Senioritutkimus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.6.2010. Senioritutkimus"

Transkriptio

1 .. Kesäkuu

2

3 Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit. Sijoittamiseen liittyvät väittämät TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä. Laskunmaksutavat. E-laskupalvelut. Muut pankkipalvelut. Päivittäistavaraostosten maksaminen LAKISÄÄTEISEN ELÄKETURVAN TÄYDENTÄMINEN. Paras tapa täyden lakisääteistä eläketurvaa

4 Toukokuu YHTEENVETO Lähes yhtä suuri osuus senioreista suunnittelee talouttaan vähintään puolen vuoden aikavälillä sekä toisaalta ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan. Vain viidellä prosentilla senioreista tulot ovat menoja pienemmät. Seniorit suunnittelevat raha-asioitaan koko väestöä harvemmin, mutta heidän rahatilanteensa näyttää kuitenkin olevan vakaammalla pohjalla. Myös seniorit tekevät rahankäyttösuunnitelmia selvästi vuoden takaista rohkeammin. Kaikkien rahankäytön kohteiden osuudet ovat nousseet, mutta suhteessa eniten on noussut rahankäyttö asunnon peruskorjaukseen. Yleisin tuleva rahankäyttökohde on kuitenkin edelleen lomamatka. Seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan on lisääntynyt selvästi vuoden takaisesta. Myös säästö- ja sijoitusaikeet ovat edelleen selvästi lisääntyneet. Koko väestöön verrattuna senioreilla on säästöjä ja sijoituksia useammin, mutta säästö- ja sijoitusaikeita selvästi vähemmän. Pankkitileille säästäminen on senioreilla edelleen suosituinta ja tilien suosio myös tulevana säästökohteena on kasvanut. Pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on jatkanut kasvuaan, mutta suurin nousu on tapahtunut sijoitusrahastosäästämisessä. Tämä näkyy myös tulevissa säästö- ja sijoituskohteissa. Kiinnostus sekä osake- että sijoitusrahastosäästämistä kohtaan on kasvanut senioreilla enemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Turvallisuus on edelleen senioreillekin tärkein säästö- ja sijoituskohteen valintakriteeri. Sekä eettisyys ja vastuullisuus että ekologisuus ovat senioreille tärkeämpiä sijoituskohteen valintakriteereitä kuin kaikille - -vuotiaille keskimäärin. Senioreissa on vähemmän rohkeampia riskinottajia kuin koko väestössä. Vain joka kymmenes seniori olisi valmis menettämään osan sijoituksensa pääomasta tai arvosta korkeaa tuottoa saadakseen. Alle puolet senioreista kokee riskien uhkaavan omaa talouttaan. Asunnon arvon laskua pelätään nyt enemmän kuin vuosi sitten, mutta talouden tulojen lasku koetaan edelleen suurimpana riskitekijänä. Seniorien Internetin käyttö on lisääntynyt erittäin merkitsevästi viimeisen vuoden aikana. Alle - vuotiaat käyttävät Internetiä yleisemmin kuin iäkkäämmät, mutta suurin harppaus Internetin käytössä on tapahtunut yli -vuotiailla. Senioreilla verkkopankissa maksaminen tavallisimpana laskumaksutapa ohitti nyt ensimmäistä kertaa suoraveloituksella maksamisen mutta ero suoraveloitukseen on vielä pieni. Verkkopankki on tavallisin maksutapa edelleen vain alle -vuotiailla. Suoraveloitus on kuitenkin edelleen eniten käytetty maksutapa laskettaessa yhteen tavallisimmat ja muut laskunmaksutavat. E-laskupalvelujen käyttö on pysynyt senioreilla ennallaan, mutta niiden kiinnostavuus on kuitenkin lisääntynyt selvästi ja tunnettuus lisääntynyt. Pankkikortin käyttö on yleistynyt selvästi päivittäistavaraostosten maksutapana samalla kun käteismaksaminen on vähentynyt. Useimmiten päivittäistavaraostokset maksetaan kuitenkin käteisellä. Paras tapa täydentää lakisääteistä eläketurvaa on seniorien mielestä omalla pankkitilillä olevien säästöjen käyttäminen.

5 Toukokuu. JOHDANTO Tässä tutkimuksessa selvitetään - -vuotiaiden suomalaisten rahankäyttöä, säästämistä ja maksutapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia sekä oman talouden riskejä Senioritutkimuksen kysymyspatteristo on osittain yhteneväinen Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen samoja asioita kartoittavien kysymysten kanssa. Tässä raportissa on vertailtu senioreiden ja koko väestön, eli - -vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vastaavana ajankohtana vuosina,, ja tehtyjen senioritutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja. Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Nyt tehdyn haastattelututkimuksen aineisto on kerätty puhelimitse tammi-helmikuussa. Tutkimukseen haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Tähän ikäryhmään kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Toista vuotta jatkuneessa talouden epävarmuudessa näkyy merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä sekä maan että omaa taloutta kohtaan. Mahdollisiin talouden riskeihin varaudutaan erityisesti säästämällä. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.

6 Toukokuu. RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Tällä kertaa kysyttiin myös, kuinka pitkällä aikavälillä vastaajat suunnittelevat raha-asioitaan. Senioreista prosenttia suunnittelee talouttaan puolen vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä, mutta toisaalta prosenttia senioreista ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan. Pitemmällä tähtäimellä raha-asioitaan suunnittelevien osuus on suurempi alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa kuin sitä vanhemmilla. On luonnollista elämänvaiheesta johtuen, että senioreista selvästi harvemmat suunnittelevat raha-asioitaan kuin koko väestö keskimäärin tekee. Kun reilu neljännes senioreista ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan, koko väestössä tämä osuus on prosenttia. Seniorit tekevät myös pitemmän tähtäimen suunnitelmia harvemmin kuin koko väestössä keskimääräin tehdään. Koko väestöstä hieman vajaa viidennes suunnittelee talouttaan vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä, senioreista prosenttia. Kuvio. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % - -vuotiaista vastaajista Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa Kaikki (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Tällä kertaa selvitettiin myös vastaajien nykyistä rahatilannetta. Heiltä kysyttiin, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Senioreista prosentilla tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön. Reilulla kolmanneksella senioreista tulot ja menot ovat yhtä suuret, ja vain viidellä prosentilla tulot ovat menoja pienemmät. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta he selviävät käyttämällä säästöjään (osuus kokonaistuloksesta prosenttia). Senioreiden rahatilanne näyttää olevan vakaammalla pohjalla kuin koko väestöllä keskimäärin. Kun senioreista prosentilla tulot ovat suuremmat kuin menot, koko väestössä osuus on prosenttia. Koko väestön keskuudessa joka kymmenennellä tulot ovat menoja pienemmät ja kaksi prosenttia joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen.

7 Toukokuu Kuvio. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % - -vuotiaista vastaajista Kaikki (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

8 Toukokuu. RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT Kuluttajien rahankäyttösuunnitelmissa näkyy luottamus tulevaisuuteen: suunnitelmia tehdään selvästi vuoden takaista rohkeammin. Senioreistakin prosenttia suunnittelee käyttävänsä rahaa seuraavien kuukauden aikana johonkin hankintaan tai kohteeseen. Vuosi sitten rahankäyttösuunnitelmia seuraavien kuukauden varalle oli joka toisella seniorilla. Kuvaavaa on, että kaikkien rahankäytön kohteiden osuudet ovat nousseet vuoden takaisesta. Lomamatka on edelleen tärkein yksittäinen rahankäytön kohde. Nyt joka kolmas seniori suunnittelee käyttävänsä rahaa lomamatkaan, vuosi sitten osuus oli prosenttia. Suhteessa eniten vuoden takaisesta on noussut asunnon peruskorjaukseen rahaa käyttävien osuus, kahdeksalla prosenttiyksiköllä prosenttiin. Kuten on oletettavaakin ikä vaikuttaa selvästi rahankäyttöön ja rahankäytön kohteisiin. Nuorimmat senioreista eli - -vuotiaat aikovat käyttää suhteessa useammin rahaa lähes kaikkiin mainittuihin rahankäytön kohteisiin kuin iäkkäämmät. Suurimmillaan ero - -vuotiaiden ja muiden seniorien välillä on rahan käyttämisessä lomamatkaan. Yli -vuotiaista noin joka toisella ei ole erityisiä rahankäyttösuunnitelmia seuraavan vuoden aikana. Kuitenkin heilläkin on rahankäyttösuunnitelmia selvästi viimekeväistä enemmän, jolloin lähes kahdella kolmesta yli -vuotiaasta ei ollut erityisiä suunnitelmia. Kuvio a. Rahankäyttösuunnitelmat "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" Lomamatka Asunnon peruskorjaus Kodinkoneet Urheilu- ja ulkoiluvälineet % kaikista - -vuotiaista vastaajista Vapaa-ajan asunnon peruskorjaus Viihde-elektroniikka Huonekalut Auton tai moottoripyörän hankinta Tietokone Asunnon osto Opiskelu Vapaa-ajan asunnon osto Jokin muu hankinta Ei erityisiä suunnitelmia Kevät (n=) Kevät (n=)

9 Toukokuu Kuvio b. Rahankäyttösuunnitelmat ikäryhmittäin "Mihin seuraavista aiotte käyttää rahaa seuraavien kk:n aikana?" % - -vuotiaista vastaajista Lomamatka Asunnon peruskorjaus Kodinkoneet Urheilu- ja ulkoiluvälineet Vapaa-ajan asunnon peruskorjaus Viihdeelektroniikka Huonekalut Ei erityisiä suunnitelmia - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) Senioreilla on rahankäyttösuunnitelmia selvästi vähemmän kuin kaikilla - -vuotiailla keskimäärin. Kun prosenttia senioreista aikoo käyttää rahaa johonkin kohteeseen seuraavien kuukauden aikana, vastaava osuus koko väestössä on prosenttia (Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimus). Lähimpänä koko väestön tulosta muutamissa rahakäytön kohteissa ovat - -vuotiaat seniorit, joista lähes yhtä suuri osuus kuin koko väestöstä keskimääräin aikoo käyttää rahaa lomamatkoihin ja asunnon peruskorjaukseen (osuudet koko väestössä: lomamatka % ja asunnon peruskorjaus %).

10 Toukokuu. SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan on lisääntynyt selvästi vuoden takaisesta. Nyt kaikista - - vuotiaista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna tämä edustaa lähes iältään - -vuotiasta senioria. Koko väestöön verrattuna senioreista selvästi useammilla on säästöjä ja sijoituksia: koko väestössä säästöjä ja sijoituksia omaavien osuus on prosenttia. Koko väestöllä säästäminen ja sijoittaminen laski vuoden takaisesta, mutta senioreilla nousi. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on edelleen selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Senioreista prosenttia säästää säästö- ja sijoitustileille. Säästö- ja sijoitustili- ja etenkin käyttötilisäästämisen osuus on noussut viime keväästä: säästö- ja sijoitustileissä neljällä ja käyttötileissä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Pörssiosakkeisiin sijoittamisen suosio on kasvanut edelleen ja nyt lähes joka viidennellä seniorilla on pörssiosakkeita. Suurin suhteellinen nousu on tapahtunut kuitenkin sijoitusrahastosäätämisessä. Kolmen viime vuoden aikana hiljalleen laskemaan päin ollut rahastosäästäjien osuus on nyt noussut yhdeksällä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Viime kevääseen verrattuna senioreiden sijoituskohteissa nousua on myös säästö- ja sijoitusvakuutuksissa, maa- ja metsäomaisuuteen säästämisessä sekä loma- ja sijoitusasuntoon sijoittamisessa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna säästäjien ja sijoittajien osuus on korkein - -vuotiaissa senioreissa, joista lähes kahdella kolmasosalla on säästöjä tai sijoituksia. Nuorimmista, - -vuotiaista senioreista säästöjä on prosentilla ja yli -vuotiaista reilulla puolella. Viime kevääseen verrattuna säästäjien osuus on nyt matalampi - -vuotiailla ja korkeampi sitä vanhemmilla senioreilla. Aktiivisimmilla säästäjillä, - - vuotiailla, on muita senioreita useammin säästöjä ja sijoituksia käyttelytilillä, pörssiosakkeissa ja sijoitusrahastoissakin. Yli -vuotiailla yleisin säästämisen muoto on käyttötilisäästäminen ja - -vuotiaat säästävät taas useimmiten säästö- ja sijoitustileille. Myös sukupuolten välillä on eroja eri säästö- ja sijoitusmuotojen käyttämisessä. Miehet käyttävät ylipäätään eri sijoitusmuotoja naisia monipuolisemmin ja lisäksi sijoittavat naisia selvästi useammin pörssiosakkeisiin, loma- tai sijoitusasuntoon ja maa- tai metsäomaisuuteen. Pankkitileille säästäminen on suositumpaa senioreiden kuin koko väestön keskuudessa. Säästö- ja sijoitustileille säästäviä on - -vuotiaissa keskimäärin prosenttia ja käyttötilisäästäjiä prosenttia, kun osuudet nousevat senioreilla ja prosenttiin. Osakesäästäjien osuuden todettiin Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksessa nousevan selvästi yli -vuotiaiden keskuudessa ja Senioritutkimuksen tulos vahvistaa päätelmää ikäihmisten kiinnostuksesta osakesijoittamiseen. Kun koko väestössä osakesäästäjiä oli keskimäärin prosenttia, on osuus seniorien keskuudessa prosenttia. Kiinnostus sekä osake- että sijoitusrahastosäästämistä kohtaan on kasvanut sekä koko väestössä että senioreilla, mutta senioreilla enemmän kuin koko väestössä keskimäärin. Kun koko väestössä nousua viime vuoteen verrattuna on osakesäästämisessä kaksi prosenttiyksikköä ja rahastosäästämisessä yksi, on senioreilla nousua osakkeissa neljä ja rahastoissa yhdeksän prosenttiyksikköä.

11 Toukokuu Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" On säästöjä tai sijoituksia Säästö- ja sijoituskohteet: % kaikista - -vuotiaista vastaajista Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Loma-asunnossa Maa- ja metsäomaisuudessa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa Obligaatioissa tai muissa joukkovelkakirjoissa (n=) (n=) (n=) (n=) (n=)

12 Toukokuu Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % - -vuotiaista vastaajista On säästöjä tai sijoituksia Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttelytilillä Sijoitusrahastoissa Pörssiosakkeissa Lomaasunnossa Maa- ja metsäomaisuud. - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=). Säästö- ja sijoitusaikeet Myös seniorien säästö- ja sijoitusaikeet ovat edelleen selvästi lisääntyneet. Tällä hetkellä prosenttia senioreista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten osuus oli kolmannes ja kaksi vuotta sitten noin neljännes. Säästö- ja sijoitusaikeet vähenevät iän myötä. Alle -vuotiailla senioreilla on säästämis- ja sijoitusaikeita selvästi enemmän kuin sitä vanhemmilla. Kaiken kaikkiaan senioreilla on säästö- ja sijoitusaikeita selvästi vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Kaikista - - vuotiaista prosentilla on tällä hetkellä säästö- ja sijoitusaikeita. Myös koko väestössä osuus on kasvanut viime keväästä. Useimmiten seniorit aikovat edelleen säästää säästö- ja sijoitustileille, joiden suosio säästökohteena on edelleen vuoden sisällä kasvanut. Säästö- ja sijoitustilien osuus on nyt prosenttia. Käyttelytilisäästäminen on myös lisännyt hieman suosiotaan viime vuodesta, sillä tällä hetkellä joka kymmenes seniori aikoo säästää käyttelytililleen. Rahasto- ja osakesäästämisen kiinnostavuuden selkeä kasvu, mikä oli jo nähtävissä nykyisissä säästö- ja sijoituskohteissa, tulee selvästi esille myös tulevissa säästö- ja sijoituskohteissa. Nyt kahdeksan prosenttia senioreista aikoo säästää näihin sijoitusmuotoihin ja nousu viime vuodesta on viiden prosenttiyksikön luokkaa. Tarkasteltaessa nykyisiä säästö- ja sijoituskohteita - -vuotiailla oli muita senioreita useammin sijoituksia pörssiosakkeissa ja he myös aikovat säästää osakkeisiin muita useammin. Sijoitusrahastoihin aikovat muita senioreita useammin säästää puolestaan - -vuotiaat. Lisäksi miehet ovat naisia useammin aikeissa sijoittaa pörssiosakkeisiin. Tilisäästäminen on suosituin tuleva säästö- ja sijoituskohde sekä senioreilla että kaikilla - -vuotiailla. Kiinnostus rahasto- ja osakesijoittamiseen on lisääntynyt selvästi sekä senioreilla että kaikilla - - vuotiailla, senioreilla suhteessa jopa hieman enemmän.

13 Toukokuu Kuvio a. Säästö- sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö- ja sijoituskohteet: Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille ( esim. palkkatilille) Pörssiosakkeisiin Sijoitusrahastoihin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Obligaatioihin tai muihin joukkovelkakirjoihin Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Loma-asuntoon Muuhun kohteeseen Ei ole erityistä kohdetta % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=) (n=)

14 Toukokuu Kuvio b. Sijoitus- ja säästöaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % - -vuotiaista vastaajista Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttelytilille Pörssiosakkeisiin Sijoitusrahastoihin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Niistä senioreista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Osuus on suunnilleen viimekeväisellä tasolla. Perinnöksi säästämisen mainitsee joka neljäs ja eläkeaikoja varten säästämisen sekä erilaisten kulutustavaroiden hankkimisen noin joka kuudes säästävä tai sijoittava seniori. Perinnöksi ja eläkeaikoja varten säästävien osuudet ovat selvästi viimevuotista tasoa korkeampia. Säästäminen kulutustavaroiden hankkimiseksi vähenee iän karttuessa kun taas eläkeaikoja varten säästäminen yleistyy aina ikävuoteen asti. Yli - vuotiaiden keskuudessa perinnöksi säästäminen on selvästi yleisempää kuin sitä nuoremmilla senioreilla. Vararahastoksi tai pahan päivän varalle säästäminen on yhtä suosittua senioreilla ja koko väestöllä. Kaikilla - -vuotiailla toiseksi yleisin säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on erilaisten kulutustavaroiden hankkiminen. Elinvaiheestaan johtuen seniorit säästävät koko väestöä useammin perinnöksi ja taas koko väestöä harvemmin hankkiakseen erilaisia kulutustavaroita tai ostaakseen asunnon.

15 Toukokuu Kuvio a. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Perinnöksi Eläkeaikoja varten Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/ sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=) (n=) Kuvio b. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia ikäryhmittäin "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa Vararahast./ pahanpäivän varalle Perinnöksi Eläkeaikoja varten Kulutustavaroiden hankkimiseen Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

16 Toukokuu. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Turvallisuus on edelleen senioreille tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, vaivattomuutta ja sen jälkeen kohteen rahaksi muuttamisen helppoutta. Vuosi sitten lähes jokaisen kriteerin merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa oli laskenut sekä senioreilla että myös Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan koko väestöllä keskimäärin. Senioreilla taso on nyt noussut kutakuinkin vuoden tasolle. Ainoastaan eläketurvan/ eläkevuosiin varautumisen merkitys on pysynyt koko ajan yhtä merkityksellisenä valintakriteerinä, kuin se on ollut jo vuodesta lähtien. Eläkkeiden riittävyys ja eläkevuosiin varautuminen on ollut myös viime aikoina paljon julkisuudessa esillä suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tällä kertaa vastaajilta kysyttiin kahden uuden valintakriteerin merkitystä säästö- ja sijoituskohteen valinnassa. Sekä eettisyys ja vastuullisuus että ekologisuus arvostetaan senioreiden keskuudessa yhtä tärkeiksi valintakriteeriksi kuin tuotto, ja kaiken kaikkiaan ne ovat seitsemän tärkeimmän valintakriteerin joukossa. Lähes kaikkien kriteerien painoarvo vähenee iän karttuessa. Ainoastaan eläketurvan/eläkevuosiin varautumisen, vaivattomuuden, eettisyyden ja vastuullisuuden sekä ekologisuuden merkitys ei vähene aivan suoraan iän noustessa. Seniori-naisille sekä eettisyys ja vastuullisuus että ekologisuus ovat tärkeämpiä sijoituskriteereitä kuin miehille. Muiden kriteerien arvostuksessa ei ole eroa sukupuolten välillä. Sekä eettisyys ja vastuullisuus että ekologisuus ovat vaivattomuuden ja sijoituskohteen riskittömyyden ohella senioreille tärkeämpiä sijoituskohteen valintakriteereitä kuin kaikille - -vuotiaille keskimäärin. Sen sijaan tuotto, kohteen rahaksi muuttamisen helppous ja arvon vaihtelu sekä eläketurva/eläkevuosiin varautuminen ovat senioreille vähemmän tärkeitä valintakriteereitä kuin koko väestölle.

17 Toukokuu Kuvio a. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) % kaikista - -vuotiaista vastaajista Sijoituskohteen riskittömyys (n=) (n=) (n=) Vaivattomuus (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) Rahaksi muuttamisen helppous (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) Eettisyys, vastuullisuus (n=) Tuotto (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) Ekologisuus (n=) Verottumuus ja muut veroedut (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) Sijoituskohteen arvon vaihtelu (n=) (n=) (n=) (n=) Eläketurva/ eläkevuosiin varautuminen (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) Sijoitusaika (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa

18 Toukokuu Kuvio b. Säästö- ja sijoituskriteerit ikäryhmittäin "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) Sijoituskohteen - v. (n=) riskittömyys - v. (n=) - v. (n=) Vaivattomuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Rahaksi - v. (n=) muuttamisen - v. (n=) helppous - v. (n=) - v. (n=) Eettisyys, - v. (n=) vastuullisuus - v. (n=) - v. (n=) Tuotto - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Ekologisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Verottumuus ja muut veroedut - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Sijoituskohteen arvon vaihtelu - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Eläketurva/ - v. (n=) eläkevuosiin - v. (n=) varautuminen - v. (n=) Sijoitusaika - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa

19 Toukokuu. Sijoittamiseen liittyvät väittämät Vastaajille esitettiin tällä kertaa uusina kysymyksinä kaksi sijoittamiseen liittyvää väittämää, joista heidän tuli ilmoittaa, ovatko he väittämien kanssa samaa vai eri mieltä. Väittämät koskivat itse asiassa samaa asiaa vastakkaisilta puolilta. Useimmat ihmiset haluavat kyllä vaurastua, mutta harva on valmis ottamaan isoja riskejä. Senioreista vain noin joka kymmenes olisi valmis menettämään osan sijoituksensa pääomasta tai arvosta korkeaa tuottoa saadakseen. Turvallisuus on kautta aikain ollut tärkein suomalaisten sijoituskriteeri. Tavoite on ollut säilyttää saavutettu omaisuus pikemminkin kuin kerätä uutta. Lähes kaksi kolmesta seniorista on mieluummin halukas hyväksymään sijoituksensa alhaisen tuoton säilyttääkseen sijoituksensa pääoman tai arvon. Ikäryhmittäiset erot tuloksessa johtuvat suurelta osin siitä, että iäkkäämmillä senioreilla on ollut ylipäätään vaikea muodostaa asiasta mielipidettä. Kuvio a. Sijoittamiseen liittyvät väittämät: Saadakseni korkeaa tuottoa, olen valmis menettämään osan tekemäni sijoituksen pääomasta tai arvosta. "Saadakseni korkeaa tuottoa, olen valmis menettämään osan tekemäni sijoituksen pääomasta tai arvosta." KAIKKI % - -vuotiaista vastaajista (n=) IKÄRYHMÄT - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa Kuvio b. Sijoittamiseen liittyvät väittämät: Säilyttääkseni tekemäni sijoituksen pääoman tai arvon, olen valmis hyväksymään sijoituksen alhaisen tuoton. "Säilyttääkseni tekemäni sijoituksen pääoman tai arvon, olen valmis hyväksymään sijoituksen alhaisen tuoton." KAIKKI % - -vuotiaista vastaajista (n=) IKÄRYHMÄT - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) - -vuotiaat (n=) % % % % % % Samaa mieltä Eri mieltä Ei osaa sanoa

20 Toukokuu Kaikkiin - -vuotiaisiin verrattuna senioreissa on selvästi vähemmän rohkeampia riskinottajia. Kun koko väestöstä vajaa kolmannes olisi valmis menettämään osan sijoituksensa pääomasta tai arvosta korkeaa tuottoa saadakseen, on osuus senioreiden keskuudessa vain prosenttia. Kuitenkin miehet ovat senioreissakin samoin kuin koko väestössä naisia halukkaampia riskinottoon. Sen sijaan halukkuus hyväksyä sijoituksen alhainen tuotto sijoituksen pääoman tai arvon säilyttämiseksi on molemmissa otoksissa suunnilleen samalla tasolla.

21 Toukokuu. TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Seniorit kokevat joidenkin riskien uhkaavan omaa taloudellista tilannettaan suunnilleen samalla tavalla kuin vuosi sitten. Vastaajille lueteltiin heidän omaan talouteensa mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä ja tällä hetkellä prosenttia senioreista ei koe minkään näistä riskeistä uhkaavan talouttaan. Riskejä kokevien osuus on prosenttia. Sairastumisesta, työkyvyttömyydestä, avioerosta tai lähiomaisen kuolemasta johtuva omien tai oman talouden tulojen lasku koetaan edelleen suurimpana oman talouden riskitekijänä. Sen osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten, prosentissa. Säästöjen tai sijoitusten arvon laskemisen kokee uhaksi joka kuudes seniori, osuus on niin ikään edellisvuoden tasolla. Sen sijaan asunnon arvon laskua pelkää nyt noin joka seitsemäs seniori, mikä on neljä prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna yli -vuotiaat seniorit kokevat omaa talouttaan uhkaavia riskejä enemmän kuin nuoremmat seniorit. Myös naiset kokevat riskejä miehiä enemmän. Etenkin oman talouden tulojen lasku pelottaa naisia. Senioreiden arviot eri riskeistä poikkeavat koko väestöstä heidän elämäntilanteestaan johtuen ja siten esimerkiksi työttömyyttä ei enää seniorina koeta uhkatekijäksi. Kuvio a. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." % kaikista - -vuotiaista vastaajista Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Josta yksittäisten riskien osuudet: Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia Ei osaa sanoa (n=) (n=)

22 Toukokuu Kuvio b. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät ikäryhmittäin "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia Ei osaa sanoa % kaikista - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Selvästi yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskitekijöihin on senioreilla säästäminen tai turvautuminen säästöihin tai sijoituksiin. Nyt prosenttia riskeihin jollain tavalla varautuneista senioreista mainitsi säästämisen/säästöt tai sijoitukset varautumiskeinona. Osuus on hieman alempi kuin vuosi sitten. Sijoituksilla varautuvat etenkin nuorimmat, - -vuotiaat seniorit ja säästämällä/säästöillä varautumisen mainitsevat heitä vanhemmat. Vakuutuksilla varautuu keskimäärin seitsemän prosenttia senioreista. Miehet varautuvat selvästi naisia enemmän vakuutuksilla: miehillä osuus prosenttia, naisilla vain prosentti. Seniorit ja kaikki - -vuotiaat varautuvat oman taloutensa riskeihin yhtä usein säästämällä. Vuosi sitten seniorit varautuivat koko väestöä yleisemmin säästämällä tai säästöillä. Sen sijaan vakuutuksilla varautuminen on yleisempää koko väestöllä kuin senioreilla. Koko väestön riskeihin varautuneista vakuutuksilla varautuu prosenttia ja se on kaikilla - -vuotiailla toiseksi yleisin varautumiskeino.

23 Toukokuu Kuvio a. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin Säästämällä/säästöillä Sijoituksilla Elämällä säästäväisesti Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Vain tilannetta seuraamalla Omaisuutta realisoimalla Omasta terveydestä huolehtimalla Luottamalla sukulaisten apuun Muu (n=) (n=)

24 Toukokuu Kuvio b. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen ikäryhmittäin "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin Säästämällä/säästöillä Sijoituksilla Elämällä säästäväisesti Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Vain tilannetta seuraamalla Omaisuutta realisoimalla Omasta terveydestä huolehtimalla Luottamalla sukulaisten apuun Muu - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

25 Toukokuu. MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä Seniorien Internetin käyttö on lisääntynyt erittäin merkitsevästi viimeisen vuoden aikana. Tällä hetkellä jo prosenttia senioreista käyttää Internetiä, kun vuosi sitten Internetin käyttäjiä oli kolmannes. Ikäluokittain tarkasteltuna - -vuotiaista jo yli prosenttia käyttää Internetiä ja - -vuotiaista puolet. Suurin harppaus Internetin käytössä on tapahtunut yli -vuotiaiden keskuudessa. Nyt tässä ryhmässä Internetiä käyttää noin joka kolmas. Miehet käyttävät Internetiä selvästi naisia aktiivisemmin. Miehistä säännöllisiä Internetin käyttäjiä on prosenttia, naisista prosenttia. Koko väestöstä, eli kaikista - -vuotiaista Internetiä käyttää tällä hetkellä prosenttia. Koko väestön keskuudessa naisten ja miesten Internetin käytössä ei ole eroja (Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimus). Kuvio a. Internetin käyttäjät "Käytättekö Internetiä...?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Kuvio b. Internetin käyttäjät ikäryhmittäin "Käytättekö Internetiä...?" % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä Ei

26 Toukokuu. Laskunmaksutavat Tämän tutkimuksen tuloksissa näkyy hyvin pankkiasioinnissa tapahtunut muutos, jonka taustalla on senioreiden Internetin käytön lisääntyminen. Senioreilla verkkopankissa maksaminen tavallisimpana laskumaksutapa ohitti nyt ensimmäistä kertaa suoraveloituksella maksamisen mutta ero suoraveloitukseen on vielä pieni. Vielä vuosi sitten senioreiden tavallisin laskunmaksutapa oli suoraveloitus prosentin osuudella. Internetin kautta maksavien osuus oli jo tuolloin kasvanut selvästi edellisestä vuodesta, jolloin osuus oli prosenttia, eli ero suoraveloituksen hyväksi oli prosenttiyksikköä. Nyt suoraveloituksen osuus tavallisimpana maksutapana on laskenut viidellä prosenttiyksiköllä prosenttiin verkkomaksamisen osuuden kasvaessa kahdeksalla prosenttiyksiköllä prosenttiin. Maksupalvelukuorta käyttää tavallisimmin prosenttia senioreista, eli osuus on lähes viime kevään tasolla. Pääasiallisesti pankin tiskillä maksaa laskunsa edelleen prosenttia senioreista, mutta pankin laskunmaksuautomaatin pääasiallisten käyttäjien osuus on laskenut kahdella prosenttiyksiköllä seitsemään prosenttiin. Kuvio a. Tavallisin laskunmaksutapa "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" Verkkopankissa Suoraveloituksena Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta Pankin tiskillä Laskunmaksuautomaatilla Puhelimitse % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) Verkkopankin käyttö pääasiallisena laskunmaksutapana on lisääntynyt vuoden takaisesta kaikissa seniorien ikäryhmissä selvästi, mutta tavallisin maksutapa se on vieläkin vain alle -vuotiailla. Heillä verkkomaksaminen oli jo viime keväänä noussut yleisimmäksi maksutavaksi. Tuolloin prosentilla - -vuotiaista se oli yleisin maksutapa, nyt osuus on noussut jo prosenttiin. Kaikilla yli -vuotiailla tavallisin laskunmaksutapa on edelleen suoraveloitus, vaikka heistäkin jo reilu viidennes käyttää tavallisimmin verkkopankkia. Myös maksupalvelukuoren käyttö on yleisempää yli -vuotiailla kuin sitä nuoremmilla senioreilla. Miehillä verkkopankin käyttö on selvästi yleisempää kuin naisilla, ovathan he myös aktiivisempi Internetin käyttäjiä. Naiset taas käyttävät miehiä tavallisemmin pääasiallisena maksutapanaan maksupalvelua.

27 Toukokuu Kuvio b. Tavallisin laskunmaksutapa ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % - -vuotiaista vastaajista Verkkopankissa Maksupalveluna Pankin tiskillä Suoraveloituksena Laskunmaksuautomaatilla - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Suoraveloitus on kuitenkin edelleen seniorien eniten käyttämä laskunmaksutapa, kun lasketaan yhteen tavallisimmat ja muut laskunmaksutavat. Sitä pidetään kuitenkin selvästi aiempaa enemmän toissijaisena maksutapana. Verkkopankin käyttö toissijaisena maksutapana ei juuri ole lisääntynyt. Vaikka pankin tiskillä pääasiallisesti maksavien seniorien osuus olikin yhtä suuri kuin vuosi sitten, on pankin tiskillä maksaminen vähentynyt ylipäätään, koska sitä toissijaisena maksutapanaan käyttävien osuus on laskenut viime vuodesta selvästi. Seniorit maksavat laskunsa kaikkia - -vuotiaita useammin suoraveloituksena tai maksupalvelukuorella, ja pankin tiskillä maksaminenkin on senioreilla koko väestöä yleisempää. Verkkopankissa maksaminen on senioreilla edelleen selvästi koko väestöä vähäisempää. Verkkopankkia käyttää pääasiallisena maksutapanaan keskimäärin kolme neljästä - -vuotiaasta, senioreista vain joka kolmas. Kuvio c. Tavallisin ja muut käytetyt laskunmaksutavat yhteensä "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= vuonna ) Suoraveloituksena Verkkopankissa Maksupalveluna Pankin tiskillä Laskunmaksuautomaatilla Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat

28 Toukokuu Kuvio d. Tavallisin ja muut laskunmaksutavat yhteensä ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" Suoraveloituksena - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Verkkopankissa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Maksupalveluna - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Pankin tiskillä - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Laskunmaksuautomaatilla - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % - -vuotiaista vastaajista Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat

29 Toukokuu Senioreista prosenttia maksaa verkkopankkia käyttäessään laskunsa tietokoneella ja vain alle prosentti matkapuhelimella. Eli edelleenkin vielä hyvin pieni osa vastaajista käyttää hyödykseen matkapuhelimien mobiilipalveluita. Matkapuhelimen mobiilipalvelujen käyttö laskujen maksamisessa on - -vuotiaiden keskuudessa lähes samalla tasolla (osuus, %). Kuvio. Maksaako verkkopankissa tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluja "Kun maksatte laskuja verkkopankissa, maksatteko tällöin tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluita?" (n=) % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=), (n=), Tietokoneella Matkapuhelimella Ei maksa verkkopankissa. E-laskupalvelut E-laskupalvelujen käyttö on pysynyt suunnilleen vuodentakaisella tasolla senioreiden keskuudessa. Kaikista verkkopankissa laskuja maksavista senioreista prosenttia saa tällä hetkellä e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Koko väestössä verkkopankin käyttäjistä e-laskuja verkkopankkiinsa saa jo joka neljäs, ja osuus on kasvanut vuodessa selvästi enemmän kuin senioreilla, neljä prosenttiyksikköä. Kuvio. Saako e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja verkkopankissa (n=) (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa

30 Toukokuu E-laskupalveluiden kiinnostavuus on viimeisen vuoden aikana lisääntynyt selvästi niitä aiemmin käyttämättömien senioreiden keskuudessa. Kun vuosi sitten vain joka kymmenes seniori oli halukas saamaan e- laskuja omaan verkkopankkiinsa, on e-laskujen kiinnostavuus noussut nyt prosenttiin. Positiivisimmin asiaan suhtautuvat - -vuotiaat seniorit, joista yli prosenttia haluaisi e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. E-laskujen kiinnostavuus on yhtä suurta sekä koko väestön että senioreiden verkkopankkia käyttämättömien keskuudessa. Koko väestössä e-laskuja verkkopankkiinsa haluaisi niin ikään prosenttia. Kuvio a. Haluaisiko e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja (n=) (n=) (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Kuvio b. Haluaisiko e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa ikäryhmittäin "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa Myös e-laskun tunnettuus on lisääntynyt selvästi seniorien keskuudessa. Kun vuosi sitten prosenttia senioreista ei tiennyt, mikä e-lasku on, on e-laskusta kokonaan tietämättömien osuus nyt pudonnut prosenttiin. Nyt reilu kolmannes senioreista tietää e-laskusta vähintäänkin jonkin verran, vuosi sitten näitä e-laskun tuntevia oli viidennes. E-laskun tunnettuus on parasta alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa. Heistä

31 Toukokuu prosenttia on kuullut e-laskusta vähintään nimeltä. Eniten e-laskun tunnettuus on kuitenkin parantunut yli - vuotiaiden keskuudessa. Vuosi sitten heistä vain prosenttia oli kuullut siitä edes nimeltä ja nyt e-laskun vähintään nimeltä tuntevia on tässä ryhmässä prosenttia. Senioreiden keskuudessa e-laskujen tunnettuus on kuitenkin edelleen selvästi heikompaa kuin koko väestön keskuudessa. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen mukaan kaikista - -vuotiaista keskimäärin vain prosenttia ei tiedä e-laskusta mitään. Kuvio a. E-laskujen tunteminen "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n=) (n=) % % % % % % Kyllä, tietää hyvin Kyllä, tietää siitä jonkin verran On kuullut vain nimeltä Ei tiedä Saa jo e-laskuja Kuvio b. E-laskujen tunteminen ikäryhmittäin "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä, tietää hyvin Kyllä, tietää siitä jonkin verran On kuullut vain nimeltä Ei tiedä Saa jo e-laskuja

32 Toukokuu. Muut pankkipalvelut Laskunmaksupalveluiden lisäksi seniorit hakevat verkkopankista hieman aktiivisemmin tietoa tilitapahtumista. Tätä palvelua käyttää kolmannes senioreista. Noin joka seitsemäs on hakenut tietoa pankki-, vakuutus ja rahoitusasioista, mutta muiden verkkopankin palveluiden käyttö on hyvin vähäistä. Muita verkkopankkipalveluita käyttävät aktiivisimmin alle -vuotiaat seniorit. Etenkin tiedon hakemisessa tilitapahtumista he ovat merkitsevästi yli -vuotiaita aktiivisempia. Aktiivisempina Internetin ja verkkopankin käyttäjinä seniorimiehet käyttävät naisia selvästi monipuolisemmin myös muita pankkipalveluita verkkopankissa. Esimerkiksi viestin on lähettänyt pankille verkkopankin kautta prosenttia miehistä ja arvopapereiden osto- ja myyntipalveluja on käyttänyt prosenttia. Naisista näitä kahta palvelua on käyttänyt korkeintaan neljä prosenttia. Verkkopankin palveluiden käyttö on selvästi vähäisempää senioreilla kuin kaikilla - -vuotiailla keskimäärin. Esimerkiksi kaksi kolmesta - -vuotiaasta on hakenut tietoja tilitapahtumista ja reilu kolmannes tietoa pankki-, vakuutus- ja rahoitusasioista. Kuvio. Eri asioiden hoitaminen verkkopankissa "Sitten luettelen joitakin asioita, joita voi hoitaa verkkopankin kautta. Mitä niistä te itse hoidatte tai olette hoitanut verkkopankissa?" Tiedon hakeminen tilitapahtumista Tiedon hakeminen pankki-/vakuutus- /rahoitusasioista Viestin lähettäminen pankille verkkopankissa Tilin avaaminen Tiedon hakeminen luottokorttitapahtumista Arvopapereiden osto/myynti Pankki-/luottokortin hakeminen Vakuutuksen hakeminen Tarjouspyyntö pankille Kulutusluoton hakeminen Ei mitään näistä Ei maksa verkkopankissa % - -vuotiaista vastaajista Kaikki (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

33 Toukokuu. Päivittäistavaraostosten maksaminen Pankkikortilla maksaminen on nyt yleistynyt selvästi päivittäistavaraostosten maksutapana senioreiden keskuudessa samalla kun käteismaksaminen on edelleen vähentynyt. Käteismaksaminen on senioreilla kuitenkin edelleen selvästi yleisin päivittäistavaroiden maksutapa, vaikka sen osuus on laskenut vuoden sisällä prosentista prosenttiin oltuaan vuonna vielä prosenttia. Pankkikortilla maksavien osuus on senioreiden keskuudessa ollut viimeiset kolme vuotta prosentin tienoilla, mutta on nyt noussut peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Muutokseen vaikuttaa osaltaan varmasti se, että lueteltaessa maksutapavaihtoehtoja haastateltaville pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella maksamiseen liitettiin lisämääre "debit-ominaisuudella". Niin ikään yleisluottokorttiin/luottokorttiominaisuuteen liitettiin lisämääreeksi "creditominaisuudella". Yleisluottokortilla maksaminen on nyt palannut lähemmäs vuoden tasoa, viiteen prosenttiin, oltuaan viime keväänä kahdeksassa prosentissa. Visa Electron -kortilla seniorit eivät juuri maksa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna vain yli -vuotiailla pankkikortti ja käteinen ovat yhtä tavallisia päivittäistavaroiden maksutapoja, muilla käteisen käyttö on tavallisinta. Yli -vuotiaista prosenttia kertoo maksavansa ostoksensa pankkikortilla ja niin ikään prosenttia käteisellä. Yli -vuotiaiden keskuudessa pankkikortilla maksavien osuus on noussut viime vuodesta selvästi enemmän kuin nuoremmilla senioreilla. Seniorit maksavat päivittäistavaraostoksensa koko väestöä useammin käteisellä ja harvemmin pankkikortilla. Kaikista - -vuotiaista keskimäärin noin kolmasosa maksaa ostoksensa tavallisimmin käteisellä ja prosenttia pankkikortilla.

34 Toukokuu Kuvio a. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiominaisuudella/ debit-ominaisuudella *) Yleisluottokortilla/ luottokorttiominaisuudella/ credit-ominaisuudella **) Kaupparyhmän maksutai luottokortilla Visa Electron -kortilla (n=) (n=) (n=) (n=) (n=) *) vuonna kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/debit-ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella **) vuonna kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella/credit-ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella Kuvio b. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa ikäryhmittäin "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiom./ debit-omin. Yleisluottokortilla/ luottokorttiomin./ credit-omin. Kaupparyhmän maksu- tai luottokortilla Visa Electron -kortilla - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

35 Toukokuu. LAKISÄÄTEISEN ELÄKETURVAN TÄYDENTÄMINEN. Paras tapa täyden lakisääteistä eläketurvaa Tämänkertaisessa tutkimuksessa kysyttiin uutena kysymyksenä vastaajilta parasta tapaa täydentää lakisääteistä eläketurvaa. Vastausvaihtoehdot oli annettu valmiiksi. On huomioitava, että tämä kysymys mittaa mielipidettä parhaasta tavasta täydentää eläketurvaa, eikä sitä kuinka moni tällä hetkellä näitä eri vaihtoehtoja käyttää. Ehdottomasti paras tapa täydentää lakisääteistä eläketurvaa on seniorien mielestä omalla pankkitilillä olevien säästöjen käyttäminen, minkä mainitsee joka neljäs seniori. Muiden lakisääteisen eläketurvan täydentämisen muotojen osuudet jäävät alle kymmeneen prosenttiin. Kuvaavaa on, että seniorien on ollut vaikea muodostaa mielipidettä tästä asiasta, koska ei osaa sanoa -vastausten osuus nousee keskimäärin prosenttiin. Vastaaminen on ollut selvästi vaikeampaa yli -vuotiaille kuin sitä nuoremmille senioreille. Omalla pankkitilillä olevien säästöjen käyttäminen on myös kaikkien - -vuotiaiden keskuudessa parhaaksi arvioitu tapa täydentää lakisääteistä eläketurvaa. Sen mainitsee reilu neljännes vastaajista. Koko väestön toiseksi suosituimman eläketurvan täydentämistavan, vapaaehtoisen eläkevakuutuksen osuus on senioreilla varsin marginaalinen. Koko väestössä vapaaehtoista eläkevakuutusta pitää parhaana tapana lakisääteisen eläketurvan täydentämiseen noin joka neljäs. Kuvio. Lakisääteisen eläketurvan täydentäminen "Mikä on mielestänne paras tapa täydentää lakisääteistä eläketurvaa?" Käytän pankkitililläni olevia säästöjä Muutan rahoitusvarallisuuttani rahaksi Myyn omaisuuttani Nostan eläkettä vapaaehtoisesta eläkevakuutuksesta Vaihdan halvempaan asuntoon Otan velkaa käyttäen vakuutena omistamaani asuntoa Menen lisäksi töihin Muu tapa Ei osaa sanoa % - -vuotiaista vastaajista Kaikki (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

36 Bulevardi Helsinki Puhelin Faksi

30.6.2009. Senioritutkimus

30.6.2009. Senioritutkimus .. Senioritutkimus Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN

Lisätiedot

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012

SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012 SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät.. SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE...

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

Senioritutkimus

Senioritutkimus .. Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet.

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

Senioreiden talous ja taloudenhallinta

Senioreiden talous ja taloudenhallinta Senioreiden talous ja taloudenhallinta Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeätä? Kristiina Siikala Seniorit nettiajassa risteily 22.5-23.5.2018 Mikä on Finanssiala ry ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS-

Lisätiedot

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

Talous- ja raha-asiat hanskaan huolettomuutta ja hyvinvointia

Talous- ja raha-asiat hanskaan huolettomuutta ja hyvinvointia Talous- ja raha-asiat hanskaan huolettomuutta ja hyvinvointia Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeätä? Mitä vaihtoehtoja maksamiseen? Kristiina Siikala & Päivi Luna Helsingin Vanhusneuvosto 13.11.2018

Lisätiedot

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

30.5.2007. Nuorisotutkimus

30.5.2007. Nuorisotutkimus .. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2017

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2017 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 07..07 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Sisällysluettelo Yhteenveto... Johdanto... 7. Tutkimuksen tarkoitus... 7. Tutkimuksen toteutus... 7

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2013 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö 9.. Kevät Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot.

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. Säästöpankit perustettiin

Lisätiedot

Ikääntyneiden talouden hallinta

Ikääntyneiden talouden hallinta Ikääntyneiden talouden hallinta Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeää? Päivi Luna Järvenpään Kansalliset seniorit, 4.10.2018 Mikä on Finanssiala ry ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS- VERKOSTO

Lisätiedot

Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus

Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus Monet tavat säästää, sijoittaa ja velkaantua -miten suomalaiset vaurastuvat? Talous Tutuksi 2018 koulutus Mikä on FA ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS- VERKOSTO 400 henkilöä FINANSSIALA RY 55 työntekijää

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus 9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet

Lisätiedot

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006

OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 OP-SIJOITTAJABAROMETRI 1/2006 Koko maan tulokset Toukokuu 2006 OP-sijoittajabarometri 1/2006 Johdanto Arviot talous- ja markkinatilanteesta Markkinatilanteen kokeminen Oma eläketurva eläkeaikana verrattuna

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012 TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA Vakuutustutkimus 2012 20.6.2012 1 Tulevaisuuden turvaa vakuuttamalla Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen taustaa... 2 2 Vakuutusyhtiötä pidetään luotettavana sopimuskumppanina...

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat

Nuoret ja raha. Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha Miten tieto oman talouden hallinnasta kohtaisi sitä tarvitsevat Nuoret ja raha arjen näkökulmasta Finanssialan Keskusliitto ja mitä varten Miten nuoret suunnittelevat rahankäyttöään Raha-asioiden

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi Tiedätkö, kuinka paljon sinulla on rahaa käytössäsi? Tämän Penno-vihkon avulla saat käsityksen tuloistasi ja menoistasi. Lisäksi voit laskea, paljonko sinulla on rahaa käytettävissä

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote

Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 2.8.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q2 2012 Joka vuosineljännes Nordnet tutkii pohjoismaalaisten suhtautumista osake- ja rahastosäästämiseen sekä henkilökohtaisen talouden

Lisätiedot

Vaasan joukkoliikenne Asiakastutkimus 2019

Vaasan joukkoliikenne Asiakastutkimus 2019 Vaasan joukkoliikenne Asiakastutkimus Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus 3 Yhteenveto tuloksista 4 Vastaajarakenne 5 Oletteko käyttänyt joukkoliikenteen linja-autoa Vaasan seudulla viimeisen vuoden

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018

KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 Kuluttajakysely sähkön puhelinmyynnistä marraskuu 2018 - Johdanto Paikallisvoima ry Kuluttajakysely sähkön puhelinmyynnistä marraskuu

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Kolmipyörä, maastofillari, skootteri. Mitä kaikkea lapset tarvitsevatkaan?

Kolmipyörä, maastofillari, skootteri. Mitä kaikkea lapset tarvitsevatkaan? Kolmipyörä, maastofillari, skootteri. Mitä kaikkea lapset tarvitsevatkaan? Säästä ja lahjoita lapsellesi. Tapoja on monia Osuuspankin valikoimasta löydät lapsesi ja perheesi tilanteeseen parhaiten sopivat

Lisätiedot

ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT

ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT Sijoituspalvelua UB-konsernissa tarjoavan yhtiön (jäljempänä UB ) on sijoituspalvelulain ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

MIHIN RAHANI RIITTÄVÄT -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Jaakko Kiander #iareena

MIHIN RAHANI RIITTÄVÄT -TUTKIMUKSEN TULOKSET. Jaakko Kiander #iareena MIHIN RAHANI RIITTÄVÄT -TUTKIMUKSEN TULOKSET Jaakko Kiander 1.2.219 @KianderJaakko #iareena MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Ikääntyvien talous puhuttaa ja eläkkeelle jääminen aiheuttaa elämänmuutoksia, joita tämä

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS SUOMALAISISTA SIJOITTAJINA YHTEENVETO

KYSELYTUTKIMUS SUOMALAISISTA SIJOITTAJINA YHTEENVETO KYSELYTUTKIMUS SUOMALAISISTA SIJOITTAJINA YHTEENVETO 20.3.2017 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan kuluttajatutkimuksesta liittyen suomalaisiin sijoittajina. Tutkimuksen on toteuttanut

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen

Huomisen kynnyksellä. Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Huomisen kynnyksellä Kommen&eja ja huomioita EETU ry:n tee&ämään kyselytutkimukseen Kyselyssä selvite+in 55 79- vuo4aiden käsitykset ikäihmisten ongelmista ja suhtautumisesta eläkeläisjärjestöihin sekä

Lisätiedot

Vaasan joukkoliikenne Feelback 2018

Vaasan joukkoliikenne Feelback 2018 Vaasan joukkoliikenne Feelback 28 Sisällysluettelo Tutkimuksen toteutus 3 Yhteenveto tuloksista 4 Vastaajarakenne 5 Oletteko käyttänyt joukkoliikenteen linja-autoa Vaasan seudulla viimeisen vuoden aikana?

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen

SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 6.3.29 klo. SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 29 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hallituspuoluetoiveita.

Lisätiedot

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta?

Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Miksi kannattaa tehdä ps. Hypo eläkesäästösopimus ennen vuoden vaihdetta? Suomen Hypoteekkiyhdistys & Suomen AsuntoHypoPankki Oy Matti Inha, toimitusjohtaja, rahoitusneuvos 1.11.2010 Ikäsi haarukassa n.

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

Turvallisuus, nopeus vai hinta?

Turvallisuus, nopeus vai hinta? Turvallisuus, nopeus vai hinta? Kuluttajien ja yritysten näkemyksiä maksutavoista Poimintoja selvityksestä Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenyritysten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivujen Tutkimuksia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö

Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010. Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Vaurastu osakesäästäjänä 24.4.2010 Sari Lounasmeri Toimitusjohtaja Pörssisäätiö Suomen Pörssisäätiö Riippumaton aatteellinen säätiö Tehtävänä arvopaperisäästämisen ja arvopaperimarkkinoiden edistäminen

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT

ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT ASIAKKAAN SIJOITUSKOKEMUS JA VAROJEN ALKUPERÄ YRITYKSET JA MUUT YHTEISÖT Sijoituspalvelua UB-konsernissa tarjoavan yhtiön (jäljempänä UB ) on sijoituspalvelulain ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)?

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)? 23.2.2010 1(5) PS-SÄÄSTÄMINEN Sidottua pitkäaikaissäästämistä koskeva laki (PS-laki) tuli voimaan 1.1.2010. Pankit, rahastoyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset (palveluntarjoajat) voivat ryhtyä myymään uusia

Lisätiedot

Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta

Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 Asiakkaan ja pankin väliset tietoyhteyssopimukset ja 1 kpl niiden avulla tehdyt tapahtumat 5 1 639 57, 233 2 199 92, 232 2 576 11,4 212

Lisätiedot

Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien

Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien BLOGI Asuntoyhteisölainat lisäävät kotitalouksien velkaantumista ja nopeasti 11.12.2017 BLOGI Sampo Alhonsuo Kotitalouksien velkaantuminen on Suomessa historiallisella huipputasolla, laskettiinpa asiaa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2017

PANKKIBAROMETRI IV/2017 PANKKIBAROMETRI IV/17 1.1.17 1 Pankkibarometri IV/17 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... Pankkibarometri IV/17 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Tiedotustilaisuus 22.9.2011 Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi SEPA-maat Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 22.9.2011 2 Yhtenäisen

Lisätiedot

TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/2017

TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/2017 TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/217 KESKEISET TULOKSET S-Pankin teettämän kyselytutkimuksen mukaan raha-asiat ja erityisesti omat säästöt ja sijoitukset ovat tabu suomalaisille. Säästöistä ja sijoituksista

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2017

PANKKIBAROMETRI II/2017 PANKKIBAROMETRI II/2017 13.6.2017 1 Pankkibarometri II/2017 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 7 2 Pankkibarometri II/2017 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018

KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 KULUTTAJAKYSELY SUOMALAISILLE SÄHKÖN PUHELINMYYNNISTÄ Marraskuu 2018 Johdanto YouGov Finland on toteuttanut tämän kyselytutkimuksen Paikallisvoima ry:n toimeksiannosta. (Tämä tieto pyydetään kertomaan

Lisätiedot

TAT Case Sijoittamisen perusteet: Nuoret ja sijoittaminen. Talous tutuksi 2017 Sari Lounasmeri

TAT Case Sijoittamisen perusteet: Nuoret ja sijoittaminen. Talous tutuksi 2017 Sari Lounasmeri TAT Case Sijoittamisen perusteet: Nuoret ja sijoittaminen Talous tutuksi 2017 Sari Lounasmeri Sijoittaminen Yhteiskunnallinen merkitys Väestö ikääntyy, valtio velkaantunut Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014

Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Sijoittajabarometri Helmi-maaliskuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot