Opetussuunnitelmat osaamisen ja asiantuntijaksi kasvun kehyksenä. Johanna Annala HAMK OPS-SEMINAARI Campus Conexus

Transkriptio

1 Opetussuunnitelmat osaamisen ja asiantuntijaksi kasvun kehyksenä Johanna Annala HAMK OPS-SEMINAARI Campus Conexus I ( ): TAY, TTY, TAMK, JYU, HY II ( ): TAY, TTY, Aalto, SYL, TAMY, AAY Tavoitteena on lujittaa oppimiseen ja opettamiseen kannustavaa toimintakulttuuria korkeakoulussa tuottaa kiinnittymistä edistäviä toimintakäytänteitä opiskelijoiden opiskelun, oppimisen ja asiantuntijuuden kasvun prosesseihin 1

2 Kehittämistyössä tutkimuksellinen ote Opetussuunnitelmaa, osaamista ja opintoihin kiinnittymistä koskevat tutkimukset yliopiston ja amk:n opetushenkilöstön ja opiskelijoiden haastattelut EU ja OKM dokumenttien analyysi tutkimukset yhdessä Marita Mäkisen kanssa Tutkimusperustainen peilauspinta koulutusuudistusprojekteissa TaY:ssa ja TAMK:ssa Teemat 1. Opetussuunnitelma ja opintoihin kiinnittyminen 2. Opetussuunnitelman ja osaamisperustaisuuden tulkinnoista 2

3 Opetussuunnitelma ja opintoihin kiinnittyminen Opiskelijat Elämismaailmassa Terveys ja hyvinvointi Akateeminen haasteellisuus Tuki ja ohjaus Valmiudet ja itsetuntemus Tuen hakeminen Opiskeluyhteisössä Realistiset odotukset Oppijana Opiskelu- ja avaintaidot Opiskeluun Motivaation käytetty aika, säilyttäminen energia ja toiminnot Merkitykselliset oppimiskokemukset Yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen Aktiivinen kansalaisuus Vertaisryhmät Perhetilanne Työssäkäynti Mäkinen & Annala

4 Opiskelijoiden kiinnittyminen oppimiseen edellyttää opiskelijan opiskelun kannalta merkittäviin toimintoihin käytettyä aikaa, resursseja ja ponnistelua ensisijassa on kysymys opiskelijan tahdosta oppia ja kiinnittyä asiantuntijaksi kasvun prosesseihin Elämä ja kiinnittyminen opintoihin kiinnittymiseen vaikuttavat elämäntilanteeseen ja tulevaisuuskuviin liittyvät tekijät niillä on keskeinen yhteys opiskelun etenemiseen, merkitykselliseen oppimiseen sekä vastuun ja vaikuttamisen mahdollisuuksiin 4

5 Kiinnittymistä edistävä koulutus edellyttää opiskelijoiden, opettajien ja hallinnon yhteistä sitoumusta suunnata resursseja: osaamista, aikaa, työpanosta ja kiinnostusta opetukseen ja oppimisen edistämiseen. ensisijassa on kysymys yhteisön tahdosta tukea oppimista ja kiinnittymistä asiantuntijaksi kasvuun Opiskelijan kiinnittyminen ja oppiminen Jaettu suunta: sitoutuminen tavoitteelliseen opiskeluun, merkitykselliset oppimiskokemukset, toiveikkaat tulevaisuuskuvat Asiantuntijaksi kasvu: valmiudet ja niiden kehittymisen tukeminen, riittävä haasteellisuus ja niistä selviämisen kokemukset, asiantuntijan mielenlaadun (habits of mind) kehittyminen Kollegiaalinen yhteistyö: osallistuminen mielekkäisiin oppimistilanteisiin ja -prosesseihin, yhteisön jäsenyys ( nuorempi kollega ), aktiivinen kansalaisuus Vastavuoroisuus: tuen tarjonta / hakeminen, hyvinvoinnin tukeminen 5

6 Opetussuunnitelman ja osaamisperustaisuuden tulkinnoista Opetussuunnitelman tulkinnat Ulkoiset lähtökohdat Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Yhteiskuntatietoinen Tieteenalaperustainen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Työelämätietoinen Integratiivinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Uratietoinen Autobiografinen Kapea alakohtainen 6

7 Opetussuunnitelma ulkoisten tavoitteiden palveluksessa Reaktiivinen opetussuunnitelma Hiottiin vähän sanamuotoja, mut ei sisältöjä, muuten kun ne osaamislauseet (AMK15N) Työmarkkinalähtöinen opetussuunnitelma Mut kyllä opetussuunnitelman pitää olla semmonen, että me saadaan myyntituotteeks nää hommat. Et kyllä mun mielestä Suomen täytyy tehdä koulutuksesta niinkun tämmönen myyntiartikkeli. (AMK2M) Hyödykkeistetty opetussuunnitelma miten se ihminen osaa omaa osaamistaan myydä sitten (AMK4M) 13 Opetussuunnitelma sisäisten tavoitteiden palveluksessa Henkilöitynyt opetussuunnitelma Kun ihmiset on pitkään ollu, niin tulee se omistajuus, siis sillä tavalla, että opettajat kokee, että se on suurin piirtein henkilökohtainen loukkaus, jos tulee radikaali muutos siihen omaan opetusalueeseen. (AMK1N) Fragmentaarinen opetussuunnitelma et eihän tää nyt tietysti mikään jukeboksi ole, että opiskelijat saa [naurahtaen] kaikkee sitä, mitä ne haluaa -- Siinä mielessä kannattaa pitää tää opetussuunnitelma just mielessä ettei tästä tuu semmonen, voileipäpöytä kuitenkaan. (YO21N) Kapeaa identiteettiä tukeva opetussuunnitelma jos tuotetaan kapee identiteetti niin se on semmonen asia mitä on vaikee korjata myöhempinä vaiheina (AMK3N) 14 7

8 Laaja-alaisen opetussuunnitelman viitekehys Ulkoiset lähtökohdat Laaja-alainen opetussuunnitelma Sisäiset lähtökohdat Tietäminen (knowing) Reaktiivinen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen Henkilöitynyt Taitaminen (acting) Työmarkkinalähtöinen Integratiivinen ja työelämätietoinen Fragmentaarinen Minuus ja identiteetti (being) Hyödykkeistetty Autobiografinen ja uratietoinen Kapea alakohtainen Tieteenalaperustainen ja yhteiskuntatietoinen opetussuunnitelma keino vaikuttaa yhteiskuntaan, työmarkkinoihin ja kapeisiin asiantuntijuusvaateisiin Kun tulee uusii sukupolvia niin nehän näkee tiettyjä asioita eri tavalla ihan sen oppiaineen perusteissa tai kysymyksenasetteluissa -- tietynlaiset asiat tän päivän yhteiskunnassa on erilaisia kun ne oli vaikka 30, 40 vuotta sitten, että miten ikään kuin se tieteenala sitten vastaa niihin muutoksiin, tai millä lailla ne otetaan huomioon tai et mikä on tärkeetä säilyttää tai mitä tulis muuttaa, niin siinähän käydään sitä kamppailua (YO23N). 16 8

9 Integratiivinen ja työelämätietoinen opetussuunnitelma Proaktiivinen ote työelämän ja asiantuntijuuden kehittämiseen; asiantuntijuus jotain, mitä ei vielä osata edes ennakoida ei aina niinkun kannata ihan täydellä aatella että et jos joku on niin kutsutussa työelämässä, että ne tietää paremmin kun me mitä osaamista tarvitaan, että meillä voikin olla se työelämään myös kriittisesti ja vähän ulkopuolisena tarkasteleva vinkkeli, josta me voidaan nähdä myös sitä että miten sitä työelämää pitäis muuttaa (AMK3N) 17 Autobiografinen ja uratietoinen opetussuunnitelma Virittää näkemään opintojen, työn, kasvun ja elämänlaajuisen oppimisen keskinäiset yhteydet Mä olin itteki ihan oikeasti hämmästyny, että kaikil oli ihan selkee, kirkas visio siitä, mitä ne haluaa tehdä, minkälaisessa hommassa ne haluaa olla, mitä niitten täytyy tehdä, jotta ne sinne pääsee -- kaikki tavallaan ne unelmat tai asiat, missä ne halus olla viiden vuoden päästä, niin ne oli ihan realistisia, alaan liittyviä, mut kuitenkin haastavia ja siin oli semmonen selkee missio pohjalla, yleensäki siinä omassa suuntautumises tulevaisuuteen, et miks mä haluan olla se ihminen, joka mä haluan olla. Mitä mä haluan antaa ympäristöön ihmisille, yhteiskuntaan. (AMK4M.) 18 9

10 Osaamisperustaiset opetussuunnitelmat Opetussuunnitelma on tavoitteellinen prosessi, jossa tehdään näkyväksi opiskelijan osaamisen kehittymisen suunta, kehykset ja keinot yksittäisiä oppiaineita laajemmin; opetussuunnitelman kautta tieteen- ja koulutusalojen ydin viedään käytäntöön. -ei paperi vaan prosessi -ei yksin vaan yhdessä -ei erillään tutkimuksesta -ei erillään maailmasta Osaamisperustaisuus Opetussuunnitelmissa määritellään koulutusohjelmien, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen osaamistavoitteet: millaisia tietoja, taitoja, eettisiä valmiuksia ja asenteita opiskelijoissa odotetaan kehittyvän opintojen aikana. -ei opettajan opettamia sisältöjä -ei sen kuvausta mitä mitä opiskelija tekee oppiakseen, vaan millaisena toimintana opiskelijan osaaminen näyttäytyy -huom. vahva kytkös arviointiin Opetus systeeminä Opettajan näkökulma Tavoitteet Opetusmenetelmät Arviointi Opiskelijan näkökulma Arviointi Opiskelustrategiat Oppimistulokset (Biggs 2003, 141) 10

11 Käsitteet ja merkitykset 1 Osaamisen käsitettä käytetään viitattaessa oppimistuloksiin (learning outcome) tietoon (knowledge) taitoon (skill) pätevyyteen (competence) EU:n osaamiskolmio (knowledge-triangle): tietoperusta, koulutus, innovaatiot Käsitehierarkoiden hämäryys arkitietoon ja mielikuviin perustuvat tulkinnat talous-/työelämän kieli vs. pedagogisoitumisen kieli Käsitteet ja merkitykset 2 Osaamisperustaiselle korkeakoulutukselle on annettu liian kapea-alaisia merkityksiä Millaisin käsittein eri aloilla ja eri konteksteissa on suotuisinta lähestyä korkeakoulutuksen kehittämistä? Kontekstuaaliset merkitysneuvottelut 11

12 Kaksi paradigmaa Competence-viitekehys painottaa taitoja (skills) ja niiden erilaisia jäsennyksiä, jolloin huomio kohdistuu standardien luomiseen ja tulosten mittaamiseen suhteessa ennalta määriteltyyn minimiin > lineaarinen Competency-lähestymistavan lähtökohta on henkilöiden potentiaaleissa ja toiminnassa, jolloin keskiössä on kysymys siitä, millaisia prosesseja mahdollisimman ansiokas suoriutuminen edellyttää ja miten sitä voidaan mitata > dynaaminen (mm. Boyatzis 1983; Dubois 1993; Hogg 2008; Rowe 1995.) Lineaarinen tulkinta osaamisesta opiskelija menee työharjoitteluun niin ensimmäisenä kysytään että mitä sä olet oppinut. Mitä sä osaat. Ei riitä, että sä oot lukenu laskentatoimea, ne kysyy, että osaatko sä SAP:ia. ---työelämässä ollaan aika konservatiivisia (AMK11M) Helppo arvioida Entä kun täsmäkoulutusta toivonut firma kaatuu? Tuottaako innovaatioita? 12

13 Dynaaminen tulkinta osaamisesta me ollaan hyvin niinku keskeisesti pyritty, että se opetussuunnitelma ja siihen rakennetut kasvamisen ja kehittymisen polut, ja laajentuvat osaamiset, niin tuottais sitten semmosen vahvan omakohtaisen tunnon sille opiskelijalle siitä, että nyt mulla on niinku sellaiset edellytykset, että mä uskallan ilman niitä, niinku lukuisia pelastusrenkaita, siirtyä työelämään (YO7N.) Arviointikriteerien laadinta haastavampaa Ei valmisteta, vaan annetaan valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja potentiaalien käyttöönottoon Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisprosessin syklit Torjunta / kieltäminen: mitä sillä tarkotetaan et, kuka sitä määrittelee sitä osaamisperusteisuutta ja kenen ehdoilla se ikään kuin tehdään, mä luulen että, ehkä välitön reaktio voi olla se hieman niinkun kieltäminen [naurahtaa], tai siis semmonen ettei niin ihan valmiita semmoseen olla. (YO23N) Alkuvaiheessa vanhat käsitteet korvataan uusilla käsitteillä ilman syvällisempää pohdintaa: kyl me yritettiin muuttaa niitä meidän kuvauksia ikään kun sille kielelle, mutta ehkä se ei menny niin kun ihan tänne sisältötasolle asti se, vaan pikemminki tämmöstä teknistä kielellisten asioitten muutosta tossa opinto-oppaassa (YO14N) 13

14 Seuraavassa syklissä osaamisperustaisuuden taustalla olevien yhteiskunta- ja työelämämuutosten suhde koulutukseen nostetaan tarkasteluun: meille kirkastu sellanen kuva siitä että tää pieniin oppiaineisiin jakautunu opettaminen ni se on tullu tiensä päähän -- maailmahan muuttu ympärillä myös --se sama uudistus tapahtuu tuolla kentällä (YO12N) pyritään siihen että, muun muassa tätä osaamisperustaista lähestymistapaa soveltamaan sillä tavalla että se ei niinkään ammentais siitä mitä siellä nyt tehään siellä työelämässä vaan, mihinkä suuntaan se näyttää olevan menossa (YO16M) Edistyneimmissä kehittämisprosesseissa opetussuunnitelma linkitetään työelämäyhteyksien lisäksi vahvasti oppimista ja opetussuunnitelmaa koskeviin käsityksiin, oppimisympäristöihin, opetusmenetelmiin ja arvioinnin tapoihin. Kehittämisen tueksi haetaan tukea korkeakoulupedagogisesta tutkimuksesta ja teorioista; esim. teoriat oppimisen spiraaleista (Harden & Stamper 1999), linjakkaasta opetuksesta (Biggs 1996) ja kynnyskäsitteistä tieteenalaopinnoissa (Meyer & Land 2005) 14

15 Osaamisen kehittämiseen mikä meillä on ollu lähtöajatus, mutta opiskelijalle tietysti se oppimisprosessi ei näyttäydy semmosena kun me ajatellaan sen olevan. Koska tietysti sillon jokanen yksilöllisesti oppii sen henkilökohtasen oppimisprosessin kannalta. Olis hirveen tärkeetä et sinne löydettäs semmosia ydinkäsitteitä tai näitä kynnyskäsitteitä, joka auttas opiskelijaa sitten, ja toimis sitä oman oppimisprosessin niinku tämmöstä liimaa tuottavina aineina. Sen on tarkotus kasata ja sitä ammatillisen identiteetin kehittymistä tukee. (YO2N.) Opetussuunnitelmatyö on ydin! Siitä riippuu millaista osaamista ja asiantuntijuutta on mahdollista saavuttaa miten amk-yhteisöt, yhteiskunta ja opiskelijan arki saadaan kohtaamaan miten opetus, tutkimus ja opiskelijoiden kasvattaminen onnistutaan integroimaan miten ulkoiset ja sisäiset päämäärät, hallinnolliset ja pedagogiset käytänteet, yksilölliset ja yhteisölliset tavoitteet saadaan tukemaan toisiaan 15

16 Kiitos! 16