Demokratian tila Suomessa

Transkriptio

1 Demokratian tila Suomessa Asianajajapäivä Kalastajatorppa Professori, tutkimusjohtaja Kimmo Grönlund Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi Annus horribilis 2016 Terrorismi Syyria, Ukraina, Turkki, Unkari, Puola Brexit Trump Suomessa pitkäaikainen taloustaantuma Lisääntynyt kahtiajakautuminen 1

2 Edustuksellisen demokratian keskeisiä periaatteita (Bernard Manin) 1. Valtaapitävät valitaan säännöllisesti toistuvissa vapaissa vaaleissa. 2. Valtaapitävillä on toiminnassaan tietynasteinen itsenäisyys äänestäjien toiveiden suhteen. 3. Kansalaiset voivat ilmaista mielipiteensä ja poliittiset toiveensa ilman että valtaapitävät yrittävät rajoittaa mielenilmaisuja. 4. Päätösten sisältöä koetellaan julkisessa keskustelussa. 2

3 Legitiimi poliittinen järjestelmä: Oikeusvaltio, proseduraalinen oikeudenmukaisuus Korruptoitumaton päätöksenteko ja hallinto Kansan tahdon toteutuminen päätösten sisällössä Vanha totuus (vuonna 2008) Suomi on vakaa länsimainen demokratia, jossa asiat ovat hyvin Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta Alhainen korruptio Korkea luottamus toimeenpaneviin julkisiin instituutioihin Korkeahko luottamus parlamenttiin Korkea ihmisten välinen luottamus (sosiaalinen luottamus) Korkea inklusiivisuuden aste päätöksenteossa (koalitiohallitukset) Ongelmia: 1. Melko alhainen äänestysvilkkaus 2. Poliittisen osallistumisen eriytyminen 3

4 Entä nyt? Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, alhaiset tuloerot (Gini-kerroin 2014; OECD, Society at Glance 2016) Gini coefficient (, left axis) S90/S10 income decile share (right axis) 0, , , , ,30 9 0,20 6 0,10 3 0,00 0 4

5 Tuloerot laskivat Suomessa Percentage point changes in the Gini coefficient of household market and disposable incomes between 2007 and 2014 (or nearest year), OECD 2016 Market income inequality ( ) Disposable income inequality Korruptoitumattomuus 2015 (CPI, Transparency International)

6 Institutionaalinen luottamus Euroopassa 2014 (European Social Survey 7, asteikko 0 10) 35,0 5,0 4,7 4,5 4,8 4,7 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 5,3 5,2 7,4 7,1 6,7 5,0 5,1 5,1 4,6 4,8 5,2 4,9 4,6 7,6 7,2 6,9 7,9 7,2 6,6 6,4 6,7 5,7 6,2 6,2 5,5 5,3 5,0 4,8 4,8 4,4 4,4 3,8 3,9 4,0 3,3 3,9 4,1 3,7 3,2 2,8 2,7 4,5 4,1 4,9 3,9 4,9 3,9 6,4 6,8 6,0 5,8 4,8 3,7 4,1 3,5 3,5 4,1 6,6 6,0 5,0 5,8 4,4 3,3 3,6 3,4 3,5 3,5 6,1 6,3 5,2 5,7 4,6 4,1 3,9 3,3 3,3 2,8 3,3 2,8 3,3 6,3 6,2 5,6 5,3 4,6 5,2 5,2 4,9 3,2 2,9 2,9 3,2 3,1 2,9 3,0 4,8 5,3 5,7 5,4 4,6 4,5 3,9 2,2 2,2 6,3 4,0 3,5 2,2 2,1 5,7 3,8 3,7 3,4 2,0 2,0 2,0 1,9 5,1 5,5 3,5 3,2 0,0 NO DK CH SE FI NL DE BE AT EE GB IE CZ FR LT HU IL ES PT PL SI Parlamentti Oikeuslaitos Poliisi Poliitikot Puolueet Euroopan parlamentti Sosiaalinen luottamus Euroopassa 2014, European Social Survey 7 8,0 7,0 6,0 6,8 6,7 6,5 6,2 6,0 5,7 5,6 5,4 5,2 5,0 5,1 5,1 5,0 5,0 4,9 4,9 4,6 4,5 4,0 4,2 4,1 3,9 3,7 3,0 2,0 1,0 0,0 DK FI NO SE NL CH EE GB IE AT IL DE BE LT ES FR CZ HU SI PL PT 6

7 Poliittinen luottamus notkahti 2014 (European Social Survey) 7,4 7,3 7,3 7,3 6,5 6,5 6,7 6,7 7,5 7,5 6,9 7,0 7,9 6,7 5,9 5,7 5,8 5,9 5,8 6,0 5,5 4,8 4,7 4,8 4,9 4,8 5,0 4, Eduskunta Oikeuslaitos Poliisi Poliitikot Suomessa vaalit eivät innosta äänestämään Äänestysaktiivisuus (kaikki rekisteröidyt äänestäjät) viimeisimmissä parlamenttivaaleissa 7

8 Äänestäminen on vahvasti eriytynyttä (Wass & Borg 2016) Hyvinvointiyhteiskunnan toimenpiteistä huolimatta subjektiiviset hyvinvointierot ovat suuria Percentage of people reporting to be in good or better than good health, by income level (quintiles), in percentage, 2014 (or nearest year), OECD 2016 Highest income, age 15+ Lowest income, age , ,

9 Suomen demokratian ongelmia Tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, jonka todistetusti tehokkaat politiikat eivät välity kansalle: 79 % suomalaisista haluaa pienemmät tuloerot (Wass & Grönlund, Eduskuntavaalitutkimus 2015) 82 % katsoo, että eriarvoistuminen uhkaa suomalaista yhteiskuntaa (Pitkänen & Westinen 2016) Alhaisin tuloviidennes kokee terveydentilansa selvästi huonommaksi kuin korkein (edellinen kuvio) Samaan aikaan kestävyysvaje, joka pakottaa hyvinvointiyhteiskunnan leikkauksiin. Aiempaa kapeampi hallituspohja näkyy tyytymättömyytenä. Poliittinen luottamus notkahtanut (kehitys?) Onko demokratia vaarassa? Jürgen Habermas: The unforced force of the better argument (Der zwanglose zwang des besseren Arguments) Kahtiajakautuminen Totuuden jälkeinen politiikka Brexit Trump Populismi ja autoritääriset liikkeet saanet jalansijaa Euroopassa 9

10 Miten luoda vuoropuhelua? Populismin ja totuuden jälkeisen politiikan paras vastakeino on kansalaisten omaehtoisen osallistumisen lisääminen, ei vähentäminen: 1. Tietoon ja harkintaan nojaavat kansalaispaneelit tai -parlamentit ovat mahdollisuus (vrt. maakuntaitsehallinto). Toimivat edustuksellisen demokratian tukena. 2. Sosiaalisen median ylläpitäjien kannettava suurempi vastuu: a. Aktiivinen moderointi b. Vain omalla nimellä? Lisätietoja saatte vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksesta Kimmo Grönlund ja Hanna Wass (toim.): Poliittisen osallistumisen eriytyminen Eduskuntavaalitutkimus 2015 Ladattavissa ilmaiseksi: Julkaisut Selvityksiä ja ohjeita 2016 (sarjanumero 28/2016) Tai suoraan: 10