HALLITUS Puheenjohtaja Kauko Viitanen Teknillinen Korkeakoulu

Transkriptio

1 Kiinteistöarviointi 2/09 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti Kiinteistöarviointi nykyisessä suhdannetilanteessa, s - 6 Raakamaan hinta seuraa asuntojen hintoja, s - 10

2 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry. HALLITUS Puheenjohtaja Kauko Viitanen Teknillinen Korkeakoulu JÄSEN Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien Arviointikeskus Oy Hannu Ridell Maakanta Oy Jyrki Halomo Ovenia Oy Sakari Haulos Maanmittauslaitos Perttu Pyykkönen Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos VARAJÄSEN Kaisa Vuorio Citycon Oyj Markku Airaksinen Maanmittauslaitos Juhani Tuuttila Helsingin kaupunki Henrik Ungern Maanmittauslaitos Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos SIHTEERI JÄSENREKISTERI Juhana Hiironen Sähköposti: Puhelin: TALOUDENHOITAJA Raija Valonen Puh LEHDEN ILMOITUSHINNAT Takakansi 165 Muu sivu 135 ½ sivu 85 ¼ sivu 50 Meripaino Oy Kiinteistöarviointi 2/09 2

3 Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 4 Kiinteistöarviointi ja nykyinen suhdannetilanne... 6 Raakamaan hinta seuraa asuntojen ja asuntotonttien hintaa Uutisia lyhyesti Kannen valokuva: Kuva on kopio Nurmijärvellä vuonna 1902 tehdystä arviosta, missä 6- sivua pitkä arwaus-kirja on jopa yllättävän yksityiskohtainen. Arviokirjan toimitti yhdistyksen sihteerille jäsen Stig Häggström. KUTSU ESITELMÄTILAISUUTEEN Arvoisa Suomen kiinteistöarviointiyhdistyksen jäsen, Toivotamme kaikki yhdistyksen jäsenet tervetulleiksi nykyistä suhdannetilannetta käsittelevään esitelmätilaisuuteen Tieteiden talolle (Sali 505) 25.8 klo 16 alkaen. Kahvitarjoilu! Alla esitetty ohjelma on alustava ja tarkentuu kesän kuluessa. Lopullisesta ohjelmasta tiedotetaan erikseen yhdistyksen kotisivuilla ja sähköpostin välityksellä lähempänä tilaisuutta. NYKYINEN SUHDANNETILANNE JA.. klo klo klo ASUNTOMARKKINAT RAKENTAMINEN RAHOITUS 3 Kiinteistöarviointi 2/09

4 Pääkirjoitus Vuosi vaihtui seuran toiminnassa maaliskuussa. Kokous sujui leppoisasti ja Arja Lehtosen vaikuttavaa esitelmää pohdiskellen. Talouden ja kiinteistömarkkinoiden alavire ei silloin näyttänyt olevan ihan heti ohi kuten ei näytä vielä tällä hetkelläkään. Epäilykset kalvavat, etteihän tästä vain tule luvun alun toisintoa. Ehkä ei kuitenkaan yhtä syvää, mutta taas puhutaan arvioinnistakin hieman entiseen sävyyn. Voiko arviointi olla luotettavaa, kun transaktiomäärät ovat joillakin markkina-alueilla lähes olemattomia? Pitäisikö arvioinnissa markkinahetken sijaan arvioida pidemmän tähtäyksen arvopotentiaaleja? Onko (heikosti todettavaan) markkina-arvoon pohjautuva arviointi syy, joka johtaa aiheettomiin pakkomyynteihin ja jopa konkursseihin muutoin elinvoimaisia yrityksiä? Ovatko kiinteistöjä omistavat yritykset voimattomia arvioinnin ajopuita hyisellä merellä? Tuskinpa vain. Kaikki myös tietävät, että arvioijalta voi tilata myös muita kuin markkinaarvoperusteisia arviointeja. Ei arvioijan tarvitse vain markkina-arvoja arvioida, vaan hän voi arvioida vaikka sijoittajan omien sijoituskriteereiden mukaisia investointiarvoja, jos vain tilaaja niin pyytää tekemään. Muilla kuin markkina-arvoilla ei kuitenkaan kiinteistöjen omistajille liene kovin suurta käyttöä. Markkina-arvoihin perustuu nykyinen kansainvälinen ja Suomenkin lainsäädännön vaatima kirjanpitokäytäntö isolta osin. Jos sitten markkinoilta ei ole saatavissa riittävästi kauppahavaintoja luotettavien arviointien tekemiseksi, niin tähän ratkaisu on arvioijia paremmin kiinteistöjen omistajien käsissä: ei tarvitse kuin tehdä kauppoja. Kyllä siitä todisteet syntyvät ja koko talouden alavirekin saattaa alkaa oieta. Kiinteistöarvioinnin laatua on alettu nyt ohjata lainsäädännönkin kautta. Kiinteistörahastolain muutos lakisääteistää kiinteistöarvioinnin auktorisointitoiminnan, vaikkakin virallisesti kiinteistöarvioinnin itsesäätely säilyy. Nykyisten auktorisointien rinnalle tulee uusi lain tunnistama kiinteistönarvioitsija, jonka uusimuotoinen Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunta hyväksyy. Nykyisillä yleisauktorisoiduilla kiinteistöarvioijilla on mahdollisuus puolen vuoden ajan ilmoittautua kiinteistönarvioitsijaksi ja saada näin uusi status ilman erillistä koetta. Kuinka säätely käytännössä tullaan järjestämään ja millaisia auktorisointeja jatkossa tullaan myöntämään, on vielä tätä kirjoitettaessa auki. Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunta on asettanut työryhmän laatimaan uusia sääntöjä. Täytyy vain toivoa, että löydetään sellainen hyvä rat- Kiinteistöarviointi 2/09 4

5 kaisu, joka ei tuhoa pitkällä tähtäimellä tunnetuksi tehdyn ja arvostetun AKA-arvioijan nimikettä eikä myöskään tee järjestelmästä liian monimutkaista. Lopuksi haluan osoittaa kiitokseni yhdistyksen edelliselle puheenjohtajalle TkT Tuomo Heinoselle, joka työpaikan vaihdoksen jälkeen joutui jättämään puheenjohtajan tehtävät siirryttyään tropiikkiin palmun alle auringonlaskua ihailemaan. Onnea Tuomolle uudessa tehtävässä! Samalla toivotan uuden hallituksen jäsenen DI Sakari Hauloksen MML:stä tervetulleeksi hallitukseen. Ja vuosikokousta kiitän minulle osoitetusta luottamuksesta palata hoitamaan puheenjohtajan tehtävää. Helsingissä kesäkuussa 2009, Kauko Viitanen Ohjelma ja ilmoittautuminen: 5 Kiinteistöarviointi 2/09

6 Kiinteistöarviointi ja nykyinen suhdannetilanne Tämänpäiväinen suhdannetilanne on aina jossain määrin hämärän peitossa, sillä suhdanteen kulloinenkin tila selviää aina vasta jälkikäteen vertaamalla tänään vallitsevia olosuhteita eiliseen ja huomiseen. Toki jo tänäänkin voidaan tehdä oletuksia huomisesta, minkä perusteella nykyisin vallitsevia suhdanteita voidaan arvioida. Tämä kirjoitus on tiivistelmä Arja Lehtosen vuosikokouksen yhteydessä pitämästä esitelmästä Yleinen suhdannenäkemys ja sen vaikutus kiinteistöarviointiin. Talouskriisin syntyminen Nykyinen suhdannetilanne on monen tekijän summa. Selkeät käännepisteet alkoivat helmikuussa 2007 Subprime-kriisin myötä, jonka tosin tuolloin ajateltiin koskettavan vain pääasiassa USA:n asuntomarkkinoita. Pian kuitenkin epävarmuus alkoi leviämään, ja vuotta myöhemmin pankkien luottamuspula ja alaskirjaukset olivatkin todellisuutta myös Euroopan markkinoilla. Varsinaisen syöksykierteen alku antoi kuitenkin odottaa itseään vielä puoli vuotta aina syyskuuhun 2008 saakka, jolloin talouden romahtamisen ensi merkit kulminoituivat Lehman Brothersin konkurssiin. Finanssikriisi muuttui muutamassa kuukaudessa maailmanlaajuiseksi pääoma- ja likviditeettikriisiksi, missä pankkien väliset markkinat käytännössä romahtivat, ja reaalitalous ja maailmankauppa lamautuivat. Tammikuussa 2009 voitiinkin jo todeta syvän globaalin taantuman olemassa olo. BKT ennusteita laskettiin voimakkaasti, kansallisille markkinoille syötettiin valtavia tukipaketteja ja protektionismi alkoi nostaa päätään. Maaliskuussa 2009 työttömyyden todettiin olevan kasvussa, konkurssiindeksien korkealla ja valtioiden velkaantuneita. Tukitoimien vaikutukset todettiin hitaiksi. Suomen kiinteistömarkkinat talouskriisissä Q1/2005 Q2/2007: kiinteistömarkkinoiden nousu suljetun markkinan avautuminen; hinnat edullisia; voimakas kysyntä (huutokaupat); rahoituksen saatavuus hyvä; korot alhaalla; riskien hinnoittelu olematonta; kiinteistön arvoon vaikuttaa keskeisesti sopimus. Uusi arviointi - uutta arvoa. Kiinteistöarviointi 2/09 6

7 Q3/ Q1/2008: ensimmäiset uutiset subprime kriisiin sotkeutuneista saksalaispankeista; epävarmuus Euroopan ja Suomen kiinteistömarkkinoilla lisääntyy; transaktiovolyymi Euroopassa lähtee laskuun; transaktiovolyymi Suomessa on edelleen hyvä (noin 4 mrd ). Q2/ Q32008: Rahoituskriisin epäsuorat vaikutukset iskevät: kiinteistörahoittaminen out ; marginaalit ylös; LTV 0 60 %; ostajien ja myyjien hintanäkemykset eriytyvät; kauppojen määrä vähäinen; tuottotaso nousussa; toteutuneissa yksittäisissä kaupoissa edelleen alhainen. Q4/2008: Investointimarkkinan katoaminen ylireagointia (?): saksalaisia kiinteistörahastoja suljettu (30 mrd, 3-6 kk); perustetaan opportunistisia rahastoja hyödyntämään markkinatilannetta; Suomessa yksittäisiä kauppoja, ostajat pääosin kotimaisia; käyttöasteet hyvät, vuokrat edelleen vakaat; tuottovaatimukset nousevat, vähäiset vertailutiedot edelleen alhaisia; tilinpäätös- ja vakuusarviointi voi aiheuttaa ongelmia (tulosvaikutus, LTV suhde). Q1/2009: kaupankäynnin volyymi pysyi alhaisena Q n. 200 M ; pakkomyyntejä ei vielä tehty; omalla pääomalla sijoittaville markkina suotuisa; prime kohteita ei myynnissä. Q2/ Q4/2009: kiinteistöjen NOI heikkenee; pakkomyynnit alkavat; kaupankäynnin volyymi edelleen alhainen; isot kaupungit menestyvät parhaiten (väestönkasvu kiihtyy). 7 Kiinteistöarviointi 2/09

8 Kuvassa esitetyt Suomen Pankin BKT ennusteet kuvaavat laskun voimakkuutta ja nopeutta. Kun vielä joulukuussa 2008 arvioitiin vuoden 2009 BKT:n muutoksen olevan -0,4 %, arvioitiin noin kolmea kuukautta myöhemmin BKT:n tippuvan -5,0 %. Kiinteistöarviointi nykyisessä suhdannetilanteessa Arvio ei ole arvioitsijan subjektiivinen käsitys, perustuu aina markkinatietoon vähäiseenkin. Vaikea markkinatilanne vähäisine kauppoineen ei ole peruste sanoa, ettei markkina-arvoa voi määrittää. Markkinatietoa on kerättävä laajemmin (Suomi-Eurooppa). On myös hyväksyttävä tosiasia, että eri suhdannetilanteissa arvioinnin tarkkuus vaihtelee. Arvioraportteihin tulisikin sisällyttää enemmän tietoa markkinan kehityksestä ja arvioinnin perusteista (mm. kohdekohtainen analyysi arvion tarkkuudesta). Sen sijaan yleiset klausuulit arvioinnin vaikeudesta vertailukauppojen vähäisyyden vuoksi eivät ole suositeltavia, ne vain vähentävät arvioiden luotettavuutta. Itse arviointiin tulisi ottaa enemmän avointa keskustelua osapuolten välillä (tilaaja, pankki, tilintarkastaja, arvioijat) sekä vertailla tehtyjä arvioita toteutuneisiin kauppoihin. Erityisesti kassavirtalaskelmissa huomioitaviksi voidaan nostaa vuokratasot ja vajaakäyttö sekä kulut. Kiinteistöarviointi 2/09 8

9 Vuokratasot ovat edelleen hyvät. Nousu on kuitenkin taittunut ja paikoitellen laskuakin on nähtävissä. Olennaista on miettiä, miten markkinavuokran kehittyminen arvioidaan kassavirtalaskelmissa? Poistetaanko indeksointi vai oletetaanko vuokrien laskevan? Tai vaihtoehtoisesti, huomioidaanko vuokratasojen muutokset riskinä tuottovaatimuksessa, miten se mitataan? Ennakoidaanko vuokrien nousu tulevaisuudessa inflaatiota nopeammaksi, vai pitäydytäänkö nykyisessä tavassa, missä pitkän ajan nousuennuste on yhtä kuin inflaatio? Entä ylikorkeat vuokrat, kestääkö sopimus? Vajaakäyttöaste on nousussa, mutta ei vaikuta kuitenkaan kaikkiin kiinteistöihin samalla tavalla. Tuleeko uusiin sopimuksiin kenties vapaita kuukausia? Entä jääkö pitkän ajan vajaakäyttö selvästi korkeammalle tasolle kuin aikaisemmin? TI-kulut tulevat lisääntymään (korkeasuhdanteessa vuokralainen maksoi). Entä hoitokulut, nousevatko ne edelleen inflaatiota nopeammin? Peruskorjaaminen on ainakin aikaisempaa edullisempaa. Olennaista on, että tuottojen ja kulujen analyysi otetaan takaisin mukaan arviointiin - ei kuitenkaan ylireagoimalla, eikä varsinkaan tuplasti. Tulevaisuuden suhdannenäkymistä Suomen BKT:stä noin 45 % tulee viennistä. Mikäli globaali protektionismi edelleen lisääntyy, ei Suomen vienti vedä ja BKT heikkenee edelleen. Ennuste onkin, että vuosina menetetään noin työpaikkaa ja työttömyys nousee lähelle 10 %. Samaan aikaan julkisen velat oletetaan nousevan noin 50 %:iin BKT:stä (2008 osuus noin 35 %), mikä tulee rajoittamaan kasvua pitkään. Inflaatio pysyy alhaisena useamman vuoden. Näyttää siltä, että vuosi 2009 on pahin, vuosi 2010 edelleen vaikea ja vuonna 2011 hidas elpyminen alkaa. Todettakoon, että esitelmän (maaliskuu 2009) jälkeen ovat markkinat muuttuneet taas kerran kovin nopeasti kuluttajien luottamuksen parantumisen myötä, minkä seurauksena osakekurssit ovat nousseet rajusti. Reaalitalouden muutoksista ei kuitenkaan ole vieläkään näyttöä. Voi siis vain toivoa, että markkinat ovat olleet jälleen kerran oikeassa ennustaessaan tulevaa, mikä tarkoittaisi sitä, että reaalitalouden elpyminen olisi jo käynnistynyt tai vähintäänkin näköpiirissä. Juhana Hiironen vuosikokousesitelmää (Arja Lehtonen) mukaillen 9 Kiinteistöarviointi 2/09

10 Raakamaan hinta seuraa asuntojen ja asuntotonttien hintaa Raakamaa on asemakaavoittamatonta maata, joka todennäköisesti tulee kaupunkirakentamisen piiriin, mutta maan käyttötarkoituksen muutokseen liittyy epävarmuus. Määritelmä on varsin väljä. Lakikieli ei tunne raakamaa termiä, oikeuskäytäntö kylläkin. Vähän kansanomaisemmin voisi sanoa, että raakamaa on taajamien ympärillä olevaa maata, joka on juuri nyt melko halpaa, mutta tulevaisuudessa ehkä paljon kalliimpaa, jos se kaavoitetaan tonttimaaksi. Kunnat ovat raakamaan tärkein ostajaryhmä, monissa kunnissa ainoa. Asuntotonttien tarjonnan kannalta on tärkeää, että raakamaata on saatavilla riittävästi. Liikennemäärien kannalta on puolestaan tarpeen, että raakamaata olisi saatavilla oikeilta paikoilta yhdyskuntarakennetta eheyttävällä tavalla. Raakamaan saatavuudessa on ongelmia, joista suurin syy lienee se, että ostajan ja myyjän käsitykset maan hinnasta ovat kaukana toisistaan. Kiinteistöarviointi on yleensäkin arvaamista, mutta raakamaan arviointi on erityisen haasteellista, varsinkin kun raakamaan hinnasta ei ole ollut tuoretta tutkimustietoa. Nyt asiaan on tullut parannus. Maanmittauslaitos (MML) on tutkinut raakamaan hintaa toteutuneissa kaupoissa. MML:n Kehittämiskeskuksessa on laskettu hintamallit kuntien tekemistä raakamaakaupoista 23 vuoden ajalta. Noiden vuosien aikana kunnat ostivat noin kaupalla yli hehtaaria maata, mikä vastaa noin kuutta Helsingin kaupungin kokoista maa-aluetta. Raakamaamarkkinat asunto- ja tonttimarkkinoiden kontekstissa Tutkimuksen teoreettinen uutuus on siinä, että raakamarkkinat nähdään systemaattisesti asunto- ja tonttimarkkinoiden luomassa kontekstissa. Raakamaan kysyntä nähdään asuntojen ja toimitilojen kysynnästä johdettuna kysyntänä. Lisäksi asuntojen ja tonttien hintaerojen odotetaan heijastuvan raakamaan hintaeroina, koska asuntojen ja tonttien hintaan vaikuttavien tekijöiden tiedetään olevan osittain samoja. Periaate-esimerkki raakamaan hinnan määräytymisestä ilmenee seuraavalla sivulla olevasta kuvasta. Kiinteistöarviointi 2/09 10

11 ARVO Asunnon hinta TALON- RAKEN- NUS- KUSTAN- NUKSET INFRA- STRUKTUU- RIKUSTAN- NUKSET RAKENNUTTA- JAN KATE Tontin hinta T MYYJÄN VOITTO OSTAJAN VOITTO Raakamaan hinta ALKUTUOTANTO- MAANHINTA Periaatteellinen esimerkki raakamaan hinnanmuodostuksesta. Raakamaan hintakehitys Asuntojen hintojen muutokset siirtyvät raakamaan hintaan. Raakamaan hintaindeksi seuraa asuntojen hintaindeksiä yllättävän tarkasti. Alla olevasta kuvasta nähdään, miten asuntojen, tonttien ja raakamaan hinnat ovat muuttuneet viimeisten 23 vuoden aikana. Raakamaan hinta seuraa asuntojen ja asuntotonttien hintaa (reaalihintaindeksit ). 11 Kiinteistöarviointi 2/09

12 Edellinen kuva kertoo, että asuntotonttien hinnat ovat erityisen syklisiä. Tonttien hintojen vaihtelu on kaksinkertaista asuntohintoihin verrattuna. Raakamaan hinta puolestaan vaihtelee hieman vähemmän kuin asuntohinnat. Kasvavilla seuduilla noin 80 % asuntojen hinnan noususta tai laskusta siirtyy raakamaan hintaan. Väestöltään vähenevillä alueilla noin puolet asuntojen hintojen muutoksesta siirtyy raakamaan hintaan. Asuntojen hintojen nousu näyttää Suomessa hetkeksi päättyneen ja kääntyneen hieman laskuun. Tästä voidaan tehdä päätelmiä raakamaan tulevaa hintakehitystä ajatellen. Myös alueellinen vaihtelu näkyy raakamaan hinnassa. Runsas puolet asuntotonttien alueellisesta hintavaihtelusta heijastuu raakamaan hintaan. Raakamaan hintatekijät Tutkimuksessa löytyi viisi tärkeintä raakamaan hintaan vaikuttavaa tekijää: asuntotontin hintataso, asuntojen hintakehitys, kunnallistekniikan kytkentäkustannusten suuruus, yleiskaavavaraus ja kohteen pinta-ala. Tekijöiden vaikutus ei ole kaikkialla sama, vaan riippuu asuntojen paikallisesta hintatasosta. Taajaman vieressä oleva raakamaa on kaksi kertaa kalliimpaa kuin parin kilometrin päässä oleva maa. Suurin syy hintaeroon on siinä, että tonttien tuottaminen kaukana olemassa olevasta kunnallistekniikasta on kallista. Yleiskaavassa asuntoalueeksi osoitettu raakamaa on % kalliimpaa kuin sijainniltaan yhtä hyvä maatalousalueeksi kaavoitettu maa. Raakamaan ja asuntontin hintasuhde vaihtelee suuresti. Pienissä kunnissa, joissa tonttimaa on halpaa, tuo hintasuhde on yleensä yli 10 %. Kalliiden tonttien kunnissa raakamaan ja asuntotontin tyypillinen hintasuhde on 5-10 %. Selityksenä ilmiölle on se, että raakamaa on vähintään maatalousmaan hintaista, ja tonttien ollessa halpoja pelto maksaa enemmän kuin kymmenesosan tonttimaan hinnasta. Tutkimuksen kohteena oli kuntien ostama raakamaa. Joskus myös yritykset ja yksityiset ostavat raakamaata. Tutkimusaineistossa oli näitäkin kauppoja, Kiinteistöarviointi 2/09 12

13 mutta tuloksia ei ole dokumentoitu niiden osalta. Syynä on se, että raakamaan tunnistaminen on muiden kuin kuntien ostoissa vaikeaa. Tontti-, raakamaa- ja maatalouskauppoja on yritysten ostoissa vaikea erottaa toisistaan. Tutkimuksessa selvisi, että yritykset ovat kiinnostuneita mm. valtateiden liittymien lähialueista. Liittymien läheisyys havaittiinkin tutkimuksessa yhdeksi raakamaan hintaa korottavaksi tekijäksi. Tutkimuksessa laskettujen maanhintamallien antamia hintatekijöiden laatuvakiointikertoimia käytetään Maanmittauslaitoksen kiinteistönarvioinnissa. Tutkimusraportti on kuntien, maanomistajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden saatavilla Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla Risto Peltola OPINNÄYTETYÖPALKINTO Yhdistyksen hallitus julistaa haettavaksi opinnäytetyöpalkinto 2008 stipendit. SKAY palkitsee parhaan kiinteistöarvioinnin alalla vuonna 2008 valmistuneen opinnäytetyön 500 :n suuruisella stipendillä. Ehdotukset pyydetään toimittamaan yhdistyksen sihteerille mennessä (yhteystiedot sisäkannessa). 13 Kiinteistöarviointi 2/09

14 Uutisia lyhyesti Newsec ja Maakanta yhdistävät voimansa kiinteistöarvioinnissa Newsec ostaa enemmistöosuuden suomalaisesta kiinteistöarvioyrityksestä Maakanta Oy:stä sen omistajalta Hannu Ridelliltä. Yrityskauppa yhdistää Newsecin ja Maakannan arviointiosaamisen. Yli 20 vuotta arviointialalla toiminut Maakanta tulee toimimaan itsenäisenä osakeyhtiönä ja yhtiö jatkaa toimintaansa nimellä Newsec-Maakanta Oy. Kaupan jälkeen Newsec omistaa enemmistön Maakanta Oy:n osakkeista ja Hannu Ridell on nimitetty yhtiön toimitusjohtajaksi ja partneriksi. Järjestelyllä ei ole vaikutusta henkilöstön asemaan ja yhtiöiden liiketoiminta, palvelut ja asiakasprojektit jatkuvat keskeytyksettä. - Toimitila-auktorisoitujen arvioijien muuntokoulutukset suoritettu Koska toimitila-auktorisointikoetta ei enää järjestetä ja voimassaolevat toimitila-auktorisoinnit lakkaavat vuoden 2011 lopussa, tuli toimitilaauktorisoitujen muuttaa auktorisointinsa yleisauktorisoinneiksi joko osallistumalla AKA-lautakunnan järjestämään tai hyväksymään koulutukseen tai suorittamalla hyväksytysti AKA-kokeen AKA-lautakunnan erikseen määräämällä tavalla. Kaikki toimitila-auktorisoidut arvioijat ovat suorittaneet muuntokoulutuksen hyväksytysti. Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu Hallituksen esitys uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi annettiin maaliskuussa Asunto-osakeyhtiölain tavoitteena on, että asuminen voitaisiin järjestää mahdollisimman taloudellisesti ja turvallisesti sekä riittävän ennakoitavalla tavalla. Menettelytapoja ja vastuita selvennetään, minkä oletetaan vähentävän yhtiön sisäisiä riitoja. Esitys tullee helpottamaan yhtiön päätöksentekoa ainakin kunnossapidon ja muutostöiden osalta. Lisäksi yhtiön hallintoa ja vahingonkorvausvastuuta, millä on monia vaikutuksia yhtiön taloushallintoon. Kiinteistöarviointi 2/09 14

15 Kesämökkien hinnat tasaantumassa, omakotitalojen laskussa Lomakiinteistöjen kauppa Suomessa on hidastunut vuoden 2009 tammitoukokuussa noin puoleen edellisvuosien vastaavasta ajankohdasta luvun puolivälissä alkanut kesämökkien ja tonttien hintojen nousu on tasaantunut ja saattanut paikoin kääntyä laskuun. Alueittaiset erot sekä kaupankäynnin määrissä että hinnoissa ovat suuria. Monilla alueilla kaupankäynti on ollut alkuvuonna niin suppeaa, että tilastot eivät välttämättä kuvasta hintojen muutosta, vaan kyse voi olla laadultaan erilaisista kiinteistöistä. Lomakiinteistöjen kauppoja tehdään perinteisesti eniten alkukesällä. Omakotitalojen hinnat jatkoivat laskuaan alkuvuonna erityisesti pääkaupunkiseudulla, missä hinnat tulivat alas 14,0 prosenttia viime vuodesta, kun koko maan keskiarvo oli 4,1 prosenttia. Hintojen lasku on kuitenkin tasaantunut viime vuoden lopusta. Myös kaupankäynti on edelleen hidasta. Koko maassa kauppoja tehtiin 39 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 45 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. - ja 23 uutta AKA-kiinteistöarvioijaa Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointilautakunta järjesti kiinteistöarvioijien auktorisointikokeen (AKA-koe), jonka läpäisi 23 kokelasta. Kokeen suorittaneilla henkilöillä on oikeus käyttää AKA-nimikettä (auktorisoitu kiinteistöarvioija). AKA (asunto): Päivi Heikkinen (Savonlinna), Aaro Tanskanen (Tahkovuori). AKA (maa- ja metsätalous): Jukka Pusa (Sastamala), Antti Ryynänen (Rovaniemi), Matti Sipilä (Vinkkilä), Oiva Vierikka (Kuhmalahti). AKA (yleis): Leena Aaltonen (Ylöjärvi), Heidi Hanhijärvi (Espoo), Raimo Huhtiniemi (Hirvensalmi), Klaus Justander (Helsinki), Mikko Kantosaari (Lahti), Jenni Komppa (Espoo), Jari Lehtinen (Helsinki), Katja Palmu (Espoo), Seppo Raatikainen (Kajaani), Mervi Roiha-Muilu (Espoo), Kaj Söderman (Helsinki), Taito Takkinen (Kuusamo), Ilkka Teijula (Naantali), Jarmo Vainioniemi (Helsinki), Antti Venermo (Helsinki), Juhani Väisänen (Nokia), Katri Yli-Koski (Espoo). SKAY onnittelee uusia auktorisoituja kiinteistöarvioijia! Kiinteistöarviointi 2/09

16 YHTEISÖJÄSENEMME Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Maakanta Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle Ovenia Oy Palautusosoite: Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry. c/o Juhana Hiironen Kivenhakkaajankuja 3 B Espoo Kiinteistöarviointi 2/09 16