Nuorisotutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30.5.2007. Nuorisotutkimus"

Transkriptio

1 .. Kevät

2 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat. Opintojen rahoitus 6. Asunnon rahoitus LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat 6.6 Olemassa olevat lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät. Asuntolainojen vakuudet.9 Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset 6. Lainojen hoito ja siinä tapahtuneet muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun 9 SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit 6 LASKUJEN JA OSTOSTEN MAKSAMINEN 6. Internetin käyttö yleensä 6. Laskunmaksutavat 6. Päivittäistavaroiden maksaminen 6. Ostosten maksaminen kortin lukijalaitteella kaupan kassalla SUHTAUTUMINEN PANKKEIHIN

3 Toukokuu JOHDANTO Nuorisotutkimuksessa on selvitetty nuorten rahankäyttöä, velkaantumista, säästämistä ja maksutapoja. Lisäksi on selvitetty nuorten kiinnostusta pankki- ja talousasioihin sekä suhtautumista pankkeihin. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse helmikuussa. Tällöin haastateltiin ikäryhmään - kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia henkilöitä on Suomessa noin 9. Nuorisotutkimuksen kysymykset ovat osittain samat Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen ja luotonkäyttö tutkimuksen kanssa, mutta mukana on myös Nuorisotutkimuksissa aiempina vuosina olleita kysymyksiä. Niiden kysymysten osalta, jotka ovat samoja tänä keväänä tehdyn Säästäminen ja luotonkäyttötutkimuksen kanssa, on tässä raportissa vertailtu nuorten ja koko väestön, eli - - vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vuosina 996,,, ja 6 tehtyjen nuorisotutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja, koska eri-ikäiset nuoret luonnollisesti ovat erilaisia sekä rahankäytössä että pankkipalvelujen käyttäjinä. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan vaikutus tuloksiin. Kuluttajien rahatilanne on viime keväästä edelleen parantunut ja luottamus erityisesti omaan talouskehitykseen on korkealla, mikä näkyy myös nuorten rahankäytössä. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IRO Research Oy. Raportin on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Ritva Myllylä Finanssialan Keskusliitosta.

4 Toukokuu. KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN.. Pankki- talousasioiden seuraamisen säännöllisyys Valtaosa eli lähes prosenttia nuorista seuraa pankki- ja talousasioita vähintäänkin silloin tällöin. Pankki- ja talousasioiden seuraaminen on pitkällä jänteellä eli vuodesta 996 laskenut mutta pysynyt ennallaan vuodesta lähtien. Kun vuonna 996 joka viides ei seurannut lainkaan pankki- ja talousasioita oli osuus nyt kolmannes. Verrattuna viime vuoteen merkittävästi useampi seuraa kuitenkin pankki- ja talousasioita säännöllisesti. Säännöllisesti seuraavien osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta, kun taas silloin tällöin seuraavien osuus on laskenut. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys lisääntyy iän myötä. Kun - -vuotiaista kolme prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti, niin - -vuotiaista näin tekee prosenttia. Keskimääräistä muita enemmän pankki- ja talousasioita seuraavat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat, joista prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti tai silloin tällöin. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % % % % % % 6 % % % 9 % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys ikäryhmittäin "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" - (n=6) 6-9 (n=) (n=) - (n=) - (n=) 9 9 % % % % % % 6 % % % 9 % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan

5 Toukokuu Talous- ja pankkiasioiden seuraamisen säännöllisyys on kuitenkin lisääntynyt vuoden jälkeen osalla nuorista. Lukiolaisten ja peruskoululaisten kohdalla talousasioiden seuraamisen aktiivisuuden kasvu näkyi jo vuoden 6 tutkimuksessa ja nyt seuraamisen aktiivisuus on edelleen samalla tasolla. Vuoden jälkeen myös taloustiedon opetusta on lisätty lukioissa. Eniten aktiivisuus on lisääntynyt vuoden sisällä ammattikoululaisten, opistotasolla ja myös työssäkäyvillä nuorilla. Muita enemmän pankki- ja talous-asioita seuraavat myös nuoret, joilla on lainaa tai säästöjä ja sijoituksia tai jotka ovat aikeissa säästää tai sijoittaa lähitulevaisuudessa... Pankki- ja talousasioiden tärkeys Entistä useampi eli runsas prosenttia nuorista pitää pankki- ja talousasioiden tuntemista tärkeänä. Pankki- ja talousasioiden tärkeänä pitäminen ei ole yhtä paljon sidoksissa ikään kuin pankki- ja talousasioiden seuraaminen. Kaikissa ikäryhmissä pidetään tuntemista lähes yhtä tärkeänä. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden tärkeys "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % % % % % % 6 % % % 9 % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden tärkeys ikäryhmittäin "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" - (n=6) 6-9 (n=) - (n=) 6 - (n=) (n=) 6 66 % % % % % % 6 % % % 9 % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa

6 Toukokuu. RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat Talouden hyvä suhdannetilanne ja kuluttajien parantunut rahatilanne näkyy myös nuorten rahankäyttösuunnitelmissa. Vuonna nuorten rahankäyttösuunnitelmat olivat vielä varsin varovaisia mutta jo vuonna 6 rahankäyttösuunnitelmia tehtiin hyvinkin rohkeasti ja rahankäyttösuunnitelmat ovat pysyneet edelleen korkealla. Yli 9 prosenttia nuorista suunnittelee tällä hetkellä käyttävänsä rahaa seuraavien kuukauden aikana johonkin hankintaan tai kohteeseen. Osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. a. Rahankäyttösuunnitelmat "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" Opiskelu Lomamatka Urheilu- ja ulkoiluvälineet (n= ) Viihde-elektroniikka Huonekalut Auton tai moottoripyörän hankinta 6 Kodinkoneet Tietokone Kännykkä 6 9 Asunnon osto Jokin muu hankinta Ei erityisiä suunnitelmia

7 Toukokuu Kuvio b Rahankäyttösuunnitelmat ikäryhmittäin Opiskelu 6 6 "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" 9 Urheiluja ulkoiluvälineet Lomamatka Viihdeelektroniikka Huonekalut Auton / moottoripyörän hankinta 6 Kodinkoneet Tietokone Kännykkä - (n=6) -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Asunnon osto Kahden suosituimman rahankäyttökohteen, opiskelun ja lomamatkojen osalta rahankäyttösuunnitelmat ovat hieman rohkeampia kuin vuosi sitten keväällä ja viihde-elektroniikan hankinnat ovat pysyneet ennallaan. Sen sijaan esimerkiksi kännykän ja tietokoneen hankintasuunnitelmat ovat nuorilla jonkin verran laskeneet. Opiskelu on nuorilla edelleen tärkein rahankäytön kohde, ja siihen suunnittelee käyttävänsä rahaa prosenttia nuorista. Nuoret suunnittelevat käyttävänsä rahaa myös moniin muihin hankintoihin. Yli prosenttia nuorista aikoo käyttää rahaa lomamatkoihin, urheilu- ja ulkoiluvarusteet tai viihde-elektroniikkaan. Asunnon ostoaikeista ei voi kysymysmuodon muutoksen vuoksi tehdä vertailuja aiempiin vuosiin, koska aiemmin kysyttiin asunnon hankintaa, jolloin ei erikseen eroteltu asunnon ostoa ja tällöin mukaan on voinut tulla myös vuokra-asunnon hankinta-aikeet. Asunnon ostoa suunnittelee prosenttia kaikista nuorista. Asunnon osto-aikeet nousevat ikävuoden jälkeen ja - - vuotiaista prosenttia suunnittelee asunnon ostoa. Sen sijaan kaikkein nuorimmille opiskelu, viihde-elektroniikka sekä urheilu- ja ulkoiluvarusteet ovat tärkeimmät rahankäyttökohteet. Miehet suunnittelevat käyttävänsä naisia enemmän rahaa viihde-elektroniikkaan, auton- tai moottoripyörän hankintaan sekä urheilu- ja ulkoiluvarusteiden ostoon. Naiset suunnittelevat miehiä enemmän käyttävänsä rahaa opiskeluun, lomamatkoihin ja huonekaluihin. Samoin naisia kiinnostaa miehiä enemmän kännykän ja miehiä taas tietokoneen hankinta.

8 6 Toukokuu. Opintojen rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia pelkästään opiskelee ja yhtä suuri osa käy pelkästään työssä ja prosenttia on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Tutkimuksessa mukana olevista neljä prosenttia on työttömiä. Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistäminen on yleisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla, joista 6 prosenttia ilmoitti ensisijaisesti opiskelevansa, mutta käyvänsä sen lisäksi myös työssä ja prosenttia ilmoitti käyvänsä ensisijaisesti työssä ja opiskelevansa sen lisäksi. Seuraavaksi tavallisinta opiskelun ja työn yhdistäminen on ammattikorkeakoulussa ja opistossa opiskelevilla. Kuvio. Opiskelu ja työnteko "Mikä on suhteenne opiskeluun ja / tai työntekoon tällä hetkellä?" Opiskelee pelkästään Käy työssä pelkästään Opiskelee ensisijaisesti ja käy työssä lisäksi On työtön Käy työssä ensisijaisesti ja opiskelee lisäksi Ei osaa / Ei halua sanoa Nuorista prosenttia ilmoitti käyttävänsä seuraavien kuukauden aikana rahaa opiskeluun. Näiltä nuorilta tiedusteltiin, miten he aikovat rahoittaa opiskelunsa. Työssäkäynnin merkitys opintojen tärkeimpänä tulevana rahoituskeinona on edelleen keskeisin, ja sen osuus on noussut vuoden sisällä merkittävästi eli seitsemällä prosenttiyksiöllä. Nyt 9 prosenttia opiskeluun rahaa lähiaikoina käyttävistä mainitsi työssäkäynnin tärkeimmäksi rahoituskeinoksi. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, mutta sen merkitys on hivenen laskenut viime vuoteen nähden. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten rahoitus ja sen osuus on hieman noussut kun taas ja omien säästöjen merkitys on hivenen laskenut. Samaan aikaan kun työssä käynnin merkitys on noussut, on opintolainan merkitys vastaavasti koko ajan laskenut. Vielä vuonna molempien painoarvo opintojen rahoituskeinona oli yhtä suuri. Koska työssäkäynti on opiskelujen ohella tyypillisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille sekä ammattikorkeakoulussa ja opistossa opiskelevilla, he myös muita useammin rahoittavat opiskelunsa työstä saatavilla tuloilla. Työssäkäynnin merkitys on vuoden sisällä kasvanut eniten nuorimmilla sekä vanhimmilla ikäryhmillä. Nuorimmille vanhempien rahoitus on tärkein tapa rahoittaa opinnot, mutta heillä myös työssäkäynnin merkitys on kasvanut. Työssäkäynti on sekä miehille että naisille yhtä tärkeä

9 Toukokuu rahoituskeino. Vanhempien rahoituksen merkitys on suurempi miehille. Naiset taas aikovat rahoittaa opintonsa lainalla useammin kuin miehet. Kuvio a. Opintojen rahoitus "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n=6/) Kuvio b. Opintojen rahoitus ikäryhmittäin "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" 6 % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n=6/) 9 Työssä käymällä 9 9 Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella 9 Omilla säästöillä Opintolainalla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) -9 (n=9) - (n=) - (n=) - (n=6)

10 Toukokuu. Asunnon rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia asuu vanhempiensa luona ja prosenttia asuu omassa taloudessa. Nuorimmista eli - -vuotiaista prosenttia asuu vanhempiensa luona, kun taas - 9-vuotiaista 9 prosenttia, - -vuotiaista prosenttia sekä yli - - vuotiaista enää prosenttia asuu vanhempiensa luona. Vastaajista prosenttia aikoo käyttää seuraavan vuoden aikana rahaa asunnon ostoon. Niiltä, jotka ilmoittivat aikovansa käyttää rahaa asunnon hankintaan, tiedusteltiin asunnon oston rahoituskeinoja. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin. Nyt 6 prosenttia asunnon ostoa suunnittelevista nuorista aikoo rahoittaa asunnon oston tavallisella pankkilainalla. Osuus on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin, mihin on osittain voinut vaikuttaa kysymystavan muuttaminen. Aiemmin kysyttiin asunnon hankinnan rahoituskeinoja ja nyt asunnon oston rahoituskeinoja. Kuvio 6a. Asunnon rahoitus "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n=9/) Tavallisella pankkilainalla ASP-säästöillä ja ASP-lainalla Muilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla Muuten Ei osaa sanoa *) * ) Aiemmin kysyttiin asunnon hankinnan rahoituskeinoja ja nyt asunnon oston rahoituskeinoja.

11 9 Toukokuu Kuvio 6b. Asunnon rahoitus ikäryhmittäin "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n=9) 6 Tavallisella pankkilainalla 9 ASP-säästöillä ja ASP-lainalla 9 M uilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla M uuten -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) 9 Ei osaa sanoa Sen sijaan ASP-säästöt ja ASP-lainan merkitys on vuoden sisällä laskenut ja nyt yhdeksän prosenttia ilmoitti ASP-säästöt ja ASP-lainan tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinoksi asunnon hankintaa suunnittelevista. Asunnon ostoa suunnittelevista prosenttia aikoo käyttää pääasiallisesti muita säästöjä asunnon rahoituksessa. Osuus on laskenut vuoden takaisesta. Vanhempien rahoituksen merkitys on pysynyt ennallaan. Vanhempien rahoitukseen aikovat turvautua muita useammin nuorimmat eli alle - vuotiaat. Heistä taas pankkilainaan aikoo turvautua aiempaa harvempi. Sen sijaan tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tulevana rahoitusmuotona on suurin - -vuotiailla. ASPsäästöjä ja ASP-lainaa suunnittelee käyttävänsä asunnon rahoitukseen muita useammin - - vuotiaat nuoret.

12 Toukokuu. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä prosentilla nuorista on lainaa. Osuus on pysynyt lähes ennallaan vuoden takaiseen nähden. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin 6 nuorta. Nuorilla luottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti tämän vuoden keväällä ilmestyneen Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan koko väestöstä eli - - vuotiaista prosentilla on lainaa. Nuorista eniten luottoa omaavia on - ikäryhmään kuuluvilla. Heistä 6 prosentilla on jotain lainaa. Osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Kuvio a. Luottomuodot "Onko teilla tällä hetkellä lainaa tai luottoa? Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" On lainaa tai luottoa 9 Opintolainaa 9 Asuntolainaa 6 On jotain kulutusluottoa 9 Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili 6 Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa Jotain muuta luottoa Pikavippi, 6

13 Toukokuu Kuvio b. Luottomuodot ikäryhmittäin Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa, josta 6 Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Kaupan kantaasiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Kaupan osamaksuluottoa Muu luottokorttiluotto Jossa maksuaikaa yli kk Nuorilla tavallisin luottomuoto on edelleenkin opintolaina mutta nyt opintoluotollisten osuus on laskenut neljällä prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta eli prosenttiin. Yli -vuotiaista opintolainaa on joka viidennellä. Ikäryhmistä eniten opintolanaa on - - vuotiaista, sillä heistä 6 prosentilla on opintolainaa. Sen sijaan yli -vuotiaista opintoluotollisten osuus on laskenut vuoden sisällä merkittävästi, vaikka opiskelijoiden määrä tässä ikäryhmässä on tutkimuksessa lähes sama. Tällä ryhmällä taas työssäkäynnin merkitys opiskelun pääasiallisena rahoituskeinona onkin lisääntynyt vuoden sisällä. Tavallisimmin opintolainaa on naisilla kuin miehillä. Tämä ero näkyi myös opintojen tulevia rahoituskeinoja kysyttäessä. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla nuorista eli tällä hetkellä noin nuorella on asuntolainaa. Vastaavasti koko väestöstä prosentilla oli asuntolainaa. Viimeisen viiden vuoden aikana asuntoluotollisten nuorten määrä on noussut neljällä prosenttiyksiköllä, sillä vuonna nuorista prosentilla oli asuntolainaa. Sen sijaan merkittävää muutosta ei ole asuntoluotollisten määrässä tapahtunut vuoden sisällä. Nuorista tavallisimmin asuntolainaa on - -vuotiailla, joista joka kolmannella on asuntolainaa. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat alkavatkin lisääntyä -ikävuodesta lähtien. Vastaavasti - -vuotiailla varsin monella eli prosentilla on myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa. Kulutusluottoa on entistä useammalla eli lähes joka neljännellä nuorella. Nuorilla kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti koko väestöstä kulutusluottoa on joka kolmannella. Niiden nuorten osuus, joilla on jotain kulutusluottoa, on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja kasvanut vuoden sisälläkin kolme prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kulutusluottomuotoja ja luotonmyöntäjiä on tullut markkinoille lisää. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankit myöntävät vakuudellista kulutusluottoa yleensä suurempia hankintoja varten kuten auton, moottoripyörän tai remontin tekoon. Sitä on noin joka kymmenennellä nuorella. Seuraavaksi tavallisin kulutusluotto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto ja yli kuukautta maksuaikaa sisältävät luottokorttiluotot. Nuorista kuitenkin kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöstä keskimäärin. Ensimmäistä kertaa tutkimuksessa

14 Toukokuu näkyvät myös pikavippejä ottaneiden vastaajien osuus, joka on tässä tutkimuksessa, prosenttia. Pikalainoja/pikavippejä tarjoavien yritysten määrä on myös erityisesti viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Kulutusluotot kuten muutkin luotot lisääntyvät iän myötä. Keskimääräistä tavallisimpia kululutusluotot ovat - -vuotiailla ja heistä runsaalla joka kolmannella on jotain kulutusluottoa. Tämä ikäisillä nuorilla kulutusluotot ovat myös eniten kasvaneet vuoden sisällä. Sen sijaan samaan aikaan koko väestöllä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kulutusluottoa omaavien määrässä. Yleisesti kuitenkin nuorten lainanottoa voidaan pitää vakaalla pohjalla, sillä sekä asunto- että kulutusluotonottajat ovat jo tavallisimmin työelämässä mukana olevia ja keskimääräistä hyvätuloisempia nuoria. Suurella osalla eli prosentilla lainaa omaavista on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, jolloin säästöt voivat toimia talouden puskurina tai pelivarana tulevia kulutustarpeita varten.. Luotonottosuunnitelmat Huolimatta korkojen noususta luotonottoaikeet ovat nuorilla pysyneet viime kevääseen nähden ennallaan. Luotonottohalukkuutta ovat pitäneet yllä kuluttajien luottamus oman talouden suotuisaan kehitykseen sekä hyvä rahatilanne. Taustalla on myös laina-aikojen pidentyminen, mikä vähentää lainaa ottaneiden lainarasitusta. Nuorista prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Eniten luotonottoaikeita on - -vuotiailla ja heistä noin joka neljäs ilmoitti aikovansa ottaa lainaa. Luotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän pääkaupunkiseudulla, joissa asuvista joka viides nuori suunnittelee ottavansa lainaa seuraavien kuukauden aikana. Tavallisimmin aiotaan ottaa asuntolainaa, jota aikoo ottaa seitsemän prosenttia nuorista. Viime keväänä kahdeksan prosenttia oli asuntoluotonottoaikeissa. Asuntolainanottoaikeita on keskimääräistä muita enemmän - -vuotiailla. Heistä prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Asuntolainanottoaikeita on jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla. Opintolainaa aikoo ottaa kuusi prosenttia ja pankin kulutusluottoa neljä prosenttia nuorista. Opintolainaa suunnittelevat ottavansa muita tavallisemmin - -vuotiaat, joista kahdeksan prosenttia suunnittelee opintolainanottoa. Pankin kulutusluottoa aikovat ottaa tavallisimmin työssäkäyvät ja ikäryhmään - kuuluvat. Kunkin muun kulutusluottomuodon kohdalla osuudet jäivät pieniksi.

15 Toukokuu Nuorilla luotonottoaikeet ovat muuta väestöä vahvemmat, sillä vastaavasti Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan - -vuotiaista prosenttia aikoo ottaa lainaa. Asuntolainaa aikoo ottaa kuusi prosenttia koko väestöstä. Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa 9 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa 6 6 Luotollinen pankkitili Kaupan osamaksuluottoa Kaupan kanta-asiakas korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Muuta luottokorttiluottoa, jossa maksuaikaa yli kuukautta 6 Kuvio b. Luotonottosuunnitelmat ikäryhmittäin 6 6 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa - (n=6) -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

16 Toukokuu. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Kaiken kaikkiaan nuorilla asuntolainan koron kilpailuttaminen on vähentynyt. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Asuntoluotollisista neljä prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa - vuotta sitten ja kahdella prosentilla asuntolainan koron kilpailuttamisesta on tätä pitempi aika. Kaksi kolmasosa ei ole kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne nuoret, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet pankkeja muita useammin. Yli euroa asuntolainaa omaavista prosenttia on kilpailuttanut viimeisen vuoden aikana asuntolainansa korkoa eri pankeissa. Nuoret kilpailuttavat pankkeja ahkerammin kuin koko väestö, josta prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa. Samoin nuoret ovat kilpailuttaneet koko väestöä ahkerammin asuntolainan korkoa viimeisen vuoden aikana. Kilpailuttamisen vähenemiseen on luonnollisena selityksenä se, että asuntolainan korkomarginaalin muuttuminen on tasaantunut eikä lainanottajalla ole niin suurta tarvetta kuin aiempina vuosina kilpailuttaa ottamansa lainan korkoa. Kuvio 9. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten Ei lainkaan koko laina-aikana 66 Ei osaa sanoa 6 6

17 Toukokuu. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan, vai aikovatko he kysyä tarjouksia myös muista pankeista. Nuorista prosenttia aikoo kysyä lainatarjousta vain omasta pääpankistaan. Osuus on laskenut vuoden takaisesta. Lainatarjouksia nuoret aikovat kysyä nyt selvästi useammasta pankista kuin vuosi sitten. Nuorista prosenttia aikoo kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan ja lisäksi kuusi prosenttia kysyy tarjouksia yhdestä ei-pääpankistaan. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Noin joka viides aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja seitsemän prosenttia puhelimitse. Kuvia. Lainatarjousten kysyminen asuntolainaa otettaessa "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=/) Yhdestä, pääpankistaan 6 Yhdestä, ei-pääpankistaan 6 6 Kahdesta pankista 9 Useammasta pankista Ei osaa sanoa 6 6 Kuvio. Mistä kysyisi lainatarjousta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=/) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa Internetin kautta 9 Puhelimitse 6 9

18 6 Toukokuu. Asuntolainan laina-ajat Viime kevääseen nähden viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen takaisinmaksuaika on hieman noussut ja on nyt keskimäärin vuotta, kun se viime keväänä oli 9 vuotta. Koko väestöllä keskimääräinen takaisinmaksuaika on hieman lyhyempi eli vuotta. Tyypillisin kahden viimeisen vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on nuorilla edelleen vuotta, sillä prosenttia asuntolainoista on otettu vuodeksi, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Näiden tai sitä pitempien lainojen osuus on noussut vuoden sisällä prosentista prosenttiin. Koko väestöllä tyypillisin asuntolaina on otettu vuodeksi. Keskimääräistä pitempiä takaisinmaksuajat ovat isommissa asuntolainoissa sekä mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika vuonna "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9) - 9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta 6-9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta 6-9 vuotta vuotta Kuvio b. Asuntolainan takaisinmaksuaika vuonna 6 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9) - v uo t t a 6-9 vuotta - v uo t t a vuotta 6-9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta vuotta

19 Toukokuu.6 Olemassa olevat lainamäärät Keskimääräiset lainamäärät ovat nuorilla kasvaneet vuoden sisällä. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet. Tällä hetkellä prosentilla nuorista on asuntolainaa ja keskimäärin sitä on tällä hetkellä euroa. Kuten on oletettavaa, niin asuntovelallisilla nuorilla on keskimäärin enemmän asuntolainaa kuin koko väestöllä, joilla on keskimäärin asuntolainaa 6 euroa. Koko väestöllä asuntolainamäärät ovat kuitenkin kasvaneet vuoden sisällä suhteessa enemmän kuin nuorilla. Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on vuoden sisällä jonkin verran kasvanut. Kun nyt yli 6 euroa asuntolainaa oli 6 prosentilla, oli osuus vuosi sitten 6 prosenttia. Kuitenkin kaikkein suurimpien eli yli euron asuntolainojen osuus on nuorilla laskenut vuoden sisällä. Nyt yli euroa asuntolainaa on prosentilla ja yli asuntolainaa seitsemällä prosentilla asuntolainaa omaavista nuorista, kun vastaavat osuudet vuosi sitten olivat ja 6 prosenttia. Ne nuoret, joilla on suurehkoja asuntolainoja, ovat myös muita keskimäärin parempituloisia ja heistä monella on myös samanaikaisesti säästöjä ja sijoituksia eri kohteissa. Koko väestöstä 9 prosentilla olemassa oleva asuntolainamäärä ylittää euron rajan. Kuvio. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niillä, joilla on asuntolainaa) Kuinka paljon teillä on tällä hetkellä asuntolainaa"? Keskimäärin: 6 9 euroa euroa % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/6, n=/) Alle Lainamäärä, euroa 6 Yli 6

20 Toukokuu Kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet vuoden sisällä. Niillä nuorilla, joilla on jotain kulutusluottoa, on sitä tällä hetkellä 6 euroa, kun määrä vuosi sitten oli 6 euroa. Reilulla kolmanneksella kulutusluottoa omaavista nuorista on sitä alle euroa ja lähes joka toisella korkeintaan euroa. Vakuudellista pankista otettua kulutusluottoa on enemmän eli keskimäärin sitä on euroa. Määrä on vuoden sisällä noussut, sillä vuosi sitten määrä oli keskimäärin 9 euroa. Suurehkojen kulutusluottojen osuus on kasvanut vuoden sisällä. Suurimpia kulutusluottoja on työssäkäyvillä sekä omassa asunnossa asuvilla nuorilla. Nuorilla kulutusluottoa on kuitenkin euromääräisesti vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 9 ja euroa. Kuvio. Kulutusluottomäärät (% niistä, joilla on kulutusluottoa) "Kuinka suuri on kulutusluottojenne euromäärä"? Keskimäärin: 6 6 euroa 6 euroa % niistä, joilla on kultusluottoa (n=/6, n=6/) Alle Lainamäärä, euroa - - yli 6. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät Kahden viime vuoden aikana asuntolainaa ottaneista nuorista 9 prosenttia on ottanut lainaa ensiasunnon ostamiseen. Haastattelututkimuksen mukaan kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat ovat nuorilla keskimäärin noin 9 euroa. Suurimmat ne ovat olleet - -vuotiailla, joilla ne ovat suuruudeltaan keskimäärin euroa. Nuorilla viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keksimäärin suurempia kuin koko väestöllä, jolla määrä on euroa. Viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista prosenttia on suuruudeltaan yli euroa ja yli euron asuntolainoja on neljä prosenttia. Koko väestöllä eli - -vuotiailla kahden viimeisen vuoden aikana otetuista asuntolainoista prosenttia on suuruudeltaan yli euroa ja yli euron asuntolainoja on prosenttia.

21 9 Toukokuu Kuvio. Uusien asuntolainojen keskikoko "Kun viimeksi otitte asuntolainaa, minkä suuruisen lainan otitte?" Keskimäärin 9 euroa %, niistä jotka ovat ottaneet asuntolainaa viimeisen kahden vuoden aikana (n=9) 6 6 Lainamäärä, euroa Yli Pääkaupunkiseudulla sekä suurissa kaupungeissa, jossa asuntojen hintataso on muuta maata korkeampi, ovat myös nuorten kahden viimeisen vuoden aikana ottamat asuntolainat olleet muuta maata jonkin verran suurempia. Samoin suurimmat lainat ovat myös keskimääräistä parempituloisemmilla nuorilla.

22 Toukokuu. Asuntolainojen vakuudet Asuntolainojen vakuuksia kysyttäessä tiedusteltiin tällä kertaa myös pankin tarjoaman täydentävän vakuuden käyttöä. Muilta osin tämän kysymyksen osalta on olemassa vertailutietoa viime keväältä. Tämän kysymyksen vastausten tulkinnassa on otettava huomioon, että vakuusterminologia poikkeaa arkikielestä, joten vastaaminen tähän kysymykseen on osalle haastateltavista voinut olla vaikeaa. Tulosten mukaan asuntolainan ottajista 9 prosentilla on lainan vakuutena ostettu asunto. Toisen henkilön antaman takauksen käyttö on nuorilla vähentynyt vuoden sisällä ja toisaalta valtiontakauksen ja toisen henkilön panttaaman omaisuuden käyttö vakuutena ovat kasvaneet. Toisen henkilön antama takaus on 6 prosentilla, valtiontakaus prosentilla ja toisen henkilön panttaama omaisuus joka kymmenennellä. Lisäksi oma muu vakuus kuten kesämökki, arvopapereita tai talletuksia on vakuutena neljällä prosentilla ja pankin tarjoama täydentävä takaus on prosentilla asuntoluotollisista nuorista. Merkillepantavaa on se, että viisi prosenttia asuntoluotollisista ei osannut kertoa asuntolainansa vakuutta. Verrattuna koko väestöön nuorilla lisävakuuksista toisen henkilön antama takauksen ja valtiontakauksen käyttö on huomattavasti yleisempää. Koko väestöstä toisen henkilön antama takaus on 6 prosentilla ja valtiontakaus prosentilla. Kuvio 6. Asuntolainojen vakuudet "Ottaessanne asuntolainaa mikä tai mitkä olivat asuntolainanne vakuutena?" Ostamani asunto toimi vakuutena % niistä, joilla on asuntolainaa (n=) 9 Toisen henkilön antama takaus 6 Valtiontakaus Oma muu vakuus kuten kesämökki,arvopaperit, talletukset Toisen henkilön panttaama omaisuus kuten asunto,kesämökki, arvoaperit, talletukset Pankin tarjoamatäydentävä takaus En osaa sanoa 6

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö 9.. Kevät Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot.

Lisätiedot

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

30.6.2009. Senioritutkimus

30.6.2009. Senioritutkimus .. Senioritutkimus Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN

Lisätiedot

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

8.6.2010. Senioritutkimus

8.6.2010. Senioritutkimus .. Kesäkuu Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012 SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät.. SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE...

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto rahoittamisen ratkaisuina Suomen Asunto-osakkeenomistajien ajankohtaiskatsaus 21.11.2011 Mikko Knuutila Johtaja, yritysasiakkaat 1745 Kanta-Helsingin Yrityskonttori Nordea

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10 SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ Suomen vanhimmassa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

HELSINGIN OP PANKKI OYJ

HELSINGIN OP PANKKI OYJ HELSINGIN OP PANKKI OYJ 12.9.2012 NUUTINEN JUHA RISTO SAMULI POHJOISKAARI 12 A 6 00200 HELSINKI ALHO MARJUT KRISTIINA Kiitos 7.5.2012 tekemästäsi lainatarjouspyynnöstä Olemme mielellämme mukana toteuttamassa

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Asuntolaina, säästäminen ja vakuutukset tarkista tilanteesi!

Asuntolaina, säästäminen ja vakuutukset tarkista tilanteesi! Asuntolaina, säästäminen ja vakuutukset tarkista tilanteesi! Hyvä tietää säästämisestä Olipa tavoitteenasi oma asunto tai jokin pienempi hankinta, ennakkosäästäminen helpottaa tavoitteen saavuttamista.

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus 9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2015 vp Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntosäästöpalkkiolakia siten,

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. Säästöpankit perustettiin

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Uusi, entistä parempi kanta-asiakaskortti!

Uusi, entistä parempi kanta-asiakaskortti! Uusi, entistä parempi kanta-asiakaskortti! SES 0408 Stockmann-tilikortti vaihtuu uuteen Stockmannin kanta-asiakaskortit uudistuvat. Stockmann-tilikortti korvataan entistä paremmalla Stockmann MasterCard

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia

Lisätiedot

Ålandsbanken asuntolaina

Ålandsbanken asuntolaina Ålandsbanken asuntolaina Ålandsbankenin asuntolaina on joustava Ålandsbankenissa tiedämme, miten tärkeää on, että asuntolainan sisältö on oikea juuri sinulle. Asunnon tai talon ostaminen tai uuden rakentaminen

Lisätiedot

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO?

MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? MITEN MAKSAMISEN, TUNNISTAMISEN JA SÄHKÖISEN ASIOINNIN PELIKENTTÄ MUUTTUU? VAI MUUTTUUKO? 3.6.2013 Teknologiateollisuus ry & Teleforum ry Pekka Laaksonen, johtava asiantuntija 1 TOISINAAN VANHA JA UUSI

Lisätiedot

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 2009

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 2009 2.1.29 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä... 1 2 Eri kulutusluottomuodot... 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa... 2 4 Kulutusluotot

Lisätiedot

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat 21.6.27 Kevät 27 Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12. Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti

Lisätiedot

Maatilojen rahavirrat 2009

Maatilojen rahavirrat 2009 Tuloerien sisältö Maatilojen rahavirrat 2009 Myyntitulolaskelmissa lähtökohtana ovat kunkin tuotteen tuotantomäärät sekä maksetut tuottajahinnat. Tuottajatilitysten yhteydessä maksetut tuet eivät sisälly

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet?

Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Iso toimitus alkamassa, miten hoidan mahdolliset rahoitustarpeet? Yritysten aamukahvit Raahe Kari Ollikainen ja Esko Kujala Oulun yrityskonttori Eurolaina Yleisimmin käytetty perustuote investointien ja

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Kulutusluottoselvitys

Kulutusluottoselvitys 14.12.21 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö 1. KULUTUSLUOTTO KÄSITTEENÄ 2 2. ERI KULUTUSLUOTTOMUODOT 2 3. KULUTUSLUOTTOJEN MÄÄRITTELY TILASTOISSA 3 4. KULUTUSLUOTOT

Lisätiedot

Osa I: vapaaehtoisten menettelysääntöjen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat ehdot.

Osa I: vapaaehtoisten menettelysääntöjen täytäntöönpanoa ja seurantaa koskevat ehdot. EUROOPPALAINEN SOPIMUS VAPAAEHTOISISTA MENETTELYSÄÄNNÖISTÄ, JOTKA KOSKEVAT ENNEN ASUNTOLAINASOPIMUKSEN TEKEMISTÄ ANNETTAVIA TIETOJA (jäljempänä sopimus ) Jäljempänä luetellut eurooppalaiset kuluttajajärjestöt

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2008

Velkaantumistilasto 2008 Tulot ja kulutus 2009 Velkaantumistilasto 2008 Velat kasvoivat 7,7 prosenttia vuonna 2008 Asuntokuntien velkaantumisvauhti hidastui hieman vuonna 2008. Silti niiden velat kasvoivat edellisvuodesta lähes

Lisätiedot

Talouspinko. (Tehtävä muokattu SAK:n Talouden ja työelämän bingosta)

Talouspinko. (Tehtävä muokattu SAK:n Talouden ja työelämän bingosta) Talouspinko 1. Ohjaaja valitsee 20 sanaa selitettäväksi. Nuori poimii itse haluamassaan järjestyksessä 16 sanaa taulukkoon ja kirjoittaa jokaiseen ruutuun yhden sanan. 2. Nuoret etsivät ohjaajan lukeman

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri maakunnittain

Kuluttajabarometri maakunnittain SVT Tulot ja kulutus : Kuluttajabarometri maakunnittain,. neljännes Lisätietoja: Pellervo Marja-aho Vastaava tilastojohtaja: Markku Suur-Kujala Kuluttajien luottamusindikaattori - 98 99 7 6 7 Vuosineljännes

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot