SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012"

Transkriptio

1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0

2 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE... SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Säästö- ja sijoitusaikeet.... Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit... LUOTONOTTO.... Nykyiset luottomuodot.... Luotonottosuunnitelmat.... Miten kysyisi asuntolainatarjousta.... Asuntolainan laina-ajat.... Lainamäärät.... Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät.... Lainan osuus asunnon rahoituksesta.... Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista.... Lainojen maksusuunnitelmien muutokset... TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN.... Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin.... Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin.... Asuntolainan korkosidonnaisuus ja lyhennystapa.... Varautuminen mahdolliseen koron nousuun.... Lainaan liitetty korkokatto.... Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset... MAKSAMINEN.... Internetin käyttö yleensä.... Laskunmaksutavat.... E-laskupalvelut.... Päivittäistavaraostosten maksaminen...

3 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT YHTEENVETO Tuloksissa näkyy kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Haastatteluajankohtana talouden epävarmuudesta huolimatta on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Kuluttajien hyvänä pysynyt rahatilanne ja alhainen korkotaso on pitänyt yllä luotonkysyntää. Mahdolliseen korkojen nousuun varaudutaan säästämällä. Vaikka raha-asioiden suunnittelujänne näyttää lyhentyneen vuoden takaisesta, silti lähes puolet suomalaisista suunnittelee rahankäyttöään vähintään puolen vuoden tähtäimellä. Myös menoja seurataan, kaksi kolmannesta säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Vain kuusi prosenttia ei seuraa omia menojaan lainkaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää hieman vuoden takaista paremmalta. Suurimmalla osalla, eli lähes 0 prosentilla, tulot ovat suuremmat kuin menot. Reilun kolmanneksen tulot ja menot ovat yhtä suuret. Tulot ovat menoja pienemmät seitsemällä prosentilla ja prosentti joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Osuudet ovat viime kevään tasolla. Kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on noussut viime vuodesta etenkin nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on hieman vähentynyt, eli varoja sijoitetaan harvemmin useaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös säästö- ja sijoitusaikeissa ja vaikka säästämisaikeet ovatkin lisääntyneet, ei vielä olla vuosien 00 ja 00 tasolla. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Tilisäästäminen on myös suosituin tuleva säästämismuoto. Sen sijaan osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on hieman laskenut viime keväästä. PStuotteisiin säästäminen ei ole edelleenkään lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut selvästi muutamien aiempien vuosien tasostaan. Lainanoton riskien hallinnan voidaan arvioida olevan edelleen melko vakaalla pohjalla. Monella lainanottajalla on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia, ja osuus on jatkanut viime vuosien hienoista nousuaan. Säästöt toimivat tällöin hyvänä talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Tällä hetkellä runsaalla puolella eli prosentilla suomalaisista on lainaa. Kaikkiaan luotollisten osuus on hieman noussut viime kevään tasosta. Samoin asuntovelallisten osuus on noussut viime vuodesta. Valtaosa eli prosenttia on ottanut asuntolainansa vakituisen asunnon ostoon, loput joko asunnon peruskorjaukseen, vapaa-ajan- tai sijoitusasunnon ostoon tai pienempiin remontteihin. Kulutusluotollisten osuus on noussut vuoden takaisesta. Tavallisin kulutusluottomuoto on pankista otettu kulutusluotto, jonka osuus on noussut hivenen viime vuodesta.

4 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Useimmiten suomalaisilla on vain yksi kulutusluotto kerrallaan ja yhden kulutusluoton omaavien osuus on noussut edelleen. Kaksi kulutusluottoa on nyt joka kuudennella, vuonna 00 lähes joka kolmannella. Kolme tai useampia kulutusluottoja on kahdeksalla prosentilla, kun vuonna 00 niitä oli kasautunut enemmän kuin joka kuudennelle. Luotonottoaikeet ovat hieman lisääntyneet vuoden takaisesta. Nyt yhdeksän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa uutta luottoa seuraavien kuukauden aikana. Alhaalla pysynyt korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahatilanne lisäävät luotonottohalukkuutta. Pankin konttorissa käyminen on suomalaisille tyypillisin ensimmäisen yhteydenoton tapa asuntolainaa haettaessa, toiseksi suosituinta on pankkiin soittaminen. Vaikka Internetin tai sähköpostin kautta ensimmäisen kontaktin ottavien osuus on kasvanut hieman, on näiden yhteydenottotapojen osuus vieläkin suhteellisen pieni. Asuntolainanottoaikeissa olevilla sähköisten yhteydenottotapojen osuus nousee selvästi suuremmaksi. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pysynyt edelleen alle vuodessa (, vuotta), laskien hienokseltaan viime keväästä. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet viime keväästä viidellä prosentilla. Kasvua on eniten yli euron lainojen osuudessa. Taustalla on nousujohteinen asuntojen hintakehitys. Asunnon oston lainaosuus on noussut hienokseltaan viime vuodesta. Keskimäärin prosenttia asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo vuodesta 00 lähtien, vaikka asuntolainojen keskikoko onkin tänä aikana kasvanut. Lainan korkomenoja on laskenut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso. Valtaosa eli kolme neljäsosaa lainanottajista on maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaisesti. Hitaammin maksaneiden osuus on pysynyt ennallaan, mutta lainaansa nopeammin maksaneiden osuus on noussut hieman. Maksusuunnitelman lykkääntymiseen ovat syynä useimmiten oman talouden ja elämäntilanteen muutokset sekä työllisyyteen vaikuttavat seikat. Muita syinä mainittiin muun muassa ylimääräiset kulut, opiskelu tai lyhennysvapaiden jaksojen käyttäminen eli on yleensäkin haluttu väljyyttä maksuohjelmaan. Lyhennysvapaita jaksoja lainan takaisin maksussa on käyttänyt prosenttia lainaa omaavista. Niitä hyödyntävät eri tuloluokkiin kuuluvat. Omaa taloudellista tilannetta uhkaavien riskien kokeminen on pysynyt ennallaan. Vaikka työttömyyden ja lomautukset uhkana kokevien osuus on edelleen laskenut, nuoret (etenkin 0- -vuotiaat) kokevat edelleen muita useammin työttömyyden ja lomautusten uhkaa. Oman talouden riskeihin varaudutaan aiempaa useammin säästämällä. Asuntolainaan liittyvien riskien kokeminen on pysynyt viime kevään tasolla. Korkojen nousu nähdään uhkana selvästi viimekeväistä harvemmin. Viimekeväistä useampi näkee työttömyyden, lomautukset tai työasiat asuntolainaansa liittyvänä riskinä, mutta kuitenkaan ei olla lähelläkään vuoden 00 tasoa. Talouskriisin myötä entistä useampi näkee yleismaailmallisen tilanteen tai taantuman asuntolainaansa liittyvänä riskinä. Useimmat varautuvat edelleen säästöillä ja omaa talouttaan suunnittelemalla. Moni kertoo riskejä huomioidun jo pankissa lainaa otettaessa. Tämä antaa hyvän pelivaran lainaan mahdollisesti liittyvien riskien varalta.

5 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Vaikka korkojen nousu nähdäänkin uhkana entistä harvemmin, yhä useammat ovat varautuneet koron mahdolliseen nousuun etenkin säästämällä tai huomioimalla koron nousun jo lainaa hakiessa tai kohtuullisella kuukausierällä. Entistä useammin koron nousuun ovat varautuneet ne, joilla on suurimmat asuntolainat. Korkokaton suosio on lisääntynyt selvästi, ja lainaturvavakuutustenkin suosio on palannut pitkäaikaiselle tasolleen. Kolmella neljästä asuntovelallisesta on koko lainassaan vaihtuva korko, joka kymmenes asuntolaina on kokonaan sidottu kiinteään korkoon ja kahdeksalla prosentilla osa lainasta vaihtuva- ja osa kiinteäkorkoista. Osuudet olivat samat vuosi sitten. Asuntolainoista suurin osa eli runsas 0 prosenttia on tasaerälainoja ja vajaa 0 prosenttia on annuiteettilainoja. Annuiteettilainojen suosio näyttää kasvaneen, erityisesti viimeisen vuoden aikana lainaa ottaneilla. Verkkopankissa maksaminen on ylivoimaisesti tavallisin laskunmaksutapa, osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Maksupalvelukuorta käyttävien osuus on noussut hieman vuodentakaisesta, erityisesti iäkkäimmillä. Laskunmaksuautomaatilla maksaminen on automaattien vähentymisen myötä edelleen hieman laskenut. Verkkopankkia käytetään yleisimmin tietokoneelta, mutta matkapuhelinkäytön osuus on kasvamassa älypuhelinten yleistyessä. E-laskupalvelujen käyttö on jatkanut kasvuaan. E-laskupalveluiden käytön kasvu on ollut suhteessa suurinta 0- -vuotiaiden verkkopankissa maksavien keskuudessa. Myös e- laskujen tunnettuus on edelleen lisääntynyt, nyt vain kymmenys suomalaisista ei tiedä e- laskusta mitään. Visa Electronilla ja pankkikortilla maksaminen on jatkanut yleistymistään, kun taas yleisluottokortin käyttö tavallisimpana päivittäistavaroiden maksutapana on hieman laskenut. Käteismaksaminen on pysynyt viime kevään tasolla.

6 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta lähtien - vuoden välein. Vuosina tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella kysyttiin uusina kysymyksinä muun muassa lyhennysvapaiden jaksojen käyttämistä lainan takaisinmaksussa, pankkiasioiden hoitamisen muuttumista parin viimeisen vuoden aikana sekä omien menojen seuraamista. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty vastaavana ajankohtana vuonna 0.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammi-helmikuussa 0. Tällöin haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Viime vuonna, jolloin edellisen tutkimuksen haastattelut tehtiin, oli yleinen taloustilanne paranemassa. Sen jälkeen viime kesänä ja syksynä talouskriisin myötä talouden epävarmuus kasvoi ja se näkyi myös kuluttajien talousluottamuksen laskuna. Tämän tutkimuksen haastattelujen aikaan, alkuvuonna, taloudessa on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Tutkimuksen mukaan kuluttajien rahatilanne on pysynyt hyvänä, mikä yhdessä alhaisen korkotason kanssa on pitänyt yllä luotonkysyntää. Mahdolliseen korkojen nousuun varaudutaan säästämällä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.

7 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Reilu puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan, ja osuus on hieman kasvanut kevääseen 0 verrattuna. Pitemmän tähtäimen suunnittelijoita eli vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelevia on prosenttia suomalaisista, mikä puolestaan on hieman vähemmän kuin viime keväänä. Suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa ei kuitenkaan ole kokonaisuutena vähentynyt viime kevääseen verrattuna, sillä raha-asioitaan jonkinlaisella tähtäimellä suunnittelevien osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna. Pitkällä tähtäimellä raha-asioitaan suunnittelevien osuus kasvaa iän myötä ja jo - - vuotiaista kolmannes suunnittelee talouttaan vähintään puoleksi vuodeksi. Nuoret suunnittelevat talouttaan merkitsevästi lyhyemmällä syklillä kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat: alle -vuotiaista yli puolet suunnittelee raha-asioitaan korkeintaan kolmen kuukauden aikavälillä. Alle -vuotiaista reilu viidennes ei vielä suunnittele raha-asioitaan lainkaan, mutta osuus on nyt hieman alempi kuin vuosi sitten. Raha-asioiden suunnittelu vähenee iän noustessa yli 0 vuoden. Yli 0-vuotiaista reilu neljännes ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan ja osuus on kasvanut vuoden takaisesta. Lainaa omaavilla suunnittelujänne on luonnollisesti keskimääräistä pitempi. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % vastaajista (n= vuonna 0) Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa

8 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" Kaikki - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat % vastaajista (n= vuonna 0) % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Max kk - kk - kk - kk - vuotta Ei suunnittele lainkaan Vastaajien nykyistä rahatilannetta selvitettiin kysymällä, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää tämän tutkimuksen mukaan hieman vuoden takaista paremmalta. Suurimmalla osalla, eli lähes 0 prosentilla vastaajista tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön. Reilulla kolmanneksella tulot ja menot ovat yhtä suuret kuten vuosi sittenkin, ja niiden osuus, joilla tulot ovat menoja pienemmät, on niin ikään viimekeväisellä tasolla. Tälläkin kertaa tästä joukosta suurin osa selviää säästöillään (osuus kokonaistuloksesta kuusi prosenttia), ja vain prosentti suomalaisista joutuu ottamaan lainaa menojensa kattamiseen. Tuloksessa on ikäryhmittäisiä eroja. Tulot ovat menoja suuremmat keskimääräistä useammin 0- -vuotiailla ja 0- -vuotiailla, kun taas alle -vuotiaissa on heitä keskimääräistä vähemmän. Kaikki tulot menevät kulutukseen keskimääräistä useammin alle 0-vuotiailla ja kaikki alle -vuotiaat käyttävät muita useammin säästöjään menojensa rahoittamiseen. Ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen ottavia on edelleen keskimääräistä enemmän 0- -vuotiaissa. Pelkän peruskoulutuksen saaneiden, opiskelijoiden sekä työttömien ja lomautettujen keskuudessa on keskimääräistä enemmän niitä, joiden tulot ja menot ovat yhtä suuret. Niitä, jotka käyttävät säästöjään menojensa kattamiseen, on niin ikään työttömien ja lomautettujen sekä opiskelijoiden keskuudessa. Elinvaiheittain tarkasteltuna tulot ovat menoja suuremmat etenkin pareilla, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, mutta myös perheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Yksinään asuvat puolestaan käyttävät muita useammin säästöjään tai ottavat ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen.

9 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % vastaajista (n= vuonna 0) Tänä vuonna kysyttiin uutena kysymyksenä seuraavatko vastaajat omia menojaan jollakin tavalla. Kaksi kolmesta suomalaisesta, kertoo seuraavansa omia menojaan säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Vain kuusi prosenttia ei seuraa menojaan lainkaan. Kuvio a. Omien menojen seuraaminen "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % vastaajista (n= vuonna 0) Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa

10 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Omia menojaan säännöllisesti seuraavien osuus nousee iän myötä ja on keskimääräistä suurempaa vuotta täyttäneiden keskuudessa. Alle -vuotiailla omien menojen säännöllinen seuraaminen on keskimääräistä vähäisempää. Nuoret seuraavat menojaan enemmänkin satunnaisesti. Sen sijaan luonnollisestikin niillä, joilla on asuntolainaa ja velanhoitomenot keskimääräistä suuremmat, omien menojen säännöllinen seuraaminen on tavallisempaa. Niin ikään keskimääräistä suurempi osuus niistä, jotka suunnittelevat rahaasioitaan pitemmällä, vähintään puolen vuoden tähtäimellä, seuraa menojaan säännöllisesti. Kuvio b. Omien menojen seuraaminen ikäryhmittäin "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki - -vuotiaat 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat vuotiaat 0 - -vuotiaat 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa

11 0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt edelleen vahvana. Säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuonna 00 ja nousi koko ajan kevääseen 00 saakka. Tänä aikana myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet. Tällä hetkellä prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen, ja osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä keväästä 0. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on kuitenkin hieman vähentynyt, eli säästäjät ja sijoittajat ovat viimevuotista hieman harvemmin sijoittaneet varojaan useampaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien osuus edustaa lähes, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on noussut selvimmin nuorten, - -vuotiaiden ja toisaalta ikäihmisten, 0- vuotiaiden, keskuudessa. Sen sijaan 0- -vuotiailla säästäjien osuus on laskenut prosentista prosenttiin. Säästäminen on - luonnollisesti - yleisempää ylemmissä tuloluokissa kuin alemmissa. Ammatti- ja koulutustaustalla on vaikutusta säästämiseen: työväestön, opiskelijoiden ja koululaisten sekä työttömien tai lomautettujen keskuudessa säästäjiä on keskimääräistä vähemmän ja ylemmissä toimihenkilöissä ja johtavassa asemassa olevissa taas enemmän sekä korkeammin koulutettujen joukossa enemmän kuin pelkän peruskoulutuksen saaneissa. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Erilaisille säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus on noussut viime kevään tasosta kolmella prosenttiyksiköllä prosenttiin. Käyttötilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto ja lähes kolmannes ilmoitti säästöjensä olevan käyttötilillä. Sen sijaan osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on hieman laskenut viime keväästä. Rahastosäästäminen on kuitenkin edelleen pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto. Nyt prosenttia ilmoitti säästävänsä rahastoihin ja vastaavasti prosentilla on säästöjä ja sijoituksia pörssiosakkeissa. Molemmat osuudet ovat kaksi prosenttiyksikköä alempia kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäviä on tällä hetkellä 0 prosenttia, osuus on myös laskenut kahdella prosenttiyksiköllä viime keväästä. Pitkäaikaisen säästämisen PStuotteisiin säästäminen ei ole edelleenkään lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Sen osuus sijoituskohteena on sama kuin viime keväänä, kaksi prosenttia. Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin säästää tällä hetkellä viisi prosenttia suomalaisista ja osuus on laskenut vähitellen vuodesta 00 lähtien. Sen sijaan sijoitusasunnon suosio sijoituskohteena on pysynyt vakaana, eli kuudessa prosentissa, mihin se nousi jo vuonna 00.

12 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" On säästöjä tai sijoituksia MISSÄ KOHTEISSA ON SÄÄSTÖJÄ/SIJOITUKSIA % vastaajista (n= vuonna 0) Käyttötilillä (esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa PS-tuotteissa 0 Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa

13 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tilisäästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto, mutta tileille säästävien osuus kasvaa iän karttuessa. Tilisäästäjiä on eniten yli 0-vuotiaissa, ja 0- -vuotiaiden ikäryhmässä säästö- ja sijoitustilisäästäjien osuus on myös noussut viime kevääseen verrattuna, yli 0 prosenttiyksiköllä. Sekä rahastosäästäminen että osakesäästäminen yleistyvät selvästi vasta ikävuoden jälkeen. Rahastosäästäjiä on eniten - -vuotiaiden ryhmässä, kun taas osakesäästämisen osuus on korkeimmillaan vasta 0- -vuotiailla. Rahastosäästäjien osuus on laskenut viime kevääseen verrattuna eniten 0- ja 0- -vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan nuorissa, eli - -vuotiaissa, on nyt selvästi enemmän rahastosäästäjiä kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee vasta ikävuoden jälkeen ja eniten vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäjiä on - ja - -vuotiaiden keskuudessa. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus kasvaa sekin ikävuoden jälkeen, mutta osuus on suurimmillaan vasta 0- -vuotiaiden keskuudessa. Miehet ovat edelleen selvästi naisia kiinnostuneempia erityisesti osakesäästämisestä, mutta viime kevääseen verrattuna ero on hieman kaventunut. Naiset puolestaan säästävät edelleen miehiä useammin säästö- ja sijoitustileille. Rahastosäästäminen kiinnostaa yhtä lailla niin naisia kuin miehiäkin. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki vastaajan ikä, vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa

14 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Naiset ja miehet säästäjinä ja sijoittajina "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki Naiset Miehet Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa. Säästö- ja sijoitusaikeet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös säästö- ja sijoitusaikeissa. Nyt prosenttia suomalaisista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana. Osuus on noussut viime keväästä kolmella prosenttiyksiköllä, mutta vielä ei olla kuitenkaan vuosien 00 ja 00 tasolla. Sekä tämänhetkisen säästämisen että säästämisaikeiden kasvu kertovat osaltaan hyvästä rahatilanteesta, mutta myös halusta kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle epävarmassa taloustilanteessa. Myös Kuluttajabarometrin mukaan kotitaloudet pitävät säästämismahdollisuuksiaan hyvinä ja uskovat pystyvänsä säästämään. Eniten säästämisaikeet ovat viime keväästä nousseet 0- - vuotiailla nuorilla sekä --vuotilailla ikäihmisillä. Myös niistä suomalaisista, joilla on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, viimekeväistä hieman suurempi osuus aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on nyt prosenttia, kun se viime keväänä oli. Niin ikään uusien, säästämistä ja sijoittamista harkitsevien osuus on viimekeväistä hieman korkeampi. Nyt osuus on prosenttia ja nousua vuoden takaiseen on kaksi prosenttiyksikköä.

15 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio a. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko seuraavien kuukauden aikana säästää tai sijoittaa varoja? % vastaajista (n= vuonna 0) Aikoo säästää/sijoittaa Ei aio säästää/sijoittaa Ei osaa sanoa Säästö- ja sijoitustilille säästämisen kiinnostavuuden kasvu, mikä oli jo nähtävissä nykyisissä säästö- ja sijoituskohteissa, tulee selvästi esille myös tulevissa kohteissa. Säästö- ja sijoitustilit ovat edelleen selkeästi suosituin tuleva säästämiskohde ja niiden suosio on noussut viime vuodesta. Vastaajista prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästötai sijoitustileille. Käyttötilille säästäminen on myös edelleen toiseksi suosituin säästämismuoto, ja käyttötileille aikoo säästää prosenttia. Keväällä 0, kun säästämis- ja sijoitusaikeet olivat ylipäätään laskeneet, näkyi aikeiden lasku erityisesti juuri tilisäästämisessä. Säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus laski tuolloin kuudella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Rahasto- ja osakesäästämisen kiinnostavuus näyttää olevan hienoisessa laskussa. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on tällä hetkellä kahdeksassa prosentissa, laskua viime kevääseen prosenttiyksikön verran ja 00 kevääseen kaksi. Osakesäästämisen osuus on seitsemässä prosentissa, niin ikään prosenttiyksikön lasku viime kevääseen nähden. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan on jo usean vuoden ajan pysynyt vakaana, mutta nyt sen kiinnostavuus on hienoisessa laskussa, osuus on neljä prosenttia. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verovähennysoikeuden mahdollinen muuttaminen on ollut esillä julkisuudessa, mikä osaltaan on saattanut vaikuttaa niiden kiinnostavuuteen. Pitkäaikaisen säästämisen PS-tuotteisiin aikoo sijoittaa edelleen vain prosentti vastaajista. Niistä ei ole tullut aiempaa suositumpia tulevina sijoituskohteina kuten ei nykyisinäkään sijoituskohteina.

16 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Aiotut säästö- ja sijoituskohteet "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa? % vastaajista (n= vuonna 0) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin ja indeksilainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin PS-tuotteisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen Säästö- ja sijoitusaikeet ovat korkeimmillaan 0- -vuotiaiden keskuudessa. Heistä yli puolet aikoo säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana. Tässä ikäryhmässä - -vuotiaita kiinnostavat keskimääräistä enemmän sijoitusrahastot ja osakesijoittaminen. Näiden lisäksi 0- -vuotiaita kiinnostaa keskimääräistä enemmän myös säästö- ja sijoitustilisäästäminen. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset tulevina säästökohteina, kuten nykyisinäkin, kiinnostavat eniten - -vuotiaita. Heistä moni säästäisi myös rahastoihin.

17 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Säästö- ja sijoitustileille säästäminen on kasvattanut suosiotaan keskimääräistä enemmän etenkin - -vuotiaiden, mutta myös 0- -vuotiaiden keskuudessa. Osakesäästämisen suosio tulevana säästö- ja sijoituskohteena on puolestaan vähentynyt viimekeväiseen verrattuna keskimääräistä enemmän - -vuotiailla, rahastosäästämisen taas 0- sekä 0- -vuotiaiden keskuudessa. Edelleen yli puolet niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Säästäminen erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi on nyt noussut toiseksi yleisimmäksi säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitukseksi. Kulutustavaroita aikoo säästöillään hankkia joka neljäs vastaaja, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vuosi sitten toiseksi suosituin säästöjen käyttötarkoitus oli eläkeaikoja varten säästäminen, mutta nyt eläkeaikoja varten säästävien osuus on laskenut kuudella prosenttiyksiköllä 0 prosenttiin. Asunnon hankintaa varten säästävien osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten, ja on nyt prosenttia. Kuvia c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=0 v. 0)

18 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Vastaajan ikä vaikuttaa luonnollisesti säästöjen käyttötarkoitukseen. Asunnon hankintaa varten säästävät keskimääräistä merkitsevästi useammin alle -vuotiaat, kulutustavaroiden hankkimiseksi alle -vuotiaat ja etenkin alle -vuotiaat, - sekä 0- -vuotiaat eläkeaikoja varten ja yli 0-vuotiaat perinnöksi. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri-ikäiset ja eri tulotason omaavat suomalaiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että vararahastoa varten tai pahanpäivän varalle säästäjiä on keskimääräistä enemmän lainaa ja etenkin suurehkoja asuntolainoja omaavien keskuudessa. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle. Eri elinvaiheessa olevista yksin elävät säästävät useimmiten kulutustavaroiden hankkimiseksi, pikkulapsiperheet vararahastoksi tai pahanpäivän varalle, pariskunnat joiden lapset ovat muuttaneet kotoa eläkeaikoja varten tai perinnöksi kuten te myös eläkeläispariskunnat.. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja seuraavaksi eniten arvostetaan tälläkin kertaa sijoituskohteen riskittömyyttä, joka on ominaisuutena lähellä turvallisuutta. Sen jälkeen painotetaan vaivattomuutta. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut selvästi muutamien aiempien vuosien tasostaan. Verottomuuden tai muiden veroetujen merkitys valintakriteerinä on niin ikään laskenut pitempiaikaiselta tasoltaan, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien. Keskimääräistä selvästi enemmän verottomuutta tai muita veroetuja kuitenkin arvostavat edelleen - -vuotiaat. Vuonna 00 tutkimukseen mukaan otettujen uusien kriteerien, eettisyyden ja vastuullisuuden sekä ekologisuuden merkitys säästö- ja sijoituskohteen valinnassa jäi viime keväänä pienemmäksi kuin 00. Nyt kuitenkin molempien merkitys säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerinä on noussut. Eettisyys ja vastuullisuus näyttää olevan keskimääräistä tärkeämpää yli 0-vuotiaille, kolmannes heistä sanoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Ekologisuus ja ympäristöarvojen huomioiminen jää tälläkin kertaa toiseksi viimeiseksi kriteerien arvostuksessa, vaikka sen painoarvo onkin viimekeväistä suurempi. Eniten sekin merkitsee yli 0-vuotiaille, joista noin 0 prosenttia katsoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Vaikka sijoitusaikaa pidetään edelleen vähiten säästö- ja sijoituskohteen valintaan vaikuttavana kriteerinä, on senkin arvostus nyt hieman noussut tasosta, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien.

19 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio d. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 Sijoituskohteen riskittömyys Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Vaivattomuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Rahaksi muuttamisen helppous Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Tuotto Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Eettisyys, vastuullisuus Kevät 00 Kevät 0 Kevät Verottomuus tai muut veroedut Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Ekologisuus Kevät 00 Kevät 0 Kevät Sijoitusaika Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa

20 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä runsaalla puolella eli prosentilla suomalaisista on lainaa. Osuus on hieman noussut viime kevään tasosta. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista keskimäärin prosentilla on jotain lainaa. Osuus on kasvanut viime vuoden tilanteeseen nähden. Ikäryhmistä useimmin lainaa on - -vuotiailla: osuus prosenttia. Velallisia on myös keskimääräistä useammin hyvätuloisten, eli yli euroa vuodessa ansaitsevien keskuudessa, joista niin ikään prosentilla on lainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla suomalaisista. Asuntovelallisten osuus on jälleen noussut kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta, kuten tapahtui myös keväällä 0. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin ikävuoden jälkeen. Korkein asuntovelallisten osuus on - - vuotiaiden keskuudessa, prosenttia, vaikka osuus onkin laskenut jonkin verran viime keväästä. Sitä vastoin asuntovelallisten osuus on kasvanut viime vuoteen verrattuna sekä 0- että - -vuotiailla. Asuntovelallisten osuus kääntyy laskuun ikävuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten osuus on ollut laskussa kahtena viime vuotena, mutta nyt se on noussut prosenttiin. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana vuoden 00 prosentista. Erityyppisistä lainoista asuntolaina on tavallisimmin molempien nimissä. Tämän tutkimuksen mukaan prosentilla perheistä asuntolaina on molempien puolisoiden nimissä. Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä jotain lainaa tai luottoa? Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on? Mikäli teillä on yhteistä lainaa/luottoa puolisonne kanssa, ottakaa sekin huomioon. " 0 0 % vastaajista (n= vuonna 0) On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Senioritutkimus

Senioritutkimus .. Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet.

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 Koko maan tulokset Toukokuu 2006 OP-sijoittajabarometri 1/2006 Johdanto Arviot talous- ja markkinatilanteesta Markkinatilanteen kokeminen Oma eläketurva eläkeaikana verrattuna

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016

Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016 Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI

VAALIPUNTARI KOKO SUOMI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ

VAALIPUNTARI JYVÄSKYLÄ VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 97 00 ja odotukset vuodelle 01 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri on kuukausittainen

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa

Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat tekijät matkapuhelinta hankittaessa MIIKA MANNINEN VALVOJA: DOS. KALEVI KILKKI 22.9.2016 ESPOO Sisältö - Työn tausta ja motivaatio - Tutkimusaineisto ja -menetelmät

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2010

Velkaantumistilasto 2010 Tulot ja kulutus 2012 Velkaantumistilasto 2010 Velat kasvoivat tuloja enemmän vuonna 2010 Asuntokuntien velat ovat vuosikymmenen aikana kasvaneet selvästi nopeammin kuin tulot. Vuonna 2010 velallisten

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24% Lehdistötiedote 18.4.2012 Kuvio 1. Puolet sijoittajista ilmoittaa kokevansa stressiä säästöjensä ajattelemisesta Minkä verran säästöjesi sijoittamiseen liittyvät ajatukset aiheuttavat sinulle stressiä?

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Sijoitusbarometri

Sijoitusbarometri Sijoitusbarometri 2011 23.8.2011 Copyright TNS 2011 Sisällys sivu Taustaa 3 Tutkimuslomake ja taustajakaumat 4 Yhteenveto 8 Tulokset 10 Taustaa Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tavoite on kartoittaa kuluttajien

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 000 ja odotukset vuodelle 001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen

Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoittaisinko indeksilainaan, rahastoon vai sijoitussidonnaiseen vakuutukseen Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Paula Kirppu ja Tero Oikarinen Esityksen sisältö Yleiskatsaus sijoitustuotteiden markkinoihin

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot