Nuorten rahankäyttötutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus"

Transkriptio

1 .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät

2 Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat. Opintojen rahoitus. Asunnon rahoitus SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat. Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN. Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen

3 Kesäkuu. JOHDANTO Tässä nuorten rahankäyttötutkimuksessa on selvitetty nuorten rahankäyttöä, velkaantumista, säästämistä ja maksutapoja. Lisäksi on selvitetty nuorten kiinnostusta pankki- ja talousasioihin. Tällä kertaa selvitettiin myös nuorten oman talouden ja asuntolainojen riskejä ja varautumista niihin. Tänä vuonna Nuorten rahankäyttötutkimus ja Finanssialan Keskusliiton -vuotiaita koskeva Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus tehtiin samoilla kysymyspatteristoilla, ja tässä raportissa on vertailtu nuorten ja koko väestön, eli -vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vuosina,,,,, ja tehtyjen nuorisotutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja, koska eri-ikäiset nuoret luonnollisesti ovat erilaisia sekä rahankäytössä että pankkipalvelujen käyttäjinä. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse tammi-helmikuussa. Tutkimukseen haastateltiin -vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus sekä turvallisuushakuisuus heijastuvat tutkimustuloksiin. Nuorten rahankäyttösuunnitelmat ovat entistä varovaisempia ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyy erityisesti tilisäästämisen suosion kasvuna. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.

4 Kesäkuu. PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS Pankki- ja talousasioiden seuraaminen on selvästi lisääntynyt viime vuodesta. Lähes kolme neljäsosaa eli prosenttia nuorista seuraa pankki- ja talousasioita vähintäänkin silloin tällöin, kun osuus viime vuonna oli prosenttia. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys lisääntyy iän myötä. Kun -vuotiaista prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti tai silloin tällöin, niin -vuotiaista näin tekee prosenttia. Keskimääräistä muita enemmän pankki- ja talousasioita seuraavat Etelä-Suomen läänissä sekä yksin omassa taloudessa asuvat, yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat sekä työssä käyvät. Mikäli nuorella on lainaa tai säästöjä ja sijoituksia, pankki- ja talousasioita seurataan luonnollisesti säännöllisemmin. Nuoret pitävät pankki- ja talousasioiden tuntemista yhtä tärkeänä kuin aiempinakin vuosina. Vastaajista prosenttia on sitä mieltä, että pankki- ja talousasioiden tunteminen on erittäin tai melko tärkeää, vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorimmista ikäluokista, eli alle -vuotiaista erittäin tai melko tärkeänä talousasioiden tuntemista pitää korkeintaan prosenttia, vanhemmissa ikäryhmissä vastaava osuus on prosenttia. Keskimääräistä tärkeämmäksi pankki- ja talousasioiden tuntemisen kokevat lisäksi työssä käyvät ja ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijat sekä säästöjä ja sijoituksia omaavat nuoret, joissa osuus on prosenttia. Finanssikriisi on selvästi lisännyt talousasioiden seuraamista, sillä prosenttia nuorista sanoo nyt seuraavansa talousasioita enemmän kuin aikaisemmin ja vain varsin pienellä osalla heistä eli kahdella prosentilla vaikutus on ollut päinvastainen. Erityisesti talousasioiden seuraaminen on lisääntynyt finanssikriisin myötä lukiolaisilla sekä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % vastaajista (n= vuonna ) % % % % % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan

5 Kesäkuu Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys ikäryhmittäin "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % vastaajista - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan Kuvio c. Pankki- ja talousasioiden tärkeys "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % vastaajista (n= vuonna ) % % % % % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa

6 Kesäkuu Kuvio d. Pankki- ja talousasioiden tärkeys ikäryhmittäin "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % vastaajista - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa Kuvio e. Finanssikriisin vaikutus talousasioiden seuraamiseen "Onko talousasioiden seuraamisenne finanssikriisin aikana aiempaan tilanteeseenne verrattuna lisääntynyt, pysynyt ennallaan vai vähentynyt?" % vastaajista Kaikki (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt Ei osaa sanoa

7 Kesäkuu. RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus näkyy nuorten rahankäyttösuunnitelmissa. Nuorista prosenttia suunnittelee tällä hetkellä käyttävänsä rahaa seuraavien kuukauden aikana johonkin hankintaan tai kohteeseen. Osuus on laskenut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Nuorten rahankäyttösuunnitelmat ovat kohteittain selvästi laskeneet kahden edellisen vuoden tasoon nähden. Lomamatka ja opiskelu ovat nuorilla tärkeimmät rahankäytön kohteet ja näihin suunnittelee käyttävänsä rahaa prosenttia nuorista. Opiskeluun rahaa käyttävien osuus on kuitenkin laskenut viisi prosenttiyksikköä viime vuodesta ja vastaavasti lomamatkoihin rahaa käyttävien osuus kaksi prosenttiyksikköä. Vuosi sitten yli prosenttia nuorista aikoi käyttää rahaa urheilu- ja ulkoiluvälineisiin tai viihde-elektroniikkaan, nyt urheilu- ja ulkoiluvälinehankintoja suunnittelee tekevänsä kolmannes ja viihdeelektroniikkaa hieman reilu kolmannes. Myös huonekalujen hankinnat ovat nyt aiempaa harvemmalla mielessä. Huonekaluhankintoja aikoo tehdä noin viidennes vastaajista, ja yhtä suuri osuus suunnittelee auton tai moottoripyörän hankintaa. Asunnon ostaminen on joka kymmenennellä nuorella ajatuksissa seuraavan vuoden aikana, kun taas osuus vuosi sitten oli prosenttia. Taustaryhmittäin tuloksia tarkastellessa miehet suunnittelevat käyttävänsä naisia enemmän rahaa viihdeelektroniikkaan, auton tai moottoripyörän tai tietokoneen hankintaan. Naiset taas suunnittelevat miehiä useammin käyttävänsä rahaa opiskeluun, huonekaluihin ja lomamatkoihin. Myös alueittain rahankäytön kohteissa on tilastollisesti merkitseviä eroja. Esimerkiksi opiskeluun käytetään eniten rahaa Lapin-läänissä ( %), lomamatkailuun Etelä-Suomen läänissä ( %) ja auton/moottoripyörän hankintaan maalaiskunnissa ( %) ja Itä-Suomen läänin alueella ( %). Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle -vuotiailla korostuu rahojen käyttö opiskeluun ja viihde-elektroniikkaan. Kaikki yli -vuotiaat käyttävät nuorempia keskimääräistä useammin rahaa lomamatkoihin ja huonekaluihin, ja -vuotiailla korostuvat opiskelun ohella lisäksi kodinkoneiden hankinnat. Vasta ikäryhmässä vuotta rahankäytön kohteina korostuvat keskimääräistä enemmän asunnon ostaminen ja asunnon peruskorjaus.

8 Kesäkuu Kuvio a. Rahankäyttösuunnitelmat "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" Lomamatka Opiskelu % vastaajista (n= vuonna ) Viihde-elektroniikka Urheilu- ja ulkoiluvälineet Huonekalut Auton tai moottoripyörän hankinta Kodinkoneet Tietokone Asunnon osto Asunnon peruskorjaus Vapaa-ajan asunnon osto Kännykkä Jokin muu hankinta Ei erityisiä suunnitelmia

9 Kesäkuu Kuvio b Rahankäyttösuunnitelmat ikäryhmittäin "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" % vastaajista Viihdeelektroniikka Lomamatka Opiskelu Urheilu- ja ulkoiluvarusteet Huonekalut Auto / moottoripyörä Kodinkoneet Tietokone Asunnon osto Asunnon peruskorjaus - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=). Opintojen rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista kolmannes käy pelkästään työssä ja lähes kolmannes pelkästään opiskelee. Reilu viidennes on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Tutkimuksessa mukana olevista viisi prosenttia on työttömiä. Opiskelu työn ohella on keskimääräistä yleisempää korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Kuvio a. Opiskelu ja työnteko "Mikä on suhteenne opiskeluun ja / tai työntekoon tällä hetkellä?" % vastaajista (n= vuonna ) Opiskelee pelkästään Käy työssä pelkästään Opiskelee ensisijaisesti ja käy työssä lisäksi Käy työssä ensisijaisesti ja opiskelee lisäksi On työtön Ei osaa / Ei halua sanoa

10 Kesäkuu Nuorista prosenttia ilmoitti käyttävänsä seuraavien kuukauden aikana rahaa opiskeluun. Näiltä nuorilta tiedusteltiin, miten he aikovat rahoittaa opiskelunsa. Työssäkäynnin merkitys opintojen tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin, prosenttia ilmoittaa rahoittavansa opintojaan pääasiallisesti työssä käymällä. Tulos on edellisvuoden tasolla. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, sen osuus on nyt prosenttia ja osuus oli sama myös vuosi sitten. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten rahoitus. Neljänneksi ja viidenneksi tärkeimmät rahoituskeinot ovat omat säästöt ja opintolaina. Omien säästöjen merkitys on hieman kasvanut, ollen nyt prosenttia. Opintolainan merkitys on sen sijaan vähitellen koko ajan laskenut. Lainalla rahoittaa opintojaan prosenttia opiskeluun rahaa käyttävistä nuorista. Samaan aikaan kun työssä käynnin merkitys on noussut, on opintolainan merkitys vastaavasti koko ajan laskenut. Vielä vuonna molempien painoarvo opintojen rahoituskeinona oli yhtä suuri. Koska työssäkäynti on opiskelujen ohella tyypillisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille sekä ammattikorkeakoulussa opiskelevilla, he myös muita useammin rahoittavat opiskelunsa työstä saatavilla tuloilla. Työssäkäynnin merkitys on suurinta -vuotiailla, joista prosentille työssäkäynti on opintojen tärkein rahoituskeino. Nuorimmille, -vuotiaille, vanhempien rahoitus on tärkein tapa rahoittaa opinnot. Heistä prosentille vanhempien tai sukulaisten rahoitus on tärkein opintojen rahoituskeino. Ikäryhmässä työssäkäynti ja opintoraha ovat yhtä merkityksellisiä opintojen rahoituskeinoja.

11 Kesäkuu Kuvio b. Opintojen rahoitus "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n= vuonna ) Kuvio c. Opintojen rahoitus ikäryhmittäin "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

12 Kesäkuu. Asunnon rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia asuu vanhempiensa luona. Nuorimmista eli - vuotiaista vanhempiensa luona asuu prosenttia, -vuotiaista prosenttia, -vuotiaistakin vielä prosenttia, mutta -vuotiaista tai sitä vanhemmista enää viitisen prosenttia. Vastaajista prosenttia aikoo käyttää seuraavan vuoden aikana rahaa asunnon ostoon. Niiltä, jotka ilmoittivat aikovansa käyttää rahaa asunnon ostoon, tiedusteltiin asunnon oston rahoituskeinoja. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin. Nyt prosenttia asunnon ostoa suunnittelevista nuorista aikoo rahoittaa asunnon oston tavallisella pankkilainalla. Osuus on edelleen kasvanut selvästi vuoden takaisesta. Muiden säästöjen merkitys asunnon rahoituksessa on myös kasvanut edellisvuodesta, nyt prosenttia ilmoittaa sen tärkeimmäksi rahoituskeinoksi. ASP-säästöt ja ASP-lainan merkitys on vuoden sisällä laskenut selvästi, sillä nyt vain yksi prosentti asunnon hankintaa suunnittelevista ilmoitti ASP-säästöt ja ASP-lainan tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinoksi. Vuosi sitten ASP-säästöjen ja ASP-lainan osuus oli vielä prosenttia. Vanhempien tai sukulaisten rahoituksen merkitys on vuoden sisällä pysynyt samalla tasolla eli viisi prosenttia ilmoitti sen tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinokseen. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tulevana rahoituskeinona kasvaa iän myötä ja on suurin - vuotiailla, joista prosentille tavallinen pankkilaina on tärkein asunnon rahoituskeino.

13 Kesäkuu Kuvio a. Asunnon rahoitus "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" Tavallisella pankkilainalla Muilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella ASP-säästöillä ja ASP-lainalla Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n= v. ) *) * ) lähtien on kysytty asunnon oston rahoituskeinoja, aiemmin asunnon hankinnan rahoituskeinoja

14 Kesäkuu Kuvio b. Asunnon rahoitus ikäryhmittäin "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon Tavallisella pankkilainalla M uilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella ASPsäästöillä ja ASPlainalla Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

15 Kesäkuu. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Nuorista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin nuorta. Nuorilla on vähemmän säästöjä ja sijoituksia kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti tämän vuoden keväällä ilmestyneen Säätäminen ja luotonkäyttötutkimuksen mukaan koko väestöstä eli - -vuotiaista prosentilla on säästöjä ja sijoituksia. Koko väestöllä säästäminen ja sijoittaminen on noussut vuoden takaisesta kolmella prosenttiyksiköllä, mutta nuorilla osuus on nyt kolme prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Nuorten säästöt ja sijoitukset ovat tavallisimmin säästö- tai sijoitustileillä. Osuus on lähes samalla tasolla viime kevääseen nähden. Säästäminen ja sijoittaminen käyttelytilille on laskenut viime keväästä neljällä prosenttiyksiköllä prosenttiin, ollen nyt lähes vuoden tasolla. Sijoitusrahastosäästämisen ja pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on edelleen hieman laskenut viimevuotisesta. Pieni osa nuorista eli kaksi prosenttia säästää vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vasta -vuotiailla korostuvat myös muut sijoituskohteet kuin säästäminen säästö-, sijoitus- tai käyttelytileille. Muista taustaryhmistä korkeakouluopiskelijat säästävät keskimääräistä useammin sijoitusrahastoihin ja pörssiosakkeisiin ja pelkästään työssäkäyvät nuoret käyttävät erilaisia vakuutussäästämisen vaihtoehtoja keskimääräistä enemmän. Säästö- ja sijoituskohteittain tarkasteltuna nuorilla on koko väestöön verrattuna selvästi vähemmän säästöjä ja sijoituksia käyttelytileillä, sijoitusrahastoissa sekä pörssiosakkeissa. Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksessa -vuotiailla on lisäksi yleisemmin säästöjä ja sijoituksia muissakin kohteissa kuten vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa, säästö- ja sijoitusvakuutuksissa sekä maa- ja metsäomaisuudessa, joissa nuorista luonnollisesti vielä vain varsin pienellä osalla on säästöjä.

16 Kesäkuu Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossain kohteessa?" On säästöjä tai sijoituksia % vastaajista (n= vuonna ) "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n= vuonna ) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Maa- ja metsäomaisuudessa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Loma-asunnon muodossa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Muussa kohteessa Ei ole erityistä kohdetta

17 Kesäkuu Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista Säästö-, sijoitustai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=). Säästö- ja sijoitusaikeet Säästämis- ja sijoitusaikeissa nuorilla on hienoista kasvua. Nuorista prosenttia ilmoittaa aikovansa säästää tai tehdä sijoituksia seuraavan kuukauden aikana, kun viime keväänä säästö- ja sijoitusaikeita oli prosentilla. Nuorilla on koko väestöä enemmän säästö- ja sijoitusaikeita, sillä koko väestöstä tällä hetkellä prosentilla on säästö- ja sijoitusaikeita. Niistä nuorista, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä ja sijoituksia, prosenttia aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Viime keväänä osuus oli vastaavasti prosenttia. Niistäkin vastaajista, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, prosentti ilmoittaa aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Osuus on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Useimmiten nuoret aikovat edelleen säästää säästö- ja sijoitustilille, jonka suosio säästökohteena on edelleen vuoden sisällä kasvanut nuorten keskuudessa. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on edelleen hieman laskenut viime keväästä. Käyttelytilisäästämisen, osakesäästämisen ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio tulevana kohteena on viime kevääseen nähden pysynyt lähes ennallaan. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin koko väestölläkin. Nuorimmat eli alle -vuotiaat aikovat säästää keskimääräistä useammin käyttelytilille, kun taas vanhemmilla ja työssäkäyvillä nuorilla tulotason noustessa on aikomuksia sijoittaa myös muihin säästö- ja sijoituskohteisiin.

18 Kesäkuu Kuvio a. Säästö- sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo säästää tai sijoittaa % vastaajista (n= vuonna ) "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % vastaajista (n= vuonna ) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilille) Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuuteen Obligaatioihin tai muihin joukkovelkakirjoihin Muuhun kohteeseen Ei ole erityistä kohdetta

19 Kesäkuu Kuvio b. Säästö -sijoitusaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % vastaajista Säästö-, sijoitustai muulla pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Niistä nuorista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Lähes yhtä yleinen säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on erilaisten kulutustavaroiden hankkiminen, jonka ilmoitti prosenttia säästäjistä ja sijoittajista. Reilu neljännes aikoo säästää tai sijoittaa asunnon hankintaa varten. Ikä vaikuttaa säästöjen käyttötarkoitukseen selvästi. Kun alle -vuotiaat säästävät selvästi muita useammin kulutustavaroiden hankkimiseksi niin - -vuotiailla korostuu asunnon hankinta säästöjen käyttökohteena. Koko väestöön verrattuna nuoret elinvaiheestaan johtuen luonnollisesti säästävät useammin hankkiakseen erilaisia kulutustavaroita tai ostaakseen asunnon. Vastaavasti koko väestöä vähemmän he säästävät vararahastoksi tai pahan päivän varalle sekä eläkeaikoja varten.

20 Kesäkuu Kuvio c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. ) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Asunnon hankintaa varten Eläkeaikoja varten Opiskeluun Lomamatkaan Perinnöksi Remonttiin Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös nuorilla säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on nuorille edelleen tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, tuottoa ja sen jälkeen kohteen vaivattomuutta. Huomionarvoista eri kriteereissä on kuitenkin se, että lukuun ottamatta sijoituskohteen arvon vaihtelua, kaikkien muiden kriteereiden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa on laskenut. Nuorilla kriteereiden painoarvot ovat pienemmät kaikilta osin koko väestöön verrattuna. Selkeästi vähemmän nuorilla valintaan vaikuttaa eläketurva tai eläkevuosiin varautuminen, sijoituskohteen riskittömyys sekä vaivattomuus ja verottomuus tai muut veroedut.

21 Kesäkuu Kuvio. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista (n= vuonna ) Turvallisuus Sijoituskohteen riskittömyys Tuotto Vaivattomuus Rahaksi muuttamisen helppous Sijoituskohteen arvon vaihtelu Verottomuus Sijoitusaika Eläketurva/Eläkevuosiin varautuminen % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa

22 Kesäkuu. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä prosentilla nuorista on lainaa. Osuus on lähes viimevuotisella tasolla. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin nuorta. Nuorilla luottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä koko väestöstä eli -vuotiaista prosentilla on lainaa. Nuorista eniten luottoa omaavia on - ikäryhmään kuuluvilla. Heistä prosentilla on jotain lainaa. Osuus oli samalla tasolla myös vuosi sitten. Kuvio a. Luottomuodot "Onko teillä tällä hetkellä lainaa tai luottoa?" "Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" On lainaa tai luottoa Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa Pikavippi Jotain muuta luottoa % vastaajista (n= vuonna ),,, Ottanut pikavippiä viimeisen vuoden aikana

23 Kesäkuu Kuvio b. Luottomuodot ikäryhmittäin Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" % vastaajista Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa, josta Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Kaupan kantaas.korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Muu luottokorttiluotto, maksuaikaa yli kk Nuorista prosentilla on opintolainaa, mutta opintoluotollisten osuus on laskenut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta. Yleisintä opintolaina on -vuotiailla, joista joka neljännellä on opintolainaa. Yli -vuotiaista opintolainaa on prosentilla. Opintolainaa ottavat yleisimmin opisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. Heistä noin joka neljännellä on opintolainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla nuorista eli tällä hetkellä noin nuorella on asuntolainaa, kun vuosi sitten osuus oli prosenttia. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat alkavatkin lisääntyä merkittävästi ikävuodesta lähtien. Tässä tutkimuksessa prosentilla -vuotiaista on asuntolainaa ja osuus on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Vastaavasti -vuotiailla on keskimääräistä useammin myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, osuus sekä tänä että viime vuonna oli prosenttia. Asuntolainaa nuorilla on selvästi vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin, sillä kun nuorista asuntolainaa on prosentilla, on vastaava osuus koko väestöstä prosenttia. Ensimmäistä kertaa kysyttiin nyt myös sitä, onko asuntolaina otettu asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista nuorista prosenttia ilmoitti ottaneensa lainan asunnon ostoa varten ja vain prosenttia kertoi käyttäneensä asuntolainan nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Nuorissa on tyypillisesti eniten ensiasunnon ostajia, joten pelkästään asunnon peruskorjaukseen lainaa otetaan harvoin. Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksessa havaittiin, että peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus lisääntyy iän myötä ja on suurimmillaan vasta yli -vuotiaiden keskuudessa. Kulutusluottoja on prosentilla nuorista. Osuus on laskenut parin vuoden aikana, sillä vuosi sitten kulutusluottoa oli prosentilla ja vuonna prosentilla nuorista. Nuorilla kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti koko väestöstä kulutusluotollisten osuus on prosenttia. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankit myöntävät vakuudellista kulutusluottoa yleensä suurempia hankintoja varten kuten auton tai moottoripyörän hankintaan tai remontin tekoon. Sitä on noin joka kymmenennellä nuorella kuten vuosi sitten. Seuraavaksi tavallisin kulutusluottomuoto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto ja yli kuukautta maksuaikaa sisältävät luottokorttiluotot.

24 Kesäkuu Lähes joka kolmannella eli prosentilla nuorista on joko asuntolainaa tai kulutusluottoa. Pelkästään asuntolainaa on yhdeksällä prosentilla ja pelkästään kulutusluottoa puolestaan prosentilla nuorista. Samanaikaisesti sekä asuntolainaa että kulutusluottoa on viidellä prosentilla nuorista. Kulutusluottojen kuten muidenkin luottojen ottaminen lisääntyy iän myötä. Keskimääräistä tavallisimpia kululutusluotot ovat -vuotiailla ja heistä kolmasosalla on jotain kulutusluottoa. Pikavippejä ottaneiden nuorten osuus on tässä tutkimuksessa, prosenttia. Viime vuonna osuus oli, prosenttia. Viimeisen kuukauden aikana pikaluottoa on ottanut prosenttia kaikista vastaajista, vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Koko väestöstä pikavippiä kertoo ottaneensa prosenttia. Sekä asunto- että kulutusluotonottajat ovat tavallisimmin työelämässä mukana olevia ja keskimääräistä hyvätuloisempia nuoria. Lainaa omaavista nuorista prosentilla on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, vuosi sitten osuus oli jo samalla tasolla. Koko väestössä lainaa omaavista prosentilla on myös säästöjä tai sijoituksia. Säästöt voivat toimia talouden puskurina tai pelivarana tulevia kulutustarpeita varten. Vaikka suurella osalla lainanottajista on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia niin yksittäiselle taloudelle vähäiset säästöt ja suuret velat voivat luonnollisesti aiheuttaa riskejä.. Luotonottosuunnitelmat Kaikkiaan prosenttia nuorista ilmoitti aikovansa ottaa luotto seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten prosentilla oli luotonottoaikeita. Eniten luotonottoaikeita on yli -vuotiailla, joista reilu viidennes ilmoitti aikovansa ottaa lainaa. Tavallisimmin aiotaan ottaa asuntolainaa, jota aikoo ottaa kahdeksan prosenttia nuorista. Viime keväänäkin yhtä suuri osuus nuorista oli asuntoluotonottoaikeissa. Asuntolainanottoaikeita on keskimääräistä muita enemmän -vuotiailla, joista prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Osuus on viimevuotisella tasolla. Opintolainaa aikoo ottaa neljä prosenttia ja osuus on ollut hienoisessa laskussa viimeisen neljän vuoden aikana. Opintolainaa suunnittelevat ottavansa muita tavallisemmin -vuotiaat, joista seitsemän prosenttia suunnittelee opintolainanottoa. Yliopistossa ja korkeakoulussa opiskelevat suunnittelevat muita useammin opintolainaottoa, osuus on prosenttia. Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa kolme prosenttia nuorista Tällä kertaa kysyttiin myös sitä, aiotaanko asuntolainaa ottaa asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista nuorista prosenttia aikoo ottaa lainansa asunnon ostoa varten ja prosenttia nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Nuorilla luotonottoaikeet ovat muuta väestöä vahvemmat, sillä vastaavasti Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksen mukaan -vuotiaista yhdeksän prosenttia aikoo ottaa lainaa. Asuntolainaa aikoo ottaa viisi prosenttia koko väestöstä.

25 Kesäkuu Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Opintolainaa Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Muuta luottokorttiluottoa, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakas korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa % vastaajista (n= vuonna ) % vastaajista (n= vuonna ) Kuvio b. Luotonottosuunnitelmat ikäryhmittäin "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen

Lisätiedot

30.5.2007. Nuorisotutkimus

30.5.2007. Nuorisotutkimus .. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

30.6.2009. Senioritutkimus

30.6.2009. Senioritutkimus .. Senioritutkimus Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö 9.. Kevät Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot.

Lisätiedot

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012 SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät.. SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE...

Lisätiedot

8.6.2010. Senioritutkimus

8.6.2010. Senioritutkimus .. Kesäkuu Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2017

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2017 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 07..07 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Sisällysluettelo Yhteenveto... Johdanto... 7. Tutkimuksen tarkoitus... 7. Tutkimuksen toteutus... 7

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2019

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2019 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 0..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Sisällysluettelo Yhteenveto... Johdanto.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... Raha-asioiden

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Senioreiden talous ja taloudenhallinta

Senioreiden talous ja taloudenhallinta Senioreiden talous ja taloudenhallinta Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeätä? Kristiina Siikala Seniorit nettiajassa risteily 22.5-23.5.2018 Mikä on Finanssiala ry ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS-

Lisätiedot

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000

Lisätiedot

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Rahapuhetta Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta oman talouden hallintaan Herättämässä keskustelua siitä, mistä ei keskustella Rahapuhetta on OP:n yhteistyössä Marttaliiton ja Takuusäätiön kanssa toteuttama

Lisätiedot

Senioritutkimus

Senioritutkimus .. Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet.

Lisätiedot

Talous- ja raha-asiat hanskaan huolettomuutta ja hyvinvointia

Talous- ja raha-asiat hanskaan huolettomuutta ja hyvinvointia Talous- ja raha-asiat hanskaan huolettomuutta ja hyvinvointia Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeätä? Mitä vaihtoehtoja maksamiseen? Kristiina Siikala & Päivi Luna Helsingin Vanhusneuvosto 13.11.2018

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus 9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet

Lisätiedot

Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina

Nuoret ja työntekijät luottavat vapaa-ajan asuntoihin sijoituksina Tiedote Kesämökki rannalla kotimaassa on joka toisen mielestä hyvä sijoituskohde, joka kolmannelle se on vapaa-ajan asunto matkailukeskuksessa ja joka neljännelle ulkomailla Niukka enemmistö ( %) suomalaisista

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus

Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus Mikä on FA ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS- VERKOSTO 400 henkilöä FINANSSIALA RY 55 työntekijää

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10 SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ Suomen vanhimmassa

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. Säästöpankit perustettiin

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien

Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien BLOGI Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja nopeasti 11.12.2017 BLOGI Sampo Alhonsuo Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2018

PANKKIBAROMETRI I/2018 PANKKIBAROMETRI I/18.3.18 1 Pankkibarometri I/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri I/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto rahoittamisen ratkaisuina Suomen Asunto-osakkeenomistajien ajankohtaiskatsaus 21.11.2011 Mikko Knuutila Johtaja, yritysasiakkaat 1745 Kanta-Helsingin Yrityskonttori Nordea

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

200 Opintolaina 20,00 1.nosto

200 Opintolaina 20,00 1.nosto LAINAT, HENKILÖASIAKKAAT 1.9.2019 Täydellinen palveluhinnasto on nähtävissä pankin konttorissa. Arvo Yks. Huomioitavaa Toimitusmaksu Asuntolainat ennen 1.9.2019 allekirjoitetut kulutusluotto- ja opintolainasopimukset

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2017

PANKKIBAROMETRI II/2017 PANKKIBAROMETRI II/2017 13.6.2017 1 Pankkibarometri II/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 7 2 Pankkibarometri II/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain

Lisätiedot

Rasti 1: ASUNTOSÄÄSTÄMINEN

Rasti 1: ASUNTOSÄÄSTÄMINEN Rasti 1: ASUNTOSÄÄSTÄMINEN ASP-tili (asuntosäästöpalkkio) on tarkoitettu ensimmäistä omistusasuntoa varten säästämiseen. ASP-säästämisen voi aloittaa pankista riippuen 15-39-vuotias. Kun ASP-tilille säästää

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24% Lehdistötiedote 18.4.2012 Kuvio 1. Puolet sijoittajista ilmoittaa kokevansa stressiä säästöjensä ajattelemisesta Minkä verran säästöjesi sijoittamiseen liittyvät ajatukset aiheuttavat sinulle stressiä?

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2017

PANKKIBAROMETRI IV/2017 PANKKIBAROMETRI IV/17 1.1.17 1 Pankkibarometri IV/17 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... Pankkibarometri IV/17 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018

KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 Kuluttajakysely sähkön puhelinmyynnistä marraskuu 2018 - Johdanto Paikallisvoima ry Kuluttajakysely sähkön puhelinmyynnistä marraskuu

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi Tiedätkö, kuinka paljon sinulla on rahaa käytössäsi? Tämän Penno-vihkon avulla saat käsityksen tuloistasi ja menoistasi. Lisäksi voit laskea, paljonko sinulla on rahaa käytettävissä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Velkaannu viisaasti. Opas velan ottajalle Elli Reunanen FINE

Velkaannu viisaasti. Opas velan ottajalle Elli Reunanen FINE Velkaannu viisaasti Opas velan ottajalle 2018 Elli Reunanen FINE FINE 2018 Elli Reunanen Sisällys Velkaannu viisaasti 3 Miksi tarvitset velkaa? 3 Ennen kuin otat lainaa oman talouden läpikäyminen 3 Ennen

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 Koko maan tulokset Toukokuu 2006 OP-sijoittajabarometri 1/2006 Johdanto Arviot talous- ja markkinatilanteesta Markkinatilanteen kokeminen Oma eläketurva eläkeaikana verrattuna

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö

Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö Korkeakouluopiskelijoiden toimeentulo ja rahankäyttö Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Laatinut: Q-Tutkimus / Jonna Kirjavainen Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoituksena selvittää opiskelijoiden rahantuloa,

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2018

PANKKIBAROMETRI II/2018 PANKKIBAROMETRI II/18 1.6.18 1 Pankkibarometri II/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri II/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS SUOMALAISISTA SIJOITTAJINA YHTEENVETO

KYSELYTUTKIMUS SUOMALAISISTA SIJOITTAJINA YHTEENVETO KYSELYTUTKIMUS SUOMALAISISTA SIJOITTAJINA YHTEENVETO 20.3.2017 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan kuluttajatutkimuksesta liittyen suomalaisiin sijoittajina. Tutkimuksen on toteuttanut

Lisätiedot