Nuorisotutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30.5.2007. Nuorisotutkimus"

Transkriptio

1 .. Kevät

2 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat. Opintojen rahoitus 6. Asunnon rahoitus LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat 6.6 Olemassa olevat lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät. Asuntolainojen vakuudet.9 Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset 6. Lainojen hoito ja siinä tapahtuneet muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun 9 SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit 6 LASKUJEN JA OSTOSTEN MAKSAMINEN 6. Internetin käyttö yleensä 6. Laskunmaksutavat 6. Päivittäistavaroiden maksaminen 6. Ostosten maksaminen kortin lukijalaitteella kaupan kassalla SUHTAUTUMINEN PANKKEIHIN

3 Toukokuu JOHDANTO Nuorisotutkimuksessa on selvitetty nuorten rahankäyttöä, velkaantumista, säästämistä ja maksutapoja. Lisäksi on selvitetty nuorten kiinnostusta pankki- ja talousasioihin sekä suhtautumista pankkeihin. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse helmikuussa. Tällöin haastateltiin ikäryhmään - kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia henkilöitä on Suomessa noin 9. Nuorisotutkimuksen kysymykset ovat osittain samat Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen ja luotonkäyttö tutkimuksen kanssa, mutta mukana on myös Nuorisotutkimuksissa aiempina vuosina olleita kysymyksiä. Niiden kysymysten osalta, jotka ovat samoja tänä keväänä tehdyn Säästäminen ja luotonkäyttötutkimuksen kanssa, on tässä raportissa vertailtu nuorten ja koko väestön, eli - - vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vuosina 996,,, ja 6 tehtyjen nuorisotutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja, koska eri-ikäiset nuoret luonnollisesti ovat erilaisia sekä rahankäytössä että pankkipalvelujen käyttäjinä. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan vaikutus tuloksiin. Kuluttajien rahatilanne on viime keväästä edelleen parantunut ja luottamus erityisesti omaan talouskehitykseen on korkealla, mikä näkyy myös nuorten rahankäytössä. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IRO Research Oy. Raportin on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Ritva Myllylä Finanssialan Keskusliitosta.

4 Toukokuu. KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN.. Pankki- talousasioiden seuraamisen säännöllisyys Valtaosa eli lähes prosenttia nuorista seuraa pankki- ja talousasioita vähintäänkin silloin tällöin. Pankki- ja talousasioiden seuraaminen on pitkällä jänteellä eli vuodesta 996 laskenut mutta pysynyt ennallaan vuodesta lähtien. Kun vuonna 996 joka viides ei seurannut lainkaan pankki- ja talousasioita oli osuus nyt kolmannes. Verrattuna viime vuoteen merkittävästi useampi seuraa kuitenkin pankki- ja talousasioita säännöllisesti. Säännöllisesti seuraavien osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta, kun taas silloin tällöin seuraavien osuus on laskenut. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys lisääntyy iän myötä. Kun - -vuotiaista kolme prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti, niin - -vuotiaista näin tekee prosenttia. Keskimääräistä muita enemmän pankki- ja talousasioita seuraavat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat, joista prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti tai silloin tällöin. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % % % % % % 6 % % % 9 % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys ikäryhmittäin "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" - (n=6) 6-9 (n=) (n=) - (n=) - (n=) 9 9 % % % % % % 6 % % % 9 % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan

5 Toukokuu Talous- ja pankkiasioiden seuraamisen säännöllisyys on kuitenkin lisääntynyt vuoden jälkeen osalla nuorista. Lukiolaisten ja peruskoululaisten kohdalla talousasioiden seuraamisen aktiivisuuden kasvu näkyi jo vuoden 6 tutkimuksessa ja nyt seuraamisen aktiivisuus on edelleen samalla tasolla. Vuoden jälkeen myös taloustiedon opetusta on lisätty lukioissa. Eniten aktiivisuus on lisääntynyt vuoden sisällä ammattikoululaisten, opistotasolla ja myös työssäkäyvillä nuorilla. Muita enemmän pankki- ja talous-asioita seuraavat myös nuoret, joilla on lainaa tai säästöjä ja sijoituksia tai jotka ovat aikeissa säästää tai sijoittaa lähitulevaisuudessa... Pankki- ja talousasioiden tärkeys Entistä useampi eli runsas prosenttia nuorista pitää pankki- ja talousasioiden tuntemista tärkeänä. Pankki- ja talousasioiden tärkeänä pitäminen ei ole yhtä paljon sidoksissa ikään kuin pankki- ja talousasioiden seuraaminen. Kaikissa ikäryhmissä pidetään tuntemista lähes yhtä tärkeänä. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden tärkeys "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % % % % % % 6 % % % 9 % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden tärkeys ikäryhmittäin "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" - (n=6) 6-9 (n=) - (n=) 6 - (n=) (n=) 6 66 % % % % % % 6 % % % 9 % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa

6 Toukokuu. RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat Talouden hyvä suhdannetilanne ja kuluttajien parantunut rahatilanne näkyy myös nuorten rahankäyttösuunnitelmissa. Vuonna nuorten rahankäyttösuunnitelmat olivat vielä varsin varovaisia mutta jo vuonna 6 rahankäyttösuunnitelmia tehtiin hyvinkin rohkeasti ja rahankäyttösuunnitelmat ovat pysyneet edelleen korkealla. Yli 9 prosenttia nuorista suunnittelee tällä hetkellä käyttävänsä rahaa seuraavien kuukauden aikana johonkin hankintaan tai kohteeseen. Osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. a. Rahankäyttösuunnitelmat "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" Opiskelu Lomamatka Urheilu- ja ulkoiluvälineet (n= ) Viihde-elektroniikka Huonekalut Auton tai moottoripyörän hankinta 6 Kodinkoneet Tietokone Kännykkä 6 9 Asunnon osto Jokin muu hankinta Ei erityisiä suunnitelmia

7 Toukokuu Kuvio b Rahankäyttösuunnitelmat ikäryhmittäin Opiskelu 6 6 "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" 9 Urheiluja ulkoiluvälineet Lomamatka Viihdeelektroniikka Huonekalut Auton / moottoripyörän hankinta 6 Kodinkoneet Tietokone Kännykkä - (n=6) -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Asunnon osto Kahden suosituimman rahankäyttökohteen, opiskelun ja lomamatkojen osalta rahankäyttösuunnitelmat ovat hieman rohkeampia kuin vuosi sitten keväällä ja viihde-elektroniikan hankinnat ovat pysyneet ennallaan. Sen sijaan esimerkiksi kännykän ja tietokoneen hankintasuunnitelmat ovat nuorilla jonkin verran laskeneet. Opiskelu on nuorilla edelleen tärkein rahankäytön kohde, ja siihen suunnittelee käyttävänsä rahaa prosenttia nuorista. Nuoret suunnittelevat käyttävänsä rahaa myös moniin muihin hankintoihin. Yli prosenttia nuorista aikoo käyttää rahaa lomamatkoihin, urheilu- ja ulkoiluvarusteet tai viihde-elektroniikkaan. Asunnon ostoaikeista ei voi kysymysmuodon muutoksen vuoksi tehdä vertailuja aiempiin vuosiin, koska aiemmin kysyttiin asunnon hankintaa, jolloin ei erikseen eroteltu asunnon ostoa ja tällöin mukaan on voinut tulla myös vuokra-asunnon hankinta-aikeet. Asunnon ostoa suunnittelee prosenttia kaikista nuorista. Asunnon osto-aikeet nousevat ikävuoden jälkeen ja - - vuotiaista prosenttia suunnittelee asunnon ostoa. Sen sijaan kaikkein nuorimmille opiskelu, viihde-elektroniikka sekä urheilu- ja ulkoiluvarusteet ovat tärkeimmät rahankäyttökohteet. Miehet suunnittelevat käyttävänsä naisia enemmän rahaa viihde-elektroniikkaan, auton- tai moottoripyörän hankintaan sekä urheilu- ja ulkoiluvarusteiden ostoon. Naiset suunnittelevat miehiä enemmän käyttävänsä rahaa opiskeluun, lomamatkoihin ja huonekaluihin. Samoin naisia kiinnostaa miehiä enemmän kännykän ja miehiä taas tietokoneen hankinta.

8 6 Toukokuu. Opintojen rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia pelkästään opiskelee ja yhtä suuri osa käy pelkästään työssä ja prosenttia on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Tutkimuksessa mukana olevista neljä prosenttia on työttömiä. Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistäminen on yleisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla, joista 6 prosenttia ilmoitti ensisijaisesti opiskelevansa, mutta käyvänsä sen lisäksi myös työssä ja prosenttia ilmoitti käyvänsä ensisijaisesti työssä ja opiskelevansa sen lisäksi. Seuraavaksi tavallisinta opiskelun ja työn yhdistäminen on ammattikorkeakoulussa ja opistossa opiskelevilla. Kuvio. Opiskelu ja työnteko "Mikä on suhteenne opiskeluun ja / tai työntekoon tällä hetkellä?" Opiskelee pelkästään Käy työssä pelkästään Opiskelee ensisijaisesti ja käy työssä lisäksi On työtön Käy työssä ensisijaisesti ja opiskelee lisäksi Ei osaa / Ei halua sanoa Nuorista prosenttia ilmoitti käyttävänsä seuraavien kuukauden aikana rahaa opiskeluun. Näiltä nuorilta tiedusteltiin, miten he aikovat rahoittaa opiskelunsa. Työssäkäynnin merkitys opintojen tärkeimpänä tulevana rahoituskeinona on edelleen keskeisin, ja sen osuus on noussut vuoden sisällä merkittävästi eli seitsemällä prosenttiyksiöllä. Nyt 9 prosenttia opiskeluun rahaa lähiaikoina käyttävistä mainitsi työssäkäynnin tärkeimmäksi rahoituskeinoksi. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, mutta sen merkitys on hivenen laskenut viime vuoteen nähden. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten rahoitus ja sen osuus on hieman noussut kun taas ja omien säästöjen merkitys on hivenen laskenut. Samaan aikaan kun työssä käynnin merkitys on noussut, on opintolainan merkitys vastaavasti koko ajan laskenut. Vielä vuonna molempien painoarvo opintojen rahoituskeinona oli yhtä suuri. Koska työssäkäynti on opiskelujen ohella tyypillisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille sekä ammattikorkeakoulussa ja opistossa opiskelevilla, he myös muita useammin rahoittavat opiskelunsa työstä saatavilla tuloilla. Työssäkäynnin merkitys on vuoden sisällä kasvanut eniten nuorimmilla sekä vanhimmilla ikäryhmillä. Nuorimmille vanhempien rahoitus on tärkein tapa rahoittaa opinnot, mutta heillä myös työssäkäynnin merkitys on kasvanut. Työssäkäynti on sekä miehille että naisille yhtä tärkeä

9 Toukokuu rahoituskeino. Vanhempien rahoituksen merkitys on suurempi miehille. Naiset taas aikovat rahoittaa opintonsa lainalla useammin kuin miehet. Kuvio a. Opintojen rahoitus "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n=6/) Kuvio b. Opintojen rahoitus ikäryhmittäin "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" 6 % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n=6/) 9 Työssä käymällä 9 9 Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella 9 Omilla säästöillä Opintolainalla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) -9 (n=9) - (n=) - (n=) - (n=6)

10 Toukokuu. Asunnon rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia asuu vanhempiensa luona ja prosenttia asuu omassa taloudessa. Nuorimmista eli - -vuotiaista prosenttia asuu vanhempiensa luona, kun taas - 9-vuotiaista 9 prosenttia, - -vuotiaista prosenttia sekä yli - - vuotiaista enää prosenttia asuu vanhempiensa luona. Vastaajista prosenttia aikoo käyttää seuraavan vuoden aikana rahaa asunnon ostoon. Niiltä, jotka ilmoittivat aikovansa käyttää rahaa asunnon hankintaan, tiedusteltiin asunnon oston rahoituskeinoja. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin. Nyt 6 prosenttia asunnon ostoa suunnittelevista nuorista aikoo rahoittaa asunnon oston tavallisella pankkilainalla. Osuus on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin, mihin on osittain voinut vaikuttaa kysymystavan muuttaminen. Aiemmin kysyttiin asunnon hankinnan rahoituskeinoja ja nyt asunnon oston rahoituskeinoja. Kuvio 6a. Asunnon rahoitus "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n=9/) Tavallisella pankkilainalla ASP-säästöillä ja ASP-lainalla Muilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla Muuten Ei osaa sanoa *) * ) Aiemmin kysyttiin asunnon hankinnan rahoituskeinoja ja nyt asunnon oston rahoituskeinoja.

11 9 Toukokuu Kuvio 6b. Asunnon rahoitus ikäryhmittäin "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n=9) 6 Tavallisella pankkilainalla 9 ASP-säästöillä ja ASP-lainalla 9 M uilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla M uuten -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) 9 Ei osaa sanoa Sen sijaan ASP-säästöt ja ASP-lainan merkitys on vuoden sisällä laskenut ja nyt yhdeksän prosenttia ilmoitti ASP-säästöt ja ASP-lainan tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinoksi asunnon hankintaa suunnittelevista. Asunnon ostoa suunnittelevista prosenttia aikoo käyttää pääasiallisesti muita säästöjä asunnon rahoituksessa. Osuus on laskenut vuoden takaisesta. Vanhempien rahoituksen merkitys on pysynyt ennallaan. Vanhempien rahoitukseen aikovat turvautua muita useammin nuorimmat eli alle - vuotiaat. Heistä taas pankkilainaan aikoo turvautua aiempaa harvempi. Sen sijaan tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tulevana rahoitusmuotona on suurin - -vuotiailla. ASPsäästöjä ja ASP-lainaa suunnittelee käyttävänsä asunnon rahoitukseen muita useammin - - vuotiaat nuoret.

12 Toukokuu. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä prosentilla nuorista on lainaa. Osuus on pysynyt lähes ennallaan vuoden takaiseen nähden. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin 6 nuorta. Nuorilla luottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti tämän vuoden keväällä ilmestyneen Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan koko väestöstä eli - - vuotiaista prosentilla on lainaa. Nuorista eniten luottoa omaavia on - ikäryhmään kuuluvilla. Heistä 6 prosentilla on jotain lainaa. Osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Kuvio a. Luottomuodot "Onko teilla tällä hetkellä lainaa tai luottoa? Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" On lainaa tai luottoa 9 Opintolainaa 9 Asuntolainaa 6 On jotain kulutusluottoa 9 Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili 6 Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa Jotain muuta luottoa Pikavippi, 6

13 Toukokuu Kuvio b. Luottomuodot ikäryhmittäin Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa, josta 6 Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Kaupan kantaasiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Kaupan osamaksuluottoa Muu luottokorttiluotto Jossa maksuaikaa yli kk Nuorilla tavallisin luottomuoto on edelleenkin opintolaina mutta nyt opintoluotollisten osuus on laskenut neljällä prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta eli prosenttiin. Yli -vuotiaista opintolainaa on joka viidennellä. Ikäryhmistä eniten opintolanaa on - - vuotiaista, sillä heistä 6 prosentilla on opintolainaa. Sen sijaan yli -vuotiaista opintoluotollisten osuus on laskenut vuoden sisällä merkittävästi, vaikka opiskelijoiden määrä tässä ikäryhmässä on tutkimuksessa lähes sama. Tällä ryhmällä taas työssäkäynnin merkitys opiskelun pääasiallisena rahoituskeinona onkin lisääntynyt vuoden sisällä. Tavallisimmin opintolainaa on naisilla kuin miehillä. Tämä ero näkyi myös opintojen tulevia rahoituskeinoja kysyttäessä. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla nuorista eli tällä hetkellä noin nuorella on asuntolainaa. Vastaavasti koko väestöstä prosentilla oli asuntolainaa. Viimeisen viiden vuoden aikana asuntoluotollisten nuorten määrä on noussut neljällä prosenttiyksiköllä, sillä vuonna nuorista prosentilla oli asuntolainaa. Sen sijaan merkittävää muutosta ei ole asuntoluotollisten määrässä tapahtunut vuoden sisällä. Nuorista tavallisimmin asuntolainaa on - -vuotiailla, joista joka kolmannella on asuntolainaa. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat alkavatkin lisääntyä -ikävuodesta lähtien. Vastaavasti - -vuotiailla varsin monella eli prosentilla on myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa. Kulutusluottoa on entistä useammalla eli lähes joka neljännellä nuorella. Nuorilla kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti koko väestöstä kulutusluottoa on joka kolmannella. Niiden nuorten osuus, joilla on jotain kulutusluottoa, on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja kasvanut vuoden sisälläkin kolme prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kulutusluottomuotoja ja luotonmyöntäjiä on tullut markkinoille lisää. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankit myöntävät vakuudellista kulutusluottoa yleensä suurempia hankintoja varten kuten auton, moottoripyörän tai remontin tekoon. Sitä on noin joka kymmenennellä nuorella. Seuraavaksi tavallisin kulutusluotto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto ja yli kuukautta maksuaikaa sisältävät luottokorttiluotot. Nuorista kuitenkin kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöstä keskimäärin. Ensimmäistä kertaa tutkimuksessa

14 Toukokuu näkyvät myös pikavippejä ottaneiden vastaajien osuus, joka on tässä tutkimuksessa, prosenttia. Pikalainoja/pikavippejä tarjoavien yritysten määrä on myös erityisesti viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Kulutusluotot kuten muutkin luotot lisääntyvät iän myötä. Keskimääräistä tavallisimpia kululutusluotot ovat - -vuotiailla ja heistä runsaalla joka kolmannella on jotain kulutusluottoa. Tämä ikäisillä nuorilla kulutusluotot ovat myös eniten kasvaneet vuoden sisällä. Sen sijaan samaan aikaan koko väestöllä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kulutusluottoa omaavien määrässä. Yleisesti kuitenkin nuorten lainanottoa voidaan pitää vakaalla pohjalla, sillä sekä asunto- että kulutusluotonottajat ovat jo tavallisimmin työelämässä mukana olevia ja keskimääräistä hyvätuloisempia nuoria. Suurella osalla eli prosentilla lainaa omaavista on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, jolloin säästöt voivat toimia talouden puskurina tai pelivarana tulevia kulutustarpeita varten.. Luotonottosuunnitelmat Huolimatta korkojen noususta luotonottoaikeet ovat nuorilla pysyneet viime kevääseen nähden ennallaan. Luotonottohalukkuutta ovat pitäneet yllä kuluttajien luottamus oman talouden suotuisaan kehitykseen sekä hyvä rahatilanne. Taustalla on myös laina-aikojen pidentyminen, mikä vähentää lainaa ottaneiden lainarasitusta. Nuorista prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Eniten luotonottoaikeita on - -vuotiailla ja heistä noin joka neljäs ilmoitti aikovansa ottaa lainaa. Luotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän pääkaupunkiseudulla, joissa asuvista joka viides nuori suunnittelee ottavansa lainaa seuraavien kuukauden aikana. Tavallisimmin aiotaan ottaa asuntolainaa, jota aikoo ottaa seitsemän prosenttia nuorista. Viime keväänä kahdeksan prosenttia oli asuntoluotonottoaikeissa. Asuntolainanottoaikeita on keskimääräistä muita enemmän - -vuotiailla. Heistä prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Asuntolainanottoaikeita on jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla. Opintolainaa aikoo ottaa kuusi prosenttia ja pankin kulutusluottoa neljä prosenttia nuorista. Opintolainaa suunnittelevat ottavansa muita tavallisemmin - -vuotiaat, joista kahdeksan prosenttia suunnittelee opintolainanottoa. Pankin kulutusluottoa aikovat ottaa tavallisimmin työssäkäyvät ja ikäryhmään - kuuluvat. Kunkin muun kulutusluottomuodon kohdalla osuudet jäivät pieniksi.

15 Toukokuu Nuorilla luotonottoaikeet ovat muuta väestöä vahvemmat, sillä vastaavasti Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan - -vuotiaista prosenttia aikoo ottaa lainaa. Asuntolainaa aikoo ottaa kuusi prosenttia koko väestöstä. Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa 9 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa 6 6 Luotollinen pankkitili Kaupan osamaksuluottoa Kaupan kanta-asiakas korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Muuta luottokorttiluottoa, jossa maksuaikaa yli kuukautta 6 Kuvio b. Luotonottosuunnitelmat ikäryhmittäin 6 6 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa - (n=6) -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

16 Toukokuu. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Kaiken kaikkiaan nuorilla asuntolainan koron kilpailuttaminen on vähentynyt. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Asuntoluotollisista neljä prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa - vuotta sitten ja kahdella prosentilla asuntolainan koron kilpailuttamisesta on tätä pitempi aika. Kaksi kolmasosa ei ole kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne nuoret, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet pankkeja muita useammin. Yli euroa asuntolainaa omaavista prosenttia on kilpailuttanut viimeisen vuoden aikana asuntolainansa korkoa eri pankeissa. Nuoret kilpailuttavat pankkeja ahkerammin kuin koko väestö, josta prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa. Samoin nuoret ovat kilpailuttaneet koko väestöä ahkerammin asuntolainan korkoa viimeisen vuoden aikana. Kilpailuttamisen vähenemiseen on luonnollisena selityksenä se, että asuntolainan korkomarginaalin muuttuminen on tasaantunut eikä lainanottajalla ole niin suurta tarvetta kuin aiempina vuosina kilpailuttaa ottamansa lainan korkoa. Kuvio 9. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten Ei lainkaan koko laina-aikana 66 Ei osaa sanoa 6 6

17 Toukokuu. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan, vai aikovatko he kysyä tarjouksia myös muista pankeista. Nuorista prosenttia aikoo kysyä lainatarjousta vain omasta pääpankistaan. Osuus on laskenut vuoden takaisesta. Lainatarjouksia nuoret aikovat kysyä nyt selvästi useammasta pankista kuin vuosi sitten. Nuorista prosenttia aikoo kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan ja lisäksi kuusi prosenttia kysyy tarjouksia yhdestä ei-pääpankistaan. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Noin joka viides aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja seitsemän prosenttia puhelimitse. Kuvia. Lainatarjousten kysyminen asuntolainaa otettaessa "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=/) Yhdestä, pääpankistaan 6 Yhdestä, ei-pääpankistaan 6 6 Kahdesta pankista 9 Useammasta pankista Ei osaa sanoa 6 6 Kuvio. Mistä kysyisi lainatarjousta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=/) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa Internetin kautta 9 Puhelimitse 6 9

18 6 Toukokuu. Asuntolainan laina-ajat Viime kevääseen nähden viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen takaisinmaksuaika on hieman noussut ja on nyt keskimäärin vuotta, kun se viime keväänä oli 9 vuotta. Koko väestöllä keskimääräinen takaisinmaksuaika on hieman lyhyempi eli vuotta. Tyypillisin kahden viimeisen vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on nuorilla edelleen vuotta, sillä prosenttia asuntolainoista on otettu vuodeksi, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Näiden tai sitä pitempien lainojen osuus on noussut vuoden sisällä prosentista prosenttiin. Koko väestöllä tyypillisin asuntolaina on otettu vuodeksi. Keskimääräistä pitempiä takaisinmaksuajat ovat isommissa asuntolainoissa sekä mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika vuonna "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9) - 9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta 6-9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta 6-9 vuotta vuotta Kuvio b. Asuntolainan takaisinmaksuaika vuonna 6 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9) - v uo t t a 6-9 vuotta - v uo t t a vuotta 6-9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta vuotta

19 Toukokuu.6 Olemassa olevat lainamäärät Keskimääräiset lainamäärät ovat nuorilla kasvaneet vuoden sisällä. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet. Tällä hetkellä prosentilla nuorista on asuntolainaa ja keskimäärin sitä on tällä hetkellä euroa. Kuten on oletettavaa, niin asuntovelallisilla nuorilla on keskimäärin enemmän asuntolainaa kuin koko väestöllä, joilla on keskimäärin asuntolainaa 6 euroa. Koko väestöllä asuntolainamäärät ovat kuitenkin kasvaneet vuoden sisällä suhteessa enemmän kuin nuorilla. Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on vuoden sisällä jonkin verran kasvanut. Kun nyt yli 6 euroa asuntolainaa oli 6 prosentilla, oli osuus vuosi sitten 6 prosenttia. Kuitenkin kaikkein suurimpien eli yli euron asuntolainojen osuus on nuorilla laskenut vuoden sisällä. Nyt yli euroa asuntolainaa on prosentilla ja yli asuntolainaa seitsemällä prosentilla asuntolainaa omaavista nuorista, kun vastaavat osuudet vuosi sitten olivat ja 6 prosenttia. Ne nuoret, joilla on suurehkoja asuntolainoja, ovat myös muita keskimäärin parempituloisia ja heistä monella on myös samanaikaisesti säästöjä ja sijoituksia eri kohteissa. Koko väestöstä 9 prosentilla olemassa oleva asuntolainamäärä ylittää euron rajan. Kuvio. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niillä, joilla on asuntolainaa) Kuinka paljon teillä on tällä hetkellä asuntolainaa"? Keskimäärin: 6 9 euroa euroa % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/6, n=/) Alle Lainamäärä, euroa 6 Yli 6

20 Toukokuu Kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet vuoden sisällä. Niillä nuorilla, joilla on jotain kulutusluottoa, on sitä tällä hetkellä 6 euroa, kun määrä vuosi sitten oli 6 euroa. Reilulla kolmanneksella kulutusluottoa omaavista nuorista on sitä alle euroa ja lähes joka toisella korkeintaan euroa. Vakuudellista pankista otettua kulutusluottoa on enemmän eli keskimäärin sitä on euroa. Määrä on vuoden sisällä noussut, sillä vuosi sitten määrä oli keskimäärin 9 euroa. Suurehkojen kulutusluottojen osuus on kasvanut vuoden sisällä. Suurimpia kulutusluottoja on työssäkäyvillä sekä omassa asunnossa asuvilla nuorilla. Nuorilla kulutusluottoa on kuitenkin euromääräisesti vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 9 ja euroa. Kuvio. Kulutusluottomäärät (% niistä, joilla on kulutusluottoa) "Kuinka suuri on kulutusluottojenne euromäärä"? Keskimäärin: 6 6 euroa 6 euroa % niistä, joilla on kultusluottoa (n=/6, n=6/) Alle Lainamäärä, euroa - - yli 6. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät Kahden viime vuoden aikana asuntolainaa ottaneista nuorista 9 prosenttia on ottanut lainaa ensiasunnon ostamiseen. Haastattelututkimuksen mukaan kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat ovat nuorilla keskimäärin noin 9 euroa. Suurimmat ne ovat olleet - -vuotiailla, joilla ne ovat suuruudeltaan keskimäärin euroa. Nuorilla viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keksimäärin suurempia kuin koko väestöllä, jolla määrä on euroa. Viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista prosenttia on suuruudeltaan yli euroa ja yli euron asuntolainoja on neljä prosenttia. Koko väestöllä eli - -vuotiailla kahden viimeisen vuoden aikana otetuista asuntolainoista prosenttia on suuruudeltaan yli euroa ja yli euron asuntolainoja on prosenttia.

21 9 Toukokuu Kuvio. Uusien asuntolainojen keskikoko "Kun viimeksi otitte asuntolainaa, minkä suuruisen lainan otitte?" Keskimäärin 9 euroa %, niistä jotka ovat ottaneet asuntolainaa viimeisen kahden vuoden aikana (n=9) 6 6 Lainamäärä, euroa Yli Pääkaupunkiseudulla sekä suurissa kaupungeissa, jossa asuntojen hintataso on muuta maata korkeampi, ovat myös nuorten kahden viimeisen vuoden aikana ottamat asuntolainat olleet muuta maata jonkin verran suurempia. Samoin suurimmat lainat ovat myös keskimääräistä parempituloisemmilla nuorilla.

22 Toukokuu. Asuntolainojen vakuudet Asuntolainojen vakuuksia kysyttäessä tiedusteltiin tällä kertaa myös pankin tarjoaman täydentävän vakuuden käyttöä. Muilta osin tämän kysymyksen osalta on olemassa vertailutietoa viime keväältä. Tämän kysymyksen vastausten tulkinnassa on otettava huomioon, että vakuusterminologia poikkeaa arkikielestä, joten vastaaminen tähän kysymykseen on osalle haastateltavista voinut olla vaikeaa. Tulosten mukaan asuntolainan ottajista 9 prosentilla on lainan vakuutena ostettu asunto. Toisen henkilön antaman takauksen käyttö on nuorilla vähentynyt vuoden sisällä ja toisaalta valtiontakauksen ja toisen henkilön panttaaman omaisuuden käyttö vakuutena ovat kasvaneet. Toisen henkilön antama takaus on 6 prosentilla, valtiontakaus prosentilla ja toisen henkilön panttaama omaisuus joka kymmenennellä. Lisäksi oma muu vakuus kuten kesämökki, arvopapereita tai talletuksia on vakuutena neljällä prosentilla ja pankin tarjoama täydentävä takaus on prosentilla asuntoluotollisista nuorista. Merkillepantavaa on se, että viisi prosenttia asuntoluotollisista ei osannut kertoa asuntolainansa vakuutta. Verrattuna koko väestöön nuorilla lisävakuuksista toisen henkilön antama takauksen ja valtiontakauksen käyttö on huomattavasti yleisempää. Koko väestöstä toisen henkilön antama takaus on 6 prosentilla ja valtiontakaus prosentilla. Kuvio 6. Asuntolainojen vakuudet "Ottaessanne asuntolainaa mikä tai mitkä olivat asuntolainanne vakuutena?" Ostamani asunto toimi vakuutena % niistä, joilla on asuntolainaa (n=) 9 Toisen henkilön antama takaus 6 Valtiontakaus Oma muu vakuus kuten kesämökki,arvopaperit, talletukset Toisen henkilön panttaama omaisuus kuten asunto,kesämökki, arvoaperit, talletukset Pankin tarjoamatäydentävä takaus En osaa sanoa 6

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Senioritutkimus

Senioritutkimus .. Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet.

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Lainat, vipit ja rahapelit

Lainat, vipit ja rahapelit Lainat, vipit ja rahapelit 21.9.2012 1 1. Mikä on rahapelaamisen ikäraja? 2. Minkä ikäisenä saa itse avata pankkitilin ja käyttää sitä? 3. Minkä ikäisenä saa ottaa pikavipin? 21.9.2012 2 15-vuotiaan oikeudet

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 31.03.2014 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys

Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys 1/5 Opiskelijaliite toimeentulohakemukseen opiskelijan olosuhdeselvitys Nimi Henkilötunnus Osoite opiskeluaikana Puh.nro. Osoite kesäaikana Oppilaitos ja opintosuunta Olen aloittanut opiskelun /, opiskelu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Suvi Kankaanpää, Yrityksen pankkineuvoja 25.11.2016 Yritysten rahoitusmuodot Yritysten rahoitusmuodot Rahoitusmuoto asiakkaan tarpeen mukaan Kertaluontoinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palveluyritysten

Teollisuus- ja palveluyritysten Teollisuus- ja palveluyritysten rahoituskysely Vuosi 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Suomen Pankki 16.3.2006 Sisällys Esipuhe 3 Yhteenveto 4 1 Aineisto 5 2 Rahoituksen hankinta 6 3 Rahoitussuunnitelmat

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05. Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä (puh. 040

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 Koko maan tulokset Toukokuu 2006 OP-sijoittajabarometri 1/2006 Johdanto Arviot talous- ja markkinatilanteesta Markkinatilanteen kokeminen Oma eläketurva eläkeaikana verrattuna

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Mobiilimaksamisen suosio kasvaa huimaa vauhtia eurooppalaiset omaksuvat nopeasti uusia maksutapoja

Mobiilimaksamisen suosio kasvaa huimaa vauhtia eurooppalaiset omaksuvat nopeasti uusia maksutapoja TIEDOTE Mobiilimaksamisen suosio kasvaa huimaa vauhtia eurooppalaiset omaksuvat nopeasti uusia maksutapoja Mobiililaitetta maksamiseen säännöllisesti käyttävien eurooppalaisten määrä on kolminkertaistunut

Lisätiedot

Turun asukasluku

Turun asukasluku Nyt tuli tarjolle hyvätuottoinen viiden kerrostalokaksion kokonaisuus Turusta! Kyseessä on suuri 92 asunnon 1970-luvulla rakennettu taloyhtiö, joka sijaitsee n. 6,0km päässä Turun keskustasta Lausteen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2016. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Tiedotustilaisuus 22.9.2011 Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi SEPA-maat Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 22.9.2011 2 Yhtenäisen

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2016

Asuntotuotantokysely 2/2016 Asuntotuotantokysely 2/2016 Sami Pakarinen Kesäkuu 2016 1 (2) Kesäkuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki

Talousarvioesitys 2015. 70. Opintotuki 70. Opintotuki Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki koostuu opintorahasta, opintotuen asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha on veronalainen etuus. Lisäksi opintolainojen

Lisätiedot

Yritysten rahoituskysely. Vuosi 2009

Yritysten rahoituskysely. Vuosi 2009 Yritysten rahoituskysely Vuosi 30.10. Sisällys Esipuhe 3 Yhteenveto 4 1 Aineisto 5 2 Rahoituksen hankinta 6 3 Rahoitussuunnitelmat 9 4 Rahoitusongelmat 12 5 Rahoituksen hinta, sivukulut ja vakuusvaatimukset

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 Kunnanhallitus 279 10.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA

MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA lukien toistaiseksi 1 (5) Arvopaperinvälittäjille MÄÄRÄYS ASIAKASVAROISTA Rahoitustarkastus antaa arvopaperimarkkinalain 4 luvun 5 a :n 5 momentin nojalla arvopaperinvälittäjille tämän määräyksen asiakkaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot