SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012"

Transkriptio

1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0

2 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE... SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Säästö- ja sijoitusaikeet.... Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit... LUOTONOTTO.... Nykyiset luottomuodot.... Luotonottosuunnitelmat.... Miten kysyisi asuntolainatarjousta.... Asuntolainan laina-ajat.... Lainamäärät.... Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät.... Lainan osuus asunnon rahoituksesta.... Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista.... Lainojen maksusuunnitelmien muutokset... TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN.... Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin.... Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin.... Asuntolainan korkosidonnaisuus ja lyhennystapa.... Varautuminen mahdolliseen koron nousuun.... Lainaan liitetty korkokatto.... Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset... MAKSAMINEN.... Internetin käyttö yleensä.... Laskunmaksutavat.... E-laskupalvelut.... Päivittäistavaraostosten maksaminen...

3 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT YHTEENVETO Tuloksissa näkyy kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Haastatteluajankohtana talouden epävarmuudesta huolimatta on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Kuluttajien hyvänä pysynyt rahatilanne ja alhainen korkotaso on pitänyt yllä luotonkysyntää. Mahdolliseen korkojen nousuun varaudutaan säästämällä. Vaikka raha-asioiden suunnittelujänne näyttää lyhentyneen vuoden takaisesta, silti lähes puolet suomalaisista suunnittelee rahankäyttöään vähintään puolen vuoden tähtäimellä. Myös menoja seurataan, kaksi kolmannesta säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Vain kuusi prosenttia ei seuraa omia menojaan lainkaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää hieman vuoden takaista paremmalta. Suurimmalla osalla, eli lähes 0 prosentilla, tulot ovat suuremmat kuin menot. Reilun kolmanneksen tulot ja menot ovat yhtä suuret. Tulot ovat menoja pienemmät seitsemällä prosentilla ja prosentti joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Osuudet ovat viime kevään tasolla. Kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on noussut viime vuodesta etenkin nuorimmissa ja vanhimmissa ikäryhmissä. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on hieman vähentynyt, eli varoja sijoitetaan harvemmin useaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös säästö- ja sijoitusaikeissa ja vaikka säästämisaikeet ovatkin lisääntyneet, ei vielä olla vuosien 00 ja 00 tasolla. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Tilisäästäminen on myös suosituin tuleva säästämismuoto. Sen sijaan osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on hieman laskenut viime keväästä. PStuotteisiin säästäminen ei ole edelleenkään lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut selvästi muutamien aiempien vuosien tasostaan. Lainanoton riskien hallinnan voidaan arvioida olevan edelleen melko vakaalla pohjalla. Monella lainanottajalla on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia, ja osuus on jatkanut viime vuosien hienoista nousuaan. Säästöt toimivat tällöin hyvänä talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Tällä hetkellä runsaalla puolella eli prosentilla suomalaisista on lainaa. Kaikkiaan luotollisten osuus on hieman noussut viime kevään tasosta. Samoin asuntovelallisten osuus on noussut viime vuodesta. Valtaosa eli prosenttia on ottanut asuntolainansa vakituisen asunnon ostoon, loput joko asunnon peruskorjaukseen, vapaa-ajan- tai sijoitusasunnon ostoon tai pienempiin remontteihin. Kulutusluotollisten osuus on noussut vuoden takaisesta. Tavallisin kulutusluottomuoto on pankista otettu kulutusluotto, jonka osuus on noussut hivenen viime vuodesta.

4 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Useimmiten suomalaisilla on vain yksi kulutusluotto kerrallaan ja yhden kulutusluoton omaavien osuus on noussut edelleen. Kaksi kulutusluottoa on nyt joka kuudennella, vuonna 00 lähes joka kolmannella. Kolme tai useampia kulutusluottoja on kahdeksalla prosentilla, kun vuonna 00 niitä oli kasautunut enemmän kuin joka kuudennelle. Luotonottoaikeet ovat hieman lisääntyneet vuoden takaisesta. Nyt yhdeksän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa uutta luottoa seuraavien kuukauden aikana. Alhaalla pysynyt korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahatilanne lisäävät luotonottohalukkuutta. Pankin konttorissa käyminen on suomalaisille tyypillisin ensimmäisen yhteydenoton tapa asuntolainaa haettaessa, toiseksi suosituinta on pankkiin soittaminen. Vaikka Internetin tai sähköpostin kautta ensimmäisen kontaktin ottavien osuus on kasvanut hieman, on näiden yhteydenottotapojen osuus vieläkin suhteellisen pieni. Asuntolainanottoaikeissa olevilla sähköisten yhteydenottotapojen osuus nousee selvästi suuremmaksi. Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pysynyt edelleen alle vuodessa (, vuotta), laskien hienokseltaan viime keväästä. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet viime keväästä viidellä prosentilla. Kasvua on eniten yli euron lainojen osuudessa. Taustalla on nousujohteinen asuntojen hintakehitys. Asunnon oston lainaosuus on noussut hienokseltaan viime vuodesta. Keskimäärin prosenttia asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo vuodesta 00 lähtien, vaikka asuntolainojen keskikoko onkin tänä aikana kasvanut. Lainan korkomenoja on laskenut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso. Valtaosa eli kolme neljäsosaa lainanottajista on maksanut lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaisesti. Hitaammin maksaneiden osuus on pysynyt ennallaan, mutta lainaansa nopeammin maksaneiden osuus on noussut hieman. Maksusuunnitelman lykkääntymiseen ovat syynä useimmiten oman talouden ja elämäntilanteen muutokset sekä työllisyyteen vaikuttavat seikat. Muita syinä mainittiin muun muassa ylimääräiset kulut, opiskelu tai lyhennysvapaiden jaksojen käyttäminen eli on yleensäkin haluttu väljyyttä maksuohjelmaan. Lyhennysvapaita jaksoja lainan takaisin maksussa on käyttänyt prosenttia lainaa omaavista. Niitä hyödyntävät eri tuloluokkiin kuuluvat. Omaa taloudellista tilannetta uhkaavien riskien kokeminen on pysynyt ennallaan. Vaikka työttömyyden ja lomautukset uhkana kokevien osuus on edelleen laskenut, nuoret (etenkin 0- -vuotiaat) kokevat edelleen muita useammin työttömyyden ja lomautusten uhkaa. Oman talouden riskeihin varaudutaan aiempaa useammin säästämällä. Asuntolainaan liittyvien riskien kokeminen on pysynyt viime kevään tasolla. Korkojen nousu nähdään uhkana selvästi viimekeväistä harvemmin. Viimekeväistä useampi näkee työttömyyden, lomautukset tai työasiat asuntolainaansa liittyvänä riskinä, mutta kuitenkaan ei olla lähelläkään vuoden 00 tasoa. Talouskriisin myötä entistä useampi näkee yleismaailmallisen tilanteen tai taantuman asuntolainaansa liittyvänä riskinä. Useimmat varautuvat edelleen säästöillä ja omaa talouttaan suunnittelemalla. Moni kertoo riskejä huomioidun jo pankissa lainaa otettaessa. Tämä antaa hyvän pelivaran lainaan mahdollisesti liittyvien riskien varalta.

5 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Vaikka korkojen nousu nähdäänkin uhkana entistä harvemmin, yhä useammat ovat varautuneet koron mahdolliseen nousuun etenkin säästämällä tai huomioimalla koron nousun jo lainaa hakiessa tai kohtuullisella kuukausierällä. Entistä useammin koron nousuun ovat varautuneet ne, joilla on suurimmat asuntolainat. Korkokaton suosio on lisääntynyt selvästi, ja lainaturvavakuutustenkin suosio on palannut pitkäaikaiselle tasolleen. Kolmella neljästä asuntovelallisesta on koko lainassaan vaihtuva korko, joka kymmenes asuntolaina on kokonaan sidottu kiinteään korkoon ja kahdeksalla prosentilla osa lainasta vaihtuva- ja osa kiinteäkorkoista. Osuudet olivat samat vuosi sitten. Asuntolainoista suurin osa eli runsas 0 prosenttia on tasaerälainoja ja vajaa 0 prosenttia on annuiteettilainoja. Annuiteettilainojen suosio näyttää kasvaneen, erityisesti viimeisen vuoden aikana lainaa ottaneilla. Verkkopankissa maksaminen on ylivoimaisesti tavallisin laskunmaksutapa, osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Maksupalvelukuorta käyttävien osuus on noussut hieman vuodentakaisesta, erityisesti iäkkäimmillä. Laskunmaksuautomaatilla maksaminen on automaattien vähentymisen myötä edelleen hieman laskenut. Verkkopankkia käytetään yleisimmin tietokoneelta, mutta matkapuhelinkäytön osuus on kasvamassa älypuhelinten yleistyessä. E-laskupalvelujen käyttö on jatkanut kasvuaan. E-laskupalveluiden käytön kasvu on ollut suhteessa suurinta 0- -vuotiaiden verkkopankissa maksavien keskuudessa. Myös e- laskujen tunnettuus on edelleen lisääntynyt, nyt vain kymmenys suomalaisista ei tiedä e- laskusta mitään. Visa Electronilla ja pankkikortilla maksaminen on jatkanut yleistymistään, kun taas yleisluottokortin käyttö tavallisimpana päivittäistavaroiden maksutapana on hieman laskenut. Käteismaksaminen on pysynyt viime kevään tasolla.

6 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta lähtien - vuoden välein. Vuosina tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella kysyttiin uusina kysymyksinä muun muassa lyhennysvapaiden jaksojen käyttämistä lainan takaisinmaksussa, pankkiasioiden hoitamisen muuttumista parin viimeisen vuoden aikana sekä omien menojen seuraamista. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty vastaavana ajankohtana vuonna 0.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammi-helmikuussa 0. Tällöin haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Viime vuonna, jolloin edellisen tutkimuksen haastattelut tehtiin, oli yleinen taloustilanne paranemassa. Sen jälkeen viime kesänä ja syksynä talouskriisin myötä talouden epävarmuus kasvoi ja se näkyi myös kuluttajien talousluottamuksen laskuna. Tämän tutkimuksen haastattelujen aikaan, alkuvuonna, taloudessa on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Tutkimuksen mukaan kuluttajien rahatilanne on pysynyt hyvänä, mikä yhdessä alhaisen korkotason kanssa on pitänyt yllä luotonkysyntää. Mahdolliseen korkojen nousuun varaudutaan säästämällä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.

7 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Reilu puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan, ja osuus on hieman kasvanut kevääseen 0 verrattuna. Pitemmän tähtäimen suunnittelijoita eli vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelevia on prosenttia suomalaisista, mikä puolestaan on hieman vähemmän kuin viime keväänä. Suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa ei kuitenkaan ole kokonaisuutena vähentynyt viime kevääseen verrattuna, sillä raha-asioitaan jonkinlaisella tähtäimellä suunnittelevien osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuoden takaiseen verrattuna. Pitkällä tähtäimellä raha-asioitaan suunnittelevien osuus kasvaa iän myötä ja jo - - vuotiaista kolmannes suunnittelee talouttaan vähintään puoleksi vuodeksi. Nuoret suunnittelevat talouttaan merkitsevästi lyhyemmällä syklillä kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat: alle -vuotiaista yli puolet suunnittelee raha-asioitaan korkeintaan kolmen kuukauden aikavälillä. Alle -vuotiaista reilu viidennes ei vielä suunnittele raha-asioitaan lainkaan, mutta osuus on nyt hieman alempi kuin vuosi sitten. Raha-asioiden suunnittelu vähenee iän noustessa yli 0 vuoden. Yli 0-vuotiaista reilu neljännes ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan ja osuus on kasvanut vuoden takaisesta. Lainaa omaavilla suunnittelujänne on luonnollisesti keskimääräistä pitempi. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % vastaajista (n= vuonna 0) Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa

8 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" Kaikki - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat % vastaajista (n= vuonna 0) % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Max kk - kk - kk - kk - vuotta Ei suunnittele lainkaan Vastaajien nykyistä rahatilannetta selvitettiin kysymällä, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää tämän tutkimuksen mukaan hieman vuoden takaista paremmalta. Suurimmalla osalla, eli lähes 0 prosentilla vastaajista tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön. Reilulla kolmanneksella tulot ja menot ovat yhtä suuret kuten vuosi sittenkin, ja niiden osuus, joilla tulot ovat menoja pienemmät, on niin ikään viimekeväisellä tasolla. Tälläkin kertaa tästä joukosta suurin osa selviää säästöillään (osuus kokonaistuloksesta kuusi prosenttia), ja vain prosentti suomalaisista joutuu ottamaan lainaa menojensa kattamiseen. Tuloksessa on ikäryhmittäisiä eroja. Tulot ovat menoja suuremmat keskimääräistä useammin 0- -vuotiailla ja 0- -vuotiailla, kun taas alle -vuotiaissa on heitä keskimääräistä vähemmän. Kaikki tulot menevät kulutukseen keskimääräistä useammin alle 0-vuotiailla ja kaikki alle -vuotiaat käyttävät muita useammin säästöjään menojensa rahoittamiseen. Ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen ottavia on edelleen keskimääräistä enemmän 0- -vuotiaissa. Pelkän peruskoulutuksen saaneiden, opiskelijoiden sekä työttömien ja lomautettujen keskuudessa on keskimääräistä enemmän niitä, joiden tulot ja menot ovat yhtä suuret. Niitä, jotka käyttävät säästöjään menojensa kattamiseen, on niin ikään työttömien ja lomautettujen sekä opiskelijoiden keskuudessa. Elinvaiheittain tarkasteltuna tulot ovat menoja suuremmat etenkin pareilla, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, mutta myös perheillä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia. Yksinään asuvat puolestaan käyttävät muita useammin säästöjään tai ottavat ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen.

9 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % vastaajista (n= vuonna 0) Tänä vuonna kysyttiin uutena kysymyksenä seuraavatko vastaajat omia menojaan jollakin tavalla. Kaksi kolmesta suomalaisesta, kertoo seuraavansa omia menojaan säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Vain kuusi prosenttia ei seuraa menojaan lainkaan. Kuvio a. Omien menojen seuraaminen "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % vastaajista (n= vuonna 0) Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa

10 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Omia menojaan säännöllisesti seuraavien osuus nousee iän myötä ja on keskimääräistä suurempaa vuotta täyttäneiden keskuudessa. Alle -vuotiailla omien menojen säännöllinen seuraaminen on keskimääräistä vähäisempää. Nuoret seuraavat menojaan enemmänkin satunnaisesti. Sen sijaan luonnollisestikin niillä, joilla on asuntolainaa ja velanhoitomenot keskimääräistä suuremmat, omien menojen säännöllinen seuraaminen on tavallisempaa. Niin ikään keskimääräistä suurempi osuus niistä, jotka suunnittelevat rahaasioitaan pitemmällä, vähintään puolen vuoden tähtäimellä, seuraa menojaan säännöllisesti. Kuvio b. Omien menojen seuraaminen ikäryhmittäin "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki - -vuotiaat 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat - -vuotiaat - -vuotiaat vuotiaat 0 - -vuotiaat 0- -vuotiaat 0 - -vuotiaat 0- -vuotiaat - -vuotiaat 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa

11 0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt edelleen vahvana. Säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuonna 00 ja nousi koko ajan kevääseen 00 saakka. Tänä aikana myös kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet. Tällä hetkellä prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen, ja osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä keväästä 0. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on kuitenkin hieman vähentynyt, eli säästäjät ja sijoittajat ovat viimevuotista hieman harvemmin sijoittaneet varojaan useampaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien osuus edustaa lähes, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on noussut selvimmin nuorten, - -vuotiaiden ja toisaalta ikäihmisten, 0- vuotiaiden, keskuudessa. Sen sijaan 0- -vuotiailla säästäjien osuus on laskenut prosentista prosenttiin. Säästäminen on - luonnollisesti - yleisempää ylemmissä tuloluokissa kuin alemmissa. Ammatti- ja koulutustaustalla on vaikutusta säästämiseen: työväestön, opiskelijoiden ja koululaisten sekä työttömien tai lomautettujen keskuudessa säästäjiä on keskimääräistä vähemmän ja ylemmissä toimihenkilöissä ja johtavassa asemassa olevissa taas enemmän sekä korkeammin koulutettujen joukossa enemmän kuin pelkän peruskoulutuksen saaneissa. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Erilaisille säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus on noussut viime kevään tasosta kolmella prosenttiyksiköllä prosenttiin. Käyttötilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto ja lähes kolmannes ilmoitti säästöjensä olevan käyttötilillä. Sen sijaan osakesäästämisen ja rahastosäästämisen suosio on hieman laskenut viime keväästä. Rahastosäästäminen on kuitenkin edelleen pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto. Nyt prosenttia ilmoitti säästävänsä rahastoihin ja vastaavasti prosentilla on säästöjä ja sijoituksia pörssiosakkeissa. Molemmat osuudet ovat kaksi prosenttiyksikköä alempia kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäviä on tällä hetkellä 0 prosenttia, osuus on myös laskenut kahdella prosenttiyksiköllä viime keväästä. Pitkäaikaisen säästämisen PStuotteisiin säästäminen ei ole edelleenkään lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Sen osuus sijoituskohteena on sama kuin viime keväänä, kaksi prosenttia. Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin säästää tällä hetkellä viisi prosenttia suomalaisista ja osuus on laskenut vähitellen vuodesta 00 lähtien. Sen sijaan sijoitusasunnon suosio sijoituskohteena on pysynyt vakaana, eli kuudessa prosentissa, mihin se nousi jo vuonna 00.

12 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" On säästöjä tai sijoituksia MISSÄ KOHTEISSA ON SÄÄSTÖJÄ/SIJOITUKSIA % vastaajista (n= vuonna 0) Käyttötilillä (esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa PS-tuotteissa 0 Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa

13 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tilisäästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto, mutta tileille säästävien osuus kasvaa iän karttuessa. Tilisäästäjiä on eniten yli 0-vuotiaissa, ja 0- -vuotiaiden ikäryhmässä säästö- ja sijoitustilisäästäjien osuus on myös noussut viime kevääseen verrattuna, yli 0 prosenttiyksiköllä. Sekä rahastosäästäminen että osakesäästäminen yleistyvät selvästi vasta ikävuoden jälkeen. Rahastosäästäjiä on eniten - -vuotiaiden ryhmässä, kun taas osakesäästämisen osuus on korkeimmillaan vasta 0- -vuotiailla. Rahastosäästäjien osuus on laskenut viime kevääseen verrattuna eniten 0- ja 0- -vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan nuorissa, eli - -vuotiaissa, on nyt selvästi enemmän rahastosäästäjiä kuin vuosi sitten. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee vasta ikävuoden jälkeen ja eniten vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäjiä on - ja - -vuotiaiden keskuudessa. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus kasvaa sekin ikävuoden jälkeen, mutta osuus on suurimmillaan vasta 0- -vuotiaiden keskuudessa. Miehet ovat edelleen selvästi naisia kiinnostuneempia erityisesti osakesäästämisestä, mutta viime kevääseen verrattuna ero on hieman kaventunut. Naiset puolestaan säästävät edelleen miehiä useammin säästö- ja sijoitustileille. Rahastosäästäminen kiinnostaa yhtä lailla niin naisia kuin miehiäkin. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki vastaajan ikä, vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa

14 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Naiset ja miehet säästäjinä ja sijoittajina "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n= vuonna 0) Kaikki Naiset Miehet Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa. Säästö- ja sijoitusaikeet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös säästö- ja sijoitusaikeissa. Nyt prosenttia suomalaisista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana. Osuus on noussut viime keväästä kolmella prosenttiyksiköllä, mutta vielä ei olla kuitenkaan vuosien 00 ja 00 tasolla. Sekä tämänhetkisen säästämisen että säästämisaikeiden kasvu kertovat osaltaan hyvästä rahatilanteesta, mutta myös halusta kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle epävarmassa taloustilanteessa. Myös Kuluttajabarometrin mukaan kotitaloudet pitävät säästämismahdollisuuksiaan hyvinä ja uskovat pystyvänsä säästämään. Eniten säästämisaikeet ovat viime keväästä nousseet 0- - vuotiailla nuorilla sekä --vuotilailla ikäihmisillä. Myös niistä suomalaisista, joilla on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, viimekeväistä hieman suurempi osuus aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on nyt prosenttia, kun se viime keväänä oli. Niin ikään uusien, säästämistä ja sijoittamista harkitsevien osuus on viimekeväistä hieman korkeampi. Nyt osuus on prosenttia ja nousua vuoden takaiseen on kaksi prosenttiyksikköä.

15 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio a. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko seuraavien kuukauden aikana säästää tai sijoittaa varoja? % vastaajista (n= vuonna 0) Aikoo säästää/sijoittaa Ei aio säästää/sijoittaa Ei osaa sanoa Säästö- ja sijoitustilille säästämisen kiinnostavuuden kasvu, mikä oli jo nähtävissä nykyisissä säästö- ja sijoituskohteissa, tulee selvästi esille myös tulevissa kohteissa. Säästö- ja sijoitustilit ovat edelleen selkeästi suosituin tuleva säästämiskohde ja niiden suosio on noussut viime vuodesta. Vastaajista prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästötai sijoitustileille. Käyttötilille säästäminen on myös edelleen toiseksi suosituin säästämismuoto, ja käyttötileille aikoo säästää prosenttia. Keväällä 0, kun säästämis- ja sijoitusaikeet olivat ylipäätään laskeneet, näkyi aikeiden lasku erityisesti juuri tilisäästämisessä. Säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus laski tuolloin kuudella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta. Rahasto- ja osakesäästämisen kiinnostavuus näyttää olevan hienoisessa laskussa. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on tällä hetkellä kahdeksassa prosentissa, laskua viime kevääseen prosenttiyksikön verran ja 00 kevääseen kaksi. Osakesäästämisen osuus on seitsemässä prosentissa, niin ikään prosenttiyksikön lasku viime kevääseen nähden. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan on jo usean vuoden ajan pysynyt vakaana, mutta nyt sen kiinnostavuus on hienoisessa laskussa, osuus on neljä prosenttia. Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen verovähennysoikeuden mahdollinen muuttaminen on ollut esillä julkisuudessa, mikä osaltaan on saattanut vaikuttaa niiden kiinnostavuuteen. Pitkäaikaisen säästämisen PS-tuotteisiin aikoo sijoittaa edelleen vain prosentti vastaajista. Niistä ei ole tullut aiempaa suositumpia tulevina sijoituskohteina kuten ei nykyisinäkään sijoituskohteina.

16 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio b. Aiotut säästö- ja sijoituskohteet "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa? % vastaajista (n= vuonna 0) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin ja indeksilainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin PS-tuotteisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen Säästö- ja sijoitusaikeet ovat korkeimmillaan 0- -vuotiaiden keskuudessa. Heistä yli puolet aikoo säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana. Tässä ikäryhmässä - -vuotiaita kiinnostavat keskimääräistä enemmän sijoitusrahastot ja osakesijoittaminen. Näiden lisäksi 0- -vuotiaita kiinnostaa keskimääräistä enemmän myös säästö- ja sijoitustilisäästäminen. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset tulevina säästökohteina, kuten nykyisinäkin, kiinnostavat eniten - -vuotiaita. Heistä moni säästäisi myös rahastoihin.

17 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Säästö- ja sijoitustileille säästäminen on kasvattanut suosiotaan keskimääräistä enemmän etenkin - -vuotiaiden, mutta myös 0- -vuotiaiden keskuudessa. Osakesäästämisen suosio tulevana säästö- ja sijoituskohteena on puolestaan vähentynyt viimekeväiseen verrattuna keskimääräistä enemmän - -vuotiailla, rahastosäästämisen taas 0- sekä 0- -vuotiaiden keskuudessa. Edelleen yli puolet niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Säästäminen erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi on nyt noussut toiseksi yleisimmäksi säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitukseksi. Kulutustavaroita aikoo säästöillään hankkia joka neljäs vastaaja, mikä on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vuosi sitten toiseksi suosituin säästöjen käyttötarkoitus oli eläkeaikoja varten säästäminen, mutta nyt eläkeaikoja varten säästävien osuus on laskenut kuudella prosenttiyksiköllä 0 prosenttiin. Asunnon hankintaa varten säästävien osuus on pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten, ja on nyt prosenttia. Kuvia c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=0 v. 0)

18 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Vastaajan ikä vaikuttaa luonnollisesti säästöjen käyttötarkoitukseen. Asunnon hankintaa varten säästävät keskimääräistä merkitsevästi useammin alle -vuotiaat, kulutustavaroiden hankkimiseksi alle -vuotiaat ja etenkin alle -vuotiaat, - sekä 0- -vuotiaat eläkeaikoja varten ja yli 0-vuotiaat perinnöksi. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri-ikäiset ja eri tulotason omaavat suomalaiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että vararahastoa varten tai pahanpäivän varalle säästäjiä on keskimääräistä enemmän lainaa ja etenkin suurehkoja asuntolainoja omaavien keskuudessa. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle. Eri elinvaiheessa olevista yksin elävät säästävät useimmiten kulutustavaroiden hankkimiseksi, pikkulapsiperheet vararahastoksi tai pahanpäivän varalle, pariskunnat joiden lapset ovat muuttaneet kotoa eläkeaikoja varten tai perinnöksi kuten te myös eläkeläispariskunnat.. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja seuraavaksi eniten arvostetaan tälläkin kertaa sijoituskohteen riskittömyyttä, joka on ominaisuutena lähellä turvallisuutta. Sen jälkeen painotetaan vaivattomuutta. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut selvästi muutamien aiempien vuosien tasostaan. Verottomuuden tai muiden veroetujen merkitys valintakriteerinä on niin ikään laskenut pitempiaikaiselta tasoltaan, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien. Keskimääräistä selvästi enemmän verottomuutta tai muita veroetuja kuitenkin arvostavat edelleen - -vuotiaat. Vuonna 00 tutkimukseen mukaan otettujen uusien kriteerien, eettisyyden ja vastuullisuuden sekä ekologisuuden merkitys säästö- ja sijoituskohteen valinnassa jäi viime keväänä pienemmäksi kuin 00. Nyt kuitenkin molempien merkitys säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerinä on noussut. Eettisyys ja vastuullisuus näyttää olevan keskimääräistä tärkeämpää yli 0-vuotiaille, kolmannes heistä sanoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Ekologisuus ja ympäristöarvojen huomioiminen jää tälläkin kertaa toiseksi viimeiseksi kriteerien arvostuksessa, vaikka sen painoarvo onkin viimekeväistä suurempi. Eniten sekin merkitsee yli 0-vuotiaille, joista noin 0 prosenttia katsoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Vaikka sijoitusaikaa pidetään edelleen vähiten säästö- ja sijoituskohteen valintaan vaikuttavana kriteerinä, on senkin arvostus nyt hieman noussut tasosta, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien.

19 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Kuvio d. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 % vastaajista (n= vuonna 0) 0 0 Sijoituskohteen riskittömyys Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Vaivattomuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Rahaksi muuttamisen helppous Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Tuotto Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Eettisyys, vastuullisuus Kevät 00 Kevät 0 Kevät Verottomuus tai muut veroedut Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät 0 0 Ekologisuus Kevät 00 Kevät 0 Kevät Sijoitusaika Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Kevät % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa

20 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä runsaalla puolella eli prosentilla suomalaisista on lainaa. Osuus on hieman noussut viime kevään tasosta. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista keskimäärin prosentilla on jotain lainaa. Osuus on kasvanut viime vuoden tilanteeseen nähden. Ikäryhmistä useimmin lainaa on - -vuotiailla: osuus prosenttia. Velallisia on myös keskimääräistä useammin hyvätuloisten, eli yli euroa vuodessa ansaitsevien keskuudessa, joista niin ikään prosentilla on lainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla suomalaisista. Asuntovelallisten osuus on jälleen noussut kahdella prosenttiyksiköllä edellisvuodesta, kuten tapahtui myös keväällä 0. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin ikävuoden jälkeen. Korkein asuntovelallisten osuus on - - vuotiaiden keskuudessa, prosenttia, vaikka osuus onkin laskenut jonkin verran viime keväästä. Sitä vastoin asuntovelallisten osuus on kasvanut viime vuoteen verrattuna sekä 0- että - -vuotiailla. Asuntovelallisten osuus kääntyy laskuun ikävuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla asuntovelallisten osuus on ollut laskussa kahtena viime vuotena, mutta nyt se on noussut prosenttiin. Edelleen ollaan kuitenkin kaukana vuoden 00 prosentista. Erityyppisistä lainoista asuntolaina on tavallisimmin molempien nimissä. Tämän tutkimuksen mukaan prosentilla perheistä asuntolaina on molempien puolisoiden nimissä. Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä jotain lainaa tai luottoa? Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on? Mikäli teillä on yhteistä lainaa/luottoa puolisonne kanssa, ottakaa sekin huomioon. " 0 0 % vastaajista (n= vuonna 0) On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012 SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät.. SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE...

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen

Lisätiedot

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

30.6.2009. Senioritutkimus

30.6.2009. Senioritutkimus .. Senioritutkimus Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN

Lisätiedot

8.6.2010. Senioritutkimus

8.6.2010. Senioritutkimus .. Kesäkuu Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

30.5.2007. Nuorisotutkimus

30.5.2007. Nuorisotutkimus .. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö 9.. Kevät Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot.

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus 9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10 SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ Suomen vanhimmassa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. Säästöpankit perustettiin

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto rahoittamisen ratkaisuina Suomen Asunto-osakkeenomistajien ajankohtaiskatsaus 21.11.2011 Mikko Knuutila Johtaja, yritysasiakkaat 1745 Kanta-Helsingin Yrityskonttori Nordea

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset

Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset Sijoitusrahastoasiakkaiden taloudellinen kyvykkyys ja tulevat lisäsijoituspäätökset KTT Antti Pellinen Veristi Oy Kulutustutkimuksen Seura 27.11.2009 Taloudellinen kyvykkyys Objektiivinen mittaus Uskottava

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2012 Velkaantumistilasto 2011 Asuntokunnilla velkaa 69 450 euroa vuonna 2011 Asuntokunnilla oli vuonna 2011 velkaa 69 450 euroa velallista asuntokuntaa ja asuntovelkaa 89 350 euroa asuntovelallista

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2007

Velkaantumistilasto 2007 Tulot ja kulutus 2008 Velkaantumistilasto 2007 Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 58 540 euroa Asuntokunnista 58 prosentilla oli velkaa vuonna 2007. Kaikkiaan velkaisia asuntokuntia oli 1 453 000. Vuodesta

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2011 Velkaantumisasteet Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011 Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA

Markkinakommentti. Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Markkinakommentti Julkaisuvapaa 7.10.2009 ARVOASUNTOJEN KAUPPA KIIHTYY PERHEASUNTOJEN RINNALLA Jos perheasuntojen kauppalukumäärät ovat loppukesän ja alkusyksyn aikana kasvaneet voimakkaasti verrattuna

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2010

Velkaantumistilasto 2010 Tulot ja kulutus 2011 Velkaantumistilasto 2010 Asuntovelat kasvoivat kuusi prosenttia vuonna 2010 Asuntokunnilla oli vuonna 2010 velkaa 100 miljardia euroa, joista asuntovelkojen osuus oli 72 miljardia

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista

Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista Tilastokeskus-päivä 3.9.29 Kuluttajabarometri, kotitalouksien näkemys talouden muutoksista yliaktuaari pertti.kangassalo@tilastokeskus.fi p. (9) 1734 3598 Kuluttajabarometri! Puhelinhaastattelututkimus!

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2008

Velkaantumistilasto 2008 Tulot ja kulutus 2009 Velkaantumistilasto 2008 Velat kasvoivat 7,7 prosenttia vuonna 2008 Asuntokuntien velkaantumisvauhti hidastui hieman vuonna 2008. Silti niiden velat kasvoivat edellisvuodesta lähes

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat 21.6.27 Kevät 27 Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille

Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkokatto taloyhtiön lainoille Suojaudu korkoriskiltä asettamalla katto korkomenoille Korkoriski asunto-osakeyhtiössä Yleistyneiden remonttien takia taloyhtiöt ovat joutuneet nostamaan merkittäviä lainapääomia

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2014

Velkaantumistilasto 2014 Tulot ja kulutus 2015 Velkaantumistilasto 2014 Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot