Säästäminen ja luotonkäyttö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö"

Transkriptio

1 9.. Kevät

2

3 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot. Luotonottosuunnitelmat. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta. Asuntolainan laina-ajat. Lainamäärät. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainat 8.8 Asuntolainojen vakuudet 8.9 Lainan osuus asunnon rahoituksesta. Velanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista. Varautuminen mahdolliseen koron nousuun. Lainaturvavakuutukset ja henkivakuutukset. Lainojen maksusuunnitelmien muutokset. Suhtautuminen lainan takaisinmaksuun 8 MAKSAMINEN 9. Internetin käyttö yleensä 9. Laskunmaksutavat 9. Päivittäistavaraostosten maksaminen. Ostosten maksaminen kortin lukijalaitteella kaupan kassalla TILASTOTIETOJA KOTITALOUKSIEN RAHANKÄYTÖSTÄ TULOT JA KULUTUS KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 8 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 9. Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen 9

4 SÄÄSTÄMISASTE VELKAANTUMINEN. Velkaantumisaste. Luottokanta ja luottojen keskikorot. Yksityishenkilöiden velkajärjestelyt ja velkasovinto-ohjelma 8 MAKSAMINEN, KORTIT JA PANKKIEN JAKELUVERKOSTO

5 JOHDANTO Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämisessä ja luotonkäytössä sekä maksutavoissa tapahtuneita muutoksia Finanssialan Keskusliiton teettämän haastattelututkimuksen perusteella. Lisäksi raportissa tarkastellaan eri tilastolähteiden avulla kotitalouksien tuloja, kulutusta, säästämistä, velkaantumista ja rahoitusvarallisuuden jakautumista. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty helmikuussa. Tällöin haastateltiin iältään - -vuotiasta henkilöä eri puolilla Suomea. Otoskoko on tarpeeksi iso, jotta aineistosta voidaan tehdä myös taustaryhmittäisiä vertailuja. Ikäryhmään - kuuluvia henkilöitä on Suomessa 9. Kotitalouksien rahankäyttöä on Finanssialan Keskusliitossa (aiemmin Suomen Pankkiyhdistyksessä) tutkittu jo vuodesta 99 lähtien - vuoden välein. Vuodesta lähtien tutkimus on toteutettu kaksi kertaa vuodessa. Tutkimuksen haastattelut on vuoden syksystä lähtien tehty puhelimitse. Keväisin toteutetut tutkimukset ovat olleet kysymysmäärältään laajempia kuin vastaavat syksyllä toteutetut tutkimukset. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty syksyllä. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan tilanteen vaikutus. Tutkimustuloksista näkyy kaiken kaikkiaan taloudessa vallitseva positiivinen vire ja kuluttajien luottamus talouteen. Kuluttajien suotuisan tulokehityksen ja hyvänä pysyneen rahatilanteen ansiosta kuluttajat näkevät säästämismahdollisuutensa erityisen vahvoina. Huolimatta korkojen vähittäisestä noususta, ovat luotonottoaikeet edelleen korkealla. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IRO Research Oy. Raportin on kirjoittanut rahoitusasiantuntija Ulla Halonen ja kuvat on tehnyt tutkimusassistentti Ritva Myllylä Finanssialan Keskusliitosta.

6 SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan on pysynyt vahvana. Hyvän rahatilanteen ja suotuisan tulokehityksen myötä suurella osalla suomalaisista jää kulutuksen jälkeen rahaa myös säästöön. Haastattelututkimuksen mukaan säästäminen ja sijoittaminen lähti nousuun jo vuoden syksyllä ja on edelleen pysynyt korkealla. Suomalaisista yli puolella on tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin miljoonaa suomalaista. Eniten säästäminen ja sijoittaminen on noussut tämän tutkimuksen mukaan vuoden jälkeen ikäryhmään - kuuluvilla ja tulotasoltaan keskituloisilla suomalaisilla. Pankkitilille säästäminen on edelleen suosituin säästömuoto, mutta verrattuna viime syksyyn säästö- ja sijoitustilille säästävien osuus on noussut käyttelytilille säästävien osuutta suuremmaksi. Sijoitusrahastosäästämisestä on vähitellen tullut pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto ja määrä ohitti jo vuoden syksyllä osakesäästäjien määrän. Viime syksyyn nähden sekä osakesäästäjien että rahastosäästäjien määrät ovat pysyneet ennallaan. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästävien määrä on pysynyt viimeiset puolitoista vuotta vakaana. Erot säästämisessä eri väestöryhmien välillä ovat kuitenkin suuret. Säästäminen lisääntyy suurimmissa tuloluokissa. Samoin elinvaiheesta johtuen eniten mahdollisuuksia säästää on yli -vuotiailla työelämässä olevilla pariskunnilla, joilla lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa ja tulotaso on tavallisesti vakaa. Suurin osa heistä on saanut asuntolainat maksettua. Vähiten jää säästöön opiskelijoilla, joilla mahdollisuudet säästää ovat varsin vähäiset. Tilisäästäminen on tyypillisesti kaikenikäisten säästömuoto, mutta sekä käyttelytilille että säästötilille säästävien osuus kasvaa iän myötä. Tilille säästävien määrä nousee selvästi ikävuoden jälkeen. Sijoitusrahastoista on tullut laajasti eri-ikäisten sijoitusmuoto. Kuvio a. Säästäjät ja sijoittajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" % vastaajista Kaikki Käyttelytilillä (palkka- tai eläketilillä) Sijoitusrahastoissa

7 Sijoitusrahastosäästäminen aloitetaan aiempaa nuorempana ja sijoitusrahastoihin säästäminen yleistyykin jo heti ikävuoden jälkeen ja säästäjät jakautuvat melko tasaisesti - -vuotiaisiin. Kuvaavaa on, että joillakin ikäryhmillä rahastosäästäminen on jo yleisempää kuin käyttelytilille säästäminen. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästämien taas nousee heti 8 ikävuoden jälkeen ja säästäjät ovat tavallisimmin ikäryhmään 9 kuuluvia. Maa- ja metsäomaisuuteen sijoittavien osuus puolestaan kasvaa ikävuoden jälkeen ja on suurimmillaan - 9-vuotiaiden keskuudessa. Kuvio b. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" On säästöjä tai sijoituksia % vastaajista n= ) 8 "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % vastaajista (n= ) Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Maa- ja metsäomaisuudessa syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät

8 . Säästö- ja sijoitusaikeet Säästämis- ja sijoitusaikeita on nyt merkittävästi enemmän kuin viime syksynä, mikä myös kertoo kuluttajien tämän hetkisestä hyvästä taloustilanteesta kuten myös luottamuksesta oman talouden suotuisaan kehitykseen. Haastateltavista prosenttia ilmoitti aikovansa säästää tai tehdä sijoituksia seuraavan kuukauden aikana, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin viime syksynä ja vuosi sitten. Niistä, joilla on jo tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia aiempaa suurempi osa eli prosenttia aikoo edelleen jatkaa säästämistä tai sijoittamista, kun osuus viime syksynä oli prosenttia. Lisäksi myös uusien säästämistä ja sijoittamista harkitsevien määrä on kasvanut, sillä prosenttia niistä, joilla ei tällä hetkellä ole säästöjä tai sijoituksia, ilmoitti aikovansa aloittaa säästämisen tulevan vuoden aikana. Vastaavasti viime syksynä osuus oli prosenttia. Useimmiten aiotaan edelleen säästää säästö- ja sijoitustilille. Kiinnostus rahastosijoittamiseen myös tulevana sijoituskohteena on edelleen suurta ja kiinnostus rahastosijoittamiseen tulevana kohteena on hieman kasvanut viime syksystä. Merkille pantavaa on, että tulevana säästökohteena rahastosijoittaminen kiinnostaa jo enemmän kuin käyttelytilille säästäminen ja merkittävästi enemmän kuin osakkeisiin sijoittaminen. Kiinnostus vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin tulevana kohteena kuten myös osakkeita kohtaan on viime syksyyn nähden pysynyt vakaana.

9 Kuvio. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana? % vastaajista (n= ) Aikoo säästää / sijoittaa "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästä tai sijoittaa?" % vastaajista (n= ) Käyttötilille (esim. palkka-, eläke- tms. tili) Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Joukkovelkakirjalainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Johonkin muuhun Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen 8 syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Turvallisuus on yhä tärkein kriteeri säästämis- tai sijoituskohteen valinnassa, mutta sen merkitys on hivenen laskenut vuoden takaisesta. Myös kohteen vaivattomuutta arvostetaan edelleen toiseksi eniten. Tuoton merkitys oli vuosien ja tutkimuksissa laskussa, mutta vuosi sitten tuoton merkitys sijoituskohteen valintakiriteerinä kasvoi selvästi ja edelleen se on yhtä merkityksellinen kriteeri. Myös rahaksi muuttamisen helppous on lähes yhtä merkityksellinen kuin vuosi sitten.

10 Eläkevuosiin varautuminen on selvästi tärkeämpi kriteeri kuin vuosi sitten, sillä niiden osuus, joille sillä on paljon vaikutusta, on noussut vuodessa neljällä prosenttiyksiköllä prosentista 8 prosenttiin. Kuvio. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % vastaajista Turvallisuus Tammikuu Lokakuu Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu Helmikuu Helmikuu 9 8 Tammikuu 8 Vaivattomuus Lokakuu Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu 8 Helmikuu 8 Helmikuu 9 Tammikuu 8 9 Lokakuu Tuotto Huhtikuu Lokakuu 8 9 Huhtikuu 9 Helmikuu 9 Helmikuu 8 8 Tammikuu Rahaksi muuttamisen helppous Lokakuu Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu 9 Helmikuu Helmikuu 8 9 Tammikuu Verottomuus tai muut veroedut Lokakuu Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu 9 Sijoituskohteen arvon vaihtelu Helmikuu Helmikuu Helmikuu 9 9 Eläkevuosiin varautuminen Helmikuu Helmikuu Tammikuu Lokakuu 9 9 Sijoitusaika Huhtikuu Lokakuu Huhtikuu 9 Helmikuu Helmikuu 8 % % % % 8 % % Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa

11 . LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot Joka toisella suomalaisella eli prosentilla on tällä hetkellä lainaa. Merkittävää muutosta ei ole havaittavissa neljän viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin miljoonalla suomalaisella on lainaa. Eniten lainaa on lapsiperheillä. Heistä prosentilla on jotain lainaa. Ikäryhmistä eniten lainaa on 9 - -vuotiailla, joista prosentilla on jotain lainaa. Velallisia on keskimääräistä enemmän myös suurempituloisten keskuudessa. Kuvio. Luottotilanne "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? "Mitä seuraavista luotoista teillä on?" % vastaajista kevät 999 kevät kevät kevät kevät kevät kevät On lainaa On asuntolainaa On kulutusluottoa On opintolainaa Asuntolainaa on tällä hetkellä prosentilla eli asuntovelallisia on noin, miljoonaa. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana asuntoluotollisten määrä on kasvanut seitsemällä prosenttiyksiköllä, sillä vuonna 999 asuntoluottoa oli prosentilla kyselyyn vastanneista. Viime keväästä asuntoluotollisten määrä on jonkin verran edelleen lisääntynyt. Asuntolainan ottaminen ajoittuu yhteen muuttamiseen ja perheen perustamiseen ja asuntolainat yleistyvätkin eniten ikävuoden jälkeen ja useimmin asuntoluottoa on 9 - -vuotiailla. Heistä prosentilla on asuntolainaa. Osuus on kasvanut tällä ikäryhmällä vuoden takaisesta, jolloin osuus oli prosenttia. Asuntoluotollisten määrä laskee vähitellen ikävuoden jälkeen, jolloin vastaavasti säästäjien ja sijoittajien määrä alkaa vähitellen kasvaa. Luottotilannetta koskevaan kuvaan ei ole otettu mukaan puolivuosituloksia, koska erityisesti kulutusluottoa omaavien määrissä on puolivuosittain vaihtelua, jonka perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä lainaa omaavien määrän pysyvämmästä muutoksesta.

12 8 Kulutusluotto on yleisin yksityishenkilöiden käyttämä luottomuoto. Tällä hetkellä prosentilla on kulutusluottoa. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä merkitsee, että noin, miljoonalla suomalaisella on kulutusluottoa. Viimeisten seitsemän vuoden aikana kulutusluoton käyttö on yleistynyt, joskaan ei yhtä paljon kuin asuntoluottojen käyttö. Vuonna 999 kulutusluottoa oli 8 prosentilla kyselyyn vastanneista. Sen sijaan neljän viimeisen vuoden aikana ei kulutusluotollisten määrässä ole ollut merkittävää muutosta. Tyypillistä on, että kulutusluottoa ottavat erilaisiin hankintoihin asuntoluotollisia laajemmin eri-ikäiset. Kulutusluotot ovat keskimääräistä tavallisimpia 9 - -vuotiailla. Heistä prosentilla on jotain kulutusluottoa. Erilaiset kulutusluotot ovat lisääntyneet parin viime vuoden aikana erityisesti nuorilla, alle 8-vuotiailla. Kun tällä hetkellä nuorista prosentilla on kulutusluottoa, oli osuus vuosi sitten prosenttia ja kolme vuotta sitten prosenttia. Nuorista kuitenkin kulutusluottoa omaavien osuus on pienempi kuin koko väestöstä keskimäärin. Kuvio a. Kulutusluottomuodot "Onko teillä tällä hetkellä jotain muuta lainaa kuin asuntolainaa"? % vastaajista (n= ) Kulutusluotto pankista 8 8 Luotollinen pankkitili Kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty luotto tai kaupan tililuotto Muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk Kaupan osamaksuluotto Jotain muuta luottoa Pikavippi, kevät kevät kevät Yleisesti lainanoton voidaan arvioida olevan tällä hetkellä entistä vakaammalla pohjalla, sillä aiempaa useammalla lainanottajalla eli prosentilla on samanaikaisesti myös säästöjä tai sijoituksia. Vastaavasti osuus vuosi sitten oli 8 prosenttia. Lainanottajat ovat myös keskimäärin muita hyvätuloisempia. Tyypillistä on, että asunto- ja kulutusluottoa omaavista moni on samanaikaisesti myös rahastosäästäjä tai osakesäästäjä tai säästöjä on muissa kohteissa. Säästöt voivat toimia talouden puskurina tai pelivarana tulevia kulutustarpeita varten. Kulutusluotoista tavallisin luottomuoto on pankista otettu kulutusluotto. Pankin kulutusluottoa on tällä hetkellä prosentilla vastaajista, kun osuus vuosi sitten oli 8 prosenttia. Seuraavaksi tavallisin kulutusluottomuoto on luotolliseen pankkitiliin liitetty luotto, jota on joka kymmenennellä vastaajista. Muissa kulutusluotoissa on mukana muun muassa tulonhankkimiseen liitetyt luotot.

13 9 Ensimmäistä kertaa tutkimuksessa näkyvät myös pikavippejä ottaneiden vastaajien osuus, joka on tässä tutkimuksessa, prosenttia. Pikalainoja/pikavippejä tarjoavien yritysten määrä on myös erityisesti viimeisen vuoden aikana lisääntynyt. Opintoluotollisten määrä on vähitellen laskenut. Eniten opintoluotollisia on - 8-vuotiassa. Heistä joka viidennellä on opintolainaa. Opiskelijoista prosentilla on opintolainaa. Kuvio b. Säästöt ja sijoitukset sekä lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" % vastaajista Kaikki On säästöjä ja sijoituksia vuotta On lainaa Kuvio b. Lainanottajat ikäryhmittäin "Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa?" % vastaajista Kaikki vuotta On asuntolainaa Jotain kulutusluottoa

14 . Luotonottosuunnitelmat Huolimatta korkojen noususta luotonottoaikeet ovat pysyneet edelleen korkealla. Kaikkiaan prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Luotonottohalukkuutta ovat pitäneet yllä kuluttajien luottamus oman talouden suotuisaan kehitykseen sekä hyvä rahatilanne. Taustalla on myös laina-aikojen pidentyminen, mikä vähentää lainaa ottaneiden lainarasitusta. Eniten luotonottoaikeita on - 8-vuotiailla sekä keskimääräistä jonkin verran enemmän pääkaupunkiseudulla asuvilla. Runsas joka viides eli prosenttia ikäryhmään - 8 kuuluvista ilmoitti aikovansa ottaa luottoa seuraavien kuukauden aikana. Luotonottoaikeet ovat tällä ikäryhmällä nousseet puolen vuoden aikana, sillä viime syksynä heistä 8 prosentilla oli luotonottoaikeita.. Kuvio. Luotonottosuunnitelmat luottomuodoittain "Aiotteko ottaa uutta lainaa tai luottoa seuraavien kuukauden aikana?" Aikoo ottaa lainaa / luottoa % vastaajista (n= ) "Mitä seuraavista luotoista aiotte ottaa?" % vastaajista (n= ) Asuntolainaa Kulutusluottoa pankista % vastaajista (n= ) Muuta kulutusluottoa *) Opintolainaa syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät *) Muu kulutusluotto eli luotollinen pankkitili, kaupan kanta-asiakaskorttiin liitetty tililuotto tai kaupan tililuotto, muu luottokorttiluotto, jossa maksuaikaa yli kk tai kaupan osamaksuluotto.

15 Asuntoluotonottoa aikoo ottaa useampi kuin puoli vuotta sitten. Kuusi prosenttia ilmoitti aikovansa ottaa asuntolainaa seuraavien kuukauden aikana, kun osuus syksyllä oli neljä prosenttia. Asuntoluotonottoaikeita on keskimääräistä enemmän - 9-vuotiailla. Heistä prosenttia aikoo ottaa asuntolainaa. Luotonottoaikeet ovat erityisesti viime syksystä lisääntyneet - 9-vuotiailla, sillä kun tähän ikäryhmän kuuluvista syksyllä kymmenen prosenttia aikoi ottaa asuntolainaa, oli osuus nyt noussut prosenttiin. Eniten luotonottoaikeita on lapsiperheillä ja pääkaupunkiseudulla asuvilla. Pääkaupunkiseudulla seitsemän prosenttia suunnittelee ottavansa asuntolainaa seuraavien kuukauden aikana. Pankin kulutusluottoa aikoo ottaa viisi prosenttia. Lähes yhtä moni aikoo ottaa jotain muuta kuin pankin kulutusluottoa. Osuus on vuoden sisällä hieman kasvanut. Kaiken kaikkiaan viimeisten vuosien aikana aikeet opintolainanottoon ovat pysyneet alhaalla. Tämä on näkynyt myös toteutuneessa kehityksessä.. Nykyisen asuntolainan koron kilpailuttaminen Asuntolainan koron kilpailuttaminen on vähentynyt. Asuntoluotollisista prosenttia on kilpailuttanut asuntolainansa korkoa viimeisen vuoden aikana, kun vuosi sitten näin vastasi prosenttia asuntoluotollisista. Joka kymmenes on kilpailuttanut vuosi - kaksi vuotta sitten ja yhtä monella asuntolainan koron kilpailuttamisesta on tätä pitempi aika. Kaksi kolmasosaa ilmoitti, ettei ole lainkaan kilpailuttanut asuntolainansa korkoa koko laina-aikana. Ne, joilla lainamäärät ovat suurimmat, ovat kilpailuttaneet pankkeja muita useammin. Yli euroa asuntolainaa omaavista joka kolmas on kilpailuttanut viimeisen vuoden aikana asuntolainansa korkoa eri pankeissa. Kuvio. Asuntolainan koron kilpailuttaminen "Oletteko kilpailuttanut nykyisen asuntolainanne korkoa eri pankeissa?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/) Viimeisen vuoden aikana - vuotta sitten Pitemmän aikaa sitten 9 9 Ei lainkaan koko laina-aikana Ei osaa sanoa kevät kevät

16 . Aikeet kysyä asuntolainatarjousta Niiltä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa kysyttiin, aikovatko he kysyä lainatarjousta vain pääpankistaan, vai aikovatko he kysyä tarjouksia myös muista pankeista. Lähes joka toinen aikoo kysyä asuntolainatarjousta vain omasta pääpankistaan. Runsas joka kolmas aikoo kilpailuttaa kahta tai useampaa pankkia asuntolainaa ottaessaan. Tässä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuoden sisällä. Pääkaupunkiseudulla lainatarjouksia aiotaan kysyä muita tavallisemmin useammasta pankista ja harvemmin vain omasta pääpankista, kun taas muualla aiotaan kääntyä pääasiassa juuri oman pääpankin puoleen asuntolainatarjousta kysyttäessä. Tarjousta halutaan kysyä yleisimmin käymällä henkilökohtaisesti konttorissa. Näin aikoo tehdä 8 prosenttia asuntolainanottoa harkitsevista. Joka viides aikoo kysyä tarjousta Internetin kautta ja kuusi prosenttia puhelimitse. Kuvio 8. Aikeet kysyä asuntolainatarjousta "Kuinka monesta pankista aiotte kysyä lainatarjousta?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=) Yhdestä, pääpankistaan Yhdestä, ei-pääpankistaan Kahdesta pankista Useammasta pankista Ei aio kysyä kevät kevät Kuvio 9. Mistä kysyisi lainatarjousta "Jos olisitte ottamassa asuntolainaa, kysyisittekö lainatarjousta.?" % niistä, jotka aikovat ottaa asuntolainaa (n=) Käymällä henkilökohtaisesti konttorissa 8 Internetin kautta 9 Puhelimitse Ei osaa sanoa 8 9

17 . Asuntolainan laina-ajat Myös tällä kertaa kysyttiin asuntolainan alkuperäistä takaisinmaksuaikaa niiltä, jotka olivat ottaneet asuntolainansa viimeisimmän kahden vuoden aikana. Näitä on prosenttia tutkimuksessa mukana olevista asuntoluotollisista. Tämän kysymyksen osalta on vertailutietoa vuosina,, sekä 998 keväällä tehdyissä tutkimuksissa. Asuntolainojen keskimääräiset laina-ajat ovat nousseet yhdeksässä vuodessa merkittävästi eli vuodesta 8 vuoteen. Myös viime kevääseen nähden takaisinmaksuajoissa on hienoista kasvua. Tyypillisin kahden viimeisimmän vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on edelleen vuotta, sillä noin joka neljäs asuntolaina on otettu vuodeksi. Osuus on noussut viime keväästä. Samoin yli vuodeksi otettujen lainojen osuus on kasvanut viime keväästä. Keskimääräiset takaisinmaksuajat ovat asuntolainoissa sitä pitempiä, mitä suurempia otetut asuntolainat ovat ja mitä enemmän asunnon ostosta on rahoitettu lainalla. Ensiasunnon ostajien lainat ovat asunnon vaihtajien lainoja keskimäärin pitempiä. Samoin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hintataso ja näin myös otetut lainat ovat muuta maata suuremmat, ovat asuntolainojen takaisinmaksuajat keskimäärin muuta maata jonkin verran pitemmät. Kuvio a. Asuntolainan takaisinmaksuaika lainan suuruuden mukaan "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Laina otettu viimeisen vuoden aikana Keskimääräinen takaisinmaksuaika, vuotta 9 Alle - - Lainamäärä, euroa - - Yli

18 Kuvio b. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika 8 vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=8) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta - vuotta - 9 v uo t t a - vuotta Kuvio c. Asuntolainojen takaisinmaksuajat helmikuu "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=8) - v uo t t a - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a 8 vuotta vuotta vuotta vuotta - vuotta

19 Kuvio d. Asuntolainojen takaisinmaksuajat huhtikuu "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika vuotta - vuotta - 9 vuotta vuotta - vuotta vuotta - 9 v uo t t a vuotta - vuotta vuotta - 9 vuotta vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=8) Kuvio e. Asuntolainojen takaisinmaksuajat vuonna 998 "Miten pitkäaikaisen lainan otitte eli mikä on asuntolainanne alkuperäinen takaisinmaksuaika?" Keskimääräinen takaisinmaksuaika keskimäärin vuotta % niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainan viimeisen vuoden aikana (n=) - v uo t t a 9-9 vuotta vuotta - vuotta 8 vuotta - 9 v uo t t a vuotta

20 . Lainamäärät Keskimääräiset lainamäärät ovat haastattelututkimuksen mukaan lisääntyneet koko tämän vuosikymmenen ajan ja kasvu on jatkunut edelleen myös viimeisen vuoden aikana. Samaan aikaan myös asuntojen hinnat ovat nousseet ja laina-ajat pidentyneet. Niillä henkilöillä, joilla on asuntolainaa, on sitä tällä hetkellä keskimäärin euroa. Vastaavasti vuosi sitten määrä oli 8 euroa. Pääkaupunkiseudulla asuvilla asuntolainamäärät ovat muuta maata suuremmat eli keskimäärin 8 euroa. Keskimääräiset lainamäärät ovat nousseet viimeisen vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulla, sillä vuosi sitten pääkaupunkiseutulaisilla oli asuntolainaa keskimäärin euroa. Suurimmat asuntolainat ovat perheillä, joilla on alle kouluikäisiä lapsia. Heillä on keskimäärin asuntolainaa noin 89 euroa, kun määrä vuosi sitten oli 8 euroa. Ikäryhmistä asuntolainaa on eniten vuotiailla, jonka jälkeen lainamäärä alkaa vähitellen laskea. Kuvio. Keskimääräiset asuntolainamäärät (niistä, joilla on asuntolainaa n=) "Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä tällä hetkellä?" euroa kevät 999 kevät kevät kevät kevät syksy kevät kevät Niiden osuus, joilla on jäljellä suurehkoja asuntolainoja, on puolen vuoden sisällä hieman edelleen kasvanut. Kun nyt yli euroa asuntolainaa on prosentilla, oli osuus vuosi sitten prosenttia ja kaksi vuotta sitten prosenttia. Yli euroa asuntolainaa on, prosentilla asuntolainaa omaavista. Kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet vuoden sisällä edelleen. Niillä, joilla on jotain kulutusluottoa, on sitä tällä hetkellä 9 euroa, määrän oltua vuosi sitten 8 euroa. Eniten kulutusluottoa euromääräisesti on 9-vuotiailla, joilla sitä on keskimäärin euroa. Myös vakuudellisten pankista otettujen kulutusluottojen määrät ovat nousseet viime kevääseen nähden 9 eurosta euroon.

21 Taulukko. Asuntolainamäärät (% niistä, joilla on asuntolainaa) Kuinka suuri on asuntolainojenne euromäärä? Huhtikuu n= % Huhtikuu n=8 % Lokakuu n=8 % Helmikuu n= % Helmikuu (n=) % euroa Alle,8,8,, 8,, 9,,,,,8 8,, 9,,,,,, 9, 8,,,,, 8,9 9, 8, 9,, 9, 8,,,, Yli,,,9,, Keskimäärin euroa Taulukko. Kulutusluottomäärät (% niistä, joilla on kyseistä kulutusluottoa) Kuinka suuri on kulutusluottojenne euromäärä? euroa Huhtikuu n= % Kulutusluottoa yleensä Lokakuu n= 9 % Helmikuu n= % Helmikuu n=9 % Huhtikuu n= % Kulutusluottoa pankista Lokakuu n= % Helmikuu n= % Helmikuu n=8 % Alle 9,8,,,,8,9,9,,,,8 9,,,,,8,8, 8,,8.,,,, 8,,,,,, 9,8, 8, 8,,,,9,9,,,9,9,,,,8,,,9,, 8,,, 8,,,9,, -,,,,,,9,,,,,9 Yli,,,,,,,, Keskimäärin euroa

22 8. Kahden viimeisen vuoden aikana otetut asuntolainamäärät Asuntolainojen keskikoot ovat kasvaneet ja viimeisen kahden vuoden aikana otetut asuntolainat ovat haastattelututkimuksen mukaan olleet keskimäärin noin 8 euroa. Tulos vastaa hyvin asuntomarkkinoilla vallitsevaa tilannetta ja samoin se vastaa hyvin myös tilastojen perusteella laskettua tänä aikana otettujen asuntolainojen suuruutta. Suurien lainojen osuus on jonkin verran kasvanut vuosi sitten tehtyyn kyselyyn nähden. Viimeisen kahden vuoden aikana otetuista asuntolainoista lähes kolmannes eli prosenttia on suuruudeltaan yli euroa ja yli euron asuntolainoja on prosenttia. Vastaavat osuudet vuosi sitten olivat 8 prosenttia ja prosenttia. Viimeisen kahden vuoden aikana keskimääräistä muita suurempia asuntolainoja ovat ottaneet pääkaupunkiseudulla asuvat, jossa ne keskimäärin ovat olleet suuruudeltaan euroa. Suurimpia lainoja ovat ottaneet 9-9-vuotiaat, joilla keskimääräisen asuntolainan määrä nousee euroon. Taulukko. Uusien asuntolainojen keskikoko (% niistä, jotka ovat ottaneet asuntolainaa viimeisen kahden vuoden aikana ) Kun viimeksi otitte asuntolainaa, minkä suuruisen lainan otitte? Huhtikuu n=, % Huhtikuu n=8, % Helmikuu n=, % Helmikuu n=8, % euroa Alle,,,8, 8, 9,,8 9,8,,,, 9,,,, 8,,,, 8,,,,8 9,8 9,, 9, Yli, 9,,9, Keskimäärin euroa Asuntolainojen vakuudet Asuntolainojen vakuuksia kysyttäessä tällä kertaa tiedusteltiin myös pankin tarjoaman täydentävän vakuuden käyttöä. Muilta osin tämän kysymyksen osalta on olemassa vertailutietoa viime keväältä. Tämän kysymyksen vastausten tulkinnassa on otettava huomioon, että vakuusterminologia poikkeaa arkikielestä, joten vastaaminen tähän kysymykseen on osalle haastateltavista voinut olla vaikeaa. Tuloksissa ei ole tapahtunut muutoksia viime kevääseen nähden. Tulosten mukaan asuntolainan ottajista lähes 9 prosentilla on lainan vakuutena ostettu asunto. Toisen henkilön antama takaus on prosentilla, valtiontakaus prosentilla ja oma muu vakuus kuten kesämökki, arvopapereita tai talletuksia on vakuutena prosentilla kaikista asuntoluotollista. Lisäksi pankin tarjoama täydentävä vakuus on kahdella prosentilla asuntoluotollisista. Merkillepantavaa on se, että suhteellisen suuri osa eli viisi prosenttia asuntoluotollisista ei osannut kertoa asuntolainansa vakuutta.

23 9 Muiden vakuuksien käyttö on tavallisempaa uudemmissa eli alle kaksi vuotta sitten otetuissa lainoissa kuin kaikissa asuntolainoissa. Muun muassa valtiontakauksen käyttö lisävakuutena on yleisempää uudemmissa lainoissa. Valtiontakaus on ollut lisävakuutena 8 prosentilla viimeisen kahden vuoden aikana asuntolainaa ottaneilla. Lisävakuuksista toisen henkilön antaman takauksen käyttö on yleisintä ensimmäisen asunnon rahoituksen yhteydessä ja kaikkein nuorimmilla lainanottajilla, kun taas valtiontakauksen käyttö lisävakuutena on käytössä laajemmin eri-ikäisillä lainottajilla. Yleensä lisävakuuksien käyttö on tyypillisintä ensiasuntoihin otetuissa lainoissa, isoissa asuntolainoissa sekä niillä, joilla lainan osuus asunnon rahoituksesta on suuri. Poikkeuksena on oman muun vakuuden käyttö lisävakuutena, jota käyttävät eniten suurituloisimmat ja iäkkäämmät eli joille on jo kertynyt vakuutena käytettävää omaisuutta kuten kesämökki, arvopapereita ja talletuksia. Kuvio. Asuntolainojen vakuudet "Ottaessanne asuntolainaa mikä tai mitkä olivat asuntolainanne vakuutena?" % niistä, joilla on asuntolainaa (n=/) Ostamani asunto toimi vakuutena Toisen henkilön antama takaus Oma muu vakuus kuten kesämökki,arvopaperit, talletukset Valtiontakaus Toisen henkilön panttaama omaisuus kuten asunto,kesämökki, arvoaperit, talletukset Pankin tarjoama täydentävä takaus En osaa sanoa 8 kevät kevät

24 .9 Lainan osuus asunnon rahoituksesta Hankitun asunnon ostosta on keskimäärin prosenttia rahoitettu lainalla, osuus on pysynyt ennallaan viime kevääseen nähden. Lainan osuus nousee merkittävimmäksi nuorten ensiasunnon hankinnan yhteydessä. Ensiasunnon hankinnasta 8 prosenttia kuten vuosi sittenkin, on rahoitettu lainalla. Osuus asunnon vaihdon yhteydessä on ollut prosenttia. Samoin lainan osuus asunnon rahoituksessa on sitä suurempi mitä isompi laina on kyseessä. Kuvio a. Lainan osuus asunnon rahoituksessa lainan suuruuden mukaan "Kuinka monta prosenttia asunnon ostosta suunnilleen rahoitettiin lainalla?" Kaikki % niistä, jotka ovat ottaneet lainan viimeisen vuoden aikana (n=8) Lainan määrä Alle euroa - euroa - euroa - euroa yli euroa kevät kevät Kuvio b. Lainan osuus asunnon rahoituksessa "Kuinka monta prosenttia asunnon ostosta suunnilleen rahoitettiin lainalla?" - % -9 % % - % -8 % Yli 8 % Ei osaa sanoa % niistä, jotka ovat ottaneet lainan viimeisen vuoden aikana kevät kevät

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

30.5.2007. Nuorisotutkimus

30.5.2007. Nuorisotutkimus .. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen

Lisätiedot

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

30.6.2009. Senioritutkimus

30.6.2009. Senioritutkimus .. Senioritutkimus Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN

Lisätiedot

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat 21.6.27 Kevät 27 Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012 SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät.. SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE...

Lisätiedot

8.6.2010. Senioritutkimus

8.6.2010. Senioritutkimus .. Kesäkuu Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Ensimmäiseen omaan kotiin

Ensimmäiseen omaan kotiin Ensimmäiseen omaan kotiin Tarja Lehtonen 18.11.2014 Ensimmäiseen omaan kotiin Aihealueet Huomioitavaa ennen asunnon ostoa ASP lyhyesti Asuntolaina Korkovaihtoehdot Vakuudet OmaTakaus Vakuutukset Verotus

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus 9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2012 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2012, huhtikuu 30 25 20 15 10 5 0-5 -10-15 -20-25 -30 Kuluttajien odotukset taloudesta ja kuluttajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2011 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2011, marraskuu 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 -60 Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijät

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2014 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2014, joulukuu Kuluttajien odotukset omasta taloudestaan ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos 1995-2014

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot SVT Tulot ja kulutus 2013 Inkomst och konsumtion Income and Consumption Kuluttajabarometri: taulukot 2013, huhtikuu 40 Kuluttajien odotukset työttömyydestä ja työttömyysasteen vuosimuutos 2000-2013 Saldoluku

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus

Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiön korjaushankkeen rahoitus Taloyhtiölaina / Osakaslaina Saavatko taloyhtiöt lainaa Nordeasta? Millaisia muutoksia on tapahtunut uusien säädösten myötä? Suomen talous edelleen alavireessä, mutta

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC

ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Unelmien koti kiikarissa? ENSIASUNNON OSTAJAN ABC Ensimmäisen oman asunnon ostaminen saattaa tuntua henkisesti ja rahallisesti isolta päätökseltä, johon liittyy paljon uutta ja tuntematonta. Tämä opas

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, syyskuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012

KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA ENSIASUNTOA HANKKIMASSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 12.3.2012 KOLME SUKUPOLVEA Munkkivuori 1960 Tapiola 1979 Taka-Töölö 2011 12.3.2012 2 ENSIASUNNON HANKINTA KOLMESSA SUKUPOLVESSA

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2010

Velkaantumistilasto 2010 Tulot ja kulutus 2011 Velkaantumistilasto 2010 Asuntovelat kasvoivat kuusi prosenttia vuonna 2010 Asuntokunnilla oli vuonna 2010 velkaa 100 miljardia euroa, joista asuntovelkojen osuus oli 72 miljardia

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2013 Velkaantumistilasto 2011 Velkaantumisasteet Asuntokuntien velkaantuminen hidastui vuonna 2011 Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 155 prosenttia vuosituloista vuonna 2011. Vuonna

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10 SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ Suomen vanhimmassa

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2008

Velkaantumistilasto 2008 Tulot ja kulutus 2009 Velkaantumistilasto 2008 Velat kasvoivat 7,7 prosenttia vuonna 2008 Asuntokuntien velkaantumisvauhti hidastui hieman vuonna 2008. Silti niiden velat kasvoivat edellisvuodesta lähes

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 2009

Kulutusluottoselvitys Tammikuu 2009 2.1.29 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä... 1 2 Eri kulutusluottomuodot... 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa... 2 4 Kulutusluotot

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SIJOITUSRAHASTOSÄÄSTÄMINEN

KOTITALOUKSIEN SIJOITUSRAHASTOSÄÄSTÄMINEN KOTITALOUKSIEN SIJOITUSRAHASTOSÄÄSTÄMINEN 1 Kotitalouksien sijoitusrahastosäästäminen Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet merkittävin sijoittajasektori... 2 2 Sijoitusrahastot osana kotitalouksien varallisuutta...

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2007

Velkaantumistilasto 2007 Tulot ja kulutus 2008 Velkaantumistilasto 2007 Asuntokunnilla velkaa keskimäärin 58 540 euroa Asuntokunnista 58 prosentilla oli velkaa vuonna 2007. Kaikkiaan velkaisia asuntokuntia oli 1 453 000. Vuodesta

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2011

Velkaantumistilasto 2011 Tulot ja kulutus 2012 Velkaantumistilasto 2011 Asuntokunnilla velkaa 69 450 euroa vuonna 2011 Asuntokunnilla oli vuonna 2011 velkaa 69 450 euroa velallista asuntokuntaa ja asuntovelkaa 89 350 euroa asuntovelallista

Lisätiedot

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto

Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto Taloyhtiölaina ja AsuntoJousto rahoittamisen ratkaisuina Suomen Asunto-osakkeenomistajien ajankohtaiskatsaus 21.11.2011 Mikko Knuutila Johtaja, yritysasiakkaat 1745 Kanta-Helsingin Yrityskonttori Nordea

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 32 2008 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006 Helsingissä keskitulot 28 333 euroa Veroja ja veroluonteisia maksuja helsinkiläisillä 7 520 euroa maksajaa

Lisätiedot

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki

OP-Pohjola. Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki Pankin rahoituspalvelut taloyhtiöille ja yksityishenkilöille 04.11.2014 Jouko Kuningas Päijät-Hämeen Osuuspankki 2 Taloyhtiön valmistautuminen remonttiin Tee korjaussuunnitelma ja noudata sitä Aloita ennakkosäästäminen

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta

HE 151/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asuntosäästöpalkkiolain 3 :n ja 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2015 vp Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asuntosäästöpalkkiolakia siten,

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

HELSINGIN OP PANKKI OYJ

HELSINGIN OP PANKKI OYJ HELSINGIN OP PANKKI OYJ 12.9.2012 NUUTINEN JUHA RISTO SAMULI POHJOISKAARI 12 A 6 00200 HELSINKI ALHO MARJUT KRISTIINA Kiitos 7.5.2012 tekemästäsi lainatarjouspyynnöstä Olemme mielellämme mukana toteuttamassa

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

Ålandsbanken asuntolaina

Ålandsbanken asuntolaina Ålandsbanken asuntolaina Ålandsbankenin asuntolaina on joustava Ålandsbankenissa tiedämme, miten tärkeää on, että asuntolainan sisältö on oikea juuri sinulle. Asunnon tai talon ostaminen tai uuden rakentaminen

Lisätiedot