Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

Transkriptio

1 ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0

2 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet 0. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat 0. Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista.0 Lainojen maksusuunnitelmien muutokset TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN. Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Asuntolainan korkosidonnaisuus. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset MAKSAMINEN 0. Internetin käyttö yleensä 0. Laskunmaksutavat 0. E-laskupalvelut. Muiden pankkipalveluiden käyttäminen verkkopankissa. Päivittäistavaraostosten maksaminen. Internetin kautta ostettujen tavaroiden ja palvelujen maksaminen sekä maksutapojen turvallisuus.. Tavaroiden ja palveluiden ostaminen Internetin kautta.. Internetin kautta ostettujen tavaroiden ja palveluiden maksaminen.. Maksutapojen turvallisuus

3 Toukokuu 0 YHTEENVETO Tuloksissa näkyy kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Taantuman hellittäminen, kuluttajien luottamus talouteen ja työllisyyteen on viime keväästä kasvanut. Myös tämän tutkimuksen mukaan suomalaisten rahatilanne näyttää parantuneen vuoden takaisesta. Korkojen nousupaineet tiedostetaan ja niihin varaudutaan säästämällä. Suomalaisten parantunutta rahatilannetta kuvaa se, että aiempaa suuremmalla osalla tulot ovat menoja suuremmat. Reilun kolmanneksen tulot ja menot ovat yhtä suuret kuten vuosi sittenkin, mutta niiden osuus, joilla tulot ovat menoja pienemmät, on laskenut seitsemään prosenttiin. Prosentti joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen, mikä on vähemmän kuin viime keväänä. Kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on edelleen vahvaa. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on aiempaakin tavallisempaa eli varoja sijoitetaan useaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Säästö- ja sijoitusaikeissa ollaan vuoden 00 tasolla. Vuosiin 00 ja 00 ajoittui kasvupiikki, mikä varmastikin johtui siitä, että haluttiin erityisesti kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle talouden taantuman aikana. Tilisäästäminen on suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Sekä rahasto- että osakesäästämisen suosio on edelleen kasvussa. Pitkäaikaisen säästämisen PS-tuotteisiin säästäminen ei ole vielä lyönyt itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Turvallisuus on tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa. Eläketurvan tai eläkevuosiin varautumisen merkitys valintakriteerinä on laskenut pitkäaikaiselta tasoltaan, vaikkakin ne, joilla on tavoitteena käyttää säästöjään ja sijoituksiaan eläkeaikoja varten, arvostavat sitä säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerinä aiempaa enemmän. Lainanoton voidaan arvioida olevan melko vakaalla pohjalla, sillä monella on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Osuus on myös noussut hienokseltaan vuosien saatossa. Säästöt toimivat tällöin hyvänä talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Asuntovelkaa on 0 prosentilla, kun osuus viime vuonna oli prosenttia. Asuntoluotollisten osuuden kasvu näkyi viime kevään tutkimuksessa asuntoluotonottoaikeissa ja aikeet ovat nyt realisoituneet. Valtaosa eli lähes 0 prosenttia on ottanut asuntolainansa vakituisen asunnon ostoon, loput joko asunnon peruskorjaukseen, vapaa-ajan- tai sijoitusasunnon ostoon tai pienempiin remontteihin. Kulutusluotollisten osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tavallisin kulutusluottomuoto on pankista otettu kulutusluotto ja se otetaan useimmiten omasta pääpankista. Useimmiten suomalaisilla on vain yksi kulutusluotto kerrallaan ja yhden kulutusluoton omaavien osuus on selvästi suurempi kuin vuosi sitten. Kaksi kulutusluottoa on nyt joka viidennellä, vuosi sitten lähes joka kolmannella. Kolme tai useampia eri kulutusluottoja on vajaalla kymmenyksellä, kun vuosi sitten kulutusluottoja oli kasautunut enemmän kuin joka kuudennelle. Kaikkiaan luotonottoaikeissa on vähentymistä vuoden takaisesta. Nyt seitsemän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa uutta luottoa seuraavien kuukauden aikana, osuus vuosi sitten oli prosenttia. Asuntoluottoa aikoo ottaa neljä prosenttia vastaajista. Asuntolainan koron kilpailuttaminen on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Asuntolainatarjousta kysyttäessä on kahden pankin kilpailuttaminen suositumpaa kuin tarjouksen kysyminen useammasta pankista. Lisäksi kahden pankin kilpailuttamisen suosio on kasvanut selvästi viime keväästä. Useimmiten lainatarjousta kysytään kuitenkin pelkästään omasta pääpankista. Pankin konttorissa käyminen on suomalaisille tyypillisin ensimmäisen yhteydenoton tapa asuntolainaa haettaessa, toiseksi suosituinta on pankkiin soittaminen. Asuntolainanottoaikeissa olevilla sähköisten yhteydenottotapojen osuus nousee suhteessa selvästi suuremmaksi.

4 Toukokuu 0 Asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on pysynyt edelleen alle vuodessa. Asuntolainamäärien kasvuvauhti näyttää pysähtyneen, mutta uusien asuntolainojen keskikoot ovat kuitenkin hieman kasvaneet viime keväästä. Kasvua on eniten yli euron lainojen osuudessa. Taustalla on nousujohteinen asuntojen hintakehitys. Kulutusluottojen keskimääräinen kasvu taittui viime keväänä ja kulutusluottomäärät ovat edelleen tuolla tasolla. Kulutusluottojen kannan kasvu on samansuuntainen luottokantatilastojen tietojen kanssa. Asunnon oston lainaosuus on edelleen laskenut viime vuodesta, ja on nyt vuoden 00 tasolla. Keskimäärin prosenttia asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan jo vuodesta 00 lähtien, vaikka asuntolainojen keskikoko onkin tänä aikana kasvanut. Tähän on osaltaan vaikuttanut pitkään alhaalla pysynyt korkotaso, joka on laskenut keskimääräisiä lainanhoitokuluja. Taantuman hellittäminen, parantunut työllisyystilanne ja kotitalouksien parantunut rahatilanne heijastuvat lainanmaksukykyyn ja lainojen maksusuunnitelmiin. Kun vielä viime keväänä lainaansa hitaammin maksaneiden osuus oli kasvussa, on nopeammin maksaneiden osuus nyt nousemaan päin ja hitaammin maksaneiden osuus laskenut. Viimekeväistä harvemmat suomalaiset kokevat omaa taloudellista tilannettaan uhkaavia riskejä. Työttömyyden ja lomautusten uhka on kaikkien suomalaisten mielissä vähentynyt, mutta nuorilla se on kuitenkin jatkanut kasvuaan. Säästöjen ja sijoitusten arvon lasku koetaan viimekeväistä hieman suurempana uhkana. Oman talouden riskeihin varaudutaan useimmiten säästämällä. Asuntolainaan liittyvien riskien kokeminen on lisääntynyt hieman viime keväästä mutta taso on selvästi alempi kuin keväällä 00. Lisäksi riskiprofiili on muuttunut entisestään. Korkotaso on jo lähtenyt hienoiseen nousuun ja sen on arvioitu edelleen nousevan. Korkojen nousu nähdäänkin uhkana selvästi viimekeväistä yleisemmin ja varautuminen sen varalta koetaan selvästi tarpeellisena. Työllisyyskehityksen paraneminen näkyy siinä, että harvemmat nä työttömyyden tai lomautukset asuntolainaansa liittyvänä riskinä. Useimmat varautuvat edelleen säästöillä ja omaa talouttaan suunnittelemalla. Korkokaton suosio näyttäisi olevan ennallaan, mutta lainaturvavakuutusten suosiossa on laskua. Suurimmalla osalla eli kolmella neljästä asuntovelallisista on koko lainassaan vaihtuva korko, joka kymmenes asuntolaina on tämän tutkimuksen mukaan kokonaan sidottu kiinteään korkoon ja kahdeksalla prosentilla osa lainasta vaihtuva- ja osa kiinteäkorkoista. Verkkopankissa maksaminen on edelleen lisääntynyt. Suurinta verkkopankin käytön kasvu on ollut - - vuotiailla, mutta myös sitä iäkkäämmillä verkkopankin käyttö on lisääntynyt edelleen. E-laskupalvelujen käyttö on jatkanut kasvuaan. E-laskupalveluiden käytön kasvu on ollut suhteessa suurinta yli -vuotiaiden verkkopankissa maksavien keskuudessa. Myös e-laskujen tunnettuus on edelleen lisääntynyt. Korteilla maksaminen on jatkanut yleistymistään käteismaksamisen vähentyessä. Yli puolet suomalaisista on ostanut tavaroita tai palveluita Internetin kautta. Verkko-ostoksia maksetaan useimmiten verkkomaksulla, pankkitunnuksia käyttämällä tai luottokortilla, luottokorttiominaisuudella tai credit-ominaisuudella tai tilisiirrolla. Turvallisimpana maksutapana pidetään verkkomaksua tai pankkitunnusten käyttämistä, turvattomimmaksi koetaan luottokortilla maksaminen.

5 Toukokuu 0. JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta lähtien - vuoden välein. Vuosina tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa ja sen jälkeen vuosittain. Tutkimuksen haastattelut on vuoden 00 syksystä lähtien tehty puhelimitse. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella kysyttiin uusina kysymyksinä asuntolainan käyttötarkoitusta, korkosidonnaisuutta sekä Internetissä ostettujen tavaroiden ja palveluiden maksamista ja maksutapojen turvallisuusmielikuvia. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty vastaavana ajankohtana vuonna 00.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Haastattelututkimuksen aineisto on kerätty pääosin helmikuussa 0. Tällöin haastateltiin 00 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa Tilastokeskuksen mukaan Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Taantuman hellittäminen, kuluttajien luottamus talouteen ja työllisyyteen on viime keväästä kasvanut. Myös tämän tutkimuksen mukaan suomalaisten rahatilanne näyttää parantuneen vuoden takaisesta. Korkojen nousupaineet tiedostetaan ja niihin varaudutaan säästämällä. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.

6 Toukokuu 0. RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Noin puolet suomalaisista suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Pitemmän tähtäimen suunnittelijoita eli vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelevia on vajaa viidennes suomalaisista. Raha-asioitaan jonkinlaisella tähtäimellä suunnittelevien osuus on kuitenkin hieman alempi kuin keväällä 00, sillä prosenttia suomalaisista ei suunnittele rahaasioitaan lainkaan ja osuus on kasvanut viime keväästä kolmella prosenttiyksiköllä. Pitkällä tähtäimellä raha-asioitaan suunnittelevien osuus kasvaa iän myötä ja on korkeimmillaan - - vuotiaiden keskuudessa, joista lähes 0 prosenttia suunnittelee talouttaan - vuoden aikavälillä. Nuoret suunnittelevat talouttaan merkitsevästi lyhyemmällä syklillä kuin vanhempiin ikäluokkiin kuuluvat: alle - vuotiaista kolmannes suunnittelee raha-asioitaan korkeintaan kolmen kuukauden aikavälillä. Alle - vuotiaista reilu neljännes ei vielä suunnittele raha-asioitaan lainkaan, ja osuus on kasvanut vuoden takaisesta yli kymmenellä prosenttiyksiköllä. Oman talouden pitkäjänteisempi suunnittelu näyttää tämän tutkimuksen mukaan yleistyvän - -vuotiaana. Raha-asioiden suunnittelu vähenee iän noustessa yli 0 vuoden. Yli 0- vuotiaista reilu viidennes ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa % vastaajista (n=0 vuonna 0)

7 Toukokuu 0 Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % vastaajista (n=0 vuonna 0) 00 % 0 0 % 0 0 % 0 % 0 0 % % Kaikki vastaajan ikä, vuotta Max kk - kk - kk - kk - vuotta Ei suunnittele lainkaan Vastaajien nykyistä rahatilannetta selvitettiin kysymällä, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Suomalaisten rahatilanne näyttää tämän tutkimuksen mukaan olevan hieman viimekeväistä parempi. Selvästi yli puolella vastaajista tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön. Osuus on noussut hieman viime kevään tasosta. Reilulla kolmanneksella tulot ja menot ovat yhtä suuret kuten vuosi sittenkin, mutta niiden osuus, joilla tulot ovat menoja pienemmät, on nyt viimekeväistä alempi. Tästä joukosta suurin osa selviää säästöillään (osuus kokonaistuloksesta kuusi prosenttia), ja vain prosentti suomalaisista joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Tuloksessa on suuria ikäryhmittäisiä eroja. Tulot ovat menoja suuremmat keskimääräistä useammin kaikilla yli -vuotiailla, kun taas alle -vuotiaissa on heitä keskimäärin vähemmän. Kaikki tulot menevät kulutukseen keskimääräistä useammin alle -vuotiailla ja he käyttävät myös muita useammin säästöjään menojensa rahoittamiseen. Viime kevään tilanteeseen verrattuna etenkin - -vuotiaat näyttäisivät pärjäävän paremmin, koska vuosi sitten kaikki tulonsa kuluttivat muita useammin alle -vuotiaat ja alle -vuotiaat käyttivät keskimääräistä useammin säästöjä menojen kattamiseen. Ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen ottavia on edelleen keskimääräistä enemmän 0- -vuotiaissa. Myös työttömien ja lomautettujen keskuudessa on keskimääräistä enemmän sekä niitä, joiden tulot ja menot ovat yhtä suuret, että niitä, jotka käyttävät säästöjään menojensa kattamiseen. Elinvaiheittain tarkasteltuna tulot ovat menoja suuremmat perheillä, joissa on kouluikäisiä lapsia sekä pareilla, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Yksinään asuvat puolestaan käyttävät muita useammin säästöjään tai ottavat ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen.

8 Toukokuu 0 Kuvio. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % vastaajista (n=0 vuonna 0)

9 Toukokuu 0. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt edelleen vahvana. Säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun vuonna 00 ja nousi koko ajan kevääseen 00 saakka. Tällä hetkellä prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen, ja osuus oli vuosi sitten sama. Säästöjen ja sijoitusten "hajauttaminen" on myös jatkunut, eli säästäjät ja sijoittajat ovat vielä viimevuotistakin tavallisemmin sijoittaneet varojaan useampaan eri kohteeseen samanaikaisesti. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien osuus edustaa lähes, miljoonaa suomalaista. Säästäjien määrä on noussut - -vuotiaiden ja - -vuotiaiden keskuudessa, mutta etenkin - sekä 0- -vuotiaiden keskuudessa on laskua viime kevääseen verrattuna. Eniten säästäjien ja sijoittajien osuus on laskenut kuitenkin 0- -vuotiailla prosentista prosenttiin. Säästäminen on - luonnollisesti - yleisempää ylemmissä tuloluokissa kuin alemmissa. Talouden elinvaiheella on vaikutusta säästämiseen: säästäjiä ja sijoittajia on vähiten yksinäistalouksissa, mutta myös lapsiperheiden mahdollisuudet säästää ovat vähäisemmät kuin lapsettomilla pareilla tai niillä, joiden lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa. Ammatti- ja koulutustaustalla on niin ikään vaikutusta säästäjien osuuteen. Opiskelijoiden ja koululaisten sekä työttömien tai lomautettujen keskuudessa säästäjiä on merkitsevästi vähemmän kuin toimihenkilöissä ja johtavassa asemassa olevissa ja korkeammin koulutettujen joukossa enemmän kuin pelkän peruskoulutuksen saaneissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on edelleen selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Erilaisille säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus on pysynyt viime kevään tasolla prosentissa. Käyttötilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto ja käyttötilisäästäjien osuus on edelleen kasvanut ollen nyt prosenttia. Rahastosäästäminen on pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto. Rahastosäästäjien osuus on viime kevääseen nähden edelleen hieman noussut ja on nyt prosenttia. Pörssiosakkeisiin säästäminen on myös vahvassa suosiossa. Osakkeisiin kertoo sijoittavansa prosenttia suomalaisista, ja osakesäästäjien osuus on jälleen kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä viime kevääseen verrattuna. Huomionarvoista on, että rahastosäästämisen ja osakesäästämisen mutta myös tilisäästämisen kasvu näkyi jo viime kevään tutkimuksessa säästö- ja sijoitusaikeissa ja aikeet ovat nyt realisoituneet. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäviä on tällä hetkellä prosenttia. Pitkäaikaisen säästämisen PStuotteisiin säästäminen ei näytä vielä lyöneen itseään läpi säästämis- ja sijoitusvaihtoehtona. Sen osuus sijoituskohteena on tällä hetkellä kaksi prosenttia. Vuosi sitten tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten kiinnostusta uusia pitkäaikaissäästämisen muotoja kohtaan. Tuolloin kaksi prosenttia vastaajista aikoi ottaa uuden säästämismuodon käyttöön. Viime keväänä säästö- ja sijoitusvakuutuksissa oli nousua kahden prosenttiyksikön verran, mutta nyt on palattu vuoden 00 tasolle. Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin säästää tällä hetkellä kuusi prosenttia suomalaisista. Sijoitusasunnon suosio sijoituskohteena on pysynyt kuudessa prosentissa, mihin se nousi vuosi sitten. Maaja metsäomaisuuteen säästävien osuus on edelleen noussut hieman vuoden takaisesta, osuus tällä hetkellä kymmenen prosenttia.

10 Toukokuu 0 Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n=0 vuonna 0) Kaikki vastaajan ikä, vuotta Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Sijoitusrahastoissa Kuvio b. Naiset ja miehet säästäjinä ja sijoittajina "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" 0 % vastaajista (n=0 vuonna 0) Kaikki Naiset Miehet Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Pörssiosakkeissa Sijoitusrahastoissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Tilisäästäminen on kaikenikäisten säästömuoto, mutta sekä säästö- ja sijoitustili- että etenkin käyttelytilille säästäjien osuus kasvaa iän karttuessa. Käyttelytilisäästäjiä on keskimääräistä enemmän 0- -vuotiaissa. Pörssiosakesäästämisen osuus nousee keskimääräistä suuremmaksi ikävuoden jälkeen ja on korkeimmillaan - -vuotiaiden keskuudessa. Sijoitusrahastosäästäjiä on melko laajasti kaikissa ikäluokissa, mutta se yleistyy selvästi vasta ikävuoden jälkeen. Eniten rahastosäästäjiä on 0- -vuotiaiden ryhmässä. Miehet ovat merkitsevästi naisia kiinnostuneempia erityisesti osakesäästämisestä. Myös rahastosäästäminen kiinnostaa miehiä jonkin verran enemmän kuin naisia, mutta ero ei ole niin suuri kuin osakesäästämisessä. Naiset taas säästävät miehiä useammin säästö- ja sijoitustileille. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäminen nousee heti ikävuoden jälkeen ja eniten vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäjiä on 0- -vuotiaiden keskuudessa. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus puolestaan kasvaa ikävuoden jälkeen ja osuus on suurimmillaan vasta - -vuotiaiden keskuudessa.

11 Toukokuu 0 Kuvio. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" On säästöjä tai sijoituksia % vastaajista (n=0 vuonna 0) MISSÄ KOHTEISSA ON SÄÄSTÖJÄ/SIJOITUKSIA Käyttötilillä (esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa (00 ja aiemmin myös obligaatioissa) 0 PS-tuotteissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa (ml. kapitalisaatiosop.) Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa

12 0 Toukokuu 0. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästö- ja sijoitusaikeiden viime kevääseen asti jatkunut nousu on nyt taittunut ja aikeet säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana ovat nyt kutakuinkin samalla tasolla kuin keväällä 00, prosentissa. Vuosina 00 ja 00 aikeissa on nähtävissä kasvupiikki, mikä varmastikin johtui siitä, että haluttiin erityisesti kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle talouden taantuman aikana. Säästämisaikeet ovat viimekeväistä alhaisempia etenkin alle -vuotiailla ja toisaalta myös yli 0-vuotiailla, perhesuhteiltaan yhden tai kahden henkilön talouksilla. Pikkulapsiperheillä säästöaikeita on viimekeväistä hieman enemmän. Myös niistä suomalaisista, joilla on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, kahta viime vuotta pienempi osuus aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on nyt prosenttia, kun se viime keväänä oli ja vuonna 00 prosenttia. Tässäkin suhteessa ollaan lähempänä kevään 00 tasoa, jolloin osuus oli prosenttia. Niin ikään uusien, säästämistä ja sijoittamista harkitsevien osuus on viimekeväistä pienempi. Tuolloin 0 prosenttia niistä, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, ilmoitti aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Nyt osuus on prosenttia ja ollaan suunnilleen vuoden 00 tasolla. Kuvio a. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko seuraavien kuukauden aikana säästää tai sijoittaa varoja? % vastaajista (n=0 vuonna 0) Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 0 Kevät 00 Kevät Aikoo säästää/sijoittaa Ei aio säästää/sijoittaa Ei osaa sanoa Säästö- ja sijoituskohteiden painotuksissa on tapahtunut selviä muutoksia. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on edelleen selkeästi suosituin tuleva säästö- ja sijoituskohde, vaikka säästämis- ja sijoitusaikeiden lasku näkyykin erityisesti juuri tilisäästämisessä. Vastaajista 0 prosenttia aikoo säästää tulevan vuoden aikana säästö- tai sijoitustileille, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Käyttelytilille säästäminen on myös edelleen seuraavaksi suosituin säästämismuoto, mutta senkin osuus on edelliskeväistä alempi. Rahasto- ja osakesäästämisen kiinnostavuus ei ole laskenut. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on tällä hetkellä yhdeksässä prosentissa, lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten, ja osakesäästämisen osuus viime kevään tasolla kahdeksassa prosentissa. Kiinnostus vapaaehtoisia eläkevakuutuksia kohtaan on jo usean vuoden ajan pysynyt vakaana ja se on tänäkin keväänä samalla tasolla, viidessä prosentissa. Pitkäaikaisen säästämisen PS-tuotteisiin aikoo sijoittaa prosentti vastaajista, eli niiden suosio tulevina sijoituskohteina ei tämän tutkimuksen mukaan ole sen korkeampi kuin nykyisinäkään sijoituskohteina.

13 Toukokuu 0 Kuvio b. Aiotut säästö- ja sijoituskohteet "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa? % vastaajista (n=0 vuonna 0) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin ja indeksilainoihin (00 ja aiemmin myös obligaatioihin) Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin PS-tuotteisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin (ml. kapitalisaatiosop.) Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen Säästö- ja sijoitusaikeet ovat korkeimmillaan - -vuotiaiden keskuudessa. Heistä yli puolet aikoo säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana. Tätä ryhmää kiinnostavat merkitsevästi keskimääräistä enemmän sijoitusrahastosäästäminen ja vapaaehtoiset eläkevakuutukset sekä näiden lisäksi säästö- ja sijoitustilisäästäminen.

14 Toukokuu 0 Sekä tilisäästämisen että myös rahasto- ja osakesäästämisen suosio tulevana säästö- ja sijoituskohteena on vähentynyt viimekeväiseen verrattuna keskimääräistä enemmän etenkin kaikkien yli 0-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Kaikilla alle -vuotiailla tilisäästämisen suosio on niin ikään vähentynyt viime keväästä keskimääräistä enemmän, mutta sijoitusrahasto- ja osakesäästäminen sen sijaan ovat kasvattaneet suosiotaan heidän keskuudessaan keskimääräistä enemmän. Edelleen yli puolet niistä suomalaisista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Eläkeaikoja varten säästäminen on kuitenkin noussut toiseksi yleisimmäksi säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitukseksi. Nyt reilu neljännes säästää tai sijoittaa eläkeaikoja varten ja osuus on kaksi prosenttiyksikköä viimekeväistä korkeampi. Kulutustavaroita aikoo säästöillään hankkia prosenttia vastaajista, mikä on viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten ja samalla tasolla kuin keväällä 00. Asunnon hankintaa varten säästävien osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten, prosentissa. Vastaajan ikä vaikuttaa luonnollisesti säästöjen käyttötarkoitukseen. Asunnon hankintaa varten säästävät etenkin alle -vuotiaat, kulutustavaroiden hankkimiseksi alle 0-vuotiaat, - -vuotiaat eläkeaikoja varten ja - -vuotiaat vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Pahanpäivän varalle tai vararahastoksi säästävät yhtälailla eri tulotason omaavat suomalaiset, kun taas eläkeaikoja varten säästävät keskimääräistä useammin parempituloiset. Lainanottajien varautumisesta tulevaan kertoo se, että tyypillisintä säästäminen vararahastoa varten on niillä, joilla on asuntolainaa yli euroa ja jotka nä myös lainoihinsa liittyvän jotain riskejä sekä niillä, joiden koko asuntolainassa on vaihtuva korko. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevien rahantarpeiden varalle. Kuvia c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Eläkeaikoja varten Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Asunnon hankintaa varten Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. 0)

15 Toukokuu 0. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa ja sen arvostus on samalla tasolla kuin viime ja toissa vuonnakin. Toiseksi eniten arvostetaan tälläkin kertaa sijoituskohteen riskittömyyttä ja sen painoarvo on noussut hieman viime kevääseen verrattuna. Kolmanneksi tärkeimmän kriteerin, sijoituskohteen vaivattomuuden arvostus on palannut vuoden 00 tasolle viime kevään pienen kohoamisen jälkeen. Neljänneksi, tuoton ohi, on nyt noussut kriteeri "rahaksi muuttamisen helppous". Tuoton painoarvo valintakriteerinä laski vuonna 00 selvästi, ja se on nyt pysynyt samalla tasolla viime vuoteen nähden. Tuottoa pidetään tällä kertaa viidenneksi tärkeimpänä säästö- ja sijoituskriteerinä. Eläketurvan tai eläkevuosiin varautumisen merkitys valintakriteerinä on laskenut pitkäaikaiselta tasoltaan, jolla se on ollut vuodesta 00 lähtien. Keskimääräistä selvästi tärkeämpää eläkevuosiin varautuminen on edelleen - -vuotiaille. Ja vaikka eläketurvan arvostus on laskenut yleisesti, pitävät - -vuotiaat sitä hieman jopa viimekeväistä tärkeämpänä säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerinä. Eläketurva säästö- ja sijoituskriteerinä on laskenut viime kevääseen verrattuna eniten - -vuotiaiden ja - -vuotiaiden keskuudessa. Kuitenkin ne, joilla on tavoitteena käyttää säästöjään ja sijoituksiaan eläkeaikoja varten, arvostavat eläkeaikoihin varautumista säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerinä viimekeväistä enemmän. Viime keväänä tutkimukseen mukaan otettujen uusien kriteerien, eettisyyden ja vastuullisuuden sekä ekologisuuden merkitys säästö- ja sijoituskohteen valinnassa on nyt jäänyt pienemmäksi kuin vuosi sitten. Eettisyys ja vastuullisuus arvostetaan edelleen hieman tärkeämmäksi valintakriteeriksi kuin esimerkiksi eläkevuosiin varautuminen ja tärkeintä se näyttää nytkin olevan - -vuotiaille, mutta tällä kertaa heistäkin vain vajaa kolmannes sanoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa, kun vuosi sitten osuus oli lähes 0 prosenttia. Ekologisuus ja ympäristöarvojen huomioiminen jää tälläkin kertaa toiseksi viimeiseksi kriteerien arvostuksessa. Eniten se merkitsee nytkin yli 0-vuotiaille, joista noin neljännes katsoo sen vaikuttavan paljon säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Vuosi sitten heilläkin osuus oli reilu kolmannes.

16 Toukokuu 0 Kuvio d. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 % vastaajista (n=0 vuonna 0) 0 Sijoituskohteen riskittömyys Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät Vaivattomuus Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 Rahaksi muuttamisen helppous Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät Tuotto Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 0 Verottomuus tai muut veroedut Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät Eettisyys, vastuullisuus Kevät 00 Kevät Eläketurva/ Eläkevuosiin varautuminen Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 0 Ekologisuus Kevät 00 Kevät Sijoitusaika Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa

17 Toukokuu 0. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Joka toisella suomalaisella on tällä hetkellä lainaa. Tässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta yhdeksän viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin miljoonalla suomalaisella on lainaa. Muita useammin lainaa on lapsiperheillä, joista keskimäärin prosentilla on jotain lainaa. Ikäryhmistä useimmin lainaa on - -vuotiailla: osuus prosenttia. Velallisia on myös keskimääräistä useammin etenkin yli euroa vuodessa ansaitsevien ja johtavassa asemassa olevien keskuudessa, joista yli 0 prosentilla on lainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä 0 prosentilla suomalaisista. Asuntovelallisten osuus on noussut kahdella prosenttiyksiköllä viime vuodesta ja on palannut taas samalle tasolle kuin keväällä 00 ja 00. Asuntoluotollisten osuuden kasvu näkyi jo viime kevään tutkimuksessa asuntoluotonottoaikeissa ja aikeet ovat nyt realisoituneet. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin heti ikävuoden jälkeen. Korkein asuntovelallisten osuus on - -vuotiaiden keskuudessa, joista prosentilla on asuntolainaa. Osuus oli samalla tasolla viime keväänäkin. Asuntovelallisten osuus on kasvanut viime vuoteen verrattuna sekä - -vuotiailla että 0- -vuotiailla. Tällä hetkellä prosentilla - - vuotiaista ja puolella 0- -vuotiaista on asuntolainaa, joten on palattu lähelle vuoden 00 tasoa. Asuntovelallisten osuus oli viime keväänä laskenut jonkin verran pääkaupunkiseudulla, eikä osuus vieläkään ole samalla tasolla kuin vuonna 00, vaikka nousua onkin tapahtunut. Asuntovelallisten osuus kääntyy laskuun ikävuoden jälkeen. Kuvio a. Luottotilanne "Onko teillä jotain lainaa tai luottoa? "Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" % vastaajista (n=0 vuonna 0) On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa 0

18 Toukokuu 0 Kuvio b. Säästäjät ja sijoittajat sekä lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin?" Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" % vastaajista (n=0 vuonna 0) 0 0 Kaikki vastaajan ikä, vuotta On säästöjä ja sijoituksia On lainaa Kuvio c. Lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" % vastaajista (n=0 vuonna 0) Kaikki vastaajan ikä, vuotta On asuntolainaa On jotain kulutusluottoa Asuntolainan käyttötarkoitusta koskevaa kysymystä laajennettiin tällä kertaa koskemaan myös vapaa-ajan-, kakkos- tai sijoitusasunnon ostoa sekä kotimaassa että ulkomailla, joten vertailua aiempiin vuosiin ei voi tässä tehdä. Asuntolainaa ottaneista prosenttia on ottanut lainan oman vakituisen asunnon ostoa varten ja kuusi prosenttia on käyttänyt asuntolainansa nykyisen asunnon peruskorjaukseen ja lisäksi kaksi prosenttia pienempiin remontteihin. Vapaa-ajan- tai sijoitusasunnon ostoon kotimaasta lainaa on ottanut molempiin erikseen neljä prosenttia, ulkomailta ei kukaan. Peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus kasvaa vastaajan iän myötä, yli -vuotiaista viidennes on ottanut asuntolainansa asunnon peruskorjaukseen. Peruskorjauslainaa ottaneista lähes kaksi kolmasosaa on käyttänyt sen oman asunnon peruskorjaamiseen ja vajaa neljännes on maksanut pois asunto-osakeyhtiön huoneistokohtaisen lainan.

19 Toukokuu 0 Kuvio d. Asuntolainan käyttötarkoitus "Mihin tarkoitukseen asuntolainanne on otettu? Oman vakituisen asunnon ostoon Nykyisen asunnon peruskorjaamiseen Vapaa-ajan-/kakkosasunnon ostoon kotimaasta Sijoitusas. ostoon kotimaasta Pienempään remonttiin Vapaa-ajan-/kakkosasunnon ostoon ulkomailta Sijoitusas. ostoon ulkomailta Ei osaa sanoa % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 0) Kuvio e. Mihin tarkoitukseen otettu asunnon peruskorjauslainaa "Onko nykyisen asunnon peruskorjauslaina otettu sitä varten, että...?" % niistä, joilla on lainaa nyk. asunnon peruskorjaamiseen (n= v. 0) Omalla lainalla on maksettu asunto-osakeyhtiön huoneistokoht. peruskorjauslaina pois Omaan asunnon peruskorjaamiseen Ei osaa sanoa Kulutusluottoa on tällä hetkellä 0 prosentilla vastaajista. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoja. Osuus oli sama vuosi sitten. Tyypillistä on, että kulutusluottoa otetaan erilaisiin hankintoihin laajemmin eri ikäryhmissä kuin asuntoluottoa. Keskimääräistä tavallisempia kulutusluotot ovat tällä hetkellä - -vuotiailla, joista prosentilla on jotain kulutusluottoa. Yleisimmin kulutusluottoa on - -vuotiailla, joista lähes joka toisella on jotain kulutusluottoa. Alle -vuotiailla ja yli 0-vuotiailla on keskimääräistä vähemmän kulutusluottoja.

20 Toukokuu 0 Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto ja sen osuus on pysynyt viime vuoden tasolla ja on nyt prosenttia. Luotollista pankkitiliä ilmoittaa käyttävänsä prosenttia. Tällä kertaa kysyttiin lisäksi pankin kulutusluottoa ottaneilta, onko luotto otettu omasta pääpankista vai muualta. Pankin kulutusluottoa ottaneista prosenttia on ottanut sitä omasta pääpankistaan ja prosenttia muualta. Vajaat kaksi prosenttia suomalaisista (, %), kertoo ottaneensa pikavippiä vuoden aikana. Vuosi sitten osuus oli, prosenttia. Pikavippejä ottavat edelleen merkitsevästi muita yleisemmin 0- -vuotiaat nuoret, joista kolme prosenttia kertoo ottaneensa pikavipin viimeisen vuoden aikana. Pikavippejä näyttävät suosivan erityisesti ne, jotka suunnittelevat omaa talouttaan korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan (osuus kolme prosenttia) sekä etenkin ne, joiden menot ovat suuremmat kuin heidän tulonsa ja he joutuvat ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Näistä pikavippiä on ottanut kahdeksan prosenttia. Vaikka pikaluottojen helposta saatavuudesta ja monien kulutusluottojen kasautumisesta samoille henkilöille puhutaan paljon, tavallisinta kuitenkin on, että henkilöllä on vain yksi kulutusluotto kerrallaan. Lisäksi yhden kulutusluoton omaavien osuus on nyt selvästi suurempi kuin vuosi sitten. Tässä tutkimuksessa kulutusluottoja omaavista vastaajista prosentilla on yksi kulutusluotto, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Kaksi kulutusluottoa on nyt joka viidennellä, vuosi sitten lähes joka kolmannella kulutusluottoa omaavalla. Kolme tai useampia eri kulutusluottoja on prosentilla, kun vuosi sitten näitä, joilla kulutusluottoja on kasautunut, oli prosenttia kaikista kulutusluottoa omaavista. Kolme tai sitäkin useampia kulutusluottoja on keskimääräistä useammin 0- -vuotiailla. Kuvio f. Pikaluotot viimeisen kuukauden aikana "Oletteko viimeisen kuukauden aikana ottanut pikaluottoa eli pikavippiä, siis lyhytaikaista esim. tekstiviestillä otettua luottoa?" 0 % vastaajista, kyllä-osuudet,,,0,,, 0 Kaikki (n=0) Alle 0 (n=) 0- - (n=) (n=) vastaajan ikä, vuotta 0- (n=) Yli 0 (n=) Opintoluotollisten määrä on samalla tasolla kuin vuosi sitten, viidessä prosentissa. Opintoluotollisten osuus on korkein - -vuotiaiden keskuudessa, joista lähes joka neljännellä on opintolainaa, ja osuus on samalla tasolla kuin viime keväänä. Opiskelijoista opintolainaa on prosentilla, ja osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Yleisesti lainanoton voidaan arvioida olevan edelleen melko vakaalla pohjalla, kun yli puolella ( prosentilla) lainanottajista on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla ja on noussut vuosien saatossa hienokseltaan. Lainanottajat ovat keskimäärin muita hyvätuloisempia. Tyypillistä on, että asuntoluotollisista monella on samanaikaisesti säästöjä tileillä ja moni on rahastosäästäjä tai osa-

21 Toukokuu 0 kesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Sijoitusrahastoihin ja vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästäjiä on asuntovelallisissa merkitsevästi keskimääräistä enemmän. Säästöt toimivat tällöin talouden puskurina tulevia rahantarpeita varten. Vaikka suurella osalla lainaottajista on samanaikaisesti säästöjä, niin yksittäiselle taloudelle vähäiset säästöt ja suuret velat voivat luonnollisesti aiheuttaa riskejä.. Luotonottosuunnitelmat Kaikkiaan luotonottoaikeissa on vähentymistä vuoden takaisesta. Nyt seitsemän prosenttia suomalaisista aikoo ottaa uutta luottoa seuraavien kuukauden aikana. Vuosi sitten luotonottoaikeita oli prosentilla vastaajista ja keväällä 00 yhdeksällä prosentilla. Eniten luotonottoaikeita on edelleen 0- -vuotiailla, joista nyt noin prosenttia aikoo ottaa jotain lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana. Tässä ryhmässä osuus on kuitenkin laskenut viimekeväisestä, jolloin luotonottoaikeita oli lähes joka neljännellä. Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat "Aiotteko seuraavien kuukauden aikanaottaa uutta lainaa tai luottoa?" % vastaajista (n=0 vuonna 0) Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 Kevät 00 0 Kevät 00 Kevät 00 Kevät Aikoo ottaa lainaa/luottoa Ei aio ottaa Ei osaa sanoa Asuntoluottoa aikoo nyt ottaa neljä prosenttia suomalaisista. Osuus on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 00 lähtien vaihdellen - prosentin välillä. Asuntoluotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän - - vuotiailla, joista joka kymmenes aikoo ottaa asuntolainaa. Osuus on lähes samalla tasolla kuin vuosi sitten, jolloin se oli prosenttia. Keskimääräistä enemmän asuntoluotonottoaikeita on lapsettomilla pareilla ja pikkulapsiperheillä. Pikkulapsiperheistä asuntolaina-aikeita on kahdeksalla prosentilla, kun viime keväänä niitä oli joka kymmenennellä. Lapsettomista pariskunnista noin kymmenesosa, kuten viime vuonnakin, suunnittelee asuntolainan ottoa.

22 0 Toukokuu 0 Kuvio b. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Mitä seuraavista lainoista tai luotoista aiotte ottaa seuraavien kuukauden aikana?" Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Muuta kulutusluottoa *) Opintolainaa % vastaajista (n=0 vuonna 0) *) Muu kulutusluotto Vuonna 0: luotollinen pankkitili, osamaksuluotto, kaupan tililuotto, muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk ja pikaluotto Vuonna 00: luotollinen pankkitili, osamaksuluotto, kaupan tililuotto, luottokorttiluotto tai pikaluotto. Vuonna 00 ja aiemmin: luotollinen pankkitili, kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty tililuotto tai kaupan tililuotto, muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk tai kaupan osamaksuluotto ja pikaluotto. Kuvio c. Asuntolainan käyttötarkoitus "Mihin tarkoitukseen aiotte ottaa asuntolainaa?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n= vuonna 0) Oman vakituisen asunnon ostoon Sijoitusas. ostoon kotimaasta Nykyisen asunnon peruskorjaamiseen Vapaa-ajan-/kakkosasunnon ostoon kotimaasta Pienempään remonttiin Vapaa-ajan-/kakkosasunnon ostoon ulkomailta Sijoitusas. ostoon ulkomailta Ei osaa sanoa Asuntolainan käyttötarkoitusta koskevaa kysymystä laajennettiin koskemaan myös vapaa-ajan-, kakkos- tai sijoitusasunnon ostoa sekä kotimaassa että ulkomailla. Siksi vertailua aiempiin vuosiin ei voi tehdä. Kolme neljästä asuntolainanottoaikeissa olevasta käyttää lainan oman vakituisen asunnon ostoon, kuusi prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa nykyisen asunnon peruskorjaamiseen ja kaksi prosenttia pienempään remonttiin.

23 Toukokuu 0 Sijoitus- tai vapaa-ajanasunnon ostoon kotimaasta aikoo ottaa lainaa vajaat kymmenen prosenttia, ulkomailta ei juuri kukaan. Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa kaksi prosenttia vastaajista. Lähes kolme neljästä pankin kulutusluottoa harkitsevista aikoo ottaa kulutusluottoa omasta pääpankistaan, prosenttia muualta. Aikeet opintolainanottoon ovat myös palanneet viime kevään pienen nousun jälkeen pitkäaikaiselle tasolleen ja osuus on prosentin luokkaa.. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Asuntolainan koron kilpailuttaminen viimeisen vuoden aikana on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Asuntolainaa omaavista noin joka kymmenes on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana. Viime keväänä - vuotta sitten lainansa korkoa kilpailuttaneiden osuus oli noussut, mutta nyt tässä on palattu vuoden 00 tasolle, jolloin kilpailuttaneiden osuus oli yhdeksän prosenttia. Pitempi aika asuntolainan koron kilpailuttamisesta on kulunut prosentilla vastaajista. Lähes kaksi kolmesta asuntolainaa omaavasta ei ole kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Osuus on nyt hieman korkeampi kuin kolmena aikaisempana vuonna. Isoimpia asuntolainoja omaavat ovat kilpailuttaneet lainansa korkoa eri pankeissa muita useammin. Niistä, joilla on yli euroa asuntolainaa, kilpailuttaneita on reilu neljännes. Osuus on hieman korkeampi kuin vuosi sitten. Kuvio. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten Ei lainkaan koko laina-aikana Ei osaa sanoa % niistä, joilla on asuntolainaa (n= vuonna 0) Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka ovat asuntolainanottoaikeissa, kysyttiin, mistä pankista tai pankeista he aikovat kysyä lainatarjousta. Tästä saatiin selville, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan vai myös muista pankeista. Pelkästään omasta pääpankistaan kysyviä on nyt puolet asuntolainanottoaikeissa olevista ja osuus on noussut selvästi viime kevään prosentin tasosta. Kahden pankin kilpailuttamisen suosio on kasvanut erittäin selvästi viime keväästä, mutta useamman pankin kilpailuttaminen on samalla tasolla kuin vuosi sitten.

24 Toukokuu 0 Kuvio. Lainatarjousten pyytäminen pankeilta "Kuinka monesta pankista aikoo kysyä lainatarjousta" Yhdestä, pääpankistaan Yhdestä, eipääpankistaan Kahdesta pankista Useammasta pankista Ei osaa sanoa Ei aio kysyä lainatarjousta % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n= vuonna 0) Uutena kysymyksenä kysyttiin, miten vastaajat ottaisivat ensimmäisen kerran yhteyttä pankkiin asuntolainaa hakiessaan. Pankin konttorissa käyminen on suomalaisten mielestä ehdottomasti paras ensimmäisen yhteydenoton tapa asuntolainaa haettaessa. Pankin konttorissa kävisi prosenttia vastaajista. Toiseksi suosituin tapa on pankkiin soittaminen, jota käyttäisi reilu viidennes. Internetin tai sähköpostin kautta ensimmäisen kontaktin ottaisi selvästi pienempi osuus vastaajista, vaikka muutoin Internetin ja sähköpostin käyttö onkin suomalaisten keskuudessa varsin laajaa. Jonkin muun yhteydenottotavan, kuin pankkikonttorissa käymisen valitseminen on yleisintä kaikkien - -vuotiaiden keskuudessa. Asuntolainanottoaikeissa olevilla vastaajilla yhteydenottotapojen suosituimmuusjärjestys on sama, mutta pankin konttorissa kävijöiden osuus on suhteessa pienempi ja muiden taas suurempi. Kuvio 0. Miten ottaisi ensimmäisen kerran yhteyttä pankkiin asuntolainaa hakiessaan "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, miten ottaisitte ensimmäisen kerran yhteyttä pankkiin hakiessanne asuntolainaa?" % vastaajista Kävisi pankin konttorissa Soittaisi pankkiin Jättäisi yhteydenottopyynnön verkkopankin tai pankin avoimien nettisivujen kautta Lähettäisi sähköpostiviestin tutulle henkilölle pankkiin Jättäisi lainahakemuksen verkkopankin kautta Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat (n=0) Ovat aikeissa ottaa asuntolainaa (n=)

25 Toukokuu 0. Asuntolainan laina-ajat Myös tänä vuonna kysyttiin asuntolainan alkuperäistä takaisinmaksuaikaa asuntolainansa viimeisimmän kahden vuoden aikana ottaneilta. Näitä on tässä aineistossa prosenttia tutkimuksessa mukana olevista asuntoluotollisista. Asuntolainan takaisinmaksuajoista on vertailutietoa keväällä 00, 00, 00, 00 ja vuonna tehdyistä tutkimuksista. Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat nousseet vuodesta merkittävästi. Kun vuonna viimeisten kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli vuotta, oli se vuosina 00 ja 00 noussut lähes vuoteen. Viime vuonna takaisinmaksuajan pidentyminen kääntyi laskuun ja keskimääräinen takaisinmaksuaika oli, vuotta. Tällä hetkellä viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on, vuotta. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on tällä hetkellä 0 vuotta, mikä se oli myös vuosi sitten. Toisaalta kuitenkin vuoden pituisia lainoja on jonkin verran useammilla kuin viime keväänä. Keväällä 00 laina-aika oli tyypillisimmillään 0 tai vuotta ja vuonna 00 se oli vuotta. Viimeisten kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat sitä pitempiä, mitä suurempia otetut asuntolainat ovat ja mitä suurempi osuus asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Ensiasunnon ostajien lainat ovat asunnon vaihtajien lainoja keskimäärin hiukan pitempiä. Ensiasunnon ostajien keskimääräinen laina-aika on suunnilleen samalla tasolla kuin vuosi sitten, noin vuotta. Asunnon vaihtajien laina-aika sen sijaan on pidentynyt hieman vuoden takaisesta ja on nyt keskimäärin, vuotta, kun se viime keväänä oli, vuotta. Aiemmin pääkaupunkiseudun ja muun maan asuntolainojen takaisinmaksuajoissa ollut ero näyttää nyt kokonaan tasoittuneen. Pääkaupunkiseudulla viimeisten kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on nyt, vuotta, kun muualla Suomessa keskiarvo on, vuotta. Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika lainan suuruuden mukaan 0 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Asuntolaina otettu viimeisen vuoden aikana (n=0 vuonna 0) Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta 0 0,,,, 0,, 0, 0 Kaikki Alle Lainamäärä, euroa Yli 0 000

26 Toukokuu 0 Kuvio b. Asuntolainojen takaisinmaksuajat "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana vuotta (n=),0 Kevät 00 (n=) Kevät 00 (n=) Kevät 00 (n=) Kevät 00 (n=) Kevät 0 (n=0),,,,, Kuvio c. Asuntolainojen takaisinmaksuajat keväällä 0 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=0 v. 0) - vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta 0 vuotta vuotta,0,,0,,0,,,,,0,

27 Toukokuu 0 Kuvio d. Asuntolainojen takaisinmaksuajat keväällä 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta 0 vuotta tai yli Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) 0, 0, 0,,0,,,,, 0, 0,,0, Kuvio e. Asuntolainojen takaisinmaksuajat keväällä 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00),,,,,,,,,,, 0,

28 Toukokuu 0 Kuvio f. Asuntolainojen takaisinmaksuajat keväällä 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" - vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta - vuotta vuotta - vuotta 0 vuotta 0 vuotta Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) 0, 0,,,,,,,0 0, 0,0,, Kuvio g. Asuntolainojen takaisinmaksuajat keväällä 00 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n= v. 00) - vuotta, - vuotta, 0 vuotta 0, - vuotta, vuotta, - vuotta, 0 vuotta - vuotta vuotta 0 vuotta,,,,