SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012
|
|
- Sanna Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0
2 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE... SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Säästö- ja sijoitusaikeet.... Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit... LUOTONOTTO.... Nykyiset luottomuodot.... Luotonottosuunnitelmat.... Miten kysyisi asuntolainatarjousta.... Asuntolainan laina-ajat.... Lainamäärät.... Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät.... Lainan osuus asunnon rahoituksesta.... Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista.... Lainojen maksusuunnitelmien muutokset... TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN.... Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin.... Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin.... Asuntolainan korkosidonnaisuus ja lyhennystapa.... Varautuminen mahdolliseen koron nousuun.... Lainaan liitetty korkokatto.... Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset... MAKSAMINEN.... Internetin käyttö yleensä.... Laskunmaksutavat.... E-laskupalvelut.... Päivittäistavaraostosten maksaminen...
3 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT YHTEENVETO Tuloksissa näkyy kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Haastatteluajankohtana talouden epävarmuudesta huolimatta on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Kuluttajien hyvänä pysynyt rahatilanne ja alhainen korkotaso on pitänyt yllä luotonkysyntää. Mahdolliseen korkojen nousuun varaudutaan säästämällä. Vaikka raha-asioiden suunnittelujänne näyttää lyhentyneen vuoden takaisesta, silti lähes puolet suomalaisista suunnittelee rahankäyttöään vähintään puolen vuoden tähtäimellä. Myös menoja seurataan, kaksi kolmannesta säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Vain kuusi prosenttia ei seuraa omia menojaan lainkaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää hieman vuoden takaista paremmalta. Suurimmalla osalla, eli lähes 0 prosentilla, tulot ovat suuremmat kuin menot. Reilun kolmanneksen tulot ja menot ovat yhtä suuret. Tulot ovat menoja pienemmät seitsemällä prosentilla ja prosentti joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Osuudet ovat viime kevään tasolla. Kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on noussut viime vuodesta etenkin nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on hieman vähentynyt, eli varoja sijoitetaan harvemmin useaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös säästö- ja sijoitusaikeissa ja vaikka säästämisaikeet ovatkin lisääntyneet, ei vielä olla vuosien 00 ja 00 tasolla. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Tilisäästäminen on myös suosituin tuleva säästämismuoto. Sen sijaan osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on hieman laskenut viime keväästä. PStuotteisiin säästäminen ei ole edelleenkään lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut selvästi muutamien aiempien vuosien tasostaan. Lainanoton riskien hallinnan voidaan arvioida olevan edelleen melko vakaalla pohjalla. Monella lainanottajalla on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia, ja osuus on jatkanut viime vuosien hienoista nousuaan. Säästöt toimivat tällöin hyvänä talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Tällä hetkellä runsaalla puolella eli prosentilla suomalaisista on lainaa. Kaikkiaan luotollisten osuus on hieman noussut viime kevään tasosta. Samoin asuntovelallisten osuus on noussut viime vuodesta. Valtaosa eli prosenttia on ottanut asuntolainansa vakituisen asunnon ostoon, loput joko asunnon peruskorjaukseen, vapaa-ajan- tai sijoitusasunnon ostoon tai pienempiin remontteihin. Kulutusluotollisten osuus on noussut vuoden takaisesta. Tavallisin kulutusluottomuoto on pankista otettu kulutusluotto, jonka osuus on noussut hivenen viime vuodesta.
4 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Useimmiten suomalaisilla on vain yksi kulutusluotto kerrallaan ja yhden kulutusluoton omaavien osuus on noussut edelleen. Kaksi kulutusluottoa on nyt joka kuudennella, vuonna 00 lähes joka kolmannella. Kolme tai useampia kulutusluottoja on kahdeksalla prosentilla, kun vuonna 00 niitä oli kasautunut enemmän kuin joka kuudennelle. Luotonottoaikeet ovat hieman lisääntyneet vuoden takaisesta. Nyt yhdeksän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa uutta luottoa seuraavien kuukauden aikana. Alhaalla pysynyt korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahatilanne lisäävät luotonottohalukkuutta. Pankin konttorissa käyminen on suomalaisille tyypillisin ensimmäisen yhteydenoton tapa asuntolainaa haettaessa, toiseksi suosituinta on pankkiin soittaminen. Vaikka Internetin tai sähköpostin kautta ensimmäisen kontaktin ottavien osuus on kasvanut hieman, on näiden yhteydenottotapojen osuus vieläkin suhteellisen pieni. Asuntolainanottoaikeissa olevilla sähköisten yhteydenottotapojen osuus nousee selvästi suuremmaksi. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pysynyt edelleen alle vuodessa (, vuotta), laskien hienokseltaan viime keväästä. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet viime keväästä viidellä prosentilla. Kasvua on eniten yli euron lainojen osuudessa. Taustalla on nousujohteinen asuntojen hintakehitys. Asunnon oston lainaosuus on noussut hienokseltaan viime vuodesta. Keskimäärin prosenttia asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo vuodesta 00 lähtien, vaikka asuntolainojen keskikoko onkin tänä aikana kasvanut. Lainan korkomenoja on laskenut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso. Valtaosa eli kolme neljäsosaa lainanottajista on maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaisesti. Hitaammin maksaneiden osuus on pysynyt ennallaan, mutta lainaansa nopeammin maksaneiden osuus on noussut hieman. Maksusuunnitelman lykkääntymiseen ovat syynä useimmiten oman talouden ja elämäntilanteen muutokset sekä työllisyyteen vaikuttavat seikat. Muita syinä mainittiin muun muassa ylimääräiset kulut, opiskelu tai lyhennysvapaiden jaksojen käyttäminen eli on yleensäkin haluttu väljyyttä maksuohjelmaan. Lyhennysvapaita jaksoja lainan takaisin maksussa on käyttänyt prosenttia lainaa omaavista. Niitä hyödyntävät eri tuloluokkiin kuuluvat. Omaa taloudellista tilannetta uhkaavien riskien kokeminen on pysynyt ennallaan. Vaikka työttömyyden ja lomautukset uhkana kokevien osuus on edelleen laskenut, nuoret (etenkin 0- -vuotiaat) kokevat edelleen muita useammin työttömyyden ja lomautusten uhkaa. Oman talouden riskeihin varaudutaan aiempaa useammin säästämällä. Asuntolainaan liittyvien riskien kokeminen on pysynyt viime kevään tasolla. Korkojen nousu nähdään uhkana selvästi viimekeväistä harvemmin. Viimekeväistä useampi näkee työttömyyden, lomautukset tai työasiat asuntolainaansa liittyvänä riskinä, mutta kuitenkaan ei olla lähelläkään vuoden 00 tasoa. Talouskriisin myötä entistä useampi näkee yleismaailmallisen tilanteen tai taantuman asuntolainaansa liittyvänä riskinä. Useimmat varautuvat edelleen säästöillä ja omaa talouttaan suunnittelemalla. Moni kertoo riskejä huomioidun jo pankissa lainaa otettaessa. Tämä antaa hyvän pelivaran lainaan mahdollisesti liittyvien riskien varalta.
5 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Vaikka korkojen nousu nähdäänkin uhkana entistä harvemmin, yhä useammat ovat varautuneet koron mahdolliseen nousuun etenkin säästämällä tai huomioimalla koron nousun jo lainaa hakiessa tai kohtuullisella kuukausierällä. Entistä useammin koron nousuun ovat varautuneet ne, joilla on suurimmat asuntolainat. Korkokaton suosio on lisääntynyt selvästi, ja lainaturvavakuutustenkin suosio on palannut pitkäaikaiselle tasolleen. Kolmella neljästä asuntovelallisesta on koko lainassaan vaihtuva korko, joka kymmenes asuntolaina on kokonaan sidottu kiinteään korkoon ja kahdeksalla prosentilla osa lainasta vaihtuva- ja osa kiinteäkorkoista. Osuudet olivat samat vuosi sitten. Asuntolainoista suurin osa eli runsas 0 prosenttia on tasaerälainoja ja vajaa 0 prosenttia on annuiteettilainoja. Annuiteettilainojen suosio näyttää kasvaneen, erityisesti viimeisen vuoden aikana lainaa ottaneilla. Verkkopankissa maksaminen on ylivoimaisesti tavallisin laskunmaksutapa, osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Maksupalvelukuorta käyttävien osuus on noussut hieman vuodentakaisesta, erityisesti iäkkäimmillä. Laskunmaksuautomaatilla maksaminen on automaattien vähentymisen myötä edelleen hieman laskenut. Verkkopankkia käytetään yleisimmin tietokoneelta, mutta matkapuhelinkäytön osuus on kasvamassa älypuhelinten yleistyessä. E-laskupalvelujen käyttö on jatkanut kasvuaan. E-laskupalveluiden käytön kasvu on ollut suhteessa suurinta 0- -vuotiaiden verkkopankissa maksavien keskuudessa. Myös e- laskujen tunnettuus on edelleen lisääntynyt, nyt vain kymmenys suomalaisista ei tiedä e- laskusta mitään. Visa Electronilla ja pankkikortilla maksaminen on jatkanut yleistymistään, kun taas yleisluottokortin käyttö tavallisimpana päivittäistavaroiden maksutapana on hieman laskenut. Käteismaksaminen on pysynyt viime kevään tasolla.
6 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta lähtien - vuoden välein. Vuosina tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella kysyttiin uusina kysymyksinä muun muassa lyhennysvapaiden jaksojen käyttämistä lainan takaisinmaksussa, pankkiasioiden hoitamisen muuttumista parin viimeisen vuoden aikana sekä omien menojen seuraamista. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty vastaavana ajankohtana vuonna 0.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammi-helmikuussa 0. Tällöin haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Viime vuonna, jolloin edellisen tutkimuksen haastattelut tehtiin, oli yleinen taloustilanne paranemassa. Sen jälkeen viime kesänä ja syksynä talouskriisin myötä talouden epävarmuus kasvoi ja se näkyi myös kuluttajien talousluottamuksen laskuna. Tämän tutkimuksen haastattelujen aikaan, alkuvuonna, taloudessa on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Tutkimuksen mukaan kuluttajien rahatilanne on pysynyt hyvänä, mikä yhdessä alhaisen korkotason kanssa on pitänyt yllä luotonkysyntää. Mahdolliseen korkojen nousuun varaudutaan säästämällä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.
7 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Reilu puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan, ja osuus on hieman kasvanut kevääseen 0 verrattuna. Pitemmän tähtäimen suunnittelijoita eli vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelevia on prosenttia suomalaisista, mikä puolestaan on hieman vähemmän kuin viime keväänä. Suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa ei kuitenkaan ole kokonaisuutena vähentynyt viime kevääseen verrattuna, sillä raha-asioitaan jonkinlaisella tähtäimellä suunnittelevien osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna. Pitkällä tähtäimellä raha-asioitaan suunnittelevien osuus kasvaa iän myötä ja jo - - vuotiaista kolmannes suunnittelee talouttaan vähintään puoleksi vuodeksi. Nuoret suunnittelevat talouttaan merkitsevästi lyhyemmällä syklillä kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat: alle -vuotiaista yli puolet suunnittelee raha-asioitaan korkeintaan kolmen kuukauden aikavälillä. Alle -vuotiaista reilu viidennes ei vielä suunnittele raha-asioitaan lainkaan, mutta osuus on nyt hieman alempi kuin vuosi sitten. Raha-asioiden suunnittelu vähenee iän noustessa yli 0 vuoden. Yli 0-vuotiaista reilu neljännes ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan ja osuus on kasvanut vuoden takaisesta. Lainaa omaavilla suunnittelujänne on luonnollisesti keskimääräistä pitempi. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % vastaajista (n= vuonna 0) Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa
8 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" Kaikki - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat % vastaajista (n= vuonna 0) % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Max kk - kk - kk - kk - vuotta Ei suunnittele lainkaan Vastaajien nykyistä rahatilannetta selvitettiin kysymällä, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää tämän tutkimuksen mukaan hieman vuoden takaista paremmalta. Suurimmalla osalla, eli lähes 0 prosentilla vastaajista tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön. Reilulla kolmanneksella tulot ja menot ovat yhtä suuret kuten vuosi sittenkin, ja niiden osuus, joilla tulot ovat menoja pienemmät, on niin ikään viimekeväisellä tasolla. Tälläkin kertaa tästä joukosta suurin osa selviää säästöillään (osuus kokonaistuloksesta kuusi prosenttia), ja vain prosentti suomalaisista joutuu ottamaan lainaa menojensa kattamiseen. Tuloksessa on ikäryhmittäisiä eroja. Tulot ovat menoja suuremmat keskimääräistä useammin 0- -vuotiailla ja 0- -vuotiailla, kun taas alle -vuotiaissa on heitä keskimääräistä vähemmän. Kaikki tulot menevät kulutukseen keskimääräistä useammin alle 0-vuotiailla ja kaikki alle -vuotiaat käyttävät muita useammin säästöjään menojensa rahoittamiseen. Ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen ottavia on edelleen keskimääräistä enemmän 0- -vuotiaissa. Pelkän peruskoulutuksen saaneiden, opiskelijoiden sekä työttömien ja lomautettujen keskuudessa on keskimääräistä enemmän niitä, joiden tulot ja menot ovat yhtä suuret. Niitä, jotka käyttävät säästöjään menojensa kattamiseen, on niin ikään työttömien ja lomautettujen sekä opiskelijoiden keskuudessa. Elinvaiheittain tarkasteltuna tulot ovat menoja suuremmat etenkin pareilla, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, mutta myös perheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Yksinään asuvat puolestaan käyttävät muita useammin säästöjään tai ottavat ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen.
9 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % vastaajista (n= vuonna 0) Tänä vuonna kysyttiin uutena kysymyksenä seuraavatko vastaajat omia menojaan jollakin tavalla. Kaksi kolmesta suomalaisesta, kertoo seuraavansa omia menojaan säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Vain kuusi prosenttia ei seuraa menojaan lainkaan. Kuvio a. Omien menojen seuraaminen "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % vastaajista (n= vuonna 0) Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa
10 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Omia menojaan säännöllisesti seuraavien osuus nousee iän myötä ja on keskimääräistä suurempaa vuotta täyttäneiden keskuudessa. Alle -vuotiailla omien menojen säännöllinen seuraaminen on keskimääräistä vähäisempää. Nuoret seuraavat menojaan enemmänkin satunnaisesti. Sen sijaan luonnollisestikin niillä, joilla on asuntolainaa ja velanhoitomenot keskimääräistä suuremmat, omien menojen säännöllinen seuraaminen on tavallisempaa. Niin ikään keskimääräistä suurempi osuus niistä, jotka suunnittelevat rahaasioitaan pitemmällä, vähintään puolen vuoden tähtäimellä, seuraa menojaan säännöllisesti. Kuvio b. Omien menojen seuraaminen ikäryhmittäin "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki - -vuotiaat 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat vuotiaat 0 - -vuotiaat 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa
11 0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt edelleen vahvana. Säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuonna 00 ja nousi koko ajan kevääseen 00 saakka. Tänä aikana myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet. Tällä hetkellä prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen, ja osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä keväästä 0. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on kuitenkin hieman vähentynyt, eli säästäjät ja sijoittajat ovat viimevuotista hieman harvemmin sijoittaneet varojaan useampaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien osuus edustaa lähes, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on noussut selvimmin nuorten, - -vuotiaiden ja toisaalta ikäihmisten, 0- vuotiaiden, keskuudessa. Sen sijaan 0- -vuotiailla säästäjien osuus on laskenut prosentista prosenttiin. Säästäminen on - luonnollisesti - yleisempää ylemmissä tuloluokissa kuin alemmissa. Ammatti- ja koulutustaustalla on vaikutusta säästämiseen: työväestön, opiskelijoiden ja koululaisten sekä työttömien tai lomautettujen keskuudessa säästäjiä on keskimääräistä vähemmän ja ylemmissä toimihenkilöissä ja johtavassa asemassa olevissa taas enemmän sekä korkeammin koulutettujen joukossa enemmän kuin pelkän peruskoulutuksen saaneissa. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Erilaisille säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus on noussut viime kevään tasosta kolmella prosenttiyksiköllä prosenttiin. Käyttötilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto ja lähes kolmannes ilmoitti säästöjensä olevan käyttötilillä. Sen sijaan osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on hieman laskenut viime keväästä. Rahastosäästäminen on kuitenkin edelleen pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto. Nyt prosenttia ilmoitti säästävänsä rahastoihin ja vastaavasti prosentilla on säästöjä ja sijoituksia pörssiosakkeissa. Molemmat osuudet ovat kaksi prosenttiyksikköä alempia kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäviä on tällä hetkellä 0 prosenttia, osuus on myös laskenut kahdella prosenttiyksiköllä viime keväästä. Pitkäaikaisen säästämisen PStuotteisiin säästäminen ei ole edelleenkään lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Sen osuus sijoituskohteena on sama kuin viime keväänä, kaksi prosenttia. Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin säästää tällä hetkellä viisi prosenttia suomalaisista ja osuus on laskenut vähitellen vuodesta 00 lähtien. Sen sijaan sijoitusasunnon suosio sijoituskohteena on pysynyt vakaana, eli kuudessa prosentissa, mihin se nousi jo vuonna 00.
12 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" On säästöjä tai sijoituksia MISSÄ KOHTEISSA ON SÄÄSTÖJÄ/SIJOITUKSIA % vastaajista (n= vuonna 0) Käyttötilillä (esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa PS-tuotteissa 0 Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa
13 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tilisäästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto, mutta tileille säästävien osuus kasvaa iän karttuessa. Tilisäästäjiä on eniten yli 0-vuotiaissa, ja 0- -vuotiaiden ikäryhmässä säästö- ja sijoitustilisäästäjien osuus on myös noussut viime kevääseen verrattuna, yli 0 prosenttiyksiköllä. Sekä rahastosäästäminen että osakesäästäminen yleistyvät selvästi vasta ikävuoden jälkeen. Rahastosäästäjiä on eniten - -vuotiaiden ryhmässä, kun taas osakesäästämisen osuus on korkeimmillaan vasta 0- -vuotiailla. Rahastosäästäjien osuus on laskenut viime kevääseen verrattuna eniten 0- ja 0- -vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan nuorissa, eli - -vuotiaissa, on nyt selvästi enemmän rahastosäästäjiä kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee vasta ikävuoden jälkeen ja eniten vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäjiä on - ja - -vuotiaiden keskuudessa. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus kasvaa sekin ikävuoden jälkeen, mutta osuus on suurimmillaan vasta 0- -vuotiaiden keskuudessa. Miehet ovat edelleen selvästi naisia kiinnostuneempia erityisesti osakesäästämisestä, mutta viime kevääseen verrattuna ero on hieman kaventunut. Naiset puolestaan säästävät edelleen miehiä useammin säästö- ja sijoitustileille. Rahastosäästäminen kiinnostaa yhtä lailla niin naisia kuin miehiäkin. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki vastaajan ikä, vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa
14 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Naiset ja miehet säästäjinä ja sijoittajina "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki Naiset Miehet Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa. Säästö- ja sijoitusaikeet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös säästö- ja sijoitusaikeissa. Nyt prosenttia suomalaisista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana. Osuus on noussut viime keväästä kolmella prosenttiyksiköllä, mutta vielä ei olla kuitenkaan vuosien 00 ja 00 tasolla. Sekä tämänhetkisen säästämisen että säästämisaikeiden kasvu kertovat osaltaan hyvästä rahatilanteesta, mutta myös halusta kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle epävarmassa taloustilanteessa. Myös Kuluttajabarometrin mukaan kotitaloudet pitävät säästämismahdollisuuksiaan hyvinä ja uskovat pystyvänsä säästämään. Eniten säästämisaikeet ovat viime keväästä nousseet 0- - vuotiailla nuorilla sekä --vuotilailla ikäihmisillä. Myös niistä suomalaisista, joilla on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, viimekeväistä hieman suurempi osuus aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on nyt prosenttia, kun se viime keväänä oli. Niin ikään uusien, säästämistä ja sijoittamista harkitsevien osuus on viimekeväistä hieman korkeampi. Nyt osuus on prosenttia ja nousua vuoden takaiseen on kaksi prosenttiyksikköä.
15 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio a. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko seuraavien kuukauden aikana säästää tai sijoittaa varoja? % vastaajista (n= vuonna 0) Aikoo säästää/sijoittaa Ei aio säästää/sijoittaa Ei osaa sanoa Säästö- ja sijoitustilille säästämisen kiinnostavuuden kasvu, mikä oli jo nähtävissä nykyisissä säästö- ja sijoituskohteissa, tulee selvästi esille myös tulevissa kohteissa. Säästö- ja sijoitustilit ovat edelleen selkeästi suosituin tuleva säästämiskohde ja niiden suosio on noussut viime vuodesta. Vastaajista prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästötai sijoitustileille. Käyttötilille säästäminen on myös edelleen toiseksi suosituin säästämismuoto, ja käyttötileille aikoo säästää prosenttia. Keväällä 0, kun säästämis- ja sijoitusaikeet olivat ylipäätään laskeneet, näkyi aikeiden lasku erityisesti juuri tilisäästämisessä. Säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus laski tuolloin kuudella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Rahasto- ja osakesäästämisen kiinnostavuus näyttää olevan hienoisessa laskussa. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on tällä hetkellä kahdeksassa prosentissa, laskua viime kevääseen prosenttiyksikön verran ja 00 kevääseen kaksi. Osakesäästämisen osuus on seitsemässä prosentissa, niin ikään prosenttiyksikön lasku viime kevääseen nähden. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan on jo usean vuoden ajan pysynyt vakaana, mutta nyt sen kiinnostavuus on hienoisessa laskussa, osuus on neljä prosenttia. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verovähennysoikeuden mahdollinen muuttaminen on ollut esillä julkisuudessa, mikä osaltaan on saattanut vaikuttaa niiden kiinnostavuuteen. Pitkäaikaisen säästämisen PS-tuotteisiin aikoo sijoittaa edelleen vain prosentti vastaajista. Niistä ei ole tullut aiempaa suositumpia tulevina sijoituskohteina kuten ei nykyisinäkään sijoituskohteina.
16 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Aiotut säästö- ja sijoituskohteet "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa? % vastaajista (n= vuonna 0) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin ja indeksilainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin PS-tuotteisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen Säästö- ja sijoitusaikeet ovat korkeimmillaan 0- -vuotiaiden keskuudessa. Heistä yli puolet aikoo säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana. Tässä ikäryhmässä - -vuotiaita kiinnostavat keskimääräistä enemmän sijoitusrahastot ja osakesijoittaminen. Näiden lisäksi 0- -vuotiaita kiinnostaa keskimääräistä enemmän myös säästö- ja sijoitustilisäästäminen. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset tulevina säästökohteina, kuten nykyisinäkin, kiinnostavat eniten - -vuotiaita. Heistä moni säästäisi myös rahastoihin.
17 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Säästö- ja sijoitustileille säästäminen on kasvattanut suosiotaan keskimääräistä enemmän etenkin - -vuotiaiden, mutta myös 0- -vuotiaiden keskuudessa. Osakesäästämisen suosio tulevana säästö- ja sijoituskohteena on puolestaan vähentynyt viimekeväiseen verrattuna keskimääräistä enemmän - -vuotiailla, rahastosäästämisen taas 0- sekä 0- -vuotiaiden keskuudessa. Edelleen yli puolet niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Säästäminen erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi on nyt noussut toiseksi yleisimmäksi säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitukseksi. Kulutustavaroita aikoo säästöillään hankkia joka neljäs vastaaja, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vuosi sitten toiseksi suosituin säästöjen käyttötarkoitus oli eläkeaikoja varten säästäminen, mutta nyt eläkeaikoja varten säästävien osuus on laskenut kuudella prosenttiyksiköllä 0 prosenttiin. Asunnon hankintaa varten säästävien osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten, ja on nyt prosenttia. Kuvia c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=0 v. 0)
18 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Vastaajan ikä vaikuttaa luonnollisesti säästöjen käyttötarkoitukseen. Asunnon hankintaa varten säästävät keskimääräistä merkitsevästi useammin alle -vuotiaat, kulutustavaroiden hankkimiseksi alle -vuotiaat ja etenkin alle -vuotiaat, - sekä 0- -vuotiaat eläkeaikoja varten ja yli 0-vuotiaat perinnöksi. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri-ikäiset ja eri tulotason omaavat suomalaiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että vararahastoa varten tai pahanpäivän varalle säästäjiä on keskimääräistä enemmän lainaa ja etenkin suurehkoja asuntolainoja omaavien keskuudessa. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle. Eri elinvaiheessa olevista yksin elävät säästävät useimmiten kulutustavaroiden hankkimiseksi, pikkulapsiperheet vararahastoksi tai pahanpäivän varalle, pariskunnat joiden lapset ovat muuttaneet kotoa eläkeaikoja varten tai perinnöksi kuten te myös eläkeläispariskunnat.. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja seuraavaksi eniten arvostetaan tälläkin kertaa sijoituskohteen riskittömyyttä, joka on ominaisuutena lähellä turvallisuutta. Sen jälkeen painotetaan vaivattomuutta. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut selvästi muutamien aiempien vuosien tasostaan. Verottomuuden tai muiden veroetujen merkitys valintakriteerinä on niin ikään laskenut pitempiaikaiselta tasoltaan, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien. Keskimääräistä selvästi enemmän verottomuutta tai muita veroetuja kuitenkin arvostavat edelleen - -vuotiaat. Vuonna 00 tutkimukseen mukaan otettujen uusien kriteerien, eettisyyden ja vastuullisuuden sekä ekologisuuden merkitys säästö- ja sijoituskohteen valinnassa jäi viime keväänä pienemmäksi kuin 00. Nyt kuitenkin molempien merkitys säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerinä on noussut. Eettisyys ja vastuullisuus näyttää olevan keskimääräistä tärkeämpää yli 0-vuotiaille, kolmannes heistä sanoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Ekologisuus ja ympäristöarvojen huomioiminen jää tälläkin kertaa toiseksi viimeiseksi kriteerien arvostuksessa, vaikka sen painoarvo onkin viimekeväistä suurempi. Eniten sekin merkitsee yli 0-vuotiaille, joista noin 0 prosenttia katsoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Vaikka sijoitusaikaa pidetään edelleen vähiten säästö- ja sijoituskohteen valintaan vaikuttavana kriteerinä, on senkin arvostus nyt hieman noussut tasosta, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien.
19 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio d. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 Sijoituskohteen riskittömyys Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Vaivattomuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Rahaksi muuttamisen helppous Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Tuotto Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Eettisyys, vastuullisuus Kevät 00 Kevät 0 Kevät Verottomuus tai muut veroedut Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Ekologisuus Kevät 00 Kevät 0 Kevät Sijoitusaika Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa
20 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä runsaalla puolella eli prosentilla suomalaisista on lainaa. Osuus on hieman noussut viime kevään tasosta. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista keskimäärin prosentilla on jotain lainaa. Osuus on kasvanut viime vuoden tilanteeseen nähden. Ikäryhmistä useimmin lainaa on - -vuotiailla: osuus prosenttia. Velallisia on myös keskimääräistä useammin hyvätuloisten, eli yli euroa vuodessa ansaitsevien keskuudessa, joista niin ikään prosentilla on lainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla suomalaisista. Asuntovelallisten osuus on jälleen noussut kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta, kuten tapahtui myös keväällä 0. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin ikävuoden jälkeen. Korkein asuntovelallisten osuus on - - vuotiaiden keskuudessa, prosenttia, vaikka osuus onkin laskenut jonkin verran viime keväästä. Sitä vastoin asuntovelallisten osuus on kasvanut viime vuoteen verrattuna sekä 0- että - -vuotiailla. Asuntovelallisten osuus kääntyy laskuun ikävuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten osuus on ollut laskussa kahtena viime vuotena, mutta nyt se on noussut prosenttiin. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana vuoden 00 prosentista. Erityyppisistä lainoista asuntolaina on tavallisimmin molempien nimissä. Tämän tutkimuksen mukaan prosentilla perheistä asuntolaina on molempien puolisoiden nimissä. Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä jotain lainaa tai luottoa? Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on? Mikäli teillä on yhteistä lainaa/luottoa puolisonne kanssa, ottakaa sekin huomioon. " 0 0 % vastaajista (n= vuonna 0) On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa
16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen
..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.
LisätiedotSÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN
Lisätiedot4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat
..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ
LisätiedotSÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen
LisätiedotSENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012
SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät.. SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE...
Lisätiedot5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö
..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen
Lisätiedot15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö
..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.
LisätiedotSÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN
LisätiedotSENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014
SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN
Lisätiedot4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus
.. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.
LisätiedotSENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013
SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN
Lisätiedot30.6.2009. Senioritutkimus
.. Senioritutkimus Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN
LisätiedotSÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2017
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 07..07 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Sisällysluettelo Yhteenveto... Johdanto... 7. Tutkimuksen tarkoitus... 7. Tutkimuksen toteutus... 7
Lisätiedot8.6.2010. Senioritutkimus
.. Kesäkuu Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.
LisätiedotSÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2019
SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 0..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Sisällysluettelo Yhteenveto... Johdanto.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... Raha-asioiden
Lisätiedot30.5.2007. Nuorisotutkimus
.. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.
Lisätiedot9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö
9.. Kevät Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot.
LisätiedotSenioritutkimus
.. Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet.
LisätiedotSIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS
SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...
LisätiedotSampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010
24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää
LisätiedotMetsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä
Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot
LisätiedotTutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan
Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotMonet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus
Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus Mikä on FA ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS- VERKOSTO 400 henkilöä FINANSSIALA RY 55 työntekijää
LisätiedotNÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016
NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ
LisätiedotSenioreiden talous ja taloudenhallinta
Senioreiden talous ja taloudenhallinta Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeätä? Kristiina Siikala Seniorit nettiajassa risteily 22.5-23.5.2018 Mikä on Finanssiala ry ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS-
LisätiedotNuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat
Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden
LisätiedotNuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina
Tiedote Kesämökki rannalla kotimaassa on joka toisen mielestä hyvä sijoituskohde, joka kolmannelle se on vapaa-ajan asunto matkailukeskuksessa ja joka neljännelle ulkomailla Niukka enemmistö ( %) suomalaisista
LisätiedotTalous- ja raha-asiat hanskaan huolettomuutta ja hyvinvointia
Talous- ja raha-asiat hanskaan huolettomuutta ja hyvinvointia Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeätä? Mitä vaihtoehtoja maksamiseen? Kristiina Siikala & Päivi Luna Helsingin Vanhusneuvosto 13.11.2018
LisätiedotKotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko
Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotAsiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa
Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta
LisätiedotKotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011
Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan
Lisätiedot9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus
9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet
LisätiedotPankkibarometri IV/2011 15.12.2011
Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen
LisätiedotKOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1
KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2015
PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPankkibarometri I/2012 14.3.2012
Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2019
PANKKIBAROMETRI I/2019 20.3.2019 1 Pankkibarometri I/2019 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri I/2019 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotDanske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011
16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2013
PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2013
PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2012
Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. Säästöpankit perustettiin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2017
PANKKIBAROMETRI II/2017 13.6.2017 1 Pankkibarometri II/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 7 2 Pankkibarometri II/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotMiten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta
Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2015
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2018
PANKKIBAROMETRI I/18.3.18 1 Pankkibarometri I/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri I/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2014
PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotOP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki
Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2018
PANKKIBAROMETRI II/18 1.6.18 1 Pankkibarometri II/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri II/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2017
PANKKIBAROMETRI I/2017 15.3.2017 1 Pankkibarometri I/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotNÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015
NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10 SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ Suomen vanhimmassa
LisätiedotAsuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien
BLOGI Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja nopeasti 11.12.2017 BLOGI Sampo Alhonsuo Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2014
PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotAloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään
Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2017
PANKKIBAROMETRI IV/17 1.1.17 1 Pankkibarometri IV/17 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... Pankkibarometri IV/17 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2014
PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS SUOMALAISISTA SIJOITTAJINA YHTEENVETO
KYSELYTUTKIMUS SUOMALAISISTA SIJOITTAJINA YHTEENVETO 20.3.2017 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan kuluttajatutkimuksesta liittyen suomalaisiin sijoittajina. Tutkimuksen on toteuttanut
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2013
PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2015
PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotKOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012
KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2019
PANKKIBAROMETRI II/2019 17.6.2019 1 Pankkibarometri II/2019 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri II/2019 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2018
PANKKIBAROMETRI III/18 1..18 1 Pankkibarometri III/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri III/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotSKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi
SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2015
PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009
II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotTutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.
Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin
LisätiedotLINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010
1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,
LisätiedotOP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006
OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 Koko maan tulokset Toukokuu 2006 OP-sijoittajabarometri 1/2006 Johdanto Arviot talous- ja markkinatilanteesta Markkinatilanteen kokeminen Oma eläketurva eläkeaikana verrattuna
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2018
PANKKIBAROMETRI IV/2018 14.12.2018 1 Pankkibarometri IV/2018 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri IV/2018 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotMillaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?
PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista
LisätiedotPANKKIBAROMETRI I/2016
PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotKuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko
Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2016
PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotKorkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa
Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotOlli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS
Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2017
PANKKIBAROMETRI III/2017 15.9.2017 1 Pankkibarometri III/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri III/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotHelsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen
Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2016
PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotSijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset
Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset KTT Antti Pellinen Veristi Oy Kulutustutkimuksen Seura 27.11.2009 Taloudellinen kyvykkyys Objektiivinen mittaus Uskottava
Lisätiedot10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen
10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä
LisätiedotEnsimmäiseen omaan kotiin
Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotPankkibarometri 3/2009 5.10.2009
Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä
LisätiedotTaloyhtiön korjaushankkeen rahoitus
Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2016
PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2014
PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
Lisätiedot3/2014. Tietoa lukijoista
3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2013
PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotOmaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa
Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot 2009
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2011 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009 Helsingissä keskitulot 30 000 euroa Pääomatulot laskivat viidenneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 200 euroa
Lisätiedot