Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

Transkriptio

1 Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

2 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna Säästöpankit perustettiin alunperin vähävaraisia ja palvelusväkeä varten. Tarkoitus oli opettaa kansaa säästäväisyyteen. Säästöpankit tarjosivat ensimmäisinä pankkipalveluja kaikille suomalaisille asemaan ja varallisuuteen katsomatta. Toiminnan taustalla on edelleen säästöpankkiaate eli halu edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia. Säästäväisyyden edistäminen on kirjattu säästöpankkilakiin Säästöpankkien erityistarkoitukseksi. Säästöpankki ei tavoittele pikavoittoja, vaan on olemassa asiakkaitaan varten. Tämä ei ole klisee. Osalla voitoista tuetaan paikallisten yhteisöjen hyvinvointia. 2

3 Säästäväisyysviikon historiaa Maailman Säästäväisyyspäivää (World Savings Day) vietetään Se sai alkunsa v Milanossa, kun ensimmäinen kansainvälinen säästöpankkikongressi lausui toivomuksen siitä, että kokouksen päättymispäivä julistettaisiin kaikkialla säästämisen päiväksi. Tavoitteena on kertoa erityisesti lapsille ja nuorille säästämisen tärkeydestä. Suomessa Säästöpankit ovat viettäneet Säästäväisyysviikkoa Säästäväisyyspäivän yhteydessä vuodesta 1926 lähtien. Säästöpankin Säästämisbarometrin tarkoituksena on selvittää vuosittain Säästäväisyysviikolla suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan. 3

4 Miten tavallinen suomalainen hoitaa rahaasioitaan? Onko tilanne muuttunut vuodesta 2010 ja 2011?

5 Oma talous Miten uskot henkilökohtaisen taloutesi kehittyvän seuraavan 12 kk:n aikana? Usko omaan talouteen on pysynyt samalla tasolla (28 % uskoo oman talouden paranemiseen ja 23 % uskoo oman talouden heikkenevän) Miehillä yhä parempi usko omaan talouteen (31 % miehistä ja 25 % naisista uskoo talouden paranemiseen) Alle 35-vuotiaat uskovat oman talouden paranemiseen (sekä miehet että naiset) Yli 50-vuotiaat uskovat oman talouden heikkenemiseen (sekä miehet että naiset, etenkin yli 60-vuotiaat) 5

6 Oma talous Aiotko aloittaa säästämisen tai sijoittamisen tai aiotko lisätä säästämistä/sijoittamista seuraavan 12 kk:n aikana? Hieman useampi suomalainen suunnittelee aloittavansa/lisäävänsä säästämistä/sijoittamista kuin vuonna 2011 (28 % vuonna 2012, 24 % vuonna 2011, 29 % vuonna 2010) Nuorilla suurin kiinnostus säästämisen/sijoittamisen aloittamista/lisäämistä kohtaan (etenkin alle 24-vuotiaat, mutta myös vuotiaat) 6

7 Oma talous Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelet omaa talouttasi ja raha-asioitasi? Suunnittelun aikaväli on pysynyt melkein samalla tasolla kuin vuonna 2011 ja selkeästi lyhentynyt vuodesta 2010 (vähintään puolen vuoden aikajänteellä suunnittelevien määrä: 46 % 2012 vs 48 % 2011 vs 53 % 2010) Miehet suunnittelevat yhä omaa talouttaan pidemmällä aikajänteellä kuin naiset. Yli 50-vuotiaat suunnittelevat omaa talouttaan merkittävästi pidemmällä aikajänteellä kuin nuoremmat ikäryhmät (yli puolen vuoden aikajänteellä suunnittelevien määrä: 55 % vs 39 % alle 35-vuotiaiden keskuudessa) 7

8 Säästämis- ja sijoitusmuodot Mitkä seuraavista säästämis- ja sijoitusmuodoista sinulla on käytössä tällä hetkellä? Voit valita useamman vaihtoehdon Peräti 28 %:lla vastaajista ei ole käyttötilin lisäksi muita säästämis- ja sijoitusmuotoja Miehillä on naisia yleisemmin mm pörssiosakkeita (24 % vs 12 %) ja rahastosijoituksia (27 % vs 24 %) Naisilla on miehiä useammin säästötili (62 % vs 51 %) ja määräaikaistalletuksia (18 % vs 13 %) Yli 60-vuotiailla on käytössä muita enemmän säästämis- ja sijoitusmuotoja. 8

9 Oma rahankäyttöni 5 = täysin samaa mieltä, 4 = melko samaa mieltä, 3 = en samaa enkä eri mieltä, 2 = melko eri mieltä, 1 = täysin eri mieltä, 0 = en osaa sanoa 42 % (38 % 2011) ilmoitti kuluttavansa kaiken rahan, etenkin alle 50-vuotiaat miehet ja naiset. Toisaalta 54 % (57 % 2011) ilmoitti rahaa jäävän myös säästöön, etenkin yli 60-vuotiaat. Sijoituskohteen valintaa ohjaavat riskit, tuottavuus ja kulut. Riskien merkitys on tänä vuonna suurempi kuin tuottavuuden, joka oli merkittävin tekijä Sijoitusmuodon valitseminen pankin asiantuntijan suositusten perusteella (37 % vs 33 %) ja eri muotojen aktiivinen vertailu (25 % vs 24 %) on tärkeämpää kuin

10 Oma rahankäyttö taustaryhmittäin Olen perehtynyt eri säästämis- tai sijoitusvaihtoehtoihin. Etenkin miehet ovat perehtyneitä (mies 64 % vs nainen 45 % samaa mieltä). Yli 60-vuotiaista miehistä peräti 74 %. Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni riskien perusteella. Tärkeää miehille (mies 51 %, nainen 42 %). Vähiten tärkeätä yli 60-vuotiaille naisille (34 %), muuten kauttaaltaan tärkeää. Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni tuottavuuden perusteella. Tärkeää etenkin miehille (55 % mies, nainen 36 %). Yli 60-vuotiaista miehistä peräti 69 %. Tärkeää myös yli 50-vuotiaille naisille. Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni kulujen perusteella. Tärkeämpää miehille kuin naisille (49 % mies, 35 % nainen) Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni pankkini/pankin asiantuntijan suositusten perusteella. Merkitys suurempi naisille (nainen 40 %, mies 33 % samaa mieltä). Vähiten tärkeää vuotiaille miehille. Kauttaaltaan tärkeää naisille, erityisesti nuorille ja yli 60-vuotiaille (myös yli 60-vuotiaille miehille). Valitsen säästämis- ja sijoittamismuotoni sijoitusstrategiani perusteella. Tärkeää miehille (mies 38 %, nainen 23 %). Vähiten tärkeää alle 35-vuotiaille naisille, kauttaaltaan tärkeää miehille (etenkin yli 50- vuotiaille). Vertailen aktiivisesti eri säästämis- ja sijoitusvaihtoehtoja. Etenkin miehet aktiivisia (mies 33 %, nainen 17 % samaa mieltä). Alle 35-vuotiaat naiset vähiten aktiivisia, yli 60-vuotiaat naiset jonkin verran aktiivisia. Yli 50-vuotiaat miehet vertailevat aktiivisesti. Pyrin valitsemaan sijoituskohteeni eettisin perustein. Vähäinen merkitys kauttaaltaan. Naisista tärkeintä vuotiaille. Vähiten tärkeää alle 35-vuotiaille, tosin pienet erot. 10

11 Asiantuntijoiden käyttö säästämisen ja sijoittamisen apuna Arvioi seuraavia väittämiä (%-osuus avoimesta palautteesta) Pankin antamista sijoitusneuvoista on ollut minulle hyötyä Kaipaan oman talouden hallintaan ja säästämisen suunnitteluun asiantuntijan apua Kyllä 28 % Ei 72 % Kyllä 14 % Ei 86 % Hyvän sijoitustuotteen suosittelu (36 %) Auttaa valinnoissa /neuvonta (28 %) Olen menettänyt rahaa/huonoja neuvoja (14 %) Vähän hyötyä/hyötyä ja haittaa (7 %) Pankin asiantuntemus (5 %) Muu (10 %) Ehdotuksia/Tietoa/Analyysejä (43 %) Paras sijoituskohde (30 %) Oman talouden hallintaa (15 %) Puolueetonta neuvontaa (11 %) Muu (2 %) Asiantuntijoiden käyttö on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna Sijoitusneuvojen hyödyllisyys on hiukan laskenut (28 % vs 30 %), asiantuntijoiden tarve hiukan lisääntynyt (14 % vs 13 %). 11

12 Paljonko suomalainen säästää, pystyy säästämään ja todellisuudessa säästää?

13 Oma säästäminen ja sijoittaminen Paljonko HALUAISIN säästää/sijoittaa kuukaudessa? Halukkuus säästää yli 200 kuukaudessa on pysynyt korkealla tasolla. Peräti 36 % vastaajista ilmoitti haluavansa säästää kyseisen määrän rahaa kuukaudessa. Etenkin miehet haluaisivat säästää yli 200 kuukaudessa (39 % miehet vs 32 % naiset) Peräti 8 % suomalaisista ei haluaisi säästää (yli 60-vuotiaat 14 %) 13

14 Oma säästäminen ja sijoittaminen Paljonko PYSTYISIN säästämään/sijoittamaan, jos minulla olisi korkea motivaatio säästää johonkin tärkeään kohteeseen? Kyky säästää on laskenut hieman viime vuosiin verrattuna (yli 200 /kk 37 % vs 33 %) Toisaalta hiukan entistä suurempi osa (24 %) ilmoitti pystyvänsä säästämään kuukaudessa (22 % 2011 ja 21 % 2010) Etenkin miehet uskovat pystyvänsä säästämään yli 200 kuukaudessa (mies 38 % vs nainen 28 %) Yli 60-vuotiaat pystyvät parhaiten säästämään yli 200 kuukaudessa (mies 48 %, nainen 32 %) Tulokset painotettu vuoden 2010 vastausvaihtoehtojen mukaisesti. 14

15 Oma säästäminen ja sijoittaminen 2012 Yhteenveto (paljonko säästän/paljonko haluaisin säästää/paljonko pystyisin säästämään) 31 % suomalaisista ei säästä, 14 % ei pystyisi säästämään ja 8 % ei edes haluaisi säästää Mutta kuitenkin 69 % suomalaista säästää tällä hetkellä (70 % 2011) Suomalaisista 36 % haluaisi säästää yli 200 /kk, 29 % ilmoitti pystyvänsä siihen, mutta silti vain 13 % tekee niin. Yleisintä on säästää enintään 50 kuukaudessa (22 %). 15

16 Oma säästäminen ja sijoittaminen 2012/2011 Yhteenveto (paljonko säästän/ paljonko haluaisin säästää/paljonko pystyisin säästämään) Suomalaisten säästäminen ja sijoittaminen on pysynyt melkein samana vuoteen 2011 verrattuna. Säästösummat ja kyky säästää ovat kuitenkin pienentyneet hieman. 16

17 Säästämismuotojen tunnettuus ja kiinnostavuus?

18 Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunteminen Kuinka hyvin tai huonosti mielestäsi tunnet seuraavat säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdot? Parhaiten tunnetaan säästötili, määräaikaistalletukset, rahastosijoitukset, eläkevakuutukset ja osakkeet Harva tuntee PS-tuotteet, joukkolainat, varainhoidon tai säästö- ja sijoitusvakuutukset Miehet tuntevat merkittävästi paremmin eri säästämis- ja sijoitusmuodot (rahastot tuntee hyvin 24 % miehistä ja 12 % naisista, pörssiosakkeet 21 % miehistä ja 7 % naisista) Vanhemmat vastaajaryhmät tuntevat säästämis- ja sijoitusmuodot nuoria paremmin (etenkin yli 60-vuotiaat, myös vuotiaat) 18

19 Säästämis- ja sijoitusmuotojen kiinnostavuus Entä kuinka kiinnostunut olet näistä eri säästämis- ja sijoittamisvaihtoehdoista? Suomalaiset ovat kiinnostuneita säästötilin lisäksi määräaikaistalletuksista, rahastosijoituksista, pörssiosakkeista, varainhoidosta ja eläkevakuutuksista. Miehet naisia kiinnostuneempia eri vaihtoehdoista. Eniten vuodesta 2011 on laskenut kiinnostus vapaaehtoista eläkevakuutusta kohtaan (26 % vs 32 %). Pörssiosakkeet, joukkolainat ja rahastot ovat joko lisänneet tai säilyttäneet kiinnostavuutensa, muiden muotojen kiinnostus on vähentynyt hieman. Naiset ovat kiinnostuneempia säästötileistä (68 % vs 57 %), määräaikaistalletuksista (52 % vs 48 %) ja vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta (27 % vs 25 %) kuin miehet. 19

20 Asuminen Entä kuinka kiinnostavana säästämis- ja sijoittamismuotona pidät omistusasuntoa ja sijoitusasuntoa? 5 = olen erittäin, 4 =olen melko kiinnostunut, 3 = saattaisin olla kiinnostunut, 2 = olen vain vähän kiinnostunut, 1 = en ole lainkaan kiinnostunut, 0 = en osaa sanoa Omistusasuntoa pidetään kiinnostavana säästämis-/sijoitusmuotona (62 %), Ei suurta eroa sukupuolten välillä, etenkin alle 35-vuotiaat. Sijoitusasuntoa pidetään myös kiinnostavana säästämis-/sijoitusmuotona (44 %). Etenkin miehet kiinnostuneita (mies 48 % vs nainen 40 %). Suurin kiinnostus alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Kun otetaan huomioon edellisen sivun sijoitusmuotojen kiinnostavuus, kuusi kiinnostavinta ovat: 1. Omistusasunto 2. Säästötili 3. Määräaikaistalletus 4. Sijoitusasunto 5. Rahastosijoitus 6. Pörssiosakkeet. Huom. Koska asunnoista kysyttiin erikseen, luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. 20

21 Asuminen Pääasiallinen asumismuoto: Omistusasunnossa asuu 65 % vastaajista. Vuokralla asuu 32 %. Entä onko sinulla sijoitusasuntoa (omistat kokonaan tai osan asunnosta, jossa et itse asu)? % Ei Kyllä 21

22 Asuminen Miksi pidät/et pidä asuntoa kiinnostavana säästämis-/sijoittamismuotona? (%-osuus avoimesta palautteesta) Miksi pidät asuntoa kiinnostavana säästämis- /sijoittamismuotona? Arvo harvoin laskee/arvo säilyy (28 %) Hyvä sijoituskohde/hyvä tuotto (21 %) Riskitön / Varma / Turvallinen / Helppo (21 %) Hyvä tapa säästää/maksaa itselle (13 %) Arvo nousee (9 %) Asuntoja tarvitaan aina (4 %) Ei ole sijoitusmuoto/en näe sijoituksena (2 %) Muu (3 %) Miksi et pidä asuntoa kiinnostavana säästämis- /sijoittamismuotona? Liian kallista/ei ole varaa (33 %) Ei Kiinnosta/Ei ajankohtaista (ikä yms) (30 %) Liikaa vaivaa, vuokralaiset/remontit yms (18 %) Liikaa riskiä arvon kanssa (8 %) Liian pienet tuotot (6 %) Ei ole sijoitusmuoto/en näe sijoituksena (2 %) Muu (3 %) 22

23 Suositellun omarahoitusosuuden kattaminen ensiasunnon ostajat

24 Ensiasunto. Harkitsetko ensiasunnon ostoa? Kyllä Mahdollisesti lähitulevaisuudessa Yhteensä 5 % 16 % 21 % Asuntoa ostettaessa tarvitaan asuntolainan lisäksi yleensä myös omaa rahaa. Tätä summaa kutsutaan omarahoitusosuudeksi. Viranomaiset (Finanssivalvonta) suosittelevat, että asuntolainan saajalla tulisi olla omaa rahaa vähintään 10 prosenttia asunnon hinnasta. Jos asunto maksaa esimerkiksi euroa, omaa rahaa tulee löytyä euroa. Millä tavoin suunnittelet rahoittavasi oman ensiasuntosi omarahoitusosuuden? (kysytty vain ensiasunnon ostoa harkitsevilta, 21 % vastaajista) Ensiasunnon ostajista valtaosa alle 35-vuotiaita. Pääkaupunkiseudulla yleisintä, että ensiasunnon hankintaa tulisi lykätä (66 %), myös koko Etelä-Suomessa (63 %). 24

25 Ensiasunto Paljonko arvioit pystyväsi säästämään ensiasuntoa varten kuukaudessa? (kysytty vain ensiasunnon ostoa harkitsevilta, 21 % vastaajista) 53 % vastaajista ilmoitti pystyvänsä säästämään enintään 100 kuukaudessa (etenkin alle 25-vuotiaat) 28 % ilmoitti Vain 8 % ilmoitti pystyvänsä säästämään yli % ilmoitti ettei tällä hetkellä pystyisi lainkaan säästämään. Ei suurta eroa sukupuolten välillä. 25

26 Lainakatolla arvaamattomat vaikutukset asuntomarkkinoihin Miksi omarahoitusosuudesta kysyttiin? Syynä suunnitteilla oleva lainakatto Fiva voisi määrätä asuntolainan määrälle katon, kireimmillään 80 % asunnon hinnasta. Tavoitteena hillitä ylivelkaantumista ja asuntojen hintakuplien syntymistä. Jos omarahoitusosuutta ei asuntoa ostaessa ole, sen säästäminen on ylivoimaista, sillä yli puolet (53 %) ensiasunnon ostoa harkitsevista pystyisi säästämään ensiasuntoon enintään 100 e/kk. Jos asunnon hinta on euroa, 10 %:n omarahoitusosuus on ja säästämisaika lähes 17 vuotta. Yhtälö on mahdoton. Ilman ulkopuolista apua asunto jää hankkimatta, vaikka olisi hyvät tulot. Lainakatto on viranomaisten epäluottamuslause pankeille. Pankkien lainananto ei ole holtitonta. Laina-asiakkaille tehdään stressitestit ja lainanhoitokyky arvioidaan tarkasti. Liian ankaran ja kaavamaisen sääntelyn vaarana asuntokaupan hiljeneminen kuten Ruotsissa. 26

27 Ruotsissa lainakatto otettiin käyttöön lokakuussa % asunnon hinnasta. Ei ole hillinnyt hintojen nousua toivotusti On vaikeuttanut etenkin nuorten asunnonhankintaa Lisäksi asuntorakentaminen on laskussa, pientalorakentaminen jopa romahtanut Lokakuussa 2012 on käyty sääntelyn lieventämisestä vilkasta keskustelua ministeri- ja viranomaistasolla Suomen otettava opiksi Ruotsin kokemuksista. 27

28 Lainakatolla arvaamattomat vaikutukset myös säästämiseen Asuntoa pidetään hyvänä sijoituskohteena. Myös nuoret ajattelevat näin. Barometrin mukaan omistusasunto on Suomen kiinnostavin säästämis- ja sijoittamismuoto (runsaat 62 % vastaajista) sijoitusasunto neljänneksi kiinnostavin (44 %). Suurinta kiinnostus on alle 35-vuotiaiden keskuudessa. Jos lainakatto tulee, onko edessä koko suomalaisen säästämis- ja sijoituskulttuurin muutos? Jos ilman vanhempiensa tai sukunsa tukea pärjäävät, hyväpalkkaiset nuoret ajetaan pois asuntomarkkinoilta, he joutuvat valitsemaan säästämismuodon jäljelle jäävistä vaihtoehdoista. Miten ja mihin nämä nuoret rahansa sijoittavat? 28

29 72 % ensiasunnon ostoa harkitsevista ei joko pysty rahoittamaan 10 prosentin omarahoitusosuutta tai joutuu lykkäämään hankintaa, kunnes rahat säästetty. Säästökyky on kuitenkin heikko. Lainakaton vaikutus? Omistusasunto on Suomen kiinnostavin sijoitusmuoto, säästötili tulee heti kannoilla. Sijoitusasunto neljänneksi kiinnostavin. Säästämistä ohjaa yhä enemmän riskitietoisuus. Niillä, jotka säästävät, perehtyneisyys eri vaihtoehtoihin on hyvä. Halu aloittaa tai lisätä säästämistä/sijoittamista kuitenkin palannut 2010 tasolle. (28 % vs 24 % vs 29 %). Innostuneita etenkin nuoret. Iso osa suomalaisista ei säästä, ei suunnittele talouttaan eikä haluakaan tehdä sitä. Oman talouden hallinta hukassa? 69 % suomalaisista säästää ja 31 % ei säästä. Eri säästämisen muodot tuntemattomia tai vähäisessä käytössä Epävarman taloustilanteen jatkuminen on pitänyt uskon omaan talouteen heikkona ja suunnittelujänteen lyhyenä. 29

30 Tutkimuksen toteuttamisesta

31 Tutkimuksen toteuttamisesta Otos kerättiin syys-lokakuussa 2012 sähköpostikutsuin. Tutkimus on jatkoa 2010 ja 2011 toteutetulle Säästämisbarometreille. Tarkoituksena on selvittää suomalaisten suhtautumista säästämiseen, sijoittamiseen ja oman talouden hallintaan. Vastaajia yhteensä n = Tulokset on painotettu vuoden 2011 ja 2010 (n=1472 ja n=1044) barometrien ikä- ja sukupuolijakauman mukaan. Vastaajat edustavat yli 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia koko Suomen alueelta (pois lukien Ahvenanmaa). Tutkimuksen vertailuryhmät: Vertailu viime vuosien tuloksiin, sukupuoli, ikä Vuoden 2012 barometrin osa-alueet: Aineiston rakenne Oma talous Oma säästäminen ja sijoittaminen Säästämis- ja sijoitusmuotojen tunteminen ja kiinnostavuus Oma rahankäyttö Asiantuntijoiden käyttö säästämisen ja sijoittamisen apuna Asuminen ja ensiasunto Lisätietoa tutkimuksen toteuttamisesta: toimitusjohtaja Teemu Rennola, Puh. (09) ja sähköposti teemu.rennola@valueclinic.fi 31

32 Aineiston rakenne Asuinlääni? Ikä? Sukupuoli? 32

33 Aineiston rakenne Talouden tyyppi? Talouden bruttotulot? Asuinpaikan koko? 33

34 34