Nuorisotutkimus

Transkriptio

1 .. Kevät

2 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat. Opintojen rahoitus 6. Asunnon rahoitus LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat 6.6 Olemassa olevat lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät. Asuntolainojen vakuudet.9 Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset 6. Lainojen hoito ja siinä tapahtuneet muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun 9 SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit 6 LASKUJEN JA OSTOSTEN MAKSAMINEN 6. Internetin käyttö yleensä 6. Laskunmaksutavat 6. Päivittäistavaroiden maksaminen 6. Ostosten maksaminen kortin lukijalaitteella kaupan kassalla SUHTAUTUMINEN PANKKEIHIN

3 Toukokuu JOHDANTO Nuorisotutkimuksessa on selvitetty nuorten rahankäyttöä, velkaantumista, säästämistä ja maksutapoja. Lisäksi on selvitetty nuorten kiinnostusta pankki- ja talousasioihin sekä suhtautumista pankkeihin. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse helmikuussa. Tällöin haastateltiin ikäryhmään - kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia henkilöitä on Suomessa noin 9. Nuorisotutkimuksen kysymykset ovat osittain samat Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen ja luotonkäyttö tutkimuksen kanssa, mutta mukana on myös Nuorisotutkimuksissa aiempina vuosina olleita kysymyksiä. Niiden kysymysten osalta, jotka ovat samoja tänä keväänä tehdyn Säästäminen ja luotonkäyttötutkimuksen kanssa, on tässä raportissa vertailtu nuorten ja koko väestön, eli - - vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vuosina 996,,, ja 6 tehtyjen nuorisotutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja, koska eri-ikäiset nuoret luonnollisesti ovat erilaisia sekä rahankäytössä että pankkipalvelujen käyttäjinä. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan vaikutus tuloksiin. Kuluttajien rahatilanne on viime keväästä edelleen parantunut ja luottamus erityisesti omaan talouskehitykseen on korkealla, mikä näkyy myös nuorten rahankäytössä. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IRO Research Oy. Raportin on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Ritva Myllylä Finanssialan Keskusliitosta.

4 Toukokuu. KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN.. Pankki- talousasioiden seuraamisen säännöllisyys Valtaosa eli lähes prosenttia nuorista seuraa pankki- ja talousasioita vähintäänkin silloin tällöin. Pankki- ja talousasioiden seuraaminen on pitkällä jänteellä eli vuodesta 996 laskenut mutta pysynyt ennallaan vuodesta lähtien. Kun vuonna 996 joka viides ei seurannut lainkaan pankki- ja talousasioita oli osuus nyt kolmannes. Verrattuna viime vuoteen merkittävästi useampi seuraa kuitenkin pankki- ja talousasioita säännöllisesti. Säännöllisesti seuraavien osuus on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta, kun taas silloin tällöin seuraavien osuus on laskenut. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys lisääntyy iän myötä. Kun - -vuotiaista kolme prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti, niin - -vuotiaista näin tekee prosenttia. Keskimääräistä muita enemmän pankki- ja talousasioita seuraavat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat, joista prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti tai silloin tällöin. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % % % % % % 6 % % % 9 % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys ikäryhmittäin "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" - (n=6) 6-9 (n=) (n=) - (n=) - (n=) 9 9 % % % % % % 6 % % % 9 % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan

5 Toukokuu Talous- ja pankkiasioiden seuraamisen säännöllisyys on kuitenkin lisääntynyt vuoden jälkeen osalla nuorista. Lukiolaisten ja peruskoululaisten kohdalla talousasioiden seuraamisen aktiivisuuden kasvu näkyi jo vuoden 6 tutkimuksessa ja nyt seuraamisen aktiivisuus on edelleen samalla tasolla. Vuoden jälkeen myös taloustiedon opetusta on lisätty lukioissa. Eniten aktiivisuus on lisääntynyt vuoden sisällä ammattikoululaisten, opistotasolla ja myös työssäkäyvillä nuorilla. Muita enemmän pankki- ja talous-asioita seuraavat myös nuoret, joilla on lainaa tai säästöjä ja sijoituksia tai jotka ovat aikeissa säästää tai sijoittaa lähitulevaisuudessa... Pankki- ja talousasioiden tärkeys Entistä useampi eli runsas prosenttia nuorista pitää pankki- ja talousasioiden tuntemista tärkeänä. Pankki- ja talousasioiden tärkeänä pitäminen ei ole yhtä paljon sidoksissa ikään kuin pankki- ja talousasioiden seuraaminen. Kaikissa ikäryhmissä pidetään tuntemista lähes yhtä tärkeänä. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden tärkeys "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % % % % % % 6 % % % 9 % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden tärkeys ikäryhmittäin "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" - (n=6) 6-9 (n=) - (n=) 6 - (n=) (n=) 6 66 % % % % % % 6 % % % 9 % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa

6 Toukokuu. RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat Talouden hyvä suhdannetilanne ja kuluttajien parantunut rahatilanne näkyy myös nuorten rahankäyttösuunnitelmissa. Vuonna nuorten rahankäyttösuunnitelmat olivat vielä varsin varovaisia mutta jo vuonna 6 rahankäyttösuunnitelmia tehtiin hyvinkin rohkeasti ja rahankäyttösuunnitelmat ovat pysyneet edelleen korkealla. Yli 9 prosenttia nuorista suunnittelee tällä hetkellä käyttävänsä rahaa seuraavien kuukauden aikana johonkin hankintaan tai kohteeseen. Osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. a. Rahankäyttösuunnitelmat "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" Opiskelu Lomamatka Urheilu- ja ulkoiluvälineet (n= ) Viihde-elektroniikka Huonekalut Auton tai moottoripyörän hankinta 6 Kodinkoneet Tietokone Kännykkä 6 9 Asunnon osto Jokin muu hankinta Ei erityisiä suunnitelmia

7 Toukokuu Kuvio b Rahankäyttösuunnitelmat ikäryhmittäin Opiskelu 6 6 "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" 9 Urheiluja ulkoiluvälineet Lomamatka Viihdeelektroniikka Huonekalut Auton / moottoripyörän hankinta 6 Kodinkoneet Tietokone Kännykkä - (n=6) -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Asunnon osto Kahden suosituimman rahankäyttökohteen, opiskelun ja lomamatkojen osalta rahankäyttösuunnitelmat ovat hieman rohkeampia kuin vuosi sitten keväällä ja viihde-elektroniikan hankinnat ovat pysyneet ennallaan. Sen sijaan esimerkiksi kännykän ja tietokoneen hankintasuunnitelmat ovat nuorilla jonkin verran laskeneet. Opiskelu on nuorilla edelleen tärkein rahankäytön kohde, ja siihen suunnittelee käyttävänsä rahaa prosenttia nuorista. Nuoret suunnittelevat käyttävänsä rahaa myös moniin muihin hankintoihin. Yli prosenttia nuorista aikoo käyttää rahaa lomamatkoihin, urheilu- ja ulkoiluvarusteet tai viihde-elektroniikkaan. Asunnon ostoaikeista ei voi kysymysmuodon muutoksen vuoksi tehdä vertailuja aiempiin vuosiin, koska aiemmin kysyttiin asunnon hankintaa, jolloin ei erikseen eroteltu asunnon ostoa ja tällöin mukaan on voinut tulla myös vuokra-asunnon hankinta-aikeet. Asunnon ostoa suunnittelee prosenttia kaikista nuorista. Asunnon osto-aikeet nousevat ikävuoden jälkeen ja - - vuotiaista prosenttia suunnittelee asunnon ostoa. Sen sijaan kaikkein nuorimmille opiskelu, viihde-elektroniikka sekä urheilu- ja ulkoiluvarusteet ovat tärkeimmät rahankäyttökohteet. Miehet suunnittelevat käyttävänsä naisia enemmän rahaa viihde-elektroniikkaan, auton- tai moottoripyörän hankintaan sekä urheilu- ja ulkoiluvarusteiden ostoon. Naiset suunnittelevat miehiä enemmän käyttävänsä rahaa opiskeluun, lomamatkoihin ja huonekaluihin. Samoin naisia kiinnostaa miehiä enemmän kännykän ja miehiä taas tietokoneen hankinta.

8 6 Toukokuu. Opintojen rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia pelkästään opiskelee ja yhtä suuri osa käy pelkästään työssä ja prosenttia on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Tutkimuksessa mukana olevista neljä prosenttia on työttömiä. Opiskelun ja työssäkäynnin yhdistäminen on yleisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla, joista 6 prosenttia ilmoitti ensisijaisesti opiskelevansa, mutta käyvänsä sen lisäksi myös työssä ja prosenttia ilmoitti käyvänsä ensisijaisesti työssä ja opiskelevansa sen lisäksi. Seuraavaksi tavallisinta opiskelun ja työn yhdistäminen on ammattikorkeakoulussa ja opistossa opiskelevilla. Kuvio. Opiskelu ja työnteko "Mikä on suhteenne opiskeluun ja / tai työntekoon tällä hetkellä?" Opiskelee pelkästään Käy työssä pelkästään Opiskelee ensisijaisesti ja käy työssä lisäksi On työtön Käy työssä ensisijaisesti ja opiskelee lisäksi Ei osaa / Ei halua sanoa Nuorista prosenttia ilmoitti käyttävänsä seuraavien kuukauden aikana rahaa opiskeluun. Näiltä nuorilta tiedusteltiin, miten he aikovat rahoittaa opiskelunsa. Työssäkäynnin merkitys opintojen tärkeimpänä tulevana rahoituskeinona on edelleen keskeisin, ja sen osuus on noussut vuoden sisällä merkittävästi eli seitsemällä prosenttiyksiöllä. Nyt 9 prosenttia opiskeluun rahaa lähiaikoina käyttävistä mainitsi työssäkäynnin tärkeimmäksi rahoituskeinoksi. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, mutta sen merkitys on hivenen laskenut viime vuoteen nähden. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten rahoitus ja sen osuus on hieman noussut kun taas ja omien säästöjen merkitys on hivenen laskenut. Samaan aikaan kun työssä käynnin merkitys on noussut, on opintolainan merkitys vastaavasti koko ajan laskenut. Vielä vuonna molempien painoarvo opintojen rahoituskeinona oli yhtä suuri. Koska työssäkäynti on opiskelujen ohella tyypillisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille sekä ammattikorkeakoulussa ja opistossa opiskelevilla, he myös muita useammin rahoittavat opiskelunsa työstä saatavilla tuloilla. Työssäkäynnin merkitys on vuoden sisällä kasvanut eniten nuorimmilla sekä vanhimmilla ikäryhmillä. Nuorimmille vanhempien rahoitus on tärkein tapa rahoittaa opinnot, mutta heillä myös työssäkäynnin merkitys on kasvanut. Työssäkäynti on sekä miehille että naisille yhtä tärkeä

9 Toukokuu rahoituskeino. Vanhempien rahoituksen merkitys on suurempi miehille. Naiset taas aikovat rahoittaa opintonsa lainalla useammin kuin miehet. Kuvio a. Opintojen rahoitus "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n=6/) Kuvio b. Opintojen rahoitus ikäryhmittäin "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" 6 % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n=6/) 9 Työssä käymällä 9 9 Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella 9 Omilla säästöillä Opintolainalla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) -9 (n=9) - (n=) - (n=) - (n=6)

10 Toukokuu. Asunnon rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia asuu vanhempiensa luona ja prosenttia asuu omassa taloudessa. Nuorimmista eli - -vuotiaista prosenttia asuu vanhempiensa luona, kun taas - 9-vuotiaista 9 prosenttia, - -vuotiaista prosenttia sekä yli - - vuotiaista enää prosenttia asuu vanhempiensa luona. Vastaajista prosenttia aikoo käyttää seuraavan vuoden aikana rahaa asunnon ostoon. Niiltä, jotka ilmoittivat aikovansa käyttää rahaa asunnon hankintaan, tiedusteltiin asunnon oston rahoituskeinoja. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin. Nyt 6 prosenttia asunnon ostoa suunnittelevista nuorista aikoo rahoittaa asunnon oston tavallisella pankkilainalla. Osuus on nyt suurempi kuin koskaan aiemmin, mihin on osittain voinut vaikuttaa kysymystavan muuttaminen. Aiemmin kysyttiin asunnon hankinnan rahoituskeinoja ja nyt asunnon oston rahoituskeinoja. Kuvio 6a. Asunnon rahoitus "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n=9/) Tavallisella pankkilainalla ASP-säästöillä ja ASP-lainalla Muilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla Muuten Ei osaa sanoa *) * ) Aiemmin kysyttiin asunnon hankinnan rahoituskeinoja ja nyt asunnon oston rahoituskeinoja.

11 9 Toukokuu Kuvio 6b. Asunnon rahoitus ikäryhmittäin "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n=9) 6 Tavallisella pankkilainalla 9 ASP-säästöillä ja ASP-lainalla 9 M uilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla M uuten -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) 9 Ei osaa sanoa Sen sijaan ASP-säästöt ja ASP-lainan merkitys on vuoden sisällä laskenut ja nyt yhdeksän prosenttia ilmoitti ASP-säästöt ja ASP-lainan tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinoksi asunnon hankintaa suunnittelevista. Asunnon ostoa suunnittelevista prosenttia aikoo käyttää pääasiallisesti muita säästöjä asunnon rahoituksessa. Osuus on laskenut vuoden takaisesta. Vanhempien rahoituksen merkitys on pysynyt ennallaan. Vanhempien rahoitukseen aikovat turvautua muita useammin nuorimmat eli alle - vuotiaat. Heistä taas pankkilainaan aikoo turvautua aiempaa harvempi. Sen sijaan tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tulevana rahoitusmuotona on suurin - -vuotiailla. ASPsäästöjä ja ASP-lainaa suunnittelee käyttävänsä asunnon rahoitukseen muita useammin - - vuotiaat nuoret.

12 Toukokuu. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä prosentilla nuorista on lainaa. Osuus on pysynyt lähes ennallaan vuoden takaiseen nähden. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin 6 nuorta. Nuorilla luottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti tämän vuoden keväällä ilmestyneen Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan koko väestöstä eli - - vuotiaista prosentilla on lainaa. Nuorista eniten luottoa omaavia on - ikäryhmään kuuluvilla. Heistä 6 prosentilla on jotain lainaa. Osuus on pysynyt ennallaan vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Kuvio a. Luottomuodot "Onko teilla tällä hetkellä lainaa tai luottoa? Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" On lainaa tai luottoa 9 Opintolainaa 9 Asuntolainaa 6 On jotain kulutusluottoa 9 Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili 6 Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa Jotain muuta luottoa Pikavippi, 6

13 Toukokuu Kuvio b. Luottomuodot ikäryhmittäin Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa, josta 6 Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Kaupan kantaasiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Kaupan osamaksuluottoa Muu luottokorttiluotto Jossa maksuaikaa yli kk Nuorilla tavallisin luottomuoto on edelleenkin opintolaina mutta nyt opintoluotollisten osuus on laskenut neljällä prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta eli prosenttiin. Yli -vuotiaista opintolainaa on joka viidennellä. Ikäryhmistä eniten opintolanaa on - - vuotiaista, sillä heistä 6 prosentilla on opintolainaa. Sen sijaan yli -vuotiaista opintoluotollisten osuus on laskenut vuoden sisällä merkittävästi, vaikka opiskelijoiden määrä tässä ikäryhmässä on tutkimuksessa lähes sama. Tällä ryhmällä taas työssäkäynnin merkitys opiskelun pääasiallisena rahoituskeinona onkin lisääntynyt vuoden sisällä. Tavallisimmin opintolainaa on naisilla kuin miehillä. Tämä ero näkyi myös opintojen tulevia rahoituskeinoja kysyttäessä. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla nuorista eli tällä hetkellä noin nuorella on asuntolainaa. Vastaavasti koko väestöstä prosentilla oli asuntolainaa. Viimeisen viiden vuoden aikana asuntoluotollisten nuorten määrä on noussut neljällä prosenttiyksiköllä, sillä vuonna nuorista prosentilla oli asuntolainaa. Sen sijaan merkittävää muutosta ei ole asuntoluotollisten määrässä tapahtunut vuoden sisällä. Nuorista tavallisimmin asuntolainaa on - -vuotiailla, joista joka kolmannella on asuntolainaa. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat alkavatkin lisääntyä -ikävuodesta lähtien. Vastaavasti - -vuotiailla varsin monella eli prosentilla on myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa. Kulutusluottoa on entistä useammalla eli lähes joka neljännellä nuorella. Nuorilla kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti koko väestöstä kulutusluottoa on joka kolmannella. Niiden nuorten osuus, joilla on jotain kulutusluottoa, on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja kasvanut vuoden sisälläkin kolme prosenttiyksikköä. Samaan aikaan kulutusluottomuotoja ja luotonmyöntäjiä on tullut markkinoille lisää. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankit myöntävät vakuudellista kulutusluottoa yleensä suurempia hankintoja varten kuten auton, moottoripyörän tai remontin tekoon. Sitä on noin joka kymmenennellä nuorella. Seuraavaksi tavallisin kulutusluotto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto ja yli kuukautta maksuaikaa sisältävät luottokorttiluotot. Nuorista kuitenkin kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöstä keskimäärin. Ensimmäistä kertaa tutkimuksessa

14 Toukokuu näkyvät myös pikavippejä ottaneiden vastaajien osuus, joka on tässä tutkimuksessa, prosenttia. Pikalainoja/pikavippejä tarjoavien yritysten määrä on myös erityisesti viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Kulutusluotot kuten muutkin luotot lisääntyvät iän myötä. Keskimääräistä tavallisimpia kululutusluotot ovat - -vuotiailla ja heistä runsaalla joka kolmannella on jotain kulutusluottoa. Tämä ikäisillä nuorilla kulutusluotot ovat myös eniten kasvaneet vuoden sisällä. Sen sijaan samaan aikaan koko väestöllä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta kulutusluottoa omaavien määrässä. Yleisesti kuitenkin nuorten lainanottoa voidaan pitää vakaalla pohjalla, sillä sekä asunto- että kulutusluotonottajat ovat jo tavallisimmin työelämässä mukana olevia ja keskimääräistä hyvätuloisempia nuoria. Suurella osalla eli prosentilla lainaa omaavista on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, jolloin säästöt voivat toimia talouden puskurina tai pelivarana tulevia kulutustarpeita varten.. Luotonottosuunnitelmat Huolimatta korkojen noususta luotonottoaikeet ovat nuorilla pysyneet viime kevääseen nähden ennallaan. Luotonottohalukkuutta ovat pitäneet yllä kuluttajien luottamus oman talouden suotuisaan kehitykseen sekä hyvä rahatilanne. Taustalla on myös laina-aikojen pidentyminen, mikä vähentää lainaa ottaneiden lainarasitusta. Nuorista prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Eniten luotonottoaikeita on - -vuotiailla ja heistä noin joka neljäs ilmoitti aikovansa ottaa lainaa. Luotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän pääkaupunkiseudulla, joissa asuvista joka viides nuori suunnittelee ottavansa lainaa seuraavien kuukauden aikana. Tavallisimmin aiotaan ottaa asuntolainaa, jota aikoo ottaa seitsemän prosenttia nuorista. Viime keväänä kahdeksan prosenttia oli asuntoluotonottoaikeissa. Asuntolainanottoaikeita on keskimääräistä muita enemmän - -vuotiailla. Heistä prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Asuntolainanottoaikeita on jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla. Opintolainaa aikoo ottaa kuusi prosenttia ja pankin kulutusluottoa neljä prosenttia nuorista. Opintolainaa suunnittelevat ottavansa muita tavallisemmin - -vuotiaat, joista kahdeksan prosenttia suunnittelee opintolainanottoa. Pankin kulutusluottoa aikovat ottaa tavallisimmin työssäkäyvät ja ikäryhmään - kuuluvat. Kunkin muun kulutusluottomuodon kohdalla osuudet jäivät pieniksi.

15 Toukokuu Nuorilla luotonottoaikeet ovat muuta väestöä vahvemmat, sillä vastaavasti Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan - -vuotiaista prosenttia aikoo ottaa lainaa. Asuntolainaa aikoo ottaa kuusi prosenttia koko väestöstä. Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa 9 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa 6 6 Luotollinen pankkitili Kaupan osamaksuluottoa Kaupan kanta-asiakas korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Muuta luottokorttiluottoa, jossa maksuaikaa yli kuukautta 6 Kuvio b. Luotonottosuunnitelmat ikäryhmittäin 6 6 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa - (n=6) -9 (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

16 Toukokuu. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Kaiken kaikkiaan nuorilla asuntolainan koron kilpailuttaminen on vähentynyt. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Asuntoluotollisista neljä prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa - vuotta sitten ja kahdella prosentilla asuntolainan koron kilpailuttamisesta on tätä pitempi aika. Kaksi kolmasosa ei ole kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne nuoret, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet pankkeja muita useammin. Yli euroa asuntolainaa omaavista prosenttia on kilpailuttanut viimeisen vuoden aikana asuntolainansa korkoa eri pankeissa. Nuoret kilpailuttavat pankkeja ahkerammin kuin koko väestö, josta prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa. Samoin nuoret ovat kilpailuttaneet koko väestöä ahkerammin asuntolainan korkoa viimeisen vuoden aikana. Kilpailuttamisen vähenemiseen on luonnollisena selityksenä se, että asuntolainan korkomarginaalin muuttuminen on tasaantunut eikä lainanottajalla ole niin suurta tarvetta kuin aiempina vuosina kilpailuttaa ottamansa lainan korkoa. Kuvio 9. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten Ei lainkaan koko laina-aikana 66 Ei osaa sanoa 6 6

17 Toukokuu. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan, vai aikovatko he kysyä tarjouksia myös muista pankeista. Nuorista prosenttia aikoo kysyä lainatarjousta vain omasta pääpankistaan. Osuus on laskenut vuoden takaisesta. Lainatarjouksia nuoret aikovat kysyä nyt selvästi useammasta pankista kuin vuosi sitten. Nuorista prosenttia aikoo kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan ja lisäksi kuusi prosenttia kysyy tarjouksia yhdestä ei-pääpankistaan. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Noin joka viides aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja seitsemän prosenttia puhelimitse. Kuvia. Lainatarjousten kysyminen asuntolainaa otettaessa "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=/) Yhdestä, pääpankistaan 6 Yhdestä, ei-pääpankistaan 6 6 Kahdesta pankista 9 Useammasta pankista Ei osaa sanoa 6 6 Kuvio. Mistä kysyisi lainatarjousta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=/) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa Internetin kautta 9 Puhelimitse 6 9

18 6 Toukokuu. Asuntolainan laina-ajat Viime kevääseen nähden viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen takaisinmaksuaika on hieman noussut ja on nyt keskimäärin vuotta, kun se viime keväänä oli 9 vuotta. Koko väestöllä keskimääräinen takaisinmaksuaika on hieman lyhyempi eli vuotta. Tyypillisin kahden viimeisen vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on nuorilla edelleen vuotta, sillä prosenttia asuntolainoista on otettu vuodeksi, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Näiden tai sitä pitempien lainojen osuus on noussut vuoden sisällä prosentista prosenttiin. Koko väestöllä tyypillisin asuntolaina on otettu vuodeksi. Keskimääräistä pitempiä takaisinmaksuajat ovat isommissa asuntolainoissa sekä mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika vuonna "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9) - 9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta 6-9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta 6-9 vuotta vuotta Kuvio b. Asuntolainan takaisinmaksuaika vuonna 6 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9) - v uo t t a 6-9 vuotta - v uo t t a vuotta 6-9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta vuotta

19 Toukokuu.6 Olemassa olevat lainamäärät Keskimääräiset lainamäärät ovat nuorilla kasvaneet vuoden sisällä. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet. Tällä hetkellä prosentilla nuorista on asuntolainaa ja keskimäärin sitä on tällä hetkellä euroa. Kuten on oletettavaa, niin asuntovelallisilla nuorilla on keskimäärin enemmän asuntolainaa kuin koko väestöllä, joilla on keskimäärin asuntolainaa 6 euroa. Koko väestöllä asuntolainamäärät ovat kuitenkin kasvaneet vuoden sisällä suhteessa enemmän kuin nuorilla. Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on vuoden sisällä jonkin verran kasvanut. Kun nyt yli 6 euroa asuntolainaa oli 6 prosentilla, oli osuus vuosi sitten 6 prosenttia. Kuitenkin kaikkein suurimpien eli yli euron asuntolainojen osuus on nuorilla laskenut vuoden sisällä. Nyt yli euroa asuntolainaa on prosentilla ja yli asuntolainaa seitsemällä prosentilla asuntolainaa omaavista nuorista, kun vastaavat osuudet vuosi sitten olivat ja 6 prosenttia. Ne nuoret, joilla on suurehkoja asuntolainoja, ovat myös muita keskimäärin parempituloisia ja heistä monella on myös samanaikaisesti säästöjä ja sijoituksia eri kohteissa. Koko väestöstä 9 prosentilla olemassa oleva asuntolainamäärä ylittää euron rajan. Kuvio. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niillä, joilla on asuntolainaa) Kuinka paljon teillä on tällä hetkellä asuntolainaa"? Keskimäärin: 6 9 euroa euroa % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/6, n=/) Alle Lainamäärä, euroa 6 Yli 6

20 Toukokuu Kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet vuoden sisällä. Niillä nuorilla, joilla on jotain kulutusluottoa, on sitä tällä hetkellä 6 euroa, kun määrä vuosi sitten oli 6 euroa. Reilulla kolmanneksella kulutusluottoa omaavista nuorista on sitä alle euroa ja lähes joka toisella korkeintaan euroa. Vakuudellista pankista otettua kulutusluottoa on enemmän eli keskimäärin sitä on euroa. Määrä on vuoden sisällä noussut, sillä vuosi sitten määrä oli keskimäärin 9 euroa. Suurehkojen kulutusluottojen osuus on kasvanut vuoden sisällä. Suurimpia kulutusluottoja on työssäkäyvillä sekä omassa asunnossa asuvilla nuorilla. Nuorilla kulutusluottoa on kuitenkin euromääräisesti vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 9 ja euroa. Kuvio. Kulutusluottomäärät (% niistä, joilla on kulutusluottoa) "Kuinka suuri on kulutusluottojenne euromäärä"? Keskimäärin: 6 6 euroa 6 euroa % niistä, joilla on kultusluottoa (n=/6, n=6/) Alle Lainamäärä, euroa - - yli 6. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät Kahden viime vuoden aikana asuntolainaa ottaneista nuorista 9 prosenttia on ottanut lainaa ensiasunnon ostamiseen. Haastattelututkimuksen mukaan kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat ovat nuorilla keskimäärin noin 9 euroa. Suurimmat ne ovat olleet - -vuotiailla, joilla ne ovat suuruudeltaan keskimäärin euroa. Nuorilla viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat olleet keksimäärin suurempia kuin koko väestöllä, jolla määrä on euroa. Viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista prosenttia on suuruudeltaan yli euroa ja yli euron asuntolainoja on neljä prosenttia. Koko väestöllä eli - -vuotiailla kahden viimeisen vuoden aikana otetuista asuntolainoista prosenttia on suuruudeltaan yli euroa ja yli euron asuntolainoja on prosenttia.

21 9 Toukokuu Kuvio. Uusien asuntolainojen keskikoko "Kun viimeksi otitte asuntolainaa, minkä suuruisen lainan otitte?" Keskimäärin 9 euroa %, niistä jotka ovat ottaneet asuntolainaa viimeisen kahden vuoden aikana (n=9) 6 6 Lainamäärä, euroa Yli Pääkaupunkiseudulla sekä suurissa kaupungeissa, jossa asuntojen hintataso on muuta maata korkeampi, ovat myös nuorten kahden viimeisen vuoden aikana ottamat asuntolainat olleet muuta maata jonkin verran suurempia. Samoin suurimmat lainat ovat myös keskimääräistä parempituloisemmilla nuorilla.

22 Toukokuu. Asuntolainojen vakuudet Asuntolainojen vakuuksia kysyttäessä tiedusteltiin tällä kertaa myös pankin tarjoaman täydentävän vakuuden käyttöä. Muilta osin tämän kysymyksen osalta on olemassa vertailutietoa viime keväältä. Tämän kysymyksen vastausten tulkinnassa on otettava huomioon, että vakuusterminologia poikkeaa arkikielestä, joten vastaaminen tähän kysymykseen on osalle haastateltavista voinut olla vaikeaa. Tulosten mukaan asuntolainan ottajista 9 prosentilla on lainan vakuutena ostettu asunto. Toisen henkilön antaman takauksen käyttö on nuorilla vähentynyt vuoden sisällä ja toisaalta valtiontakauksen ja toisen henkilön panttaaman omaisuuden käyttö vakuutena ovat kasvaneet. Toisen henkilön antama takaus on 6 prosentilla, valtiontakaus prosentilla ja toisen henkilön panttaama omaisuus joka kymmenennellä. Lisäksi oma muu vakuus kuten kesämökki, arvopapereita tai talletuksia on vakuutena neljällä prosentilla ja pankin tarjoama täydentävä takaus on prosentilla asuntoluotollisista nuorista. Merkillepantavaa on se, että viisi prosenttia asuntoluotollisista ei osannut kertoa asuntolainansa vakuutta. Verrattuna koko väestöön nuorilla lisävakuuksista toisen henkilön antama takauksen ja valtiontakauksen käyttö on huomattavasti yleisempää. Koko väestöstä toisen henkilön antama takaus on 6 prosentilla ja valtiontakaus prosentilla. Kuvio 6. Asuntolainojen vakuudet "Ottaessanne asuntolainaa mikä tai mitkä olivat asuntolainanne vakuutena?" Ostamani asunto toimi vakuutena % niistä, joilla on asuntolainaa (n=) 9 Toisen henkilön antama takaus 6 Valtiontakaus Oma muu vakuus kuten kesämökki,arvopaperit, talletukset Toisen henkilön panttaama omaisuus kuten asunto,kesämökki, arvoaperit, talletukset Pankin tarjoamatäydentävä takaus En osaa sanoa 6