Senioritutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "30.6.2009. Senioritutkimus"

Transkriptio

1 .. Senioritutkimus Kesäkuu

2

3 Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen

4 Kesäkuu. JOHDANTO Tässä raportissa on selvitetty senioreiden eli - -vuotiaiden säästämistä ja maksutapoja. Tällä kertaa selvitettiin myös oman talouden riskejä ja varautumista niihin. Senioritutkimuksen kysymyspatteristo on osittain yhteneväinen Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen samoja asioita kartoittavien kysymysten kanssa, ja tässä raportissa on vertailtu senioreiden ja koko väestön, eli - -vuotiaiden tuloksia soveltuvin osin keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vuosina, ja tehtyjen senioritutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse tammi - helmikuussa. Tutkimukseen haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on kirjoittanut tutkimusjohtaja Tomi Ronkainen IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa. Kuvat on tehnyt tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä.

5 Kesäkuu. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Senioreista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa noin iältään - -vuotiasta senioria. Koko väestöön verrattuna senioreilla on vain hieman vähemmän säästöjä ja sijoituksia: koko väestössä säästöjä ja sijoituksia omaavien osuus on prosenttia. Koko väestöllä säästäminen ja sijoittaminen oli kuitenkin noussut vuoden takaisesta kolmella prosenttiyksiköllä, mutta senioreilla osuus on kuusi prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Senioreiden säästöt ja sijoitukset ovat tavallisimmin säästö- tai sijoitustileillä, noin kolmannes ilmoittaa omaavansa säästöjä näillä tileillä. Osuus on lähes samalla tasolla viime kevääseen nähden. Säästäminen ja sijoittaminen käyttelytilille on laskenut viime keväästä seitsemällä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on kasvanut viimevuotisesta, muilta osin sijoituskohteiden suosio on hieman laskenut tai on samalla tasolla viime kevääseen verrattuna. Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" On säästöjä tai sijoituksia Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Pörssiosakkeissa Sijoitusrahastoissa Loma-asunnossa Maa- ja metsäomaisuudessa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=)

6 Kesäkuu Ikäryhmittäin tarkasteltuna - -vuotiaista lähes kahdella kolmasosalla on säästöjä ja sijoituksia, - - vuotiaista joka toisella, - -vuotiaista taas prosentilla, mutta - -vuotiaista enää reilulla kolmanneksella. Nuorimmalla senioriryhmällä, - -vuotiailla, on selvästi muita senioreita useammin säästöjä ja sijoituksia myös erityisesti sijoitusrahastoissa, mutta myös pörssiosakkeissa ja loma-asuntoissa ero muihin ikäryhmiin on melko selvä. Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % - -vuotiaista vastaajista On säästöjä tai sijoituksia Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä Pörssiosakkeissa Sijoitusrahastoissa Lomaasunnossa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) M aa- ja metsäomaisuudessa. Säästö- ja sijoitusaikeet Säästö- ja sijoitusaikeet ovat selvästi lisääntyneet viime vuodesta. Nyt kolmannes senioreista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten osuus oli noin neljännes. Säästö- ja sijoitusaikeita on senioreilla selvästi vähemmän kuin keskimäärin koko väestöllä. Koko väestöstä tällä hetkellä prosentilla on säästö- ja sijoitusaikeita, myös tämä osuus on kasvanut viime keväästä. Useimmiten seniorit aikovat koko väestön tavoin edelleen säästää säästö- ja sijoitustileille, joiden suosio säästökohteena on edelleen vuoden sisällä kasvanut senioreiden keskuudessa. Käyttelytilisäästäminen on myös lisännyt hieman suosiotaan viime vuodesta, nyt lähes joka kymmenes seniori aikoo säästää kuukauden aikana käyttelytililleen. Nuorimmat eli alle -vuotiaat seniorit aikovat säästää muita senioreita useammin käyttelytilille ja sijoitusrahastoihin. Muilta osin tulokset eivät poikkea ikäryhmittäin.

7 Kesäkuu Kuvio a. Säästö- sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilille) Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Maa- ja metsäomaisuuteen Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Loma-asuntoon Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Obligaatioihin tai muihin joukkovelkakirjoihin Sijoitusasunnon ostamiseen Muuhun kohteeseen Ei ole erityistä kohdetta % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=)

8 Kesäkuu Kuvio b. Sijoitus- ja säästöaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % - -vuotiaista vastaajista Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille Sijoitusrahastoihin Pörssiosakkeisiin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Niistä senioreista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Perinnöksi säästämisen sekä erilaisten kulutustavaroiden hankkimisen mainitsee prosenttia säästäjistä ja sijoittajista. Joka kymmenes säästää eläkeaikoja varten. Iän karttuessa myös perinnöksi säästäminen yleistyy. Samoin koko väestöön verrattuna seniorit elinvaiheestaan johtuen luonnollisesti säästävät useammin perinnöksi. Koko väestöä harvemmin he luonnollisestikin säästävät hankkiakseen erilaisia kulutustavaroita tai ostaakseen asunnon tai säästävät eläkeaikoja varten.

9 Kesäkuu Kuvio a. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Perinnöksi Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa Kuvio b. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia ikäryhmittäin "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa Vararahastoksi pahanpäivän varalle Perinnöksi Kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=)

10 Kesäkuu. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Säästäjien ja sijoittajien keskuudessa vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät koko väestön tavoin myös senioreilla säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Senioreille kuten koko väestölle turvallisuus on edelleen tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, vaivattomuutta ja sen jälkeen kohteen tuottoa. Huomionarvoista eri kriteereissä on kuitenkin se, että lukuun ottamatta eläketurvaa/eläkevuosiin varautumista, kaikkien muiden kriteereiden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa on laskenut. Senioreilla kriteereiden painoarvot ovat pienemmät kaikilta osin koko väestöön verrattuna.

11 Kesäkuu Kuvio a. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? T urvallisuus % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=) Sijo itusko hteen riskittö myys (n=) (n=) Vaivatto muus (n=) (n=) (n=) (n=) T uo tto (n=) (n=) (n=) (n=) R ahaksi muuttamisen helppo us (n=) (n=) (n=) (n=) Eläketurva/ eläkevuo siin varautuminen (n=) (n=) (n=) (n=) Sijo itusko hteen arvo n vaihtelu (n=) (n=) (n=) Vero tto muus ja muut vero edut (n=) (n=) (n=) (n=) Sijo itusaika (n=) (n=) (n=) (n=) % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa

12 Kesäkuu Kuvio b. Säästö- ja sijoituskriteerit ikäryhmittäin "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? T urvallisuus - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Sijo itusko hteen riskittö myys - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Vaivatto muus - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) T uo tto - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) R ahaksi muuttamisen helppo us - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Eläketurva/ eläkevuo siin varautuminen - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Sijo itusko hteen arvo n vaihtelu - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Vero tto muus ja muut vero edut - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Sijo itusaika - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % - -vuotiaista vastaajista % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa

13 Kesäkuu. TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Senioreilta kysyttiin uutena kysymyksenä omaan talouteen liittyviä riskitekijöitä. Vastaajista prosenttia ei ole kokenut minkään annetuista vaihtoehdoista uhkaavan tällä hetkellä omaa taloudellista tilannetta. Sen sijaan prosentilla oli mielessä omaa taloutta mahdollisesti uhkaavia riskejä. Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksessa kaikista - -vuotiaista prosenttia vastaajista koki joidenkin riskien uhkaavan omaa taloutta. Yleisimmin seniorit kokevat oman taloudellisen tilanteensa riskitekijäksi omien tai oman taloutensa tulojen laskun, jonka mainitsi prosenttia niitä, jotka kokevat riskin uhkaavan omaa taloutta. Tulojen lasku voi johtua esimerkiksi sairastumisesta, työkyvyttömyydestä, avioerosta tai lähiomaisen kuolemasta. Säästöjen tai sijoitusten arvon laskua pitää riskinä prosenttia ja prosenttia arvioi asunnon arvon laskun olevan riskitekijä oman taloutensa kannalta. Senioreiden arviot eri riskeistä poikkeavat koko väestöstä elämäntilanteesta johtuen ja siten esimerkiksi työttömyyttä ei enää koeta uhkatekijäksi. Sen sijaan sairastumisesta, työkyvyttömyydestä, avioerosta tai lähiomaisen kuolemasta johtuva tulojen lasku koetaan koko väestön tavoin yhtä suureksi riskiksi. Aivan nuorimmat senioreista eli - -vuotiaat kokevat muita useammin riskejä, erityisesti säästöjen ja sijoitusten arvon lasku koetaan tässä ikäryhmässä muita seniorikäryhmiä ja koko väestöä useammin talouden riskiksi. Kuvio. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät

14 Kesäkuu "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." % - -vuotiaista vastaajista Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia Ei osaa sanoa - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) Selvästi yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskitekijöihin on senioreilla säästäminen tai turvautuminen säästöihin, sillä prosenttia riskeihin jollain tavalla varautuneista senioreista mainitsi tämän varautumiskeinona. Seuraavaksi yleisimmät keinot ovat eläminen säästäväisemmin ja varautuminen vakuutuksilla, jotka varautumiskeinoksi on maininnut noin joka kymmenes. Seniorit varautuvat koko väestöä tavallisimmin säästämällä. Kun kaksi kolmesta senioreista varautuu taloutensa riskeihin säästämällä, on osuus koko väestön keskuudessa prosenttia. Muilta osin tulokset eivät poikkea koko väestöstä.

15 Kesäkuu Kuvio. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin Säästämällä/säästöillä Elämällä säästäväisesti Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Sijoituksilla Vain tilannetta seuraamalla Omasta terveydestä huolehtimalla Luottamalla sukulaisten apuun Omaisuutta realisoimalla Muu - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=)

16 Kesäkuu. MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä Tällä hetkellä jo joka kolmas seniori käyttää Internetiä. Osuus on kasvanut tasaisesti vuosittain, viime keväänä vastaava osuus oli prosenttia. Ikäluokittain tarkasteltuna - -vuotiaista jo yli puolet käyttää Internetiä, - -vuotiaistakin reilu kolmannes, mutta - -vuotiaista enää noin viidennes ja yli - vuotiaista vain kuusi prosenttia. Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan koko väestöstä prosenttia käyttää Internetiä. Kuvio a. Internetin käyttäjät "Käytättekö Internetiä...?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Kuvio b. Internetin käyttäjät ikäryhmittäin "Käytättekö Internetiä...?" % - -vuotiaista vastaajista - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä Ei

17 Kesäkuu. Laskunmaksutavat Tämän tutkimuksen tuloksissa näkyy hyvin pankkiasioinnissa tapahtunut muutos, jonka taustalla on Internetin käyttömahdollisuuksien kasvu myös iäkkäämmillä. Edelleenkin suurin osa senioreista maksaa laskunsa suoraveloituksena, mutta sen osuus on laskenut selvästi jo toisena vuonna peräkkäin ollen nyt prosentissa. Sen sijaan internetin kautta maksavien osuus on kasvanut selvästi. Osuus on noussut vuoden sisällä prosentista prosenttiin. Maksupalvelukuorta käyttää tällä hetkellä prosenttia senioreista, osus on laskenut viime vuodesta. Laskunmaksuautomaatilla sekä pankin tiskillä maksaa laskunsa prosenttia senioreista. Pankin tiskillä maksavien osuus on laskenut vuoden takaisesta. Kaikilla yli -vuotiailla tavallisin laskunmaksutapa on suoraveloitus. Ikäryhmään - kuuluvilla Internet on jo noussut yleisimmäksi tavaksi maksaa laskuja, sillä prosenttia - -vuotiaista ilmoitti sen yleisimmäksi maksutavakseen. Vuosi sitten näin teki joka neljäs tämän ikäisistä. Koko väestöä useammin seniorit maksavat laskunsa suoraveloituksena tai maksupalvelukuorella, kun taas Internetin kautta maksaminen on keskimääräistä vähäisempää. Samoin pankin tiskillä maksaminen on koko väestöä yleisempää. Kun lasketaan yhteen tavallisimmat ja muut käytetyt laskunmaksutavat, voidaan havaita maksupalvelukuoren menettäneen asemiaan laskunmaksutapana senioreiden keskuudessa ja vastaavasti Internetin kasvattaneen suosiotaan vastaavan osuuden verran. Myös suoraveloituksen käyttö ja pankin tiskillä maksaminen ovat vähentyneet viime keväästä. Kuvio a. Tavallisin laskunmaksutapa "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" Suoraveloituksena Internetin kautta Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta Laskunmaksuautomaatilla Pankin tiskillä Puhelimitse % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=)

18 Kesäkuu Kuvio b. Tavallisin laskunmaksutapa ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % - -vuotiaista vastaajista Intenetin kautta Suoraveloituksena Maksupalveluna Laskunmaksuautomaatilla Pankin tiskillä - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Kuvio c. Tavallisin ja muut käytetyt laskunmaksutavat yhteensä "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= vuonna ) Suoraveloituksena Internetin kautta Maksupalveluna Laskunmaksuautomaatilla käyttäen maksupalvelukuorta Pankin tiskillä joko käteisellä tai tilisiirrolla Puhelimitse Tavallisin laskunmaksutapa Muut kaytetyt laskunmaksutavat

19 Kesäkuu Kuvio d. Tavallisin ja muut laskunmaksutavat yhteensä ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" Suoraveloituksena - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Internetin kautta - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Laskunmaksuautomaatilla - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Pankin tiskillä - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Puhelimitse - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % - -vuotiaista vastaajista Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat

20 Kesäkuu Verkkopankissa tai Internetissä laskunsa maksavilta kysyttiin nyt uutena kysymyksenä, kuinka suuren osan he maksavat laskuistaan verkkopankissa tai Internetin kautta. Suurin osa eli prosenttia vastanneista kertoo maksavansa kaikki laskunsa verkkopankissa tai Internetissä, vajaa neljännes maksaa noin puolet laskuistaan ja prosenttia verkkopankkia käyttävistä senioreista maksaa alle puolet laskuista verkkopankissa tai Internetin kautta. Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan verkkopankkia käyttävistä - - vuotiaista prosenttia maksaa kaikki laskunsa Internetin kautta. Kuvio a. Internetissä / verkkopankissa maksettujen laskujen osuus "Kuinka suuren osan laskuista maksatte Internetissä/verkkopankissa?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja internetin kautta/verkkopankissa - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kaikki Noin puolet Alle puolet Ei osaa sanoa Senioreista lähes kolmannes maksaa verkkopankkia käyttäessään laskunsa tietokoneella ja vain alle prosentti matkapuhelimella eli edelleenkin vielä hyvin pieni osa vastaajista käyttää hyödykseen matkapuhelimien mobiilimaksupalveluita. Matkapuhelimen mobiilipalveluiden käyttö laskujen maksamisessa on - -vuotiaiden verkkopankin käyttäjien keskuudessa lähes samalla tasolla (osuus %). Kuvio b. Maksaako verkkopankissa tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluja "Kun maksatte laskuja verkkopankissa, maksatteko tällöin tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluita?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=), Tietokoneella Matkapuhelimella Ei maksa Internetin kautta/verkkopankissa

21 Kesäkuu. E-laskupalvelut Myös tänä vuonna kysyttiin kysymyssarja e-laskupalveluista. Kaikilta niiltä vastaajilta, jotka maksavat laskuja Internetin kautta tai verkkopankissa, kysyttiin saavatko he e-laskuja suoraan verkkopankkiin. Tulosten mukaan e-laskupalvelujen käyttö on vuoden sisällä hieman kasvanut koko väestön tavoin myös senioreiden keskuudessa. Internetissä tai verkkopankissa maksavista senioreista nyt prosenttia saa e- laskuja suoraan verkkopankkiin, kun vuosi sitten osuus oli prosenttia. Koko väestössä verkkopankin käyttäjistä e-laskuja verkkopankkiinsa saa nyt prosenttia, mutta osuus on kasvanut vuodessa hieman enemmän kuin senioreilla, seitsemän prosenttiyksikköä. Kaikilta niiltä, joille e-laskuja ei vielä tule suoraan verkkopankkiin, kysyttiin halukkuutta saada e-laskuja. Senioreista vain joka kymmenes ilmoitti haluavansa e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa, kun vastaava osuus koko väestöllä on prosenttia. Kuvio a. Saako e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja internetin kautta/verkkopankissa (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kuvio b. Saako e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa ikäryhmittäin "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja internetin kautta/verkkopankissa - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa

22 Kesäkuu Kuvio c. Haluaisiko e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kuvio d. Haluaisiko e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa ikäryhmittäin "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Valtaosa eli prosenttia senioreista ei tiedä mikä e-lasku on. Viidennes tuntee e-laskun hyvin tai tietää siitä jonkin verran. Ikäryhmittäin nuorimmat senioreista tuntevat e-laskun paremmin, mutta yli -vuotiaista vain prosenttia on kuullut siitä edes nimeltä. E-laskuihin liittyvää informaatiota tai mainontaa ilmoittaa nähneensä reilu viidennes senioreista. Ikäryhmittäin tarkasteltuna iän karttuessa yhä harvempi muistaa nähneensä e-laskuun liittyvää mainontaa. Senioreiden keskuudessa sekä e-laskujen tunnettuus että niitä koskevan mainonnan ja informaation huomaaminen on selvästi heikompaa kuin koko väestön keskuudessa. Säästäminen ja luotonkäyttö - tutkimuksen mukaan kaikista - -vuotiaista prosenttia tietää e-laskusta vähintäänkin jonkin verran ja niihin liittyvää informaatiota tai mainontaa ilmoittaa nähneensä prosenttia.

23 Kesäkuu Kuvio e. E-laskujen tunteminen "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % - -vuotiaista vastaajista - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä, tietää hyvin Kyllä, tietää siitä jonkin verran On kuullut vain nimeltä Ei tiedä Saa jo e-laskuja Kuvio f. E-laskujen mainonnan muistaminen "Oletteko nähnyt e-laskuun liittyvää informaatiota tai mainontaa?" % - -vuotiaista vastaajista - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Saa jo e-laskuja

24 Kesäkuu. Muut pankkipalvelut Tällä kertaa selvitettiin myös muiden kuin laskunmaksupalvelujen hoitamista verkkopankissa. Kaikista senioreista noin viidennes on hakenut tietoja tilitapahtumista verkkopankista. Tietoja pankki-, vakuutusja/tai rahoitusasioista on hakenut prosenttia senioreista. Muilta osin asioiden hoitaminen verkkopankin kautta on senioreilla hyvin vähäistä. Verkkopankin kautta tapahtuvan muiden pankkipalvelujen hoitamisen aktiivisuus vähenee iän myötä. Asioiden hoitaminen verkkopankin kautta on selvästi vähäisempää senioreilla kuin kaikilla - - vuotiailla verkkopankkia käyttävillä suomalaisilla (Säästäminen ja luotonkäyttö ). Kuvio. Eri asioiden hoitaminen verkkopankissa ikäryhmittäin "Sitten luettelen joitakin asioita, joita voi hoitaa verkkopankin kautta. Mitä niistä te itse hoidatte tai olette hoitanut verkkopankissa?" % - -vuotiaista vastaajista Tiedon hakeminen tilitapahtumista Tiedon hakeminen pankki-/vakuutus-/rahoitusasioista Tilin avaaminen Arvopapereiden osto/myynti Pankki-/luottokortin hakeminen Vakuutuksen hakeminen Kulutusluoton hakeminen Asuntoluoton hakeminen Muu asia Ei mitään näistä Ei maksa internetin kautta/verkkopankissa - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=)

25 Kesäkuu. Päivittäistavaraostosten maksaminen Käteismaksaminen on senioreilla selvästi yleisin päivittäistavaroiden maksutapa mutta sen osuus on laskenut vuoden sisällä prosentista prosenttiin. Pankkikortilla maksavien osuus on hienokseltaan laskenut viime vuodesta ja oli nyt prosentissa. Se on edelleen toiseksi yleisin maksutapa. Yleisluottokorteilla maksaminen on yleistynyt senioreilla viime vuodesta päivittäistavaraostosten maksutapana, osuus on kasvanut viidellä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Vuoden sisällä pankki- ja luottoominaisuudella varustetut kortit on uusinnan yhteydessä muutettu debit- ja credit- ominaisuudet sisältäviksi korteiksi ja näin uusissa korteissa ei ole entisellä nimikkeellä olevaa pankkikorttiominaisuutta, joka osaltaan on todennäköisesti ollut vaikuttamassa kortin omistajien vastauksiin kysyttäessä tavallisinta maksutapaa ja näin myös pankkikortilla maksavien osuuden hienoiseen laskuun ja yleisluottokortilla maksavien kasvuun. Ikäryhmittäin tarkasteltuna kaikkien yli -vuotiaiden tavallisin päivittäistavaroiden maksutapa on käteinen, heistä lähes kaksi vastaajaa kolmesta kertoo maksavansa ostoksensa käteisellä. Myös alle -vuotiailla käteinen on tavallisin maksutapa, mutta tämän ohella heistä noin kolmannes käyttää tavallisimmin pankkikorttia päivittäistavaroita ostaessaan. Seniorit maksavat päivittäistavaraostoksensa muuta väestöä useammin käteisellä ja harvemmin pankkikortilla. Kuvio a. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla Yleisluottokortilla (Visa, MasterCard, Diners ym.) Kaupparyhmän maksutai luottokortilla Visa Electron -kortilla Tilille (n=) (n=) (n=) (n=)

26 Kesäkuu Kuvio b. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa ikäryhmittäin "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla Yleisluottokortilla Kaupparyhmän maksu- tai luottokortilla Visa Electronkortilla - (n=) - (n=) - (n=) - (n=)

27 Bulevardi Helsinki Puhelin Faksi

8.6.2010. Senioritutkimus

8.6.2010. Senioritutkimus .. Kesäkuu Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012 SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät.. SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE...

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen

Lisätiedot

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

30.5.2007. Nuorisotutkimus

30.5.2007. Nuorisotutkimus .. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö 9.. Kevät Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot.

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus 9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta

Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 Asiakkaan ja pankin väliset tietoyhteyssopimukset ja 1 kpl niiden avulla tehdyt tapahtumat 5 1 639 57, 233 2 199 92, 232 2 576 11,4 212

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)?

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)? 23.2.2010 1(5) PS-SÄÄSTÄMINEN Sidottua pitkäaikaissäästämistä koskeva laki (PS-laki) tuli voimaan 1.1.2010. Pankit, rahastoyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset (palveluntarjoajat) voivat ryhtyä myymään uusia

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012 TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA Vakuutustutkimus 2012 20.6.2012 1 Tulevaisuuden turvaa vakuuttamalla Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen taustaa... 2 2 Vakuutusyhtiötä pidetään luotettavana sopimuskumppanina...

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. Säästöpankit perustettiin

Lisätiedot

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi

Pankkipalvelut 2015 Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta. Anu Raijas & Mika Saastamoinen. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien näkemyksiä pankkien tarjonnasta Anu Raijas & Mika Saastamoinen Sisältö Tausta Selvityksen toteutus Tulokset Yhteenveto ja johtopäätökset 13.1.2016 2 Tausta Pankkipalveluiden tarjonnan muutokset

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014

TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSU- JÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 12.5.2014 1 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 2002-2013 MAKSUJENVÄLITYS 1 Maksutapahtumat pankeissa 2 Shekkimaksut 3

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat

21.6.2007. Kotitalouksien varat ja velat 21.6.27 Kevät 27 Kesäkuu 27 Sisältö Sivu 1 TULOT JA KULUTUS 1 2 KULUTTAJIEN TÄMÄNHETKINEN RAHATILANNE JA LUOTTAMUS 3 3 KOTITALOUKSIEN RAHOITUSVARALLISUUS 4 3.1 Kotitalouksien rahoitusvarallisuuden jakautuminen

Lisätiedot

Työnantajakuva - imagotutkimus

Työnantajakuva - imagotutkimus 2010 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund 2010 Tiivistelmä Sisältö 1. Työantajien ja työpaikkojen tärkeimmät arviointikriteerit 2 2. Finanssialan imago 3 3. Vakuutusalan imago

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011

Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 2001-2010 1.4.2011 Tilastotietoja pankkien maksujärjestelmistä Suomessa 21-21 1.4.211 TILASTOTIETOJA PANKKIEN MAKSUJÄRJESTELMISTÄ SUOMESSA 21-21 MAKSUJENVÄLITYS Siirrot 1 Pankkien maksujenvälitys ja konekielisyysaste 2 Konekieliset

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva

Lisätiedot

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön.

Euro ja pankkiasiat. Suomi ja 11 muuta maata siirtyvät vuoden 2002 alussa euron käyttöön. Tähän esitteeseen on koottu hyödyllistä tietoa euron vaikutuksista pankkiasioihin. Lue esite ja säästä se. Esitteessä on tärkeää tietoa myös vuodenvaihteen varalle. Euro ja pankkiasiat Suomi ja 11 muuta

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Pörssisäätiön Sijoituskoulu Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä,

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10 SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ Suomen vanhimmassa

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Norvestia Sijoitusbarometri 2012 Raportti. Norvestia Sijoitusbarometri 2012 (220102517)

Norvestia Sijoitusbarometri 2012 Raportti. Norvestia Sijoitusbarometri 2012 (220102517) Norvestia Sijoitusbarometri 2012 Raportti Norvestia Sijoitusbarometri 2012 (220102517) Taustaa Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksen tavoite on kartoittaa kuluttajien näkemykset koskien erilaisia väittämiä

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008

Pankkibarometri 1/2008 26.3.2008 Pankkibarometri 1/2008.3.2008 -barometri.3.2008 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset Alueelliset tiedot 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille

SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille SEPA - muutoksia pienille ja keskisuurille yrityksille Yleiset toimenpiteet SEPAan siirtymiseksi Käy läpi yrityksen käyttämät maksamiskanavat (verkkopankki, pankkiyhteysohjelma, jne) ja ohjelmistot, joissa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

SUORAVELOITUKSET PÄÄTTYVÄT MITÄ TOIMENPITEITÄ VAATII ASUNTOYHTIÖIDEN TALOUSHALLINNOLTA? Taloyhtiö 2013

SUORAVELOITUKSET PÄÄTTYVÄT MITÄ TOIMENPITEITÄ VAATII ASUNTOYHTIÖIDEN TALOUSHALLINNOLTA? Taloyhtiö 2013 SUORAVELOITUKSET PÄÄTTYVÄT MITÄ TOIMENPITEITÄ VAATII ASUNTOYHTIÖIDEN TALOUSHALLINNOLTA? Taloyhtiö 2013 1 2 KONEKIELISET TILISIIRROT VUONNA 2011 3 KULUTTAJIEN TAVALLISIMMAT LASKUNMAKSUTAVAT Mikä on tavallisin

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Palveluhinnasto-ote henkilöasiakkaille Tilit, kortit, maksaminen ja tili-informaatio Voimassa 15.2.2015 alkaen

Palveluhinnasto-ote henkilöasiakkaille Tilit, kortit, maksaminen ja tili-informaatio Voimassa 15.2.2015 alkaen Palveluhinnasto-ote henkilöasiakkaille Tilit, kortit, maksaminen ja tili-informaatio Voimassa 15.2.2015 alkaen TILIT KÄYTTÖTILI Danske-tilin kuukausimaksu 2,00 Käyttötili 0-17 vuotiaille 0,00 (Nuorisokäyttötili)

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

SEPA muuttaa maksuliikkeen

SEPA muuttaa maksuliikkeen Asiallinen aamiainen, Länsi-Pohjan Yrittäjät SEPA muuttaa maksuliikkeen Tornio 17.11.2010 Kemi 19.11.2010 Tanja Kaltiola Anne Hannula Cash Management johtaja maksuliikeasiantuntija Sampo Pankki Sampo Pankki

Lisätiedot

PS-tilillä. valinnalla on merkitystä

PS-tilillä. valinnalla on merkitystä PS-tilillä säästämiskohteen valinnalla on merkitystä Sijoitusristeily 27.03.2010 Tomi Salo Osakesää äästäjien Keskusliitto ry TS 27.03.2010 1 Mieti tulevaisuuteen Sijoitusjaksoni on -ikuisuus Warren Buffett

Lisätiedot

Maksupalvelujen kehitystrendit ja niiden taloudelliset vaikutukset sekä teknologian uudet mahdollisuudet

Maksupalvelujen kehitystrendit ja niiden taloudelliset vaikutukset sekä teknologian uudet mahdollisuudet Maksupalvelujen kehitystrendit ja niiden taloudelliset vaikutukset sekä teknologian uudet mahdollisuudet Rauni Liiketoiminnan kehittäminen, tuote- ja palveluratkaisut rauni.haaranen@sampopankki.fi 0105132187/050

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto

SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET. Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto SUORAVELOITUSTEN PÄÄTTYMINEN - VAIKUTUKSET TALOYHTIÖISSÄ JA TARVITTAVAT TOIMENPITEET Pirjo Ilola, Finanssialan Keskusliitto 1 - MAKSULIIKENNE TILASTOINA - SEPA END-DATE ASETUS - KUINKA SIIRTÄÄ SUORAVELOITUS-ASIAKKAAT

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä

Osakesäästämisen abc. Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Osakesäästämisen abc Talous tutuksi syksy 2011 Antti Jylhä Mihin säästää? Taloudellinen epävarmuus, moni miettii mitä tehdä Pitäisi säästää eläkepäivien varalle, mutta mihin sijoittaa Korkotaso (12 kk

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kysely

Lisätiedot

Maksamisen uudet tavat ja toimijat

Maksamisen uudet tavat ja toimijat Maksamisen uudet tavat ja toimijat Vero 2014 Sisältö Maksamisen uudet tavat Taustaa Sähköinen lompakko MobilePay Mobiilisovellukset Mitä jatkossa? Maksupalveluiden tarjoaminen Suomessa Finanssivalvonnan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot