Säästäminen ja luotonkäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö"

Transkriptio

1 ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009

2

3 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät 0. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat. Lainan osuus asunnon rahoituksesta.9 Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKITEKIJÄT JA VARAUTUMINEN NIIHIN. Talouden riskitekijät ja varautuminen niihin. Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin 0. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset MAKSAMINEN 0. Internetin käyttö yleensä 0. Laskunmaksutavat 0. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen

4

5 Toukokuu 009. JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta 99 lähtien - vuoden välein. Vuosina tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä kertaa selvitettiin myös talouden ja asuntolainojen riskejä ja varautumista niihin. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty keväällä 00.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammikuussa 009. Tällöin haastateltiin 00 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus sekä turvallisuushakuisuus heijastuu tutkimustuloksiin. Talouden riskeihin varaudutaan erityisesti säästämällä ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyy erityisesti tilisäästämisen suosion kasvuna. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.

6 Toukokuu 009. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt erityisen vahvana. Haastattelututkimuksen mukaan säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuonna 00 ja on edelleen noussut vuoden 00 tasosta. Suomalaisista prosentilla on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Lisäystä viime kevääseen on kolme prosenttiyksikköä. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on vuodessa kasvanut kaikilla muilla ikäryhmillä paitsi -vuotiailla ja toisaalta yli 0-vuotiailla. Eniten säästäjien ja sijoittajien osuus on noussut kuitenkin - -vuotiailla, joilla se on myös yleisintä. Kun nyt tämän ikäisistä prosentilla on säästöjä ja sijoituksia, oli osuus vuosi sitten prosenttia. Erot säästämisessä eri väestöryhmien välillä vaihtelevat. Yleisintä säästäminen on korkeasti koulutetuilla, ylemmillä toimihenkilöillä ja johtavassa asemassa olevilla sekä suurimmissa tuloluokissa. Samoin elinvaiheella on vaikutusta säästämiseen. Säästäjiä ja sijoittajia on vähiten yksinäistalouksissa. Myös ammattiryhmällä on vaikutusta säästämisen osuuteen. Opiskelijoilla ja koululaisilla sekä työttömillä on selkeästi pienempi mahdollisuus säästää verrattuna toimihenkilöihin ja johtavassa asemassa oleviin, joilla säästämisen osuus on selvästi suurempi. Talouden epävarmuus, kuluttajien turvallisuushakuisuus sekä sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus heijastuvat myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on edelleen kasvanut vuoden takaisesta ja on selvästi suosituin säästömuoto tällä hetkellä. Nyt jo joka kolmas säästää erilaisille säästö- ja sijoitustileille. Säästö- ja sijoitustilille säästävien osuus kasvaa iän karttuessa. Vuoden aikana erityisesti säästö- ja sijoitustileille säästäminen on lisääntynyt 9-9-vuotiailla sekä toisaalta - - vuotiailla. Käyttelytilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto, noin neljännes suomalaisista ilmoitti säästöjensä olevan käyttelytilillä. Osuus on pysynyt viimevuotisella tasolla. Käyttelytilille säästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" 0 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kaikki vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Sijoitusrahastoissa Pitkällä aikajänteellä rahastosäästämisestä on tullut pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto, vaikka rahastosäästäjien määrä on viime vuoteen nähden hieman laskenut ollen nyt vuoden 00 tasolla. Osakesäästäjien sekä vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästävien osuus on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 00 lähtien.

7 Toukokuu 009 Sijoitusrahastot on laajasti eri-ikäisten sijoitusmuoto. Sijoitusrahastosäästäminen aloitetaan jo varsin nuorena ja sijoitusrahastoihin säästäminen yleistyykin jo heti 0 ikävuoden jälkeen ja säästäjät jakautuvat melko tasaisesti - 9 -vuotiaisiin. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee heti ikävuoden jälkeen ja säästäjät ovat tavallisimmin ikäryhmään - 9 kuuluvia. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus puolestaan kasvaa ikävuoden jälkeen ja osuus on suurimmillaan 0-9-vuotiaiden keskuudessa. Kuvio b. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) On säästöjä tai sijoituksia "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009

8 Toukokuu 009. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästö- ja sijoitusaikeet ovat merkittävästi lisääntyneet viime vuodesta. Nyt jo lähes puolet suomalaista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana. Säästö- ja sijoitusaikeet lisääntyvät talouden tulotason kasvaessa. Entistä useampi niistä, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, aikoo myös edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista, sillä nykyisistä säästäjistä ja sijoittajista prosenttia ilmoitti edelleen jatkavansa säästämistä tai sijoittamista. Vastaava osuus vuosi sitten keväällä oli prosenttia. Myös uusien säästäjien määrän kasvu kertoo tämän hetken säästämisen intensiteetin tasosta. Uusien säästämistä ja sijoittamista harkitsevien määrä on vähitellen kasvanut ja kasvu on jatkunut myös edelleen tänä vuonna, sillä neljännes niistä, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, ilmoitti aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Kahtena edellisenä vuonna vastaava osuus oli prosenttia ja kolme vuotta sitten osuus oli 0 prosenttia. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on selkeästi suosituin sijoitus- ja säästökohde ja kiinnostus säästö- ja sijoitustilejä kohtaan myös tulevana kohteena on noussut edelleen vuoden takaisesta. Trendi on selvästi nouseva, sillä nyt reilu neljännes eli prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästö- tai sijoitustileille, vuosi sitten vastaava osuus oli ja vuonna 00 osuus oli prosenttia. Seuraavaksi suosituinta on käyttelytilille säästäminen, jonka osuus on noussut prosentista prosenttiin. Kiinnostus rahastosijoittamiseen tulevana sijoituskohteena on edelleen laskenut verrattuna edellisiin vuosiin ollen nyt prosenttia. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kuten myös osakkeita kohtaan on parin vuoden ajan pysynyt vakaana. Valtaosa eli hieman yli puolet ( %) niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästävät vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Seuraavaksi yleisin säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on erilaisten kulutustavaroiden hankkiminen. Vastaajista prosenttia ilmoitti tämän käyttötarkoituksen. Noin viidennes aikoo säästää tai sijoittaa eläkeaikoja varten ja prosenttia asunnon hankintaa varten. Ikä vaikuttaa säästöjen käyttötarkoitukseen selvästi. Muita useammin 0 - -vuotiaat aikovat säästää asunnon hankintaa varten, alle -vuotiaat kulutustavaroiden hankkimiseksi sekä opiskelua varten ja yli -vuotiaat eläkeaikoja varten. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri tulotason omaavat suomalaiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että tyypillisintä säästäminen vararahastoa varten on niillä, joilla on suurehkoja asuntolainoja ja jotka näkevät myös lainoihin liittyvän riskejä. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle.

9 Toukokuu 009 Kuvio c. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana? % vastaajista (n=9 vuonna 009) Aikoo säästää / sijoittaa 9 "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästä tai sijoittaa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) 9 Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009

10 Toukokuu 009 Kuvia d. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. 009) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten 9 Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoittajien keskuudessa vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa, toiseksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä. Huomionarvoista on se, että tuoton painoarvo valintakriteerinä on laskenut turvallisuutta ja riskittömyyttä enemmän. Huomionarvoista eri kriteereissä on myös se, että lukuun ottamatta eläketurvaa/eläkevuosiin varautumista, kaikkien muiden kriteereiden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valintaan on laskenut. Eläketurvaa/eläkevuosiin varautumisen merkitys valintakriteerinä nousi selvästi jo kaksi vuotta sitten ja on pysynyt nyt yhtä merkityksellisenä valintakriteerinä. Eläkkeiden riittävyys ja eläkevuosiin varautuminen on ollut paljon julkisuudessa esillä.

11 Toukokuu 009 Kuvio e. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista (n=9 vuonna 009) Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 Turvallisuus Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 0 Tammi kuu 009 Sijoituskohteen riskittömyys Tammi kuu 00 Tammi kuu Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 Vaivattomuus Helmikuu 00 Helmikuu 00 9 Tammi kuu 00 Tammi kuu Huhtikuu 00 Huhtikuu 00 9 Tuotto Helmikuu 00 Helmikuu 00 9 Tammi kuu 00 9 Tammi kuu 009 Huhtikuu 00 9 Huhtikuu 00 9 Rahaksi muuttamisen helppous Helmikuu 00 Helmikuu Tammi kuu 00 9 Tammi kuu 009 Sijoituskohteen arvon vaihtelu Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu Huhtikuu 00 Verottomuus tai muut veroedut Huhtikuu 00 Helmikuu 00 Helmikuu Tammi kuu 00 Tammi kuu Huhtikuu 00 0 Huhtikuu 00 Sijoitusaika Helmikuu 00 Helmikuu 00 Tammi kuu 00 Tammi kuu % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa

12 Toukokuu 009. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Joka toisella suomalaisella on tällä hetkellä lainaa. Merkittävää muutosta tähän ei ole havaittavissa seitsemän viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista 0 prosentilla on jotain lainaa. Ikäryhmistä eniten lainaa on 9 -vuotiailla. Tähän ikäryhmään kuuluvilla prosentilla on lainaa. Osuus on pysynyt ennallaan sekä vuoden että kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Asuntolainaa on tällä hetkellä 0 prosentilla eli asuntovelallisia on noin, miljoonaa. Viimeisten kuuden vuoden aikana asuntovelallisten osuus on pysynyt lähes samalla tasolla. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin eniten ikävuoden jälkeen ja useimmin asuntolainaa on 9-9 -vuotiailla. Heistä 0 prosentilla on asuntolainaa. Osuus on pysynyt ennallaan tällä ikäryhmällä vuoteen 00 nähden. Asuntoluotollisten osuus laskee vähitellen 0 ikävuoden jälkeen. Ensimmäistä kertaa kysyttiin nyt myös sitä, onko asuntolaina otettu asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista 9 prosenttia ilmoitti ottaneensa lainan asunnon ostoa varten ja prosenttia ilmoitti käyttäneensä asuntolainan nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus lisääntyy iän myötä ja yli 0 -vuotiaista runsas 0 prosenttia on ottanut asuntolainan asunnon peruskorjaukseen. Peruskorjauslainaa ottaneista lähes kaksi kolmannesta on käyttänyt sen oman asunnon peruskorjaamiseen ja noin kolmannes on maksanut sillä pois asunto-osakeyhtiön huoneistokohtaisen lainan. Jonkin verran enemmän sitä on käytetty huoneistokohtaisen lainan poismaksuun pääkaupunkiseudulla. Merkittävä muutos on kulutusluotollisten osuuden vähentyminen viime vuoteen nähden. Kulutusluottoa on tällä hetkellä prosentilla väestöstä, kun vuosi sitten kulutusluottoa oli prosentilla. Nyt on siis palattu kymmenen vuoden takaiselle tasolle. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoa. Tyypillistä on, että kulutusluottoa ottavat erilaisiin hankintoihin asuntoluotollisia laajemmin eri-ikäiset. Merkillepantavaa on, että kulutusluotot ovat vähentyneet kauttaaltaan kaikenikäisillä. Keskimääräistä tavallisimpia kulutusluotot ovat 9 9 -vuotiailla. Tällä ikäryhmällä kulutusluotolliset ovat vähentyneet prosentista prosenttiin. Vastaavasti nuorten alle -vuotiaiden kulutusluotollisten osuus on laskenut prosentista 0 prosenttiin. Opintoluotollisten määrä on edelleen hienoisessa laskussa, kun nyt heitä on prosenttia vastanneista, vuonna 00 ja 00 osuus oli prosenttia ja vuonna 00 vastaavasti prosenttia. Eniten opintoluotollisia on 0 - -vuotiaissa. Heistä lähes joka viidennellä on opintolainaa. Opiskelijoista prosentilla on opintolainaa.

13 Toukokuu 009 Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? "Mitä seuraavista luotoista teillä on?" 0 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) kevät 999 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa Kuvio b. Asuntolainan käyttötarkoitus "Mihin tarkoitukseen asuntolainanne on otettu? Onko se otettu asunnon ostoon vai nykyisen asunnon peruskorjaukseen?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 009) Asunnon ostoon 9 Nykyisen asunnon peruskorjaamiseen Ei osaa sanoa

14 Toukokuu 009 Kuvio c. Asunnon peruskorjauslainan otto tarkoitus "Mitä varten nykyisen asunnon peruskorjauslaina on otettu?" % niistä, joilla on lainaa nykyisen asunnon peruskorjaamiseen (n=. 009) Omalla lainalla on maksettu asunto-osakeyhtiön huoneistokohtainen peruskorjauslaina pois Omaan asunnon peruskorjaamiseen Ei osaa sanoa Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Merkillepantavaa on se, että vaikka kaiken kaikkiaan kulutusluotollisten osuus on viime vuodesta laskenut, on pankin kulutusluottoa omaavien osuus pysynyt edellisvuoden tasolla, kun taas muiden kulutusluottojen käyttäjien määrä on laskenut viime vuodesta. Kuluttajat miettivät nyt ehkä luotonottoa ja luoton hintaa tarkemmin, mikä osoittaa kuluttajien rahankäytön järkevöitymistä tässä taloustilanteessa. Tällä hetkellä prosentilla on pankista otettua vakuudellista kulutusluottoa. Luotollista pankkitiliä ilmoittaa käyttävänsä yhdeksän prosenttia suomalaisista, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Kaupan kantaasiakaskorttiin liitettyjen luottojen, muiden luottokorttiluottojen sekä kaupan osamaksuluottojen osuus on myös laskenut viime kevään tasosta prosenttiyksiköllä. Noin kaksi prosenttia suomalaisista, kuten vuosi sitten, ilmoittaa ottaneensa pikavippiä vuoden aikana. Tämä on selvästi muuta väestöä yleisempää yksinäistalouksilla sekä 0 - -vuotiaiden keskuudessa, joista reilu viisi prosenttia on ottanut pikavippiä.

15 Toukokuu 009 Kuvio d. Kulutusluottomuodot "Onko tällä hetkellä jotain muuta lainaa kuin asuntolainaa?" "Onko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikavippiä?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kulutusluotto pankista Luotollinen pankkitili 9 Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty luotto tai kaupan tililuotto Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk Kaupan osamaksuluotto Jotain muuta luottoa Pikavippi Ottanut pikavippiä viimeisen vuoden aikana 0,0 0,0 0,0,0, kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 Kuvio e. Pikaluotot viimeisen kuukauden aikana "Oletteko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikaluottoa eli pikavippiä, siis lyhytaikaista esim. tekstiviestillä otettua luottoa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009), kyllä-osuudet,,,,0,, 0 Kaikki Alle 0 (n=) 0- (n=0) 9-9 (n=) 0-9 (n=) Yli 0 (n=9) vastaajan ikä, vuotta

16 Toukokuu 009 Lähes puolella (9 %) lainanottajista on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla, sillä viime keväänä säästöjä tai sijoituksia omaavien lainanottajien osuus oli 0 prosenttia. Vastaava osuus vuonna 00 oli prosenttia ja vuonna 00 vastaavasti prosenttia. Lainanottajat ovat myös keskimäärin muita hyvätuloisempia. Tyypillistä on, että asuntoluottoa omaavista monella on samanaikaisesti säästöjä tileillä tai moni on rahastosäästäjä tai osakesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Kuvio f. Säästöt ja sijoitukset sekä lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kaikki vuotta On säästöjä ja sijoituksia On lainaa Kuvio g. Lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" 0 % vastaajista (n=9 vuonna 009) Kaikki vuotta On asuntolainaa On jotain kulutusluottoa

17 Toukokuu 009. Luotonottosuunnitelmat Kaikkiaan yhdeksän prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana, kun vastaavasti vuosi sitten kymmenellä prosentilla oli luotonottoaikeita. Eniten luotonottoaikeita on 0 - -vuotiailla mutta tähän ikäryhmään kuuluvilla luotonottoaikeet ovat hienoisessa laskussa ja heistä 0 prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Luotonottoaikeita on keskimääräistä jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla asuvilla. Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa % vastaajista (n=9 vuonna 009) 9 "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista (n=9 vuonna 009) Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Muuta kulutusluottoa *) Opintolainaa kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 *) Muu kulutusluotto eli luotollinen pankkitili, kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty tililuotto tai kaupan tililuotto, muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk tai kaupan osamaksuluotto. Asuntoluottoa aikoo ottaa nyt viisi prosenttia suomalaisista. Osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 00 lähtien, tulos on vaihdellut prosentin välillä. Asuntoluotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän 0 -vuotiailla. Heistä prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Keskimääräistä enemmän asuntoluotonottoaikeita on myös lapsiperheillä ja pääkaupunkiseudulla asuvilla. Pääkaupunkiseudulla asuvista seitsemän prosenttia, kuten vuosi sitten, suunnittelee asuntolainan ottamista. Perheet, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, yhdeksän prosenttia suunnittelee asuntolainan ottoa. Heillä luotonottoaikeet ovat hienoisessa laskussa. Vuosi sitten heistä prosentilla oli asuntoluotonottoaikeita.

18 Toukokuu 009 Niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa, prosenttia käyttää sen asunnon ostoon ja yhdeksän prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa nykyisen asunnon peruskorjaamiseen. Peruskorjauslainaa aikovista % aikoo maksaa sillä pois asunto-osakeyhtiön huoneistokohtaisen lainan ja prosenttia aikoo käyttää sen oman asunnon peruskorjaamiseen. Kuvio b. Asuntolainan käyttötarkoitus "Aiotteko ottaa asuntolainaa...?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Asunnon ostoon Nykyisen asunnon peruskorjaamiseen 9 Ei osaa sanoa Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa kolme prosenttia kaikista vastaajista, kun osuus vuosi sitten oli neljä prosenttia. Yksi prosentti kaikista vastaajista, kuten viime vuonnakin, aikoo ottaa jotain muuta kulutusluottoa. Aikeet opintolainanottoon ovat kaiken kaikkiaan viimeisten vuosien aikana pysyneet alhaalla, mikä näkyy myös toteutuneessa kehityksessä.. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Viime vuoden aikana asuntolainansa korkoa kilpailuttaneiden osuus on pysynyt lähes ennallaan. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana. Asuntoluotollisista - vuotta sitten kilpailuttaneiden osuus on laskenut viime vuoden prosentista nykyiseen kahdeksaan prosenttiin ja tätä pidempi aika on kulunut prosentilla asuntovelallisista. Lähes kaksi kolmasosaa, kuten vuosi sitten, ilmoitti, ettei ole lainkaan kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet asuntolainansa korkoa eri pankeissa muita useammin.

19 Toukokuu 009 Kuvio. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 009) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten Ei lainkaan koko laina-aikana Ei osaa sanoa kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan vai myös muista pankeista. Pelkästään omasta pääpankistaan kysyvien osuus on lähes viimevuotisella tasolla. Niiden osuus, jotka aikovat kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan, on laskenut selvästi viime kevään tasosta. Nyt näitä kilpailuttajia on alle kolmannes (0 %), vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Joka kuudes aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja kahdeksan prosenttia puhelimitse. Kuvio a. Lainatarjousten pyytäminen pankeilta "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Yhdestä, pääpankistaan Yhdestä, ei-pääpankistaan Kahdesta pankista Useammasta pankista Ei osaa sanoa 9 Ei aio kysyä lainatarjousta kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009

20 Toukokuu 009 Kuvio b. Lainatarjousten pyytämistapa pankeilta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekö lainatarjousta.?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=9 vuonna 009) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa Internetin kautta Puhelimitse Ei osaa sanoa Asuntolainan laina-ajat Myös tällä kertaa kysyttiin asuntolainan alkuperäistä takaisinmaksuaikaa niiltä, jotka olivat ottaneet asuntolainansa viimeisimmän kahden vuoden aikana. Tällaisia lainanottajia on kolmannes tutkimuksessa mukana olevista asuntoluotollisista. Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat nousseet vuodesta 99 merkittävästi eli vuodesta 9 vuoteen. Nyt kasvu on kuitenkin tasaantunut. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 9 vuotta, mikä se oli myös viime keväänä. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on joko 0 tai vuotta. Vuoden takaisen tutkimuksen mukaan tyypillisin laina-aika oli vuotta. Keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat asuntolainoissa sitä pitempiä, mitä suurempia otetut asuntolainat ovat ja mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Ensiasunnon ostajien lainat ovat asunnon vaihtajien lainoja keskimäärin hiukan pitempiä. Ensiasunnon ostajien keskimääräinen laina-aika on noin 9 vuotta, kun taas asunnon vaihtajien laina-aika on keskimäärin vuotta. Samoin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hintataso ja näin myös otetut lainat ovat muuta maata suuremmat, ovat asuntolainojen takaisinmaksuajat keskimäärin muuta maata jonkin verran pitemmät. Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen asuntolainojen takaisinmaksuaika on 9 vuotta kun taas muualla Suomessa keskiarvo on vuotta.

21 Toukokuu 009 Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika lainan suuruuden mukaan 009 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Asuntolaina otettu viimeisen vuoden aikana (n=9 vuonna 009) 0 Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta Kaikki Alle Lainamäärä, euroa Yli Kuvio b. Asuntolainojen takaisinmaksuajat tammikuu 009 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta -9 vuotta vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=9 v. 009) 9 0, 0 0 0

22 Toukokuu 009 Kuvio c. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta -9 vuotta vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta -9 vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika 9 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) 0, Kuvio d. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00)) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta - vuotta vuotta 0 0 vuotta 0 0 0

23 Toukokuu 009 Kuvio e. Asuntolainojen takaisinmaksuajat huhtikuu 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta - vuotta vuotta 0 vuotta vuotta Kuvio f. Asuntolainojen takaisinmaksuajat vuonna 99 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 99) - v uo t t a 9-9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 0 vuotta

24 Toukokuu 009. Lainamäärät Keskimääräiset asuntolainamäärät ovat haastattelututkimuksen mukaan nousseet koko tämän vuosikymmenen ajan ja kasvu on jatkunut edelleen myös viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet ja myös laina-ajat pitkällä aikajänteellä pidentyneet. Niillä henkilöillä, joilla on asuntolainaa, on sitä tällä hetkellä keskimäärin 00 euroa. Vastaavasti vuosi sitten määrä oli 00 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla asuntolainamäärät ovat muuta maata suuremmat eli keskimäärin euroa. Keskimääräiset lainamäärät ovat myös pääkaupunkiseudulla kasvaneet, sillä vuosi sitten määrä oli 9 00 euroa. Suurimmat asuntolainat ovat perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia sekä talouksilla, joilla talouden bruttovuositulot ovat yli euroa. Perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia, keskimääräinen asuntolainan määrä on 00 euroa. Lainamäärä tällä ryhmällä on pysynyt ennallaan, kun taas muun elinvaiheen omaavilla talouksilla lainamäärät ovat nyt viimevuotista jonkin verran suuremmat ja näin elinvaiheittaiset erot ovat vuoden sisällä hieman kaventuneet. Talouksilla, joilla bruttovuositulot ovat yli euroa, asuntolainan määrä on keskimäärin 9 00 euroa. Ikäryhmistä asuntolainaa on eniten vuotiailla, euroa, jonka jälkeen lainamäärä alkaa ikäryhmittäin vähitellen laskea. Myös ikäryhmittäiset erot asuntolainan määrässä ovat kaventuneet viime vuodesta. Kuvio a. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niistä, joilla on asuntolainaa n=) "Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä tällä hetkellä?" On asuntolainaa (n= vuonna 009) euroa kevät 999 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 syksy 00 kevät 00 kevät 00 kevät 00 kevät 009 Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on vuoden sisällä edelleen kasvanut. Kun nyt yli euroa asuntolainaa on prosentilla, oli osuus vuosi sitten prosenttia ja kaksi vuotta sitten prosenttia. Yli euroa asuntolainaa on yli prosentilla asuntolainaa omaavista, osuuden ollessa vuosi sitten, prosenttia ja kaksi vuotta sitten, prosenttia. Myös kulutusluottojen määrät ovat nousseet viime keväästä. Kun vuosi sitten kulutusluottoa oli keskimäärin 0 euroa, on keskimääräinen summa nyt 9 00 euroa. Myös pankista otettujen vakuudellisten kulutusluottojen määrät ovat nousseet viime kevääseen nähden 9 0 eurosta 00 euroon. 0

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Senioritutkimus

Senioritutkimus .. Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet.

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 Koko maan tulokset Toukokuu 2006 OP-sijoittajabarometri 1/2006 Johdanto Arviot talous- ja markkinatilanteesta Markkinatilanteen kokeminen Oma eläketurva eläkeaikana verrattuna

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

1. Yhtiö on ostanut tammikuun alussa konttorikalusteita 200 eurolla. Lasku on maksettu pankkitililtä.

1. Yhtiö on ostanut tammikuun alussa konttorikalusteita 200 eurolla. Lasku on maksettu pankkitililtä. HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ SÄÄSTÖ PÄIVÄKIRJA 1.1. 31.12.2011 1. Yhtiö on ostanut tammikuun alussa konttorikalusteita 200 eurolla. Lasku on maksettu pankkitililtä. 2. Edellisen vuoden vuokrasaamiset 4.000

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoite ja menetelmät

Tutkimuksen tavoite ja menetelmät VAKUUTUSTUTKIMUS 2016 Vakuutustutkimus on seurantatutkimus suomalaisten asennoitumisesta vakuuttamiseen ja vakuutusyhtiöihin. Tutkimusta on tehty säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. 30.11.2016 VAKUUTUSTUTKIMUS

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016

Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016 Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016. Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva

Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016. Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Henkivakuutus osana perintösuunnittelua Mihin henkivakuutusta tarvitaan? VERO 2016 Paula Salonen toimitusjohtaja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva Henkivakuutus pahan päivän varalle kattamaan äkillisen

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24% Lehdistötiedote 18.4.2012 Kuvio 1. Puolet sijoittajista ilmoittaa kokevansa stressiä säästöjensä ajattelemisesta Minkä verran säästöjesi sijoittamiseen liittyvät ajatukset aiheuttavat sinulle stressiä?

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT

TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT 1 (8) TAMMI-KESÄKUUN 2009 SOSIAALIPÄIVYSTYSTILASTOT Maakunnan sosiaalipäivystyksiin tulleita päivystystapahtumia on ollut tammi-kesäkuun 2009 välisenä aikana noin 10 % vähemmän viime vuoden vastaavaan

Lisätiedot

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla.

Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. Asunto Oy Vantaan Kaneli Tikkurilantie 35,01370 Vantaa Asunto Oy Vantaan Kaneli sijaitsee omalla tontilla. MYYNTIHINTALUETTELO pvm 26.1.2015 Hinnat voimassa toistaiseksi Päivitetty 4.1.2016 Huoneisto tyyppi

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Sijoitusbarometri

Sijoitusbarometri Sijoitusbarometri 2011 23.8.2011 Copyright TNS 2011 Sisällys sivu Taustaa 3 Tutkimuslomake ja taustajakaumat 4 Yhteenveto 8 Tulokset 10 Taustaa Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tavoite on kartoittaa kuluttajien

Lisätiedot