Nuorten rahankäyttötutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus"

Transkriptio

1 .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät

2 Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat. Opintojen rahoitus. Asunnon rahoitus SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat. Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun TALOUDEN JA ASUNTOLAINOJEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN. Talouteen liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Asuntolainaan liittyvät riskit ja varautuminen niihin. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaan liitetty korkokatto. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen

3 Kesäkuu. JOHDANTO Tässä nuorten rahankäyttötutkimuksessa on selvitetty nuorten rahankäyttöä, velkaantumista, säästämistä ja maksutapoja. Lisäksi on selvitetty nuorten kiinnostusta pankki- ja talousasioihin. Tällä kertaa selvitettiin myös nuorten oman talouden ja asuntolainojen riskejä ja varautumista niihin. Tänä vuonna Nuorten rahankäyttötutkimus ja Finanssialan Keskusliiton -vuotiaita koskeva Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus tehtiin samoilla kysymyspatteristoilla, ja tässä raportissa on vertailtu nuorten ja koko väestön, eli -vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vuosina,,,,, ja tehtyjen nuorisotutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja, koska eri-ikäiset nuoret luonnollisesti ovat erilaisia sekä rahankäytössä että pankkipalvelujen käyttäjinä. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse tammi-helmikuussa. Tutkimukseen haastateltiin -vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus sekä turvallisuushakuisuus heijastuvat tutkimustuloksiin. Nuorten rahankäyttösuunnitelmat ovat entistä varovaisempia ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyy erityisesti tilisäästämisen suosion kasvuna. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.

4 Kesäkuu. PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS Pankki- ja talousasioiden seuraaminen on selvästi lisääntynyt viime vuodesta. Lähes kolme neljäsosaa eli prosenttia nuorista seuraa pankki- ja talousasioita vähintäänkin silloin tällöin, kun osuus viime vuonna oli prosenttia. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys lisääntyy iän myötä. Kun -vuotiaista prosenttia seuraa pankki- ja talousasioita säännöllisesti tai silloin tällöin, niin -vuotiaista näin tekee prosenttia. Keskimääräistä muita enemmän pankki- ja talousasioita seuraavat Etelä-Suomen läänissä sekä yksin omassa taloudessa asuvat, yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat sekä työssä käyvät. Mikäli nuorella on lainaa tai säästöjä ja sijoituksia, pankki- ja talousasioita seurataan luonnollisesti säännöllisemmin. Nuoret pitävät pankki- ja talousasioiden tuntemista yhtä tärkeänä kuin aiempinakin vuosina. Vastaajista prosenttia on sitä mieltä, että pankki- ja talousasioiden tunteminen on erittäin tai melko tärkeää, vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuorimmista ikäluokista, eli alle -vuotiaista erittäin tai melko tärkeänä talousasioiden tuntemista pitää korkeintaan prosenttia, vanhemmissa ikäryhmissä vastaava osuus on prosenttia. Keskimääräistä tärkeämmäksi pankki- ja talousasioiden tuntemisen kokevat lisäksi työssä käyvät ja ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opiskelijat sekä säästöjä ja sijoituksia omaavat nuoret, joissa osuus on prosenttia. Finanssikriisi on selvästi lisännyt talousasioiden seuraamista, sillä prosenttia nuorista sanoo nyt seuraavansa talousasioita enemmän kuin aikaisemmin ja vain varsin pienellä osalla heistä eli kahdella prosentilla vaikutus on ollut päinvastainen. Erityisesti talousasioiden seuraaminen on lisääntynyt finanssikriisin myötä lukiolaisilla sekä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoilla. Kuvio a. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % vastaajista (n= vuonna ) % % % % % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan

5 Kesäkuu Kuvio b. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys ikäryhmittäin "Seuraatteko yleensä pankki- ja talousasioita eri tietolähteistä säännöllisesti, silloin tällöin vai ette lainkaan?" % vastaajista - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Säännöllisesti Silloin tällöin Ei seuraa lainkaan Kuvio c. Pankki- ja talousasioiden tärkeys "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % vastaajista (n= vuonna ) % % % % % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa

6 Kesäkuu Kuvio d. Pankki- ja talousasioiden tärkeys ikäryhmittäin "Miten tärkeänä pidätte pankki- ja talousasioiden tuntemista?" % vastaajista - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Erittäin tärkeänä Melko tärkeänä Ei kovin tärkeänä Ei lainkaan tärkeänä Ei osaa sanoa Kuvio e. Finanssikriisin vaikutus talousasioiden seuraamiseen "Onko talousasioiden seuraamisenne finanssikriisin aikana aiempaan tilanteeseenne verrattuna lisääntynyt, pysynyt ennallaan vai vähentynyt?" % vastaajista Kaikki (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % % % % % % Lisääntynyt Pysynyt ennallaan Vähentynyt Ei osaa sanoa

7 Kesäkuu. RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat Talouden epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus näkyy nuorten rahankäyttösuunnitelmissa. Nuorista prosenttia suunnittelee tällä hetkellä käyttävänsä rahaa seuraavien kuukauden aikana johonkin hankintaan tai kohteeseen. Osuus on laskenut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Nuorten rahankäyttösuunnitelmat ovat kohteittain selvästi laskeneet kahden edellisen vuoden tasoon nähden. Lomamatka ja opiskelu ovat nuorilla tärkeimmät rahankäytön kohteet ja näihin suunnittelee käyttävänsä rahaa prosenttia nuorista. Opiskeluun rahaa käyttävien osuus on kuitenkin laskenut viisi prosenttiyksikköä viime vuodesta ja vastaavasti lomamatkoihin rahaa käyttävien osuus kaksi prosenttiyksikköä. Vuosi sitten yli prosenttia nuorista aikoi käyttää rahaa urheilu- ja ulkoiluvälineisiin tai viihde-elektroniikkaan, nyt urheilu- ja ulkoiluvälinehankintoja suunnittelee tekevänsä kolmannes ja viihdeelektroniikkaa hieman reilu kolmannes. Myös huonekalujen hankinnat ovat nyt aiempaa harvemmalla mielessä. Huonekaluhankintoja aikoo tehdä noin viidennes vastaajista, ja yhtä suuri osuus suunnittelee auton tai moottoripyörän hankintaa. Asunnon ostaminen on joka kymmenennellä nuorella ajatuksissa seuraavan vuoden aikana, kun taas osuus vuosi sitten oli prosenttia. Taustaryhmittäin tuloksia tarkastellessa miehet suunnittelevat käyttävänsä naisia enemmän rahaa viihdeelektroniikkaan, auton tai moottoripyörän tai tietokoneen hankintaan. Naiset taas suunnittelevat miehiä useammin käyttävänsä rahaa opiskeluun, huonekaluihin ja lomamatkoihin. Myös alueittain rahankäytön kohteissa on tilastollisesti merkitseviä eroja. Esimerkiksi opiskeluun käytetään eniten rahaa Lapin-läänissä ( %), lomamatkailuun Etelä-Suomen läänissä ( %) ja auton/moottoripyörän hankintaan maalaiskunnissa ( %) ja Itä-Suomen läänin alueella ( %). Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle -vuotiailla korostuu rahojen käyttö opiskeluun ja viihde-elektroniikkaan. Kaikki yli -vuotiaat käyttävät nuorempia keskimääräistä useammin rahaa lomamatkoihin ja huonekaluihin, ja -vuotiailla korostuvat opiskelun ohella lisäksi kodinkoneiden hankinnat. Vasta ikäryhmässä vuotta rahankäytön kohteina korostuvat keskimääräistä enemmän asunnon ostaminen ja asunnon peruskorjaus.

8 Kesäkuu Kuvio a. Rahankäyttösuunnitelmat "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" Lomamatka Opiskelu % vastaajista (n= vuonna ) Viihde-elektroniikka Urheilu- ja ulkoiluvälineet Huonekalut Auton tai moottoripyörän hankinta Kodinkoneet Tietokone Asunnon osto Asunnon peruskorjaus Vapaa-ajan asunnon osto Kännykkä Jokin muu hankinta Ei erityisiä suunnitelmia

9 Kesäkuu Kuvio b Rahankäyttösuunnitelmat ikäryhmittäin "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" % vastaajista Viihdeelektroniikka Lomamatka Opiskelu Urheilu- ja ulkoiluvarusteet Huonekalut Auto / moottoripyörä Kodinkoneet Tietokone Asunnon osto Asunnon peruskorjaus - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=). Opintojen rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista kolmannes käy pelkästään työssä ja lähes kolmannes pelkästään opiskelee. Reilu viidennes on yhdistänyt opiskelun ja työnteon. Tutkimuksessa mukana olevista viisi prosenttia on työttömiä. Opiskelu työn ohella on keskimääräistä yleisempää korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Kuvio a. Opiskelu ja työnteko "Mikä on suhteenne opiskeluun ja / tai työntekoon tällä hetkellä?" % vastaajista (n= vuonna ) Opiskelee pelkästään Käy työssä pelkästään Opiskelee ensisijaisesti ja käy työssä lisäksi Käy työssä ensisijaisesti ja opiskelee lisäksi On työtön Ei osaa / Ei halua sanoa

10 Kesäkuu Nuorista prosenttia ilmoitti käyttävänsä seuraavien kuukauden aikana rahaa opiskeluun. Näiltä nuorilta tiedusteltiin, miten he aikovat rahoittaa opiskelunsa. Työssäkäynnin merkitys opintojen tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin, prosenttia ilmoittaa rahoittavansa opintojaan pääasiallisesti työssä käymällä. Tulos on edellisvuoden tasolla. Opintoraha on toiseksi tärkein rahoituskeino, sen osuus on nyt prosenttia ja osuus oli sama myös vuosi sitten. Kolmanneksi tärkein rahoituskeino on vanhempien ja sukulaisten rahoitus. Neljänneksi ja viidenneksi tärkeimmät rahoituskeinot ovat omat säästöt ja opintolaina. Omien säästöjen merkitys on hieman kasvanut, ollen nyt prosenttia. Opintolainan merkitys on sen sijaan vähitellen koko ajan laskenut. Lainalla rahoittaa opintojaan prosenttia opiskeluun rahaa käyttävistä nuorista. Samaan aikaan kun työssä käynnin merkitys on noussut, on opintolainan merkitys vastaavasti koko ajan laskenut. Vielä vuonna molempien painoarvo opintojen rahoituskeinona oli yhtä suuri. Koska työssäkäynti on opiskelujen ohella tyypillisintä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille sekä ammattikorkeakoulussa opiskelevilla, he myös muita useammin rahoittavat opiskelunsa työstä saatavilla tuloilla. Työssäkäynnin merkitys on suurinta -vuotiailla, joista prosentille työssäkäynti on opintojen tärkein rahoituskeino. Nuorimmille, -vuotiaille, vanhempien rahoitus on tärkein tapa rahoittaa opinnot. Heistä prosentille vanhempien tai sukulaisten rahoitus on tärkein opintojen rahoituskeino. Ikäryhmässä työssäkäynti ja opintoraha ovat yhtä merkityksellisiä opintojen rahoituskeinoja.

11 Kesäkuu Kuvio b. Opintojen rahoitus "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun (n= vuonna ) Kuvio c. Opintojen rahoitus ikäryhmittäin "Millä tavoin aiotte rahoittaa opiskelunne? Mikä on tärkein keino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa opiskeluun Työssä käymällä Opintorahalla Vanhempien / sukulaisten rahoituksella Omilla säästöillä Opintolainalla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

12 Kesäkuu. Asunnon rahoitus Tutkimuksessa mukana olevista nuorista prosenttia asuu vanhempiensa luona. Nuorimmista eli - vuotiaista vanhempiensa luona asuu prosenttia, -vuotiaista prosenttia, -vuotiaistakin vielä prosenttia, mutta -vuotiaista tai sitä vanhemmista enää viitisen prosenttia. Vastaajista prosenttia aikoo käyttää seuraavan vuoden aikana rahaa asunnon ostoon. Niiltä, jotka ilmoittivat aikovansa käyttää rahaa asunnon ostoon, tiedusteltiin asunnon oston rahoituskeinoja. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tärkeimpänä rahoituskeinona on edelleen keskeisin. Nyt prosenttia asunnon ostoa suunnittelevista nuorista aikoo rahoittaa asunnon oston tavallisella pankkilainalla. Osuus on edelleen kasvanut selvästi vuoden takaisesta. Muiden säästöjen merkitys asunnon rahoituksessa on myös kasvanut edellisvuodesta, nyt prosenttia ilmoittaa sen tärkeimmäksi rahoituskeinoksi. ASP-säästöt ja ASP-lainan merkitys on vuoden sisällä laskenut selvästi, sillä nyt vain yksi prosentti asunnon hankintaa suunnittelevista ilmoitti ASP-säästöt ja ASP-lainan tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinoksi. Vuosi sitten ASP-säästöjen ja ASP-lainan osuus oli vielä prosenttia. Vanhempien tai sukulaisten rahoituksen merkitys on vuoden sisällä pysynyt samalla tasolla eli viisi prosenttia ilmoitti sen tärkeimmäksi asunnon rahoituskeinokseen. Tavallisen pankkilainan merkitys asunnon tulevana rahoituskeinona kasvaa iän myötä ja on suurin - vuotiailla, joista prosentille tavallinen pankkilaina on tärkein asunnon rahoituskeino.

13 Kesäkuu Kuvio a. Asunnon rahoitus "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" Tavallisella pankkilainalla Muilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella ASP-säästöillä ja ASP-lainalla Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla Muuten Ei osaa sanoa % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon (n= v. ) *) * ) lähtien on kysytty asunnon oston rahoituskeinoja, aiemmin asunnon hankinnan rahoituskeinoja

14 Kesäkuu Kuvio b. Asunnon rahoitus ikäryhmittäin "Millä seuraavista aiotte rahoittaa asunnon oston? Mikä on tärkein rahoituskeino?" % niistä, jotka käyttävät rahaa asunnon ostoon Tavallisella pankkilainalla M uilla säästöillä Vanhempien/ sukulaisten rahoituksella ASPsäästöillä ja ASPlainalla Nykyisestä asunnosta saatavalla myyntitulolla M uuten Ei osaa sanoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

15 Kesäkuu. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Nuorista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin nuorta. Nuorilla on vähemmän säästöjä ja sijoituksia kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti tämän vuoden keväällä ilmestyneen Säätäminen ja luotonkäyttötutkimuksen mukaan koko väestöstä eli - -vuotiaista prosentilla on säästöjä ja sijoituksia. Koko väestöllä säästäminen ja sijoittaminen on noussut vuoden takaisesta kolmella prosenttiyksiköllä, mutta nuorilla osuus on nyt kolme prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Nuorten säästöt ja sijoitukset ovat tavallisimmin säästö- tai sijoitustileillä. Osuus on lähes samalla tasolla viime kevääseen nähden. Säästäminen ja sijoittaminen käyttelytilille on laskenut viime keväästä neljällä prosenttiyksiköllä prosenttiin, ollen nyt lähes vuoden tasolla. Sijoitusrahastosäästämisen ja pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on edelleen hieman laskenut viimevuotisesta. Pieni osa nuorista eli kaksi prosenttia säästää vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vasta -vuotiailla korostuvat myös muut sijoituskohteet kuin säästäminen säästö-, sijoitus- tai käyttelytileille. Muista taustaryhmistä korkeakouluopiskelijat säästävät keskimääräistä useammin sijoitusrahastoihin ja pörssiosakkeisiin ja pelkästään työssäkäyvät nuoret käyttävät erilaisia vakuutussäästämisen vaihtoehtoja keskimääräistä enemmän. Säästö- ja sijoituskohteittain tarkasteltuna nuorilla on koko väestöön verrattuna selvästi vähemmän säästöjä ja sijoituksia käyttelytileillä, sijoitusrahastoissa sekä pörssiosakkeissa. Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksessa -vuotiailla on lisäksi yleisemmin säästöjä ja sijoituksia muissakin kohteissa kuten vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa, säästö- ja sijoitusvakuutuksissa sekä maa- ja metsäomaisuudessa, joissa nuorista luonnollisesti vielä vain varsin pienellä osalla on säästöjä.

16 Kesäkuu Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossain kohteessa?" On säästöjä tai sijoituksia % vastaajista (n= vuonna ) "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n= vuonna ) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Maa- ja metsäomaisuudessa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Loma-asunnon muodossa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Muussa kohteessa Ei ole erityistä kohdetta

17 Kesäkuu Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista Säästö-, sijoitustai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=). Säästö- ja sijoitusaikeet Säästämis- ja sijoitusaikeissa nuorilla on hienoista kasvua. Nuorista prosenttia ilmoittaa aikovansa säästää tai tehdä sijoituksia seuraavan kuukauden aikana, kun viime keväänä säästö- ja sijoitusaikeita oli prosentilla. Nuorilla on koko väestöä enemmän säästö- ja sijoitusaikeita, sillä koko väestöstä tällä hetkellä prosentilla on säästö- ja sijoitusaikeita. Niistä nuorista, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä ja sijoituksia, prosenttia aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Viime keväänä osuus oli vastaavasti prosenttia. Niistäkin vastaajista, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, prosentti ilmoittaa aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Osuus on pysynyt lähes edellisvuoden tasolla. Useimmiten nuoret aikovat edelleen säästää säästö- ja sijoitustilille, jonka suosio säästökohteena on edelleen vuoden sisällä kasvanut nuorten keskuudessa. Kiinnostus rahastosijoittamiseen on edelleen hieman laskenut viime keväästä. Käyttelytilisäästämisen, osakesäästämisen ja vapaaehtoisten eläkevakuutusten suosio tulevana kohteena on viime kevääseen nähden pysynyt lähes ennallaan. Tulokset ovat samansuuntaiset kuin koko väestölläkin. Nuorimmat eli alle -vuotiaat aikovat säästää keskimääräistä useammin käyttelytilille, kun taas vanhemmilla ja työssäkäyvillä nuorilla tulotason noustessa on aikomuksia sijoittaa myös muihin säästö- ja sijoituskohteisiin.

18 Kesäkuu Kuvio a. Säästö- sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo säästää tai sijoittaa % vastaajista (n= vuonna ) "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % vastaajista (n= vuonna ) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilille) Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuuteen Obligaatioihin tai muihin joukkovelkakirjoihin Muuhun kohteeseen Ei ole erityistä kohdetta

19 Kesäkuu Kuvio b. Säästö -sijoitusaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % vastaajista Säästö-, sijoitustai muulla pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Niistä nuorista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Lähes yhtä yleinen säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on erilaisten kulutustavaroiden hankkiminen, jonka ilmoitti prosenttia säästäjistä ja sijoittajista. Reilu neljännes aikoo säästää tai sijoittaa asunnon hankintaa varten. Ikä vaikuttaa säästöjen käyttötarkoitukseen selvästi. Kun alle -vuotiaat säästävät selvästi muita useammin kulutustavaroiden hankkimiseksi niin - -vuotiailla korostuu asunnon hankinta säästöjen käyttökohteena. Koko väestöön verrattuna nuoret elinvaiheestaan johtuen luonnollisesti säästävät useammin hankkiakseen erilaisia kulutustavaroita tai ostaakseen asunnon. Vastaavasti koko väestöä vähemmän he säästävät vararahastoksi tai pahan päivän varalle sekä eläkeaikoja varten.

20 Kesäkuu Kuvio c. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. ) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Asunnon hankintaa varten Eläkeaikoja varten Opiskeluun Lomamatkaan Perinnöksi Remonttiin Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös nuorilla säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on nuorille edelleen tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, tuottoa ja sen jälkeen kohteen vaivattomuutta. Huomionarvoista eri kriteereissä on kuitenkin se, että lukuun ottamatta sijoituskohteen arvon vaihtelua, kaikkien muiden kriteereiden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa on laskenut. Nuorilla kriteereiden painoarvot ovat pienemmät kaikilta osin koko väestöön verrattuna. Selkeästi vähemmän nuorilla valintaan vaikuttaa eläketurva tai eläkevuosiin varautuminen, sijoituskohteen riskittömyys sekä vaivattomuus ja verottomuus tai muut veroedut.

21 Kesäkuu Kuvio. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista (n= vuonna ) Turvallisuus Sijoituskohteen riskittömyys Tuotto Vaivattomuus Rahaksi muuttamisen helppous Sijoituskohteen arvon vaihtelu Verottomuus Sijoitusaika Eläketurva/Eläkevuosiin varautuminen % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa

22 Kesäkuu. LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Tällä hetkellä prosentilla nuorista on lainaa. Osuus on lähes viimevuotisella tasolla. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin nuorta. Nuorilla luottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä koko väestöstä eli -vuotiaista prosentilla on lainaa. Nuorista eniten luottoa omaavia on - ikäryhmään kuuluvilla. Heistä prosentilla on jotain lainaa. Osuus oli samalla tasolla myös vuosi sitten. Kuvio a. Luottomuodot "Onko teillä tällä hetkellä lainaa tai luottoa?" "Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" On lainaa tai luottoa Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa Pikavippi Jotain muuta luottoa % vastaajista (n= vuonna ),,, Ottanut pikavippiä viimeisen vuoden aikana

23 Kesäkuu Kuvio b. Luottomuodot ikäryhmittäin Mitä seuraavista lainoista tai luotoista teillä on?" % vastaajista Opintolainaa Asuntolainaa On jotain kulutusluottoa, josta Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Kaupan kantaas.korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Muu luottokorttiluotto, maksuaikaa yli kk Nuorista prosentilla on opintolainaa, mutta opintoluotollisten osuus on laskenut kolmella prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta. Yleisintä opintolaina on -vuotiailla, joista joka neljännellä on opintolainaa. Yli -vuotiaista opintolainaa on prosentilla. Opintolainaa ottavat yleisimmin opisto-, ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. Heistä noin joka neljännellä on opintolainaa. Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla nuorista eli tällä hetkellä noin nuorella on asuntolainaa, kun vuosi sitten osuus oli prosenttia. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat alkavatkin lisääntyä merkittävästi ikävuodesta lähtien. Tässä tutkimuksessa prosentilla -vuotiaista on asuntolainaa ja osuus on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Vastaavasti -vuotiailla on keskimääräistä useammin myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, osuus sekä tänä että viime vuonna oli prosenttia. Asuntolainaa nuorilla on selvästi vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin, sillä kun nuorista asuntolainaa on prosentilla, on vastaava osuus koko väestöstä prosenttia. Ensimmäistä kertaa kysyttiin nyt myös sitä, onko asuntolaina otettu asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista nuorista prosenttia ilmoitti ottaneensa lainan asunnon ostoa varten ja vain prosenttia kertoi käyttäneensä asuntolainan nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Nuorissa on tyypillisesti eniten ensiasunnon ostajia, joten pelkästään asunnon peruskorjaukseen lainaa otetaan harvoin. Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksessa havaittiin, että peruskorjaukseen lainaa ottaneiden osuus lisääntyy iän myötä ja on suurimmillaan vasta yli -vuotiaiden keskuudessa. Kulutusluottoja on prosentilla nuorista. Osuus on laskenut parin vuoden aikana, sillä vuosi sitten kulutusluottoa oli prosentilla ja vuonna prosentilla nuorista. Nuorilla kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöllä, sillä vastaavasti koko väestöstä kulutusluotollisten osuus on prosenttia. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankit myöntävät vakuudellista kulutusluottoa yleensä suurempia hankintoja varten kuten auton tai moottoripyörän hankintaan tai remontin tekoon. Sitä on noin joka kymmenennellä nuorella kuten vuosi sitten. Seuraavaksi tavallisin kulutusluottomuoto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto ja yli kuukautta maksuaikaa sisältävät luottokorttiluotot.

24 Kesäkuu Lähes joka kolmannella eli prosentilla nuorista on joko asuntolainaa tai kulutusluottoa. Pelkästään asuntolainaa on yhdeksällä prosentilla ja pelkästään kulutusluottoa puolestaan prosentilla nuorista. Samanaikaisesti sekä asuntolainaa että kulutusluottoa on viidellä prosentilla nuorista. Kulutusluottojen kuten muidenkin luottojen ottaminen lisääntyy iän myötä. Keskimääräistä tavallisimpia kululutusluotot ovat -vuotiailla ja heistä kolmasosalla on jotain kulutusluottoa. Pikavippejä ottaneiden nuorten osuus on tässä tutkimuksessa, prosenttia. Viime vuonna osuus oli, prosenttia. Viimeisen kuukauden aikana pikaluottoa on ottanut prosenttia kaikista vastaajista, vuosi sitten vastaava osuus oli prosenttia. Koko väestöstä pikavippiä kertoo ottaneensa prosenttia. Sekä asunto- että kulutusluotonottajat ovat tavallisimmin työelämässä mukana olevia ja keskimääräistä hyvätuloisempia nuoria. Lainaa omaavista nuorista prosentilla on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia erilaisissa kohteissa, vuosi sitten osuus oli jo samalla tasolla. Koko väestössä lainaa omaavista prosentilla on myös säästöjä tai sijoituksia. Säästöt voivat toimia talouden puskurina tai pelivarana tulevia kulutustarpeita varten. Vaikka suurella osalla lainanottajista on samanaikaisesti myös säästöjä ja sijoituksia niin yksittäiselle taloudelle vähäiset säästöt ja suuret velat voivat luonnollisesti aiheuttaa riskejä.. Luotonottosuunnitelmat Kaikkiaan prosenttia nuorista ilmoitti aikovansa ottaa luotto seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten prosentilla oli luotonottoaikeita. Eniten luotonottoaikeita on yli -vuotiailla, joista reilu viidennes ilmoitti aikovansa ottaa lainaa. Tavallisimmin aiotaan ottaa asuntolainaa, jota aikoo ottaa kahdeksan prosenttia nuorista. Viime keväänäkin yhtä suuri osuus nuorista oli asuntoluotonottoaikeissa. Asuntolainanottoaikeita on keskimääräistä muita enemmän -vuotiailla, joista prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Osuus on viimevuotisella tasolla. Opintolainaa aikoo ottaa neljä prosenttia ja osuus on ollut hienoisessa laskussa viimeisen neljän vuoden aikana. Opintolainaa suunnittelevat ottavansa muita tavallisemmin -vuotiaat, joista seitsemän prosenttia suunnittelee opintolainanottoa. Yliopistossa ja korkeakoulussa opiskelevat suunnittelevat muita useammin opintolainaottoa, osuus on prosenttia. Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa kolme prosenttia nuorista Tällä kertaa kysyttiin myös sitä, aiotaanko asuntolainaa ottaa asunnon ostoon vai peruskorjaukseen. Asuntolainaa ottaneista nuorista prosenttia aikoo ottaa lainansa asunnon ostoa varten ja prosenttia nykyisen asunnon peruskorjaukseen. Nuorilla luotonottoaikeet ovat muuta väestöä vahvemmat, sillä vastaavasti Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksen mukaan -vuotiaista yhdeksän prosenttia aikoo ottaa lainaa. Asuntolainaa aikoo ottaa viisi prosenttia koko väestöstä.

25 Kesäkuu Kuvio a. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" Asuntolainaa Opintolainaa Kulutusluottoa pankista Luotollinen pankkitili Muuta luottokorttiluottoa, jossa maksuaikaa yli kuukautta Kaupan kanta-asiakas korttiin liitettyä luottoa tai kaupan tililuottoa Kaupan osamaksuluottoa % vastaajista (n= vuonna ) % vastaajista (n= vuonna ) Kuvio b. Luotonottosuunnitelmat ikäryhmittäin "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista Opintolainaa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Senioritutkimus

Senioritutkimus .. Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet.

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24%

0% 10% 20% 30% 40% 50% 1% 2% 23% 25% 24% 21% 26% 24% Lehdistötiedote 18.4.2012 Kuvio 1. Puolet sijoittajista ilmoittaa kokevansa stressiä säästöjensä ajattelemisesta Minkä verran säästöjesi sijoittamiseen liittyvät ajatukset aiheuttavat sinulle stressiä?

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 Koko maan tulokset Toukokuu 2006 OP-sijoittajabarometri 1/2006 Johdanto Arviot talous- ja markkinatilanteesta Markkinatilanteen kokeminen Oma eläketurva eläkeaikana verrattuna

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ 0 Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Lainat, vipit ja rahapelit

Lainat, vipit ja rahapelit Lainat, vipit ja rahapelit 21.9.2012 1 1. Mikä on rahapelaamisen ikäraja? 2. Minkä ikäisenä saa itse avata pankkitilin ja käyttää sitä? 3. Minkä ikäisenä saa ottaa pikavipin? 21.9.2012 2 15-vuotiaan oikeudet

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016

Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016 Arjen katsaus Talous- ja sijoittajakysely, maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

04/2016. Tietoa lukijoista 2016

04/2016. Tietoa lukijoista 2016 04/2016 Tietoa lukijoista 2016 Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Se puhuttelee asuinpaikasta riippumatta lukijoita, jotka tunnistavat itsessään henkisen maalaisen. Kantri kertoo tästä ajasta,

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos Esityksen sisältö Suomen opintotukijärjestelmän synty ja kehitys Olennaiset muutokset 1900-luvulta ja 2000-luvun

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoite ja menetelmät

Tutkimuksen tavoite ja menetelmät VAKUUTUSTUTKIMUS 2016 Vakuutustutkimus on seurantatutkimus suomalaisten asennoitumisesta vakuuttamiseen ja vakuutusyhtiöihin. Tutkimusta on tehty säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. 30.11.2016 VAKUUTUSTUTKIMUS

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.

Luottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014. TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA

KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA KULUTTAJAKYSELY TALVEN ENNAKOINNISTA Rengasfoorumi 1.10.2013 Sales Questor Oy Tutkimuksen taustaa Tutkimuksella selvitettiin autoilijoiden ja/tai rengasasioita tuntevien kokemuksia ja näkemyksiä talven

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Rahamuseon Studia monetaria Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Osa EU:n finanssivalvontajärjestelmää

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa

Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa 9.8.2016 Kirjastoautotoiminta murroksessa yhteenveto kirjastoautojen tilanteesta Suomessa Taustaa Suomen kirjastoseura selvitti kirjastoautojen tilannetta verkkokyselyllä kesäkuussa 2016. Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 0400 996 067 Selvitys 5/2012 Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne 2010 2012 27.11.2012 Sisällys 1 VUOKRA- JA OMISTUSASUMISEN VÄLIMUOTO... 3 1.1

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot