SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna

Transkriptio

1 Liikettä ja hyvinvointia luonnosta Oulu SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Päivi Sainio, Ari-Pekka Sihvonen

2 Esityksen sisältö 1. Suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi: nykytila ja viimeaikainen kehitys 2. Väestöryhmien väliset erot ja niiden merkitys 3. Tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 2

3 1. Suomalaisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi: nykytila ja viimeaikainen kehitys 3

4 Kuolleisuus 4

5 Elossa Elossa Elossa olevat elävänä syntyneestä iän ja sukupuolen mukaan vuoden 2011 sekä jaksojen ja elinajan taulujen perusteella. Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996, Tilastokeskus Miehet Naiset Ikä Ikä 5

6 vuosia vuosia 0-, 65- ja 80-vuotiaiden elinajan odotteen kehitys Suomessa vuosina sukupuolen mukaan Miehet Naiset vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat vuotiaat 65-vuotiaat 80-vuotiaat Vuosi Vuosi 6

7 Eri ikäryhmien vaikutus (%) vastasyntyneen elinajan odotteen (e 0 ) kasvuun 1900-luvun alusta lähtien Suomessa Naiset Miehet Ikäryhmä ,3 30,1 9,0 59,7 54,6 8, ,2 2,1 1,9 13,2 4,8 2, ,5 11,7 3,3 16,4 12,2 7, ,0 26,8 20,5 9,2 15,7 41, ,5 23,6 41,2 1,1 10,0 29, ,5 5,6 24,1 0,3 2,7 10,3 Yhteensä e 0 :n kasvu (vuosia) 21,7 5,5 7,7 18,1 3,4 9,7 Lähteet: Kannisto ja Nieminen 1996; Tilastokeskus. 7

8 Sairastavuus 8

9 Terveytensä hyväksi tai melko hyväksi kokevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym

10 Psyykkisen kuormittuneisuuden (GHQ-12 yli 3 pistettä) yleisyys (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym

11 Selkäkivun vallitsevuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym Miehet Naiset

12 Toiminta- ja työkyky 12

13 Täysin työkykyisenä itseään pitävien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym

14 Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym

15 Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym lkm Miehet Naiset

16 vuosia Elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiin elinvuosiin vuosina 2000 ja 2011: 65 vuotta täyttäneet (Lähde: Sihvonen ym. 2013) Koettu terveys Kuvio 2b (Koettu terveys) Naiset: Miehet: terveenä Koettu / terveys toim kykyisenä keskitasoinen sairaana Koettu / terveys toim raj melko tai parempi huono tai huono 16

17 Koettu hyvinvointi 17

18 15D-elämänlaatumittarin tulos vuosina 2000 ja 2011 Lähde: Koskinen ym

19 YHTEENVETO Suomalaisten aikuisten terveys, toimintakyky ja hyvinvointi ovat monelta osin kohentuneet vuodesta 2000 Huolen aiheita: alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisimpiä keskeiset hyvinvointiongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä 19

20 2. Väestöryhmien väliset erot 20

21 Kuolleisuuserot tuloryhmittäin 30 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä. Kuvassa on esitetty kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (= 1) (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Suhteellinen kuolleisuus Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4- kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7- kertainen 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Lähde: Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:

22 % Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), vuotiaat koulutusryhmittäin Lähde: Martelin ym Naiset (p<0,001) 27,2 Miehet (p=0,002) 24, ,6 11,1 10 7,1 8 7, Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste 22

23 Vakavista masennus- ja ahdistusoireista 7 viime vuorokauden aikana kärsineiden osuus (%) työikäisistä kolmessa maahanmuuttajaryhmässä ja koko väestössä Lähde: Castaneda ym

24 Työkyvyltään rajoittuneiden osuus (%), vuotiaat koulutusryhmittäin Lähde: Gould ym Akateeminen korkea-aste Ammatillinen korkea-aste ** Keskiaste Ylempi perusaste *** *** *** *** Työssä käyvät Kaikki Alempi perusaste *** *** % 24

25 Suuria vaikeuksia arkiaskareista (ADL ja/tai IADL) suoriutumisessa (%), 75 vuotta täyttäneet koulutusryhmittäin (Lähde: ATH-tutkimus, 25

26 Itsensä melko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi kokevien osuus (%) koulutuksen mukaan vuonna 2011 Lähde: Koskinen ym

27 Väestöryhmien välisten erojen muutokset 27

28 35-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä Lähde: Tarkiainen ym Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili 3,9 v. 45 Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 40 Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili 12,5 v. 7,4 v. Miehet 3:s kvintiili 35 Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) Lähde: Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Commuinity Health, 2010

29 Vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä (%), vuotiaat vuosina 2000 ja 2011 (Lähde: Talala ym. 2014)

30 Työkykypistemäärän (0 10) keskiarvo, vuotiaat vuosina 2000 ja 2011 (Lähde: Talala ym. 2014)

31 Päivittäin tupakoivien osuus (%), vuotiaat vuosina 2000 ja 2011 (Lähde: Talala ym. 2014)

32 Miksi terveyden eriarvoisuus on ongelma? Terveyden eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa työvoiman riittävyys vaarantuu palvelujen riittävyys vaarantuu terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki 32

33 Valtaosa päivittäin tupakoivista on vähän koulua käyneitä, työntekijäammateissa toimivia ja pienituloisia: esimerkki Pohjois-Pohjanmaalta Päivittäin tupakoivien pohjoispohjalaisten koulutustausta Murto ym

34 Johtopäätös Väestön terveys ja toimintakyky voivat kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa terveysongelmista ja toimintarajoitteista on Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna

35 3. Tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia 35

36 Väestön ikärakenne vuosina 2011 ja % 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 36

37 Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät A) Toimintarajoitteisten* osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v tasolla B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla * pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen Laine ym 2009, Koskinen ym

38 Eräiden sairauksien ja tilojen merkitys toiminta- ja työkyvyn kannalta: arvioita väestösyyosuuksista (%) (Lähde: Koskinen ym. 2006) Rajoittunut Rajoittunut Rajoittunut työkyky a liikkumiskyky toimintakyky Sairaus tai tila Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Diabetes Astma Keuhkoahtaumat.auti, kroon. keuhkoputk.tul Polvinivelrikko Lonkkanivelrikko Käsinivelrikko 15 5 Selkäsairaus Niskasairaus Masennus Psykoosi Ahdistus Haittaava allergia Lihavuus (BMI 30+) Tupakointi 4 18 (lähde: 16 Koskinen 43 ym. 2006b) 38

39 Kroonisten tautien ehkäisyn potentiaali Suurin osa valtimosairauksista olisi ehkäistävissä terveillä elintavoilla Ainakin 80 % sepelvaltimotautitapauksista Yli 90 % tyypin 2 diabetestapauksista Elintavat avainasemassa myös syövän ehkäisyssä Noin kolmasosa syöpätapauksista olisi ehkäistävissä terveellisellä ravinnolla ja liikunnalla Valtaosa hengityselinsyövistä tupakoimattomuudella 39

40

41 Hyvinvoinnin eriarvoisuuden kehitysnäkymiä Sosioekonomiset kuolleisuuserot ovat kasvaneet ja muut terveyden ja hyvinvoinnin erot ovat säilyneet suurina Tämä kehitys uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät niukkoina alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huono-osaisimmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen määrittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille

42 Terveys- ja hyvinvointieroja voidaan kaventaa! Suomen terveyspolitiikan pääasiakirjoissa terveyserojen kaventaminen on ollut vahvasti esillä ainakin 25 vuotta, mutta tilanne ei ole korjaantunut! Onko mitään tehtävissä? ON! Terveyserojen jyrkkyys vaihtelee huomattavasti eri ajankohtien ja yhteiskuntien välillä eroihin voidaan vaikuttaa! Terveys- ja muulla yhteiskuntapolitiikalla on kyetty supistamaan väestöryhmien välisiä terveyseroja Suomessakin: Koillis- ja Lounais-Suomen välisten terveyserojen kaventuminen lasten alueellisten ja sosioekonomisten terveyserojen supistuminen tai häviäminen! Terveyden eriarvoisuutta voidaan vähentää, mutta se vaatii määrätietoisia ja pitkäjänteisiä yhteisiä ponnistuksia

43 Miten? On vaikutettava sekä rakenne- ja ympäristötekijöihin että käyttäytymiseen Rakenteelliseen eriarvoisuuteen vaikuttaminen yhteiskuntapolitiikan ja terveyspolitiikan keinoin Palvelujärjestelmien eriarvoisuuksien korjaaminen Elintapoihin vaikuttaminen: Politiikan alueet: alkoholi-, tupakka-, elintarvike-, liikunta-, terveysja kulttuuripolitiikka Ryhmiin ja henkilöihin kohdistuva terveysvalistus ja -kasvatus sekä terveellisten valintojen edellytysten kohentaminen (neuvolat ym. terveydenhuolto, päivähoito, koulut, työpaikat, järjestöt ym.)

44 Päätelmiä Suomalaisten terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet Taustalla mm. toimintarajoitteita aiheuttavien kansansairauksien ehkäisy, parempi hoito ja koulutustason kohoaminen Väestön toiminta- ja työkyvyn paraneminen jatkuu, jos niihin vaikuttavat tekijät kehittyvät edelleen myönteisesti Haasteita mm. lihavuuden lisääntyminen, alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen, työelämän koventuvat vaatimukset Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla 44

45 Kiitos!

46 Kirjallisuutta Castaneda AE, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S, toim. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 61/ Gould R, Ilmarinen J, Järvisalo J, Koskinen S, ed. Työkyvyn ulottuvuudet. Terveys tutkimuksen tuloksia. ETK, Kela, KTL ja TTL, Helsinki Koskinen S, Lundqvist A-M, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 68/ Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/2007, s Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/ Murto J, Kaikkonen R, Kostiainen E, Martelin T, Koskinen S, Linnanmäki E. Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 31/ Talala K, Härkänen T, Martelin T, ym. Koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutos vuodesta 2000 vuoteen 2011 Suomessa. Käsikirjoitus