä olivat hieman vajaa t ja hiukkaspäästöt noin 310 t. Merkittävimmät typenoksidien päästölähteet Jämsässä ovat UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat sekä tieliikenne. Hiukkaspäästöt ovat valtaosin peräisin kiinteistökohtainen lämmityksestä ja muista erilaisista hajapäästölähteistä. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat hyvin vähäiset. Typenoksidi- ja hiukkaspäästöt ovat jonkin verran pienentyneet 2000-luvulla. Keskilämpötila vuonna 2015 oli lähes 2 astetta pitkän ajan ( ) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Talvi ja kevät olivat lauhoja. Lumipeite oli lähes kokonaan sulanut huhtikuun puolessa välissä. Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa. Myös syksy oli jälleen varsin lämmin. Keski-Suomessa vuodenvaihteessa ei ollut lainkaan lunta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Jämsän keskustassa vuonna 2015 olivat pääosin alhaisia. Kuitenkin maaliskuussa hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo ylitti ohjearvon lähes kaksinkertaisesti. Ylitys johtui katupölystä. Maalis- ja huhtikuussa hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 µg/m 3 ylittyi 11 kertaa. Myös joulukuussa ilmassa oli katupölyä, kun maassa ei ollut lainkaan lunta. Tällöin autojen talvirenkaat irrottivat kaduilta asfaltti- ja hiekkapölyä ilmaan. Keväällä ja joulukuussa katupölyjaksojen aikaan Jämsän keskustan ilmanlaatu oli hieman huonompi kuin vuonna 2014, mutta keskimäärin pölypitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellisinä vuosina.

4 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET... 3 MITTAUSPISTEET... 5 PÄÄSTÖT... 6 Yleistä... 6 Hiukkaspäästöt... 7 Typenoksidipäästöt... 8 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 14 Pölyepisodit Jämsässä vuonna ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuluokat Jämsässä vuonna YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot Mittausasemien kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus LIITE 4 Typen oksidien päästöt Jämsässä vuosina LIITE 5 Hiukkaspäästöt Jämsässä vuosina LIITE 6 Tunnusluvut vuosien mittauksista

5 1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Jämsässä vuonna 2015 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista, tulosten raportoinnista, tulkinnasta sekä esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Raportoinnin on tehnyt FM Erkki Pärjälä ja tulosten laskentaan on osallistunut Ins. Ylempi amk Juha Pulkkinen.

6 2 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Rajaarvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota kor-

7 3 keammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1. ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM 2,5 ). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO 2 ) ja ulkoilman otsonilla (O 3 ). Myös PAH-yhdisteille (benzo(a)pyreeni, BaP) altistumisella voi olla terveydellistä merkitystä alueilla, joilla altistutaan puunpolton savukaasuille. (Kuva EEA, 2013)

8 4 Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä mustahiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen. Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

9 5 Metallit Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuoteen 2012 saakka ilmanlaadun mittauksia Jämsässä tehtiin Lääkäritalon mittausasemalla Seppolassa. Vuoden 2013 helmikuussa mittaukset siirrettiin keskustaan Seppolantielle (Keskuskatu). Samalla aloitettiin uutena typen oksidien mittaus, kun Lääkäritalolla oli mitattu vain hengitettäviä hiukkasia. Vuosina 2014 ja 2015 mittauksia Seppolantiellä on jatkettu, mutta mittausvalikoimaan on kuulunut jälleen vain hengitettävät hiukkaset. Säätiedot on edelleen saatu käyttöön vanhalta Lääkäriaseman sääasemalta Seppolasta sekä Seppolantien mittausasemalta, johon asennettiin elokuussa 2015 oma sääsondi. Seppolantien mittausasema luokitellaan liikenneasemaksi eli se kuvaa Jämsän keskustaajaman ilmanlaatua liikenneympäristössä, jossa ilman epäpuhtauksille altistutaan eniten. Lääkäritalon mittausasema oli kaupunkitaustaasema, joka kuvasi Jämsän keskustaajaman taustailmanlaatua. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET JÄMSÄSSÄ VUONNA 2015 Mittausasema Edustavuus NOx PM 10 sääparametrit Jämsän Lääkäritalo kaupunkitausta x Jämäsän Seppolantie liikenne (keskusta) x x

10 6 Lääkäritalo: sääasema Seppolantie: PM 10 Mittausasemien yksityiskohtainen kuvaus on liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista PÄÄSTÖLÄHTEET Yleistä Jämsässä tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat teollisuuslaitokset ovat UPM Kymmene Oyj:n Kaipolan paperitehdas Kaipolassa ja UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken paperitehdas Jämsänkoskella. Jämsän Aluelämpö Oy:llä on 8 kaukolämpökeskusta, jotka ovat pääosin vain varalaitoksina. Yksityiskohtaiset päästötiedot on esitelty liitteissä 4 ja 5. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2013, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2013 päästötietoja.

11 7 Hiukkaspäästöt Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Hiukkaspäästöt Jämsässä vuonna 2015 olivat noin 310 tonnia. Hiukkaspäästöt ovat pienentyneet noin 100 t 2000-luvun aikana. Noin 70 % kokonaishiukkaspäästöistä on hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja noin 60 % pienhiukkasia (PM 2,5 ). 450 Hiukkaspäästöt Jämsässä v Päästö (t/a) UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE (ei sis. katupölyä) VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat hyvin vähäiset.. Jämsässä hiukkaspäästöt ovat valtaosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä ja erilaisista hajapäästöistä, kuten teiden ja katujen kulumisesta (katupöly), autojen renkaista ja jarruista sekä rakennustyömailta. Myös tieliikenteen suorat hiukkaspäästöt pakokaasuista ovat kokonaisuutena vähäiset (noin 3 % kokonaispäästöistä), mutta niiden merkitys ilmanlaatuun korostuu erityisesti taajamissa.

12 8 Hiukkaspäästöjen jakauma (%) Jämsässä vuonna 2015 UPM KYMMENE OYJ 34 % 1 % 0 % 3 % 0 % 2 % JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE VESILIIKENNE 60 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Typenoksidipäästöt Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). Typen oksidien päästöt vuonna 2015 olivat Jämsässä noin 950 tonnia. Päästöt olivat hieman pienemmät kuin vuosina Typen oksidien päästöt Jämsässä v UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE Päästö (t/a) 600 VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

13 9 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Jämsässä vuonna 2013 olivat UPM Kymmene Oyj:n Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaat sekä tieliikenne. 1 % 2 % 8 % Typenoksidipäästöjen jakauma (%) Jämsässä vuonna % 0 % 33 % UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE 20 % 29 % VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2015 Suomen keskilämpötila vuonna 2015 oli lähes 2 astetta pitkän ajan ( ) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Tammikuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi talvikuukausi, joskin kuukaudelle oli ominaista suuret lämpötilan vaihtelut, kun kylmät ja lauhat jaksot vuorottelivat. Tammikuun sademäärä oli varsin suuri. Harvinaisen lauha säätila jatkui helmikuussa, kun keskilämpötila Keski-Suomessa oli lähes 7 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Lauha säätila jatkui myös maaliskuussa. Maaliskuun puolessa välissä oli lähes kaksi viikkoa pitkä sateeton jakso, jolloin lämpötilan vaihtelu oli suurta nollan molemmin puolin. Maan keskiosissa lumi suli hitaasti. Huhtikuu oli noin asteen keskimääräistä lämpimämpi. Keski-Suomessa lumipeite oli lähes kokonaan sulanut huhtikuun puolessa välissä. Viimeiset lumet sulivat kuitenkin hitaasti yöpakkasten vuoksi. Kevät päättyi sateiseen ja tuuliseen toukokuuhun. Muutoinkin koko kevät oli varsin sateinen. Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Etenkin kesäkuu oli sateinen. Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa. Syksy alkoi selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu oli vähäsateinen ja aurinkoinen. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin lokakuussa. Talven tulo kuitenkin pitkittyi, kun marras- ja joulukuu olivat edelleen poikkeuksellisen lauhoja. Tosin ensilumi saatiin marraskuun puolen välin jälkeen, mutta se suli pois kuukauden loppuun mennessä. Ajoittain joulukuussa oli lunta. Talvisempi säätyyppi tuli vallitsevaksi joulun jälkeen. Keski-Suomessa vuodenvaihteessa ei ollut lainkaan lunta.

14 10 Ilman lämpötila Jämsän Lääkäritalolla vuonna oc 0-10 Lämpötila Keskiarvo Sademäärä Jämsän Lääkäriasemalla vuonna Sademäärä (mm/h) Kuukauden sademäärä Jämsän Hallissa vuonna mm Kuukauden sademäärä 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

15 11 Vallitsevat tuulensuunnat Jämsän alueella vuonna 2015 olivat toisaalta kaakosta ja etelästä sekä lännestä. Tuulensuunnat Jämsän Hallissa vuonna 2015 HIUKKASET Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM 10 ) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa kansalliseen ohjearvoon olivat PM 10 Mitatut pitoisuudet Seppolantiellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot

16 12 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Seppolantiellä olivat selvästi suurimmillaan katupölyaikaan maalis-huhtikuussa. Maaliskuussa kansallinen ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi lähes kaksinkertaisesti. Toinen alhaisempi pitoisuuspiikki ajoittui alkutalveen joulukuulle, kun maassa ei ollut vielä lunta, mutta autoissa oli jo talvirenkaat. Myös tällöin pitoisuuksien kohoaminen johtui katupölystä. 140 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Jämsässä v Pitoisuus (ug/m3) Seppolantie Kansallinen ohjearvo WHO:n ohjearvo 20 0 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat alittaneet Maailman terveysjärjestön ohjearvon koko mittaushistorian ajan. Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Jämässä v Lääkäritalo Seppolantie WHO:n ohjearvo 0

17 13 Analysoitaessa mitattuja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia suhteessa vallitseviin tuulensuuntiin havaitaan, että mitatut pitoisuudet olivat korkeimmat, kun tuulensuunta oli viereiseltä Keskuskadulta mittausasemalle päin. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat seuraavat PM 10 Mitattu pitoisuus Seppolantiellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvojen max Vuosikeskiarvo Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 ug/m 3 ylittyi Seppolantiellä vuonna 2015 yhteensä 12 kertaa. Näistä 11 ylitystä ajoittui maalishuhtikuulle ja yksi joulukuulle. Ylityksiä vuonna 2015 oli kolme enemmän kuin vuonna Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Jämsässä v Ylitysten määrä (kpl/a) Lääkäritalo Seppolantie Sallitut ylitykset (35 kpl/a)

18 14 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Seppolantiellä vuonna 2015 oli sama 13 ug/m 3 kuin vuosina Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Jämässä v Pitoisuus (ug/m3) Lääkäritalo Seppolantie Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvon arviointikynnyksiin verrannollinen vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) alitti sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuonna 2015.

19 15 Vuorokausiarvon arviointikynnykseen verrannolliset PM 10 vuorokausiarvot Jämässä v Pitoisuus (ug/m3) korkein vrk-arvo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli 13 ug/m 3. Taso on selvästi alhaisempi kuin ylempi tai alempi arviointikynnys. Pölyepisodit Jämsässä vuonna 2015 Jämsän keskustaajamassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2015 pääosin maaliskuun loppuun ja aivan huhtikuun ensimmäisiin päiviin. Toinen lievempi katupölyepisodi ajoittui joulukuulle, kun maassa ei ollut vielä pysyvästi lunta. Autoissa oli tällöin kuitenkin jo talvirenkaat, jotka irrottivat katupinnoilta asfaltti- ja hiekkapölyä. Pitoisuus (ug/m3) PM10-tuntipitoisuudet Jämsän Seppolantiellä v PM10 Huonon ilmanlaadun raja

20 16 ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta (µg/m 3 ) vastaava indeksiarvo. selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

21 17 Ilmanlaatuluokat Jämsässä vuonna 2015 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista määritetyn ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Jämsän kaupunkialueen keskimääräinen ilmanlaatu oli valtaosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu luokittui Seppolantien mittausasemalla vuonna 2015 seuraavasti Ilmanlaatuluokka % vuoden tunneista Erittäin huono 0,4 Huono 0,8 Välttävä 2,3 Tyydyttävä 7,6 Hyvä 88,9 Luokituksessa on kuitenkin otettava huomioon se, että se perustuu pelkästään hengitettävien hiukkasten pitoisuustuloksiin. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Typenoksidien ja hiukkasten päästöt Jämsässä vuonna 2015 olivat hieman alhaisemmat kuin vuonna Keskeisimmin Jämsän kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne sekä mahdollisesti myös kiinteistökohtainen lämmitys ja erilaiset hajapäästöt. Vuonna 2015 Jämässä mitattiin vain hengitettäviä hiukkasia Seppolantiellä keskustassa. Hengitettävien hiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa ns. katupölyepisodin aikaan. Maaliskuussa hengitettävien hiukkasten ohjearvotaso ylittyi. Toinen lievempi katupölyepisodi ajoittui joulukuulle. Keskimäärin ilmanlaatu Seppolantiellä vuonna 2015 oli mittausten mukaan hyvä. Ilmanlaatu oli huonoimmillaan maalis-huhtikuussa sekä joulukuussa katupölyjaksojen aikaan. Hengitettävien hiukkasten mittauksia keskustassa on edelleen tarpeen jatkaa, koska pitoisuudet ovat olleet ajoittain korkeita.

22 18 Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Liite 1 Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja varoituskynnykset WHO:n ohjearvot ja viitearvot Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m µg/m 3 Vuosi 40 µg/m µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

23 19 Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

24 20 LIITE 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

25 21 JÄMSÄN LÄÄKÄRITALO Osoite: Lääkärikuja 5, JÄMSÄ Koordinaatit: : Mittausparametrit: Sääparametri (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 82 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee kaupungin keskustaajaman reunalla harvaan rakennetulla alueella yksikerroksisen rakennuksen katolla. Aseman välittömässä vaikutuspiirissä ei ole merkittäviä liikenneväliä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääasema: Vaisala Aseman toiminta on aloitettu

26 22 JÄMSÄN SEPPOLANTIE Osoite: Keskuskatu, JÄMSÄ Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM 10, sääparametri (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee kaupungin keskustassa vilkkaan kadun (Keskuskatu) varrella. Lähiympäristössä on lähinnä liikekiinteistöjä ja julkisia rakennuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta on aloitettu

27 23 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS LIITE 3 Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Säätiedot on saatu Lääkäritalon sääasemalta sekä alkaen myös Seppolantien mittausasemalle asennetusta sääsondista Vaisala WXT 520. Mittauksia on ohjattu tietokonepohjaisella Enview/Envidas - ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Ilmanlaatuindeksi on laskettu ja tulostettu Enview/Envidas -ohjelmalla. Jatkuvatoimisen hengitettävien hiukkasten mittalaitteen virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Mittalaitteet on huollettu laitevalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Laitteiden perushuolto on tehty kerran vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty. Seppolantien mittaustulosten validiteetti (ajallinen edustavuus) oli seuraava PM % lämpötila 100 % tuulensuunta 100 % tuulennopeus 100 % suhteellinen kosteus 100 % paine 100 % sademäärä 100 %

28 24 LIITE 4 HIUKKASPÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) EKOKEM OY, JÄMSÄNKOSKI <1 <1 JÄMSÄN LÄMPÖ OY UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA <1 TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 <1 VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

29 25 LIITE 5 TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT JÄMSÄSSÄ VUOSINA (yksikkö tonnia) JÄMSÄN LÄMPÖ OY UPM KYMMENE OYJ JÄMSÄNKOSKI UPM KYMMENE OYJ KAIPOLA TIELIIKENNE RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT 1 <

30 26 TUNNUSLUVUT LIITE 6 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOROKAUSIARVOT (kuukauden 2. korkein vuorokausikeskiarvo) (ug/m3) JÄMSÄN SEPPOLANTIELLÄ Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN SUURIMMAT VUOROKAUSIKESKIARVOT (ug/m3) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo Seppolantie Raja-arvo HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN RAJA-ARVOTASON YLITYKSET (kpl) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo Seppolantie Sallittu 35 35

31 27 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN VUOSIKESKIARVOT (ug/m 3 ) JÄMSÄSSÄ Lääkäritalo Seppolantie Raja-arvo 40 40