Säästäminen ja luotonkäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö"

Transkriptio

1 ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009

2

3 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät 0. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat. Lainan osuus asunnon rahoituksesta.9 Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKITEKIJÄT JA VARAUTUMINEN NIIHIN. Talouden riskitekijät ja varautuminen niihin. Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin 0. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset MAKSAMINEN 0. Internetin käyttö yleensä 0. Laskunmaksutavat 0. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen

4

5 Toukokuu 009. JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta 99 lähtien - vuoden välein. Vuosina tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä kertaa selvitettiin myös talouden ja asuntolainojen riskejä ja varautumista niihin. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty keväällä 00.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammikuussa 009. Tällöin haastateltiin 00 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus sekä turvallisuushakuisuus heijastuu tutkimustuloksiin. Talouden riskeihin varaudutaan erityisesti säästämällä ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyy erityisesti tilisäästämisen suosion kasvuna. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.

6 Toukokuu 009. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt erityisen vahvana. Haastattelututkimuksen mukaan säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuonna 00 ja on edelleen noussut vuoden 00 tasosta. Suomalaisista prosentilla on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Lisäystä viime kevääseen on kolme prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on vuodessa kasvanut kaikilla muilla ikäryhmillä paitsi -vuotiailla ja toisaalta yli 0-vuotiailla. Eniten säästäjien ja sijoittajien osuus on noussut kuitenkin - -vuotiailla, joilla se on myös yleisintä. Kun nyt tämän ikäisistä prosentilla on säästöjä ja sijoituksia, oli osuus vuosi sitten prosenttia. Erot säästämisessä eri väestöryhmien välillä vaihtelevat. Yleisintä säästäminen on korkeasti koulutetuilla, ylemmillä toimihenkilöillä ja johtavassa asemassa olevilla sekä suurimmissa tuloluokissa. Samoin elinvaiheella on vaikutusta säästämiseen. Säästäjiä ja sijoittajia on vähiten yksinäistalouksissa. Myös ammattiryhmällä on vaikutusta säästämisen osuuteen. Opiskelijoilla ja koululaisilla sekä työttömillä on selkeästi pienempi mahdollisuus säästää verrattuna toimihenkilöihin ja johtavassa asemassa oleviin, joilla säästämisen osuus on selvästi suurempi. Talouden epävarmuus, kuluttajien turvallisuushakuisuus sekä sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus heijastuvat myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on edelleen kasvanut vuoden takaisesta ja on selvästi suosituin säästömuoto tällä hetkellä. Nyt jo joka kolmas säästää erilaisille säästö- ja sijoitustileille. Säästö- ja sijoitustilille säästävien osuus kasvaa iän karttuessa. Vuoden aikana erityisesti säästö- ja sijoitustileille säästäminen on lisääntynyt 9-9-vuotiailla sekä toisaalta - - vuotiailla. Käyttelytilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto, noin neljännes suomalaisista ilmoitti säästöjensä olevan käyttelytilillä. Osuus on pysynyt viimevuotisella tasolla. Käyttelytilille säästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" 0 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kaikki vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Sijoitusrahastoissa Pitkällä aikajänteellä rahastosäästämisestä on tullut pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto, vaikka rahastosäästäjien määrä on viime vuoteen nähden hieman laskenut ollen nyt vuoden 00 tasolla. Osakesäästäjien sekä vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästävien osuus on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 00 lähtien.

7 Toukokuu 009 Sijoitusrahastot on laajasti eri-ikäisten sijoitusmuoto. Sijoitusrahastosäästäminen aloitetaan jo varsin nuorena ja sijoitusrahastoihin säästäminen yleistyykin jo heti 0 ikävuoden jälkeen ja säästäjät jakautuvat melko tasaisesti - 9 -vuotiaisiin. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee heti ikävuoden jälkeen ja säästäjät ovat tavallisimmin ikäryhmään - 9 kuuluvia. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus puolestaan kasvaa ikävuoden jälkeen ja osuus on suurimmillaan 0-9-vuotiaiden keskuudessa. Kuvio b. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) On säästöjä tai sijoituksia "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009

8 Toukokuu 009. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästö- ja sijoitusaikeet ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuodesta. Nyt jo lähes puolet suomalaista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana. Säästö- ja sijoitusaikeet lisääntyvät talouden tulotason kasvaessa. Entistä useampi niistä, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, aikoo myös edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista, sillä nykyisistä säästäjistä ja sijoittajista prosenttia ilmoitti edelleen jatkavansa säästämistä tai sijoittamista. Vastaava osuus vuosi sitten keväällä oli prosenttia. Myös uusien säästäjien määrän kasvu kertoo tämän hetken säästämisen intensiteetin tasosta. Uusien säästämistä ja sijoittamista harkitsevien määrä on vähitellen kasvanut ja kasvu on jatkunut myös edelleen tänä vuonna, sillä neljännes niistä, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, ilmoitti aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Kahtena edellisenä vuonna vastaava osuus oli prosenttia ja kolme vuotta sitten osuus oli 0 prosenttia. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on selkeästi suosituin sijoitus- ja säästökohde ja kiinnostus säästö- ja sijoitustilejä kohtaan myös tulevana kohteena on noussut edelleen vuoden takaisesta. Trendi on selvästi nouseva, sillä nyt reilu neljännes eli prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästö- tai sijoitustileille, vuosi sitten vastaava osuus oli ja vuonna 00 osuus oli prosenttia. Seuraavaksi suosituinta on käyttelytilille säästäminen, jonka osuus on noussut prosentista prosenttiin. Kiinnostus rahastosijoittamiseen tulevana sijoituskohteena on edelleen laskenut verrattuna edellisiin vuosiin ollen nyt prosenttia. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kuten myös osakkeita kohtaan on parin vuoden ajan pysynyt vakaana. Valtaosa eli hieman yli puolet ( %) niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästävät vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Seuraavaksi yleisin säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on erilaisten kulutustavaroiden hankkiminen. Vastaajista prosenttia ilmoitti tämän käyttötarkoituksen. Noin viidennes aikoo säästää tai sijoittaa eläkeaikoja varten ja prosenttia asunnon hankintaa varten. Ikä vaikuttaa säästöjen käyttötarkoitukseen selvästi. Muita useammin 0 - -vuotiaat aikovat säästää asunnon hankintaa varten, alle -vuotiaat kulutustavaroiden hankkimiseksi sekä opiskelua varten ja yli -vuotiaat eläkeaikoja varten. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri tulotason omaavat suomalaiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että tyypillisintä säästäminen vararahastoa varten on niillä, joilla on suurehkoja asuntolainoja ja jotka näkevät myös lainoihin liittyvän riskejä. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle.

9 Toukokuu 009 Kuvio c. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana? % vastaajista (n=9 vuonna 009) Aikoo säästää / sijoittaa 9 "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästä tai sijoittaa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) 9 Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009

10 Toukokuu 009 Kuvia d. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. 009) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten 9 Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoittajien keskuudessa vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa, toiseksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä. Huomionarvoista on se, että tuoton painoarvo valintakriteerinä on laskenut turvallisuutta ja riskittömyyttä enemmän. Huomionarvoista eri kriteereissä on myös se, että lukuun ottamatta eläketurvaa/eläkevuosiin varautumista, kaikkien muiden kriteereiden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valintaan on laskenut. Eläketurvaa/eläkevuosiin varautumisen merkitys valintakriteerinä nousi selvästi jo kaksi vuotta sitten ja on pysynyt nyt yhtä merkityksellisenä valintakriteerinä. Eläkkeiden riittävyys ja eläkevuosiin varautuminen on ollut paljon julkisuudessa esillä.

11 Toukokuu 009 Kuvio e. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista (n=9 vuonna 009) Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 Turvallisuus Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 0 Tammi kuu 009 Sijoituskohteen riskittömyys Tammi kuu 00 Tammi kuu Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 Vaivattomuus Helmikuu 00 Helmikuu 00 9 Tammi kuu 00 Tammi kuu Huhtikuu 00 Huhtikuu 00 9 Tuotto Helmikuu 00 Helmikuu 00 9 Tammi kuu 00 9 Tammi kuu 009 Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 9 Rahaksi muuttamisen helppous Helmikuu 00 Helmikuu Tammi kuu 00 9 Tammi kuu 009 Sijoituskohteen arvon vaihtelu Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu Huhtikuu 00 Verottomuus tai muut veroedut Huhtikuu 00 Helmikuu 00 Helmikuu Tammi kuu 00 Tammi kuu Huhtikuu 00 0 Huhtikuu 00 Sijoitusaika Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa

12 Toukokuu 009. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Joka toisella suomalaisella on tällä hetkellä lainaa. Merkittävää muutosta tähän ei ole havaittavissa seitsemän viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista 0 prosentilla on jotain lainaa. Ikäryhmistä eniten lainaa on 9 -vuotiailla. Tähän ikäryhmään kuuluvilla prosentilla on lainaa. Osuus on pysynyt ennallaan sekä vuoden että kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Asuntolainaa on tällä hetkellä 0 prosentilla eli asuntovelallisia on noin, miljoonaa. Viimeisten kuuden vuoden aikana asuntovelallisten osuus on pysynyt lähes samalla tasolla. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin eniten ikävuoden jälkeen ja useimmin asuntolainaa on 9-9 -vuotiailla. Heistä 0 prosentilla on asuntolainaa. Osuus on pysynyt ennallaan tällä ikäryhmällä vuoteen 00 nähden. Asuntoluotollisten osuus laskee vähitellen 0 ikävuoden jälkeen. Ensimmäistä kertaa kysyttiin nyt myös sitä, onko asuntolaina otettu asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista 9 prosenttia ilmoitti ottaneensa lainan asunnon ostoa varten ja prosenttia ilmoitti käyttäneensä asuntolainan nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus lisääntyy iän myötä ja yli 0 -vuotiaista runsas 0 prosenttia on ottanut asuntolainan asunnon peruskorjaukseen. Peruskorjauslainaa ottaneista lähes kaksi kolmannesta on käyttänyt sen oman asunnon peruskorjaamiseen ja noin kolmannes on maksanut sillä pois asunto-osakeyhtiön huoneistokohtaisen lainan. Jonkin verran enemmän sitä on käytetty huoneistokohtaisen lainan poismaksuun pääkaupunkiseudulla. Merkittävä muutos on kulutusluotollisten osuuden vähentyminen viime vuoteen nähden. Kulutusluottoa on tällä hetkellä prosentilla väestöstä, kun vuosi sitten kulutusluottoa oli prosentilla. Nyt on siis palattu kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoa. Tyypillistä on, että kulutusluottoa ottavat erilaisiin hankintoihin asuntoluotollisia laajemmin eri-ikäiset. Merkillepantavaa on, että kulutusluotot ovat vähentyneet kauttaaltaan kaikenikäisillä. Keskimääräistä tavallisimpia kulutusluotot ovat 9 9 -vuotiailla. Tällä ikäryhmällä kulutusluotolliset ovat vähentyneet prosentista prosenttiin. Vastaavasti nuorten alle -vuotiaiden kulutusluotollisten osuus on laskenut prosentista 0 prosenttiin. Opintoluotollisten määrä on edelleen hienoisessa laskussa, kun nyt heitä on prosenttia vastanneista, vuonna 00 ja 00 osuus oli prosenttia ja vuonna 00 vastaavasti prosenttia. Eniten opintoluotollisia on 0 - -vuotiaissa. Heistä lähes joka viidennellä on opintolainaa. Opiskelijoista prosentilla on opintolainaa.

13 Toukokuu 009 Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? "Mitä seuraavista luotoista teillä on?" 0 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) kevät 999 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa Kuvio b. Asuntolainan käyttötarkoitus "Mihin tarkoitukseen asuntolainanne on otettu? Onko se otettu asunnon ostoon vai nykyisen asunnon peruskorjaukseen?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 009) Asunnon ostoon 9 Nykyisen asunnon peruskorjaamiseen Ei osaa sanoa

14 Toukokuu 009 Kuvio c. Asunnon peruskorjauslainan otto tarkoitus "Mitä varten nykyisen asunnon peruskorjauslaina on otettu?" % niistä, joilla on lainaa nykyisen asunnon peruskorjaamiseen (n=. 009) Omalla lainalla on maksettu asunto-osakeyhtiön huoneistokohtainen peruskorjauslaina pois Omaan asunnon peruskorjaamiseen Ei osaa sanoa Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Merkillepantavaa on se, että vaikka kaiken kaikkiaan kulutusluotollisten osuus on viime vuodesta laskenut, on pankin kulutusluottoa omaavien osuus pysynyt edellisvuoden tasolla, kun taas muiden kulutusluottojen käyttäjien määrä on laskenut viime vuodesta. Kuluttajat miettivät nyt ehkä luotonottoa ja luoton hintaa tarkemmin, mikä osoittaa kuluttajien rahankäytön järkevöitymistä tässä taloustilanteessa. Tällä hetkellä prosentilla on pankista otettua vakuudellista kulutusluottoa. Luotollista pankkitiliä ilmoittaa käyttävänsä yhdeksän prosenttia suomalaisista, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Kaupan kantaasiakaskorttiin liitettyjen luottojen, muiden luottokorttiluottojen sekä kaupan osamaksuluottojen osuus on myös laskenut viime kevään tasosta prosenttiyksiköllä. Noin kaksi prosenttia suomalaisista, kuten vuosi sitten, ilmoittaa ottaneensa pikavippiä vuoden aikana. Tämä on selvästi muuta väestöä yleisempää yksinäistalouksilla sekä 0 - -vuotiaiden keskuudessa, joista reilu viisi prosenttia on ottanut pikavippiä.

15 Toukokuu 009 Kuvio d. Kulutusluottomuodot "Onko tällä hetkellä jotain muuta lainaa kuin asuntolainaa?" "Onko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikavippiä?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kulutusluotto pankista Luotollinen pankkitili 9 Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty luotto tai kaupan tililuotto Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk Kaupan osamaksuluotto Jotain muuta luottoa Pikavippi Ottanut pikavippiä viimeisen vuoden aikana 0,0 0,0 0,0,0, kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 Kuvio e. Pikaluotot viimeisen kuukauden aikana "Oletteko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikaluottoa eli pikavippiä, siis lyhytaikaista esim. tekstiviestillä otettua luottoa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009), kyllä-osuudet,,,,0,, 0 Kaikki Alle 0 (n=) 0- (n=0) 9-9 (n=) 0-9 (n=) Yli 0 (n=9) vastaajan ikä, vuotta

16 Toukokuu 009 Lähes puolella (9 %) lainanottajista on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla, sillä viime keväänä säästöjä tai sijoituksia omaavien lainanottajien osuus oli 0 prosenttia. Vastaava osuus vuonna 00 oli prosenttia ja vuonna 00 vastaavasti prosenttia. Lainanottajat ovat myös keskimäärin muita hyvätuloisempia. Tyypillistä on, että asuntoluottoa omaavista monella on samanaikaisesti säästöjä tileillä tai moni on rahastosäästäjä tai osakesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Kuvio f. Säästöt ja sijoitukset sekä lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kaikki vuotta On säästöjä ja sijoituksia On lainaa Kuvio g. Lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kaikki vuotta On asuntolainaa On jotain kulutusluottoa

17 Toukokuu 009. Luotonottosuunnitelmat Kaikkiaan yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana, kun vastaavasti vuosi sitten kymmenellä prosentilla oli luotonottoaikeita. Eniten luotonottoaikeita on 0 - -vuotiailla mutta tähän ikäryhmään kuuluvilla luotonottoaikeet ovat hienoisessa laskussa ja heistä 0 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Luotonottoaikeita on keskimääräistä jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla asuvilla. Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa % vastaajista (n=9 vuonna 009) 9 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Muuta kulutusluottoa *) Opintolainaa kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 *) Muu kulutusluotto eli luotollinen pankkitili, kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty tililuotto tai kaupan tililuotto, muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk tai kaupan osamaksuluotto. Asuntoluottoa aikoo ottaa nyt viisi prosenttia suomalaisista. Osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 00 lähtien, tulos on vaihdellut prosentin välillä. Asuntoluotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän 0 -vuotiailla. Heistä prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Keskimääräistä enemmän asuntoluotonottoaikeita on myös lapsiperheillä ja pääkaupunkiseudulla asuvilla. Pääkaupunkiseudulla asuvista seitsemän prosenttia, kuten vuosi sitten, suunnittelee asuntolainan ottamista. Perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, yhdeksän prosenttia suunnittelee asuntolainan ottoa. Heillä luotonottoaikeet ovat hienoisessa laskussa. Vuosi sitten heistä prosentilla oli asuntoluotonottoaikeita.

18 Toukokuu 009 Niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa, prosenttia käyttää sen asunnon ostoon ja yhdeksän prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa nykyisen asunnon peruskorjaamiseen. Peruskorjauslainaa aikovista % aikoo maksaa sillä pois asunto-osakeyhtiön huoneistokohtaisen lainan ja prosenttia aikoo käyttää sen oman asunnon peruskorjaamiseen. Kuvio b. Asuntolainan käyttötarkoitus "Aiotteko ottaa asuntolainaa...?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Asunnon ostoon Nykyisen asunnon peruskorjaamiseen 9 Ei osaa sanoa Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa kolme prosenttia kaikista vastaajista, kun osuus vuosi sitten oli neljä prosenttia. Yksi prosentti kaikista vastaajista, kuten viime vuonnakin, aikoo ottaa jotain muuta kulutusluottoa. Aikeet opintolainanottoon ovat kaiken kaikkiaan viimeisten vuosien aikana pysyneet alhaalla, mikä näkyy myös toteutuneessa kehityksessä.. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Viime vuoden aikana asuntolainansa korkoa kilpailuttaneiden osuus on pysynyt lähes ennallaan. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana. Asuntoluotollisista - vuotta sitten kilpailuttaneiden osuus on laskenut viime vuoden prosentista nykyiseen kahdeksaan prosenttiin ja tätä pidempi aika on kulunut prosentilla asuntovelallisista. Lähes kaksi kolmasosaa, kuten vuosi sitten, ilmoitti, ettei ole lainkaan kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet asuntolainansa korkoa eri pankeissa muita useammin.

19 Toukokuu 009 Kuvio. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 009) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten Ei lainkaan koko laina-aikana Ei osaa sanoa kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan vai myös muista pankeista. Pelkästään omasta pääpankistaan kysyvien osuus on lähes viimevuotisella tasolla. Niiden osuus, jotka aikovat kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan, on laskenut selvästi viime kevään tasosta. Nyt näitä kilpailuttajia on alle kolmannes (0 %), vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Joka kuudes aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja kahdeksan prosenttia puhelimitse. Kuvio a. Lainatarjousten pyytäminen pankeilta "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Yhdestä, pääpankistaan Yhdestä, ei-pääpankistaan Kahdesta pankista Useammasta pankista Ei osaa sanoa 9 Ei aio kysyä lainatarjousta kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009

20 Toukokuu 009 Kuvio b. Lainatarjousten pyytämistapa pankeilta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekö lainatarjousta.?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa Internetin kautta Puhelimitse Ei osaa sanoa Asuntolainan laina-ajat Myös tällä kertaa kysyttiin asuntolainan alkuperäistä takaisinmaksuaikaa niiltä, jotka olivat ottaneet asuntolainansa viimeisimmän kahden vuoden aikana. Tällaisia lainanottajia on kolmannes tutkimuksessa mukana olevista asuntoluotollisista. Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat nousseet vuodesta 99 merkittävästi eli vuodesta 9 vuoteen. Nyt kasvu on kuitenkin tasaantunut. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 9 vuotta, mikä se oli myös viime keväänä. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on joko 0 tai vuotta. Vuoden takaisen tutkimuksen mukaan tyypillisin laina-aika oli vuotta. Keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat asuntolainoissa sitä pitempiä, mitä suurempia otetut asuntolainat ovat ja mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Ensiasunnon ostajien lainat ovat asunnon vaihtajien lainoja keskimäärin hiukan pitempiä. Ensiasunnon ostajien keskimääräinen laina-aika on noin 9 vuotta, kun taas asunnon vaihtajien laina-aika on keskimäärin vuotta. Samoin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hintataso ja näin myös otetut lainat ovat muuta maata suuremmat, ovat asuntolainojen takaisinmaksuajat keskimäärin muuta maata jonkin verran pitemmät. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen asuntolainojen takaisinmaksuaika on 9 vuotta kun taas muualla Suomessa keskiarvo on vuotta.

21 Toukokuu 009 Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika lainan suuruuden mukaan 009 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Asuntolaina otettu viimeisen vuoden aikana (n=9 vuonna 009) 0 Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta Kaikki Alle Lainamäärä, euroa Yli Kuvio b. Asuntolainojen takaisinmaksuajat tammikuu 009 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta -9 vuotta vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9 v. 009) 9 0, 0 0 0

22 Toukokuu 009 Kuvio c. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta -9 vuotta vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) 0, Kuvio d. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00)) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta - vuotta vuotta 0 0 vuotta 0 0 0

23 Toukokuu 009 Kuvio e. Asuntolainojen takaisinmaksuajat huhtikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta - vuotta vuotta 0 vuotta vuotta Kuvio f. Asuntolainojen takaisinmaksuajat vuonna 99 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 99) - v uo t t a 9-9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta

24 Toukokuu 009. Lainamäärät Keskimääräiset asuntolainamäärät ovat haastattelututkimuksen mukaan nousseet koko tämän vuosikymmenen ajan ja kasvu on jatkunut edelleen myös viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet ja myös laina-ajat pitkällä aikajänteellä pidentyneet. Niillä henkilöillä, joilla on asuntolainaa, on sitä tällä hetkellä keskimäärin 00 euroa. Vastaavasti vuosi sitten määrä oli 00 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla asuntolainamäärät ovat muuta maata suuremmat eli keskimäärin euroa. Keskimääräiset lainamäärät ovat myös pääkaupunkiseudulla kasvaneet, sillä vuosi sitten määrä oli 9 00 euroa. Suurimmat asuntolainat ovat perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia sekä talouksilla, joilla talouden bruttovuositulot ovat yli euroa. Perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, keskimääräinen asuntolainan määrä on 00 euroa. Lainamäärä tällä ryhmällä on pysynyt ennallaan, kun taas muun elinvaiheen omaavilla talouksilla lainamäärät ovat nyt viimevuotista jonkin verran suuremmat ja näin elinvaiheittaiset erot ovat vuoden sisällä hieman kaventuneet. Talouksilla, joilla bruttovuositulot ovat yli euroa, asuntolainan määrä on keskimäärin 9 00 euroa. Ikäryhmistä asuntolainaa on eniten vuotiailla, euroa, jonka jälkeen lainamäärä alkaa ikäryhmittäin vähitellen laskea. Myös ikäryhmittäiset erot asuntolainan määrässä ovat kaventuneet viime vuodesta. Kuvio a. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niistä, joilla on asuntolainaa n=) "Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä tällä hetkellä?" On asuntolainaa (n= vuonna 009) euroa kevät 999 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 syksy 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on vuoden sisällä edelleen kasvanut. Kun nyt yli euroa asuntolainaa on prosentilla, oli osuus vuosi sitten prosenttia ja kaksi vuotta sitten prosenttia. Yli euroa asuntolainaa on yli prosentilla asuntolainaa omaavista, osuuden ollessa vuosi sitten, prosenttia ja kaksi vuotta sitten, prosenttia. Myös kulutusluottojen määrät ovat nousseet viime keväästä. Kun vuosi sitten kulutusluottoa oli keskimäärin 0 euroa, on keskimääräinen summa nyt 9 00 euroa. Myös pankista otettujen vakuudellisten kulutusluottojen määrät ovat nousseet viime kevääseen nähden 9 0 eurosta 00 euroon. 0

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

30.6.2009. Senioritutkimus

30.6.2009. Senioritutkimus .. Senioritutkimus Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

30.5.2007. Nuorisotutkimus

30.5.2007. Nuorisotutkimus .. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö 9.. Kevät Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012 SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät.. SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE...

Lisätiedot

8.6.2010. Senioritutkimus

8.6.2010. Senioritutkimus .. Kesäkuu Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus 9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10 SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ Suomen vanhimmassa

Lisätiedot

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto rahoittamisen ratkaisuina Suomen Asunto-osakkeenomistajien ajankohtaiskatsaus 21.11.2011 Mikko Knuutila Johtaja, yritysasiakkaat 1745 Kanta-Helsingin Yrityskonttori Nordea

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. Säästöpankit perustettiin

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012 TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA Vakuutustutkimus 2012 20.6.2012 1 Tulevaisuuden turvaa vakuuttamalla Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen taustaa... 2 2 Vakuutusyhtiötä pidetään luotettavana sopimuskumppanina...

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

Asuntolaina, säästäminen ja vakuutukset tarkista tilanteesi!

Asuntolaina, säästäminen ja vakuutukset tarkista tilanteesi! Asuntolaina, säästäminen ja vakuutukset tarkista tilanteesi! Hyvä tietää säästämisestä Olipa tavoitteenasi oma asunto tai jokin pienempi hankinta, ennakkosäästäminen helpottaa tavoitteen saavuttamista.

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2014

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2014 TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA Vakuutustutkimus 0 9..0 Tulevaisuuden turvaa vakuuttamalla Sisällysluettelo Johdanto.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... Mielipiteet vakuutuksista ja

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

HELSINGIN OP PANKKI OYJ

HELSINGIN OP PANKKI OYJ HELSINGIN OP PANKKI OYJ 12.9.2012 NUUTINEN JUHA RISTO SAMULI POHJOISKAARI 12 A 6 00200 HELSINKI ALHO MARJUT KRISTIINA Kiitos 7.5.2012 tekemästäsi lainatarjouspyynnöstä Olemme mielellämme mukana toteuttamassa

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT

YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 2011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT YRITTÄJYYSILMAPUNTARI 011 SUOMALAISEN TYÖN LIITTO SUOMEN YRITTÄJÄT Markus Mervola 0..011 Tutkimusraportti JOHDANTO 1. JOHDANTO Tämän tutkimuksen avulla on pyritty selvittämään, mitä mieltä suomalaiset

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

ASUMINEN 2014. Tutkimusraportti / Hypo / elokuu 2014

ASUMINEN 2014. Tutkimusraportti / Hypo / elokuu 2014 ASUMINEN 2014 Tutkimusraportti / Hypo / elokuu 2014 SISÄLLYS 1. Päähavainnot tutkimustuloksista 3 2. Asuminen yleisesti 8 3. Omistusasuminen 14 4. Vuokra-asuminen 24 5. Oman talouden hallinta asumiskustannusten

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12.

Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset. Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman. Kirjoita tähän nimesi 10.12. Kirjoita tähän nimesi 10.12.2014 Ikääntyvät kuluttajat ylivelkaiset eläkeläiset Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivä 9.12.2014 Minna Backman Uutisotsikoista poimittua Ulosotoissa miljoonien kasvutahti

Lisätiedot

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)?

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)? 23.2.2010 1(5) PS-SÄÄSTÄMINEN Sidottua pitkäaikaissäästämistä koskeva laki (PS-laki) tuli voimaan 1.1.2010. Pankit, rahastoyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset (palveluntarjoajat) voivat ryhtyä myymään uusia

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012

Asumismenot 2012. Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Asumismenot 2012 Tiedotustilaisuus 12.6.2012 Tutkimuskysymys Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille, eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa nyt ja viiden vuoden päästä? Yhteenveto Keskimääräinen asumismenojen

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2015 vp Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntosäästöpalkkiolakia siten,

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2011 Velkaantumisasteet Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011 Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna

Lisätiedot