SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SENIORITUTKIMUS. Tekstiraportti Kevät 2012"

Transkriptio

1 SENIORITUTKIMUS Tekstiraportti Kevät..

2 SENIORITUTKIMUS Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE... SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN.... Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.... Säästö- ja sijoitusaikeet.... Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit... TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN... MAKSAMINEN.... Internetin käyttö yleensä.... Laskunmaksutavat.... E-laskupalvelut.... Päivittäistavaraostosten maksaminen...

3 SENIORITUTKIMUS YHTEENVETO Tuloksissa näkyy kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Haastatteluajankohtana taloudellisessa epävarmuudessa on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Seniorien raha-asioiden suunnittelujänne näyttää lyhentyneen vuoden takaisesta, mutta edelleen reilu viidennes senioreista suunnittelee rahankäyttöään vähintään puolen vuoden tähtäimellä. Myös menoja seurataan, reilut kolme senioria neljästä seuraa säännöllisesti. Vain kymmenen prosenttia ei seuraa omia menojaan lainkaan. Yli puolella senioreista tulot ovat suuremmat kuin menot, ja vain viisi prosenttia joutuu käyttämään säästöjään menojensa kattamiseen. Seniorit suunnittelevat raha-asioitaan koko väestöä harvemmin, mutta seuraavat menojaan säännöllisemmin. Heidän rahatilanteensa näyttää tällä hetkellä kuitenkin olevan hieman epävarmemmalla pohjalla kuin koko väestöllä keskimäärin. Seniorien kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on lisääntynyt viime vuodesta selvästi. Myös säästö- ja sijoitusaikeita on enemmän. Koko väestöön verrattuna senioreilla on säästöjä ja sijoituksia useammin, mutta säästö- ja sijoitusaikeita selvästi harvemmin. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Pankkitileille säästäminen on senioreilla edelleen suosituinta ja etenkin säästö- ja sijoitustileille säästäminen on lisääntynyt. Tilisäästäminen on myös suosituin tuleva säästämismuoto. Kiinnostus osake- ja rahastosäästämistä kohtaan on laskenut. Loma-asuntoon sijoittamisen suosio on pysynyt viime kevään tasolla, mutta maa- ja metsäomaisuuteen tai sijoitusasuntoon sijoittaminen ovat laskeneet. Kiinnostus osake- ja rahastosäästämistä kohtaan on laskenut senioreilla enemmän kuin koko väestössä. Turvallisuus on edelleen senioreillekin tärkein säästö- ja sijoituskohteen valintakriteeri. Tuotto ja kohteen rahaksi muuttamisen helppous ovat senioreille vähemmän tärkeitä valintakriteereitä kuin kaikille - -vuotiaille keskimäärin. Huomionarvoista on, että tuoton painoarvo on laskenut senioreillakin muutamien aiempien vuosien tasostaan. Alle puolet senioreista kokee riskien uhkaavan omaa talouttaan, mutta riskejä kokevien osuus on noussut vuodentakaisesta. Talouden tulojen lasku koetaan edelleen suurimpana riskitekijänä. Riskeihin seniorit varautuvat yhä useammin säästöillä tai sijoituksilla Senioreista prosenttia käyttää Internetiä: alle -vuotiaista lähes kaksi kolmasosaa ja - -vuotiaistakin lähes puolet. Miehet käyttävät Internetiä edelleen selvästi naisia aktiivisemmin. Verkkopankissa tavallisimmin laskunsa maksavien seniorien osuus on viime kevään tasolla, prosentissa. Verkkopankki on tavallisin maksutapa jo kaikilla - -vuotiailla. Suoraveloitus on edelleen eniten käytetty maksutapa laskettaessa yhteen tavallisimmat ja muut laskunmaksutavat. Maksupalvelukuoren käyttö on lisääntynyt vuodentakaisesta. E-laskupalvelujen käyttö on lisääntynyt senioreilla viime keväästä, kuten myös e-laskun tunnettuus ja kiinnostus sitä kohtaan.

4 SENIORITUTKIMUS Seniorien käteisen käyttö päivittäistavaraostosten maksamisessa on jonkin verran lisääntynyt viime keväästä, pankkikortilla maksavien osuuden vähentyessä. Verrattuna vuoden takaiseen käteisen käyttäjien osuuden kasvu näkyy erityisesti yli -vuotiailla. Visa Electronilla tai muulla Electron-kortilla maksavien osuus on pysynyt sillä tasolla, johon se nousi vuosi sitten.

5 SENIORITUTKIMUS JOHDANTO. Tutkimuksen tarkoitus Tässä tutkimuksessa selvitetään - -vuotiaiden suomalaisten säästämistä, maksutapoja ja oman talouden riskejä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tällä tutkimuskierroksella kysyttiin myös omien menojen seuraamista. Senioritutkimuksen kysymyspatteristo on osittain yhteneväinen Finanssialan Keskusliiton - -vuotiaita koskevan Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen samoja asioita selvittävien kysymysten kanssa, ja tässä raportissa on vertailtu senioreiden ja koko väestön, eli - -vuotiaiden tuloksia keskenään. Samoin tutkimuksen tuloksia on vertailtu soveltuvin osin vastaavana ajankohtana vuosina,,,, ja tehtyjen senioritutkimusten tuloksiin. Lisäksi on tehty ikäryhmittäisiä vertailuja.. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen kohderyhmän muodostavat mannersuomalaiset - -vuotiaat henkilöt. Haastattelututkimuksen aineisto on kerätty tammi-helmikuussa. Tällöin haastateltiin kohderyhmään kuuluvaa henkilöä eri puolilla Suomea. Aineisto on osittain päällekkäinen Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksen kanssa, sillä alle - vuotiaat vastaajat on haastateltu tämän tutkimuksen yhteydessä. Iältään -vuotiaat ja sitä vanhemmat haastateltiin erikseen omana ryhmänään. Ikäryhmään - kuuluvia oli Manner-Suomessa Tilastokeskuksen Väestörakennetilaston mukaan vuoden lopussa. Haastattelututkimuksen tulosten tulkinnassa on hyvä ottaa huomioon kyselyajankohdan taloudellisen tilanteen vaikutus. Viime vuonna, jolloin edellisen tutkimuksen haastattelut tehtiin, oli yleinen taloustilanne paranemassa. Sen jälkeen viime kesänä ja syksynä talouskriisin myötä talouden epävarmuus kasvoi ja se näkyi myös kuluttajien talousluottamuksen laskuna. Tämän tutkimuksen haastattelujen aikaan, alkuvuonna, taloudellisessa epävarmuudessa on jo näkynyt merkkejä kuluttajien luottamuksen lisääntymisestä. Tutkimuksen mukaan seniorien rahatilanne on pysynyt hyvänä. Sijoitusmarkkinoilla jatkunut epävarmuus näkyy tutkimustuloksissa kiinnostuksena turvallisia säästö- ja sijoituskohteita kohtaan. Haastattelut suoritti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta IROResearch Oy. Raportin on laatinut tutkimuspäällikkö Riitta Kuhno IROResearch Oy:stä yhteistyössä rahoitusasiantuntija Ulla Halosen, Finanssialan Keskusliitto, kanssa.

6 SENIORITUTKIMUS RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE Senioreista prosenttia suunnittelee omaa talouttaan lyhyellä tähtäimellä, korkeintaan puoleksi vuodeksi kerrallaan. Pitemmän tähtäimen suunnittelijoita eli vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä talouttaan suunnittelevia on senioreista reilu viidennes. Senioreiden suunnitelmallisuus oman talouden hoidossa on kokonaisuutena hieman vähentynyt viime kevääseen verrattuna ja suunnittelun aikajänne on myös lyhentynyt. Nyt neljännes senioreista suunnittelee talouttaan korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan, ja raha-asioitaan jonkinlaisella tähtäimellä suunnittelevien osuus on kaksi prosenttiyksikköä viimekeväistä alempi. Pitemmällä tähtäimellä, eli vähintään puoleksi vuodeksi tai sitä pitemmällä aikavälillä raha-asioitaan suunnittelevien osuus on suurin alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa. On luonnollista elämänvaiheesta johtuen, että senioreista selvästi harvemmat suunnittelevat raha-asioitaan kuin koko väestö keskimäärin tekee. Kun reilu kolmannes senioreista ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan, koko väestössä eli --vuotiaissa tämä osuus on prosenttia. Seniorit tekevät myös pitemmän tähtäimen suunnitelmia harvemmin kuin koko väestössä keskimäärin tehdään. Koko väestöstä prosenttia suunnittelee talouttaan vuoden tai sitäkin pidemmällä aikavälillä, senioreista niin tekee vain noin kymmenesosa. Kuvio a. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa kevät kevät kevät

7 SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Kuinka pitkällä aikavälillä suunnittelee raha-asioitaan ikäryhmittäin "Kuinka pitkällä aikavälillä yleensä suunnittelette raha-asioitanne?" % - -vuotiaista vastaajista Korkeintaan kuukausi Vähintään kuukausi, mutta alle kuukautta Vähintään kuukautta, mutta alle puoli vuotta Vähintään puoli vuotta, mutta alle vuosi - vuotta Ei suunnittele raha-asioitaan lainkaan Ei osaa sanoa - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Vastaajien nykyistä rahatilannetta selvitettiin kysymällä, mikä luetelluista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten heidän nykyistä rahatilannettaan. Seniorien rahatilanne näyttää tämän tutkimuksen mukaan pysyneen lähes ennallaan viime kevääseen verrattuna, eli on edelleen varsin hyvä. Senioreista prosentilla tulot ovat suuremmat kuin menot, eli rahaa voisi jäädä säästöön, ja lähes prosentilla tulot ja menot ovat yhtä suuret. Osuudet ovat lähes viimekeväisellä tasolla. Viidellä prosentilla tulot ovat menoja pienemmät, osuus on noussut viime keväästä hienoisesti. Joukossa on jälleen muutamia senioreita, jotka joutuvat ottamaan ylimääräistä lainaa menojensa kattamiseen. Viime keväänä kaikki ne, joiden tulot olivat menoja pienemmät, selvisivät säästöillään. Tulot ovat menoja suuremmat useammin alle -vuotiaiden keskuudessa kuin sitä vanhemmilla. Yli -vuotiailla taas tulot ja menot ovat yhtä suuret nuorempia ikäryhmiä useammin. Senioreiden rahatilanne näyttäisi tällä hetkellä olevan hivenen epävarmemmalla pohjalla kuin koko väestöllä keskimäärin. Niiden osuus, joilla rahaa voisi jäädä säästöön, on noussut koko väestössä keskimäärin prosenttiin. Toisaalta kuitenkin koko väestön keskuudessa kuudella prosentilla tulot ovat menoja pienemmät.

8 SENIORITUTKIMUS Kuvio a. Nykyinen rahatilanne "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät Kuvio b. Nykyinen rahatilanne ikäryhmittäin "Mikä seuraavista kuvaa nykyistä rahatilannettanne?" Tulot ovat suuremmat kuin menot Tulot ovat yhtä suuret kuin menot Tulot ovat pienemmät kuin menot, käyttää säästöjään menojen rahoittamiseen Tulot ovat pienemmät kuin menot, joutuu ottamaan ylimääräistä lainaa menojen kattamiseen Ei osaa sanoa % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Tänä vuonna kysyttiin uutena kysymyksenä seuraavatko vastaajat omia menojaan jollakin tavalla. Reilut kolme neljäsosaa senioreista seuraa omia menojaan säännöllisesti ja prosenttia satunnaisesti. Vain joka kymmenes seniori ei seuraa omia menojaan lainkaan. Keskimääräistä säännöllisemmin omia menojaan seuraavat ne seniorit, jotka kokevat talouteensa kohdistuvan joitain riskejä, etenkin pelkäävät taloutensa tulojen laskevan. Niin ikään keskimääräistä suurempi osuus niistä senioreista, jotka suunnittelevat raha-asioitaan pitkällä, vähintään vuoden tähtäimellä, seuraa menojaan säännöllisesti.

9 SENIORITUTKIMUS Seniorit seuraavat menojaan säännöllisemmin kuin koko väestössä keskimäärin tehdään. Kaikista - -vuotiaista kaksi kolmasosaa kertoo seuraavansa omia menojaan säännöllisesti ja neljännes satunnaisesti. Toisaalta senioreissa on suhteessa enemmän niitä, jotka eivät seuraa menojaan lainkaan, sillä koko väestöstä vain kuusi prosenttia ei seuraa menojaan lainkaan. Kuvio a. Omien menojen seuraaminen "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa Kuvio b. Omien menojen seuraaminen ikäryhmittäin "Seuraatteko omia menojanne jollakin tavalla?" % - -vuotiaista vastaajista Kyllä, säännöllisesti Kyllä, satunnaisesti Ei lainkaan Ei osaa sanoa - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

10 SENIORITUTKIMUS SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet Seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan on lisääntynyt selvästi viime keväästä. Nyt kaikista - -vuotiaista prosentilla on säästettynä tai sijoitettuna varoja eri kohteisiin, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Tutkimuksessa mukana olevaan väestöön suhteutettuna säästäjien ja sijoittajien osuus edustaa noin iältään - -vuotiasta senioria. Osuus on korkeampi kuin koskaan aiemmin tämän tutkimuksen historiassa. Koko väestöön verrattuna on senioreista edelleen useammilla säästöjä ja sijoituksia, vaikka koko väestössäkin säästäjien ja sijoittajien osuus on noussut viime keväästä. Kaikkien - -vuotiaiden keskuudessa säästöjä ja sijoituksia omaavien osuus on prosenttia. Koko väestössäkin säästäjien määrä on noussut selvästi juuri ikäihmisten, - -vuotiaiden keskuudessa. Kuluttajien turvallisuushakuisuus ja sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus näkyvät myös säästö- ja sijoituskohteissa. Säästö- ja sijoitustilille säästäminen on noussut viime vuodesta ja on tällä hetkellä senioreilla selvästi suosituin säästömuoto, alhaisesta korkotasosta huolimatta. Erilaisille säästö- ja sijoitustileille säästävien osuus on noussut viime kevään tasosta yhdeksällä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Käyttötilille säästäminen on toiseksi yleisin säästämisen muoto ja kolmannes senioreista ilmoitti säästöjensä olevan käyttötilillä. Käyttötilisäästäjien osuus on kuitenkin laskenut viime kevään tasosta viidellä prosenttiyksiköllä. Seniorien kiinnostus osake- ja rahastosäästämiseen on laskenut viime keväästä. Molempien osuudet ovat kolme prosenttiyksikköä alempia kuin vuosi sitten. Pörssiosakkeisiin säästäminen on kuitenkin pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto. Nyt prosentilla senioreista on säästöjä ja sijoituksia pörssiosakkeissa ja vastaavasti prosenttia ilmoitti säästävänsä rahastoihin. Loma-asuntoon sijoittaminen on noussut neljänneksi suosituimmaksi seniorien säästö- ja sijoituskohteeksi. Sen osuus on pysynyt sillä tasolla, mihin se nousi viime keväänä, prosentissa. Maa- ja metsäomaisuuteen tai sijoitusasuntoon sijoittamisessa on sen sijaan laskua vuodentakaiseen verrattuna. Vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin säästävien seniorien osuus on palannut pitkäaikaiselle tasolleen kahteen prosenttiin käytyään viime keväänä viidessä prosentissa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna säästäjien ja sijoittajien osuus on korkein alle -vuotiaissa senioreissa, joista prosentilla on säästöjä tai sijoituksia. Iäkkäimmistä yli -vuotiaista senioreista säästöjä on reilulla puolella. Aktiivisimmat säästäjät, alle -vuotiaat, ovat myös edelleen hajauttaneet sijoituksiaan aktiivisimmin eri sijoitusmuotoihin. Säästäjien osuus on noussut viime vuoteen verrattuna kaikissa ikäryhmissä, mutta suurin nousu on tapahtunut - -vuotiaiden keskuudessa. Keväällä, kun säästäjien ja sijoittajien osuus oli laskenut, oli se laskenut eniten juuri - -vuotiailla, mutta nyt osuus on palannut lähelle vuoden tasoa prosenttiin. Myös sukupuolten välillä on eroja eri säästö- ja sijoitusmuotojen käyttämisessä. Miehet käyttävät ylipäätään eri sijoitusmuotoja naisia monipuolisemmin ja lisäksi sijoittavat naisia selvästi useammin etenkin maa- ja metsäomaisuuteen, mutta myös pörssiosakkeisiin ja loma-asuntoon. Pankkitileille säästäminen on suositumpaa senioreiden kuin koko väestön keskuudessa. Säästö- ja sijoitustileille säästäviä on koko väestössä keskimäärin prosenttia ja käyttötilisäästäjiä prosenttia, kun vastaavat osuudet nousevat senioreilla ja prosenttiin. Kiinnostus sekä osake- että rahastosäästämistä kohtaan on laskenut niin kaikilla - - vuotiailla kuin senioreillakin, senioreilla vieläpä hieman enemmän kuin koko väestössä keskimäärin. Vaikka osakesäästäjien osuus seniorien keskuudessa onkin laskenut, ovat ikäih-

11 SENIORITUTKIMUS miset edelleen kiinnostuneempia osakesijoittamisesta kuin koko väestö keskimäärin. Kun koko väestössä osakesäästäjiä oli keskimäärin prosenttia, on osuus seniorien keskuudessa prosenttia. Sen sijaan rahastosäästäminen kiinnostaa senioreita edelleen vähemmän kuin kaikkia - -vuotiaita. Rahastosäästäjien osuus koko väestössä oli prosenttia, mutta senioreilla prosenttia. Loma-asuntoon sijoittaminen on senioreilla selvästi suositumpaa kuin kaikilla - -vuotiailla keskimäärin: osuus senioreilla prosenttia ja koko väestössä kahdeksan. Kuvio a. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet "Onko teillä tällä hetkellä säästettynä tai sijoitettuna varoja jossakin kohteessa?" "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) On säästöjä tai sijoituksia SÄÄSTÖ- JA SIJOITUSKOHTEET Säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä Käyttötilillä ( esim. palkkatilillä) Pörssiosakkeissa Loma-asunnossa Sijoitusrahastoissa Maa- ja metsäomaisuudessa Säästö- ja sijoitusvakuutuksissa Sijoitusasunnon muodossa Muissa arvopapereissa (ml. optiot) Joukkovelkakirjalainoissa ja indeksilainoissa Vapaaehtoisissa yksilöllisissä eläkevakuutuksissa PS-tuotteissa,, kevät kevät kevät kevät kevät kevät kevät

12 SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Nykyiset säästö- ja sijoituskohteet ikäryhmittäin "Missä seuraavista kohteista teillä on säästöjä tai sijoituksia?" % - -vuotiaista vastaajista On säästöjä tai sijoituksia Säästö-, sijoitus-tai muulla pankkitilillä Käyttötilillä Pörssiosakkeissa Lomaasunnossa Sijoitusrahastoissa Maa- ja metsäomaisuud. - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=). Säästö- ja sijoitusaikeet Suomalaisten kiinnostus säästämistä kohtaan näkyy myös senioreiden säästö- ja sijoitusaikeissa. Heillä on nyt viimekeväistä enemmän säästö- ja sijoitusaikeita. Tällä hetkellä prosenttia senioreista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavien kuukauden aikana, kun vuosi sitten osuus oli prosenttia. On palattu vuoden tasolle. Eniten säästämisja sijoitusaikeita on alle -vuotiailla senioreilla, joista prosenttia kertoo olevansa säästötai sijoitusaikeissa. Seniorien säästämisaikeet ovat nousseet viimekeväisestä etenkin alle -vuotiailla, mutta laskeneet yli -vuotiailla senioreilla. Vaikka seniorien kiinnostus säästämistä kohtaan onkin kasvanut viime vuodesta, on heillä kaiken kaikkiaan säästö- ja sijoitusaikeita edelleen selvästi vähemmän kuin koko väestöllä keskimäärin. Kaikista - - vuotiaista prosentilla oli tällä hetkellä säästö- ja sijoitusaikeita. Sekä tämänhetkisen säästämisen että säästämisaikeiden kasvu kertovat osaltaan hyvästä rahatilanteesta, mutta myös halusta kasvattaa oman talouden puskuria pahan päivän varalle epävarmassa taloustilanteessa. Myös Kuluttajabarometrin mukaan kotitaloudet pitävät säästämismahdollisuuksiaan hyvinä ja uskovat pystyvänsä säästämään. Myös niistä senioreista, joilla on tällä hetkellä säästöjä tai sijoituksia, viimekeväistä suurempi osuus aikoo edelleen jatkaa säästämistä ja sijoittamista. Osuus on nyt prosenttia, kun se viime keväänä oli laskenut vuoden prosentista prosenttiin. Sen sijaan uusien, säästämistä ja sijoittamista harkitsevien seniorien osuus on nyt kolme prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuosi sitten, prosenttia.

13 SENIORITUTKIMUS Kuvio a. Säästö- ja sijoitusaikeet "Aiotteko säästää tai sijoittaa seuraavien kuukauden aikana?" "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Aikoo säästää tai sijoittaa SÄÄSTÖ- JA SIJOITUSKOHTEET Säästö-, sijoitus- tai muulle pankkitilille Käyttötilille ( esim. palkkatilille) Pörssiosakkeisiin Sijoitusrahastoihin Säästö- ja sijoitusvakuutuksiin Sijoitusasunnon ostamiseen Maa- ja metsäomaisuuteen Muihin arvopappereihin (ml. optiot) Loma-asuntoon PS-tuotteisiin Joukkovelkakirjalainoihin ja indeksilainoihin Vapaaehtoisiin yksilöllisiin eläkevakuutuksiin Muuhun kohteeseen Ei osaa sanoa vielä, mihin kohteeseen,, kevät kevät kevät kevät kevät kevät kevät Säästö- ja sijoitustilille säästämisen kiinnostavuuden kasvu, mikä oli jo nähtävissä seniorien nykyisissä säästö- ja sijoituskohteissa, tulee selvästi esille myös tulevissa kohteissa. Useimmiten seniorit aikovat edelleen säästää säästö- ja sijoitustileille, ja niiden suosio säästökohteena on noussut jopa hieman kevään tasoa korkeammaksi viime kevään laskun jälkeen. Säästö- ja sijoitustilien osuus on nyt prosenttia, kun se vuosi sitten putosi prosenttiin vuoden prosentista. Myös käyttötilisäästämisen suosio on palannut kevään tasolle kymmeneen prosenttiin. Osake- ja sijoitusrahastosäästämisen suosio

14 SENIORITUTKIMUS tulevina säästökohteina on jatkanut laskuaan. Osakesijoittamista suunnittelevien seniorien osuus on nyt kolme prosenttia ja rahastosäästämistä aikovien kaksi. Säästö- ja sijoitustilien suosio tulevana säästökohteena on kasvanut viime keväästä eniten alle -vuotialla senioreilla. Alle -vuotiaista selvästi keskimääräistä suurempi osuus aikoo säästää juuri säästö- ja sijoitustileille. Aikeet sijoittaa pörssiosakkeisiin tai sijoitusrahastoihin ovat vähentyneet kaikista senioreista eniten niin ikään alle -vuotiailla, vaikkakin rahastosäästämisaikeissa olevia on heidän joukossaan edelleen keskimääräistä suurempi osuus. Tilisäästämisen suosio tulevana säästö- ja sijoituskohteena on noussut sekä senioreilla että koko väestössä keskimäärin. Kiinnostus rahasto- ja osakesijoittamiseen on vähentynyt sekä senioreilla että kaikilla - -vuotiailla, senioreilla suhteessa hieman enemmän. Kuvio b. Säästö- ja sijoitusaikeet ikäryhmittäin "Mihin seuraavista kohteista aiotte säästää tai sijoittaa?" % - -vuotiaista vastaajista Aikoo säästää tai sijoittaa Säästö-, sijoitus-tai muulle pankkitilille Käyttötilille Pörssiosakkeisiin Sijoitusrahastoihin - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Niistä senioreista, joilla on säästöjä tai sijoituksia tai jotka aikovat säästää tai sijoittaa tulevan vuoden aikana, prosenttia säästää vararahastoksi tai pahan päivän varalle. Osuus on noussut yhdellätoista prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta, jopa kevään tasoa korkeammaksi. Perinnöksi säästäminen on palannut toiseksi yleisimmäksi säästöjen ja sijoitusten käyttökohteeksi ja sen mainitsee joka viides seniori. Perinnöksi säästämisen osuus on kuitenkin laskenut viime kevään tasosta kuten myös kulutustavaroiden hankkimiseksi säästämisen. Joka kuudes seniori aikoo hankkia säästöillään kulutustavaroita, kun osuus vuosi sitten oli prosenttia. Eläkeaikoja varten säästämisen osuus on jatkanut laskuaan ja on nyt prosenttia. Vararahastoksi tai pahan päivän varalle säästävät muita useammin yli -vuotiaat seniorit, kun taas kulutustavaroiden hankkimiseksi säästävien osuus on korkeimmillaan alle -vuotiailla. Vararahastoksi tai pahan päivän varalle säästäminen on suositumpaa senioreilla kuin koko väestöllä. Kaikista - -vuotiaista prosenttia kertoo säästävänsä vararahastoksi tai pahan päivänä varalle. Kaikilla - -vuotiailla toiseksi yleisin säästöjen tai sijoitusten käyttötarkoitus on kulutustavaroiden hankkiminen, senioreilla taas perinnöksi säätäminen. Elinvaiheestaan johtuen seniorit säästävät koko väestöä useammin perinnöksi ja taas koko väestöä harvemmin ostaakseen asunnon.

15 SENIORITUTKIMUS Kuvia a Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia. "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/ sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n= v. ) Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Perinnöksi Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Eläkeaikoja varten Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin Muuta tarkoitusta varten Ei osaa sanoa kevät kevät kevät kevät Kuvio b. Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia ikäryhmittäin "Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne?" % niistä - -vuotiaista, joilla on säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa Vararahast./ pahanpäivän varalle Perinnöksi Kulutustavaroiden varten Eläkeaikoja hankkimiseen Asunnon hankintaa varten Lomamatkaan Remonttiin - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

16 SENIORITUTKIMUS. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit Sijoitusmarkkinoilla vallitseva epävarmuus ja tilisäästämisen suosion kasvu näkyvät myös säästö- ja sijoituskriteereiden painotuksissa. Turvallisuus on edelleen senioreille tärkein kriteeri valittaessa säästö- tai sijoituskohdetta. Seuraavaksi eniten arvostetaan sijoituskohteen riskittömyyttä, joka on ominaisuutena lähellä turvallisuutta. Sen jälkeen painotetaan vaivattomuutta ja seuraavaksi kohteen rahaksi muuttamisen helppoutta, kuten aiemminkin. Riskittömyyden ja vaivattomuuden merkitys säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa on nyt noussut selvästi viime kevään tasosta. Myös sijoitusaika ja ekologisuus ovat nyt merkittävämpiä valintakriteerejä kuin aiemmin. Tuoton painoarvo on laskenut muutamien aiempien vuosien tasostaan. Turvallisuuden, vaivattomuuden, eettisyyden ja ekologisuuden painoarvo vähenee iän karttuessa lähes suoraviivaisesti. Rahaksi muuttamisen helppouden ja tuoton merkitys kasvaa aina -vuotiaaksi asti ja sen jälkeen vähenee jyrkästi. Yli -vuotiaille kaikki kriteerit turvallisuutta ja vaivattomuutta lukuun ottamatta ovat vähemmän merkityksellisiä kuin nuoremmille senioreille. Seniori-naisille sekä sijoituskohteen vaivattomuus että eettisyys ja vastuullisuus ovat tärkeämpiä sijoituskriteereitä kuin miehille. Miehet taas arvostavat naisia enemmän tuottoa. Tuotto, kohteen rahaksi muuttamisen helppous sekä eläketurva/eläkevuosiin varautuminen ovat senioreille vähemmän tärkeitä valintakriteereitä kuin kaikille - -vuotiaille keskimäärin. Turvallisuuden, riskittömyyden ja vaivattomuuden painoarvo sen sijaan on senioreilla korkeampi koko väestössä keskimäärin.

17 SENIORITUTKIMUS Kuvio a. Säästö- ja sijoituskriteerit "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? Turvallisuus kevät kevät kevät kevät kevät % kaikista - -vuotiaista vastaa jista (n= v. ) Sijoituskohteen riskittömyys kevät kevät kevät kevät kevät Vaivattomuus kevät kevät kevät kevät kevät Rahaksi muuttamisen helppous kevät kevät kevät kevät kevät Tuotto kevät kevät kevät kevät kevät Eettisyys, vastuullisuus kevät kevät kevät Sijoitusaika kevät kevät kevät kevät kevät Ekologisuus kevät kevät kevät Verottomuus ja muut veroedut kevät kevät kevät kevät kevät Eläketurva/ eläkevuosiin varautuminen kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa

18 SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Säästö- ja sijoituskriteerit ikäryhmittäin "Minkä verran seuraavilla tekijöillä on vaikutusta valitessanne säästämis- ja sijoituskohdetta? % - -vuotiaista vastaa jista Turvallisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Sijoituskohteen riskittömyys - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Vaivattomuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Rahaksi muuttamisen helppous - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Tuotto - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Eettisyys, vastuullisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Sijoitusaika - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Ekologisuus - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Verottomuus ja muut veroedut - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Eläketurva/ eläkevuosiin varautuminen - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Paljon vaikutusta Jonkin verran vaikutusta Ei lainkaan vaikutusta Ei osaa sanoa

19 SENIORITUTKIMUS TALOUDEN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Seniorit kokevat omaa taloudellista tilannettaan uhkaavia riskejä enemmän kuin vuosi sitten. Vastaajille lueteltiin joukko heidän omaan talouteensa mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Tällä hetkellä prosenttia senioreista ei koe minkään näistä riskeistä uhkaavan talouttaan, mutta riskejä kokevien osuus on prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Sairastumisesta, työkyvyttömyydestä, avioerosta tai lähiomaisen kuolemasta johtuva omien tai oman talouden tulojen lasku koetaan edelleen suurimpana oman talouden riskitekijänä. Sen osuus on myös kasvanut eniten viimekeväisestä, neljällä prosenttiyksiköllä prosenttiin. Säästöjen tai sijoitusten arvon laskemisen kokee uhaksi niin ikään suurempi osuus senioreista kuin vuosi sitten: osuus noussut prosenttiin viime kevään prosentista. Asunnon arvon laskua pelkää lähes yhtä suuri osuus senioreista kuin vuosi sitten. Eri-ikäiset seniorit kokevat omaa talouttaan uhkaavia riskejä hyvin samalla tavalla. Yli -vuotiaat pelkäävät hieman muita enemmän oman taloutensa tulojen laskevan. Vaikka seniori-ikäiset kokevatkin omaa talouttaan uhkaavia riskejä nyt enemmän kuin vuosi sitten, kokevat he riskejä kuitenkin edelleen hieman koko väestöä vähemmän. Kaikista - -vuotiaista noin puolet kokee talouttaan uhkaavia riskejä. Kuvio a. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia (esim. Suomen ja koko Euroopan taloudellinen tilanne) % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät

20 SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Omaan talouteen liittyvät riskitekijät ikäryhmittäin "Luettelen vielä joitakin omaan talouteenne mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä. Sanokaa kunkin kohdalla koetteko te sen uhkaavan omaa taloudellista tilannettanne..." % kaikista - -vuotiaista vastaajista Ei koe minkään uhkaavan taloudellista tilannettaan Kokee joidenkin riskien uhkaavan yhteensä Josta yksittäisten riskien osuudet: Omien tai oman talouden tulojen lasku (esim. sairastuminen, työkyvyttömyys, avioero tai lähiomaisen kuolema) Säästöjen tai sijoitusten arvon lasku Asunnon arvon lasku Työttömyys Lomautukset Jokin muu asia (esim. Suomen ja koko Euroopan taloudellinen tilanne) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Senioreiden yleisin tapa varautua omaa taloutta koskeviin riskitekijöihin on säästäminen tai turvautuminen säästöihin tai sijoituksiin. Nyt prosenttia riskeihin jollain tavalla varautuneista senioreista mainitsi säästämisen/säästöt tai sijoitukset varautumiskeinona. Säästöjen ja sijoitusten osuus varautumiskeinona on noussut lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä viime keväästä. Säästämisen intensiteetin nousu näkyi tutkimuksen tuloksissa myös kysyttäessä säästämistä ja sijoittamista eri kohteisiin. Omaisuuden realisoimisen osuus on noussut viime keväästä, vakuutuksilla varautumisen puolestaan vähentynyt. Sekä säästöillä ja sijoituksilla että omaisuuden realisoinnilla varautuminen on yleisempää alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa. Seniorit varautuvat taloutensa riskeihin kaikkia - -vuotiaita yleisemmin säästämällä tai säästöillä. Sen sijaan vakuutuksilla varautuminen on selvästi yleisempää koko väestöllä kuin senioreilla. Vaikka koko väestössäkin vakuutuksilla varautuminen on vähentynyt, joka kymmenes varautuu edelleen vakuutuksilla ja se on kaikilla - -vuotiailla toiseksi yleisin varautumiskeino.

21 SENIORITUTKIMUS Kuvio a. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen (spontaanit maininnat luokiteltuina) "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" Säästämällä/säästöillä Sijoituksilla Elämällä säästäväisesti Omaisuutta realisoimalla Vain tilannetta seuraamalla Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Luottamalla sukulaisten/ystävien apuun Omasta terveydestä huolehtimalla Muu % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin (n= v. ) kevät kevät kevät kevät

22 SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen ikäryhmittäin (spontaanit maininnat luokiteltuina) "Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin?" % niistä - -vuotiaista, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin Säästämällä/säästöillä Sijoituksilla Elämällä säästäväisesti Omaisuutta realisoimalla Vain tilannetta seuraamalla Vakuutuksilla/Lainaturvavakuutuksella Luottamalla sukulaisten/ystävien apuun Omasta terveydestä huolehtimalla Muu - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

23 SENIORITUTKIMUS MAKSAMINEN. Internetin käyttö yleensä Tällä hetkellä prosenttia senioreista käyttää Internetiä. Ikäluokittain tarkasteltuna lähes kaksi kolmesta alle -vuotiaasta seniorista käyttää Internetiä ja - -vuotiaistakin lähes puolet. Miehet käyttävät Internetiä edelleen selvästi naisia aktiivisemmin, ja sukupuolten välinen ero on taas hieman kasvanut, oltuaan viime keväänä vähän pienempi. Miehistä säännöllisiä Internetin käyttäjiä on prosenttia ja naisista prosenttia. Vuosi sitten miesten ja naisten välinen ero oli yhdeksän prosenttiyksikköä ja vuonna yhdeksäntoista. Kaikista - -vuotiaista prosenttia käyttää tällä hetkellä Internetiä. Koko väestön keskuudessa naisten ja miesten Internetin käytössä ei ole eroja. Kuvio a. Internetin käyttäjät "Käytättekö Internetiä...?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Kuvio b. Internetin käyttäjät ikäryhmittäin "Käytättekö Internetiä...?" % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä Ei

24 SENIORITUTKIMUS. Laskunmaksutavat Tämän tutkimuksen tuloksissa näkyy hyvin pankkiasioinnissa tapahtunut muutos, jonka taustalla on senioreiden Internetin käytön lisääntyminen pitkällä aikajänteellä. Vuonna ensimmäistä kertaa myös seniorit maksoivat tavallisimmin laskunsa verkkopankissa. Nyt verkkomaksajien osuus on prosenttia, eli suunnilleen samalla tasolla kuin viime keväänäkin. Suoraveloituksen osuus on prosenttia, kuten vuosi sittenkin. Maksupalvelukuoren käyttäjien osuus on kasvanut viime keväästä ja on nyt prosenttia. Sen sijaan pankin tiskillä maksamisen osuus on laskenut kuuteen prosenttiin. Pankin laskunmaksuautomaatin pääasiallisten käyttäjien osuus on samalla tasolla kuin vuosi sitten, mutta pitkällä jänteellä niiden käyttäjien määrä on vähentynyt laskunmaksuautomaattien määrän vähentymisen myötä. Kuvio a. Tavallisin laskunmaksutapa "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" Verkkopankissa Suoraveloituksena Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta Pankin tiskillä Laskunmaksuautomaatilla Puhelimitse % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät kevät kevät Verkkopankin käyttö pääasiallisena laskunmaksutapana on lisääntynyt vuoden takaisesta - -vuotiailla senioreilla. Tavallisin maksutapa se on jo --vuotiailla, joista prosenttia maksaa laskunsa tavallisimmin verkossa. Osuus on noussut hienokseltaan viime vuodesta. Yleisesti verkkopankissa maksaminen vähenee, ja suoraveloituksen käyttäminen taas nousee suoraviivaisesti iän karttuessa. Miehillä verkkopankin käyttö on selvästi yleisempää kuin naisilla, ovathan he myös aktiivisempi Internetin käyttäjiä. Naiset taas käyttävät miehiä tavallisemmin pääasiallisena maksutapanaan suoraveloitusta.

25 SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Tavallisin laskunmaksutapa ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % - -vuotiaista vastaajista Verkkopankissa Maksupalveluna Pankin tiskillä Suoraveloituksena Laskunmaksuautomaatilla - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) Suoraveloitus on kuitenkin edelleen seniorien eniten käyttämä laskunmaksutapa, kun lasketaan yhteen tavallisimmat ja muut laskunmaksutavat. Yhteenlaskettu osuus on pysynyt viime kevään tasolla, prosentissa. Toissijaisina maksutapoina osuuttaan ovat kasvattaneet etenkin maksupalvelukuoren käyttäminen ja hieman myös pankin tiskillä maksaminen. Verkkopankissa maksaminen on senioreilla edelleen selvästi koko väestöä vähäisempää. Verkkopankkia käyttää pääasiallisena maksutapanaan keskimäärin prosenttia - - vuotiaista. Kaikkien muiden laskunmaksutapojen käyttö sen sijaan on senioreilla edelleen koko väestöä yleisempää. Kuvio a. Tavallisin ja muut käytetyt laskunmaksutavat yhteensä "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) Suoraveloituksena Verkkopankissa Maksupalveluna Pankin tiskillä Laskunmaksuautomaatilla Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat

26 SENIORITUTKIMUS Kuvio b. Tavallisin ja muut käytetyt laskunmaksutavat yhteensä ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" "Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte?" Suoraveloituksena - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Verkkopankissa - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Maksupalveluna - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Pankin tiskillä - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) Laskunmaksuautomaatilla - (n=) - (n=) - (n=) - (n=) % - -vuotiaista vastaajista Tavallisin laskunmaksutapa Muut käytetyt laskunmaksutavat

27 SENIORITUTKIMUS Senioreista prosenttia maksaa laskunsa verkkopankissa tietokonetta käyttäen, yksikään ei tässä otoksessa maksa matkapuhelimella. Matkapuhelimen mobiilipalvelujen hyödyntäminen laskujen verkkomaksamisessa on kuitenkin lisääntynyt koko väestössä keskimäärin. Kaikista - -vuotiaista matkapuhelimella maksajien osuus on noussut, prosentista, prosenttiin. Kuvio. Maksaako verkkopankissa tietokoneella vai matkapuhelimella "Kun maksatte laskuja verkkopankissa, maksatteko tällöin tietokoneella vai matkapuhelimella, jolla on mahdollisuus käyttää mobiilipalveluita?" kevät kevät kevät kevät kevät % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ),, Tietokoneella Matkapuhelimella Ei maksa verkkopankissa. E-laskupalvelut E-laskupalvelujen käyttö jatkaa kasvuaan senioreidenkin keskuudessa. E-laskuja verkkopankkiinsa saavien seniorien osuus on lisääntynyt kolmella prosenttiyksiköllä vuodentakaisesta. Kaikista verkkopankissa laskuja maksavista senioreista reilu neljännes saa tällä hetkellä e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa. Koko väestössä joka kolmas verkkopankin käyttäjistä saa e-laskuja verkkopankkiinsa. Kuvio. Saako e-laskuja suoraan verkkopankkiinsa "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne?" % niistä - -vuotiaista, jotka maksavat laskuja verkkopankissa (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa

28 SENIORITUTKIMUS E-laskupalveluiden kiinnostavuus on vaihdellut vuodesta toiseen niitä aiemmin käyttämättömien keskuudessa. Viimeisen vuoden aikana kiinnostus e-laskuja kohtaan on hieman lisääntynyt niitä aiemmin käyttämättömien senioreiden keskuudessa. Kun vuosi sitten prosenttia senioreista oli halukas saamaan e-laskuja omaan verkkopankkiinsa, on e- laskujen kiinnostavuus nyt noussut prosenttiin. Kiinnostus e-laskupalveluita kohtaan on verkkopankkia käyttämättömien senioreiden keskuudessa vähäisempää kuin koko väestöllä keskimäärin. Koko väestössä eli -- vuotiailla e-laskuja verkkopankkiinsa haluaisi joka viides. Myös kaikkien - -vuotiaiden keskuudessa kiinnostus on kasvanut viimekeväisestä. Kuvio. Haluaisiko e-laskuja verkkopankkiin "Haluaisitteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? " % - -vuotiaista, jotka maksavat verkkopankissa, mutta eivät saa vielä e-laskuja (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä Ei Ei osaa sanoa E-laskun tunnettuus on edelleen lisääntynyt seniorien keskuudessa. Tällä hetkellä vajaa kolmannes senioreista ei tiedä, mikä e-lasku on. Vuosi sitten e-laskusta kokonaan tietämättömien osuus oli prosenttia ja keväällä prosenttia. Edelleen prosenttia senioreista katsoo tietävänsä e-laskusta vähintäänkin jonkin verran, mutta sen nimeltä tuntevien osuus on kasvanut hieman. E-laskun tunnettuus on parasta alle -vuotiaiden seniorien keskuudessa. Heistä enää prosenttia ei tiedä e-laskusta mitään ja kokonaan tietämättömien osuus on heidän keskuudessaan laskenut vuodentakaisesta neljällä prosenttiyksiköllä. Eniten e-laskun tunnettuus on parantunut - -vuotiaiden keskuudessa. Vuosi sitten heistä prosenttia oli kuullut siitä vähintään nimeltä ja nyt e-laskun vähintään nimeltä tuntevia on prosenttia tästä ryhmästä. Senioreiden keskuudessa e-laskujen tunnettuus on kuitenkin edelleen selvästi heikompaa kuin koko väestössä keskimäärin. Kaikista - -vuotiaista keskimäärin vain joka kymmenes ei tiedä e-laskusta mitään.

29 SENIORITUTKIMUS Kuvio a. E-laskujen tunteminen "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät % % % % % % Kyllä, tietää hyvin On kuullut vain nimeltä Saa jo e-laskuja Kyllä, tietää siitä jonkin verran Ei tiedä Kuvio b. E-laskujen tunteminen ikäryhmittäin "Tiedättekö mikä on e-lasku?" % - -vuotiaista vastaajista - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) % % % % % % Kyllä, tietää hyvin On kuullut vain nimeltä Saa jo e-laskuja Kyllä, tietää siitä jonkin verran Ei tiedä

30 SENIORITUTKIMUS. Päivittäistavaraostosten maksaminen Käteismaksaminen on edelleen selvästi seniorien yleisin päivittäistavaroiden maksutapa. Käteisellä päivittäistavaraostoksensa maksaa prosenttia senioreista ja osuus on noussut viime keväästä kolmella prosenttiyksiköllä. Pankkikortilla maksavien osuus oli senioreiden keskuudessa vuoteen asti noin prosentissa, mutta vuonna pankkikortin käyttäjien osuus nousi prosenttiin. Pankkikorttia pääasiallisena ostostensa maksutapana käyttävien osuus on kuitenkin laskenut tuosta vuoden tasosta tasaisesti ja on nyt prosenttia. Yleisluottokortilla maksavia on nyt neljä prosenttia. Visa Electron -kortilla seniorit eivät ole aiemmin juuri maksaneet, mutta viime keväänä Visa Electron tai muulla Electronkortilla maksavien osuus nousi neljään prosenttiin ja osuus on pysynyt samalla tasolla. Kuvio a. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiominaisuudella/ debit-ominaisuudella *) Visa Electron-tai muulla Electron-kortilla Yleisluottokortilla/ luottokorttiominaisuudella/ credit-ominaisuudella **) Kaupparyhmän maksutai luottokortilla % kaikista - -vuotiaista vastaajista (n= v. ) kevät kevät kevät kevät kevät kevät kevät *) vuodesta lähtien kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella/debit -ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty pankkikortilla/pankkikorttiominaisuudella **) vuodesta lähtien kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella/credit -ominaisuudella, aiempina vuosina kysytty yleisluottokortilla/luottokorttiominaisuudella Ikäryhmittäin tarkasteltuna alle -vuotiailla senioreilla pankkikortin käyttäminen ja käteisellä maksaminen ovat yhtä tavallisia päivittäistavaroiden maksutapoja. Sitä iäkkäämmillä käteisen käyttö on selvästi tavallisempaa ja käteisen käyttäjien osuus kasvaa suoraviivaisesti iän karttuessa. Verrattuna vuodentakaiseen käteisen käyttäjien osuus on kasvanut erityisesti yli -vuotiaiden ryhmässä. Seniori-ikäisten käteisen käytön lisääntymiseen saattaa osasyynä olla kauppojen monet erilaiset maksupäätelaitteet ja niiden käytön erilaisuus pankkikortilla maksettaessa.

31 SENIORITUTKIMUS Seniorit maksavat päivittäistavaraostoksensa koko väestöä useammin käteisellä ja harvemmin pankkikortilla. Kaikista - -vuotiaista keskimäärin prosenttia maksaa ostoksensa tavallisimmin pankkikortilla, useimmiten käteistä käyttäviä on prosenttia. Kuvio b. Päivittäistavaraostosten tavallisin maksutapa ikäryhmittäin "Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne?" % - -vuotiaista vastaajista Käteisellä Pankkikortilla/ pankkikorttiom./ debit-omin. Visa Electrontai muulla Electron-kortilla Yleisluottokortilla/ luottokorttiomin./ credit-omin. Kaupparyhmän maksu- tai luottokortilla - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=) - v. (n=)

32 SENIORITUTKIMUS

30.6.2009. Senioritutkimus

30.6.2009. Senioritutkimus .. Senioritutkimus Kesäkuu Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit TALOUDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2014. Tekstiraportti Kevät 2014 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013

SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT 2013. Tekstiraportti Kevät 2013 SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät.. SENIOREIDEN SÄÄSTÄMINEN JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

8.6.2010. Senioritutkimus

8.6.2010. Senioritutkimus .. Kesäkuu Toukokuu Sisältö Sivu YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2012 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti Kevät 2014 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti Kevät 0..0 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo YHTEENVETO... JOHDANTO.... Tutkimuksen tarkoitus.... Tutkimuksen toteutus... RAHA-ASIOIDEN

Lisätiedot

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen

16.5.2011. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen ..0 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen Kevät 0 Toukokuu 0 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet.

Lisätiedot

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat

4.5.2010. Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat ..00 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat Kevät 00 Toukokuu 00 SISÄLTÖ YHTEENVETO JOHDANTO RAHA-ASIOIDEN SUUNNITTELEMINEN JA NYKYINEN RAHATILANNE RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, -KOHTEET, ASUNNON OSTON SEKÄ

Lisätiedot

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015

SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT. Tekstiraportti 2015 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Tekstiraportti 2015 9.10.2015 1 SÄÄSTÄMINEN, LUOTONKÄYTTÖ JA MAKSUTAVAT Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 6 2.1 Tutkimuksen tarkoitus... 6 2.2 Tutkimuksen

Lisätiedot

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus

4.6.2009. Nuorten rahankäyttötutkimus .. Nuorten rahankäyttötutkimus Kevät Kesäkuu Sisältö Sivu JOHDANTO PANKKI- JA TALOUSASIOIDEN SEURAAMINEN JA TUNTEMISEN TÄRKEYS RAHANKÄYTTÖSUUNNITELMAT, KOHTEET JA ASUNNON RAHOITTAMINEN. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö

15.5.2008. Säästäminen ja luotonkäyttö ..00 Kevät 00 Toukokuu 00 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO.

Lisätiedot

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö

5.5.2009. Säästäminen ja luotonkäyttö ..009 Säästäminen ja luotonkäyttö Kevät 009 Toukokuu 009 Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010

Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 24.11. 2010 Sampo Pankin Sijoittajatutkimus 2010 Sampo Pankin TNS Gallupilla teettämän Sijoittajatutkimuksen mukaan suomalaiset ovat hyvin turvallisuushakuisia sijoittajia, jotka haluavat mieluiten säästää

Lisätiedot

30.5.2007. Nuorisotutkimus

30.5.2007. Nuorisotutkimus .. Kevät 9.. Toukokuu Sisältö Sivu JOHDANTO KIINNOSTUS PANKKI- JA TALOUSASIOIHIN. Pankki- ja talousasioiden seuraamisen säännöllisyys. Pankki- ja talousasioiden tärkeys RAHANKÄYTTÖ. Rahankäyttösuunnitelmat.

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö

9.5.2007. Säästäminen ja luotonkäyttö 9.. Kevät Sisältö Sivu JOHDANTO SÄÄSTÄMINEN JA SIJOITTAMINEN. Nykyiset säästämis- ja sijoituskohteet. Säästö- ja sijoitusaikeet. Säästö- ja sijoituskohteen valintakriteerit LUOTONOTTO. Nykyiset luottomuodot.

Lisätiedot

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen

MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen MITEN SUORAVELOITUS KORVATAAN? Tiedotustilaisuus 23.9.2013 Johtaja Päivi Pelkonen 1 PANKIT SUOSITTELEVAT E-LASKUA JA SUORAMAKSUA Pankit suosittelevat suoraveloituksen korvaaviksi palveluiksi e-laskua ja

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012

Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankin Säästämisbarometri 2012 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 190 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun vuonna 1822. Säästöpankit perustettiin

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus

9.4.2010. Sijoitusrahastotutkimus 9.4.2010 Sijoitusrahastotutkimus Sijoitusrahastotutkimus SISÄLTÖ Johdanto 2 Sijoitusrahastot Suomessa 3 Rahastosijoittajien säästö- ja sijoituskohteet 5 Rahastosijoitusten valintakriteerit ja tietolähteet

Lisätiedot

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011

Kotitalouksien säästämistutkimus. julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästämistutkimus julkistustilaisuus 30.5.2011 Kotitalouksien säästäminen Ohjelma Säästämistutkimus Sari Lounasmeri Nuorten talousosaaminen toimijat, kanavat ja tavat Anu Raijas Sijoittajan

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään

Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Aloita säännöllinen rahastosäästäminen sijoita tulevaisuuteen jo tänään Rahastot ja elämästä nauttiminen. Elämästä nauttiminen ei ehkä ensiksi tule mieleesi, kun kuulet sanan rahasto. Säännöllinen rahastosäästäminen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1

KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006. Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISTUTKIMUS 2006 Kotitalouksien säästämistutkimus 2006 1 Arvopaperien omistaminen 2006 ( suomalaisista talouksista) (kohderyhmä 18-69 vuotiaat yks.hlöt) (n=1002) Omistaa arvopapereita

Lisätiedot

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti!

Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Kotimainen suoraveloitus päättyy aikaa enää muutama kuukausi. Toimi heti! Henna Sopanen 24/10/2013 Kotimaisen suoraveloituksen päättymiseen 100 päivää Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät

Lisätiedot

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä.

Tässä selvityksessä keskitytään ensisijassa Suomen tuloksiin. Selvityksen lopusta löytyy lyhyt vertailu muiden Pohjoismaiden välillä. Nordnet Säästöindeksi Lehdistötiedote 3.5.2012 Suomi ja Pohjoismaat, Q1 2012 Suomalaiset suhtautuvat varovaisen luottavaisesti pörssin kehitykseen. Nordnetin tekemässä selvityksessä niukka enemmistö suomalaisista

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa

Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Vakuutussijoittaminen pähkinänkuoressa Sijoitus-Invest 11. 12.11.2009 Merja Junnonen Tarjolla olevat tuotteet Eläkevakuutukset/säästö- ja sijoitusvakuutukset Sijoitussidonnaiset/laskuperustekorkoiset Yksilölliset

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)?

23.2.2010 1(5) 1. Mitä on sidottu pitkäaikaissäästäminen (PS-säästäminen)? 23.2.2010 1(5) PS-SÄÄSTÄMINEN Sidottua pitkäaikaissäästämistä koskeva laki (PS-laki) tuli voimaan 1.1.2010. Pankit, rahastoyhtiöt ja sijoituspalveluyritykset (palveluntarjoajat) voivat ryhtyä myymään uusia

Lisätiedot

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI?

AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? AJANKOHTAISKATSAUS MISSÄ OLEMME MITÄ SEURAAVAKSI? Juha Eerikäinen Head of Cash Management Process Development Finland Nordea Pankki Suomi Oyj 1 2 MITEN SEPA ETENEE - TILASTOTIETOJA MAKSAMISESTA JA VERKKOLASKUISTA

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011

Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien taloudellinen asema Suomessa 2011 13.9.2012, Teatteri Avoimet Ovet, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja yrityskehitys, Turun yliopisto

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012

TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA. Vakuutustutkimus 2012 TULEVAISUUDEN TURVAA VAKUUTTAMALLA Vakuutustutkimus 2012 20.6.2012 1 Tulevaisuuden turvaa vakuuttamalla Sisällysluettelo 1 Tutkimuksen taustaa... 2 2 Vakuutusyhtiötä pidetään luotettavana sopimuskumppanina...

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta

Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta Kokemuksia kuluttajan e- laskukampanjasta 5 4 5 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 Asiakkaan ja pankin väliset tietoyhteyssopimukset ja 1 kpl niiden avulla tehdyt tapahtumat 5 1 639 57, 233 2 199 92, 232 2 576 11,4 212

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Pitkäaikaissäästämisen verotus

Pitkäaikaissäästämisen verotus Pitkäaikaissäästämisen verotus Katariina Sorvanto lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry Mistä on kyse? Pitkäaikaissäästämisessä tietyin ehdoin 1) Säästösumma on vähennyskelpoinen verotuksessa 2) Säästövarojen

Lisätiedot

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen

Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 2009. 4.12.2009 Johanna Kuosmanen Päivittäistavarakauppa ry Jouluruokatutkimus 9 4.1.9 Johanna Kuosmanen Tiivistelmä tuloksista 1/6 Jouluruokien tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat tekijät ovat hinta, laatu ja kotimaisuus. Kotimaisuuden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Yksityinen sektori on julkisen kumppani

Yksityinen sektori on julkisen kumppani Yksityinen sektori on julkisen kumppani FK FC Finansbranschens Centralförbund Sisältö Tutkimuksen taustaa 2 Vapaaehtoinen vakuutus julkisen turvan täydentäjänä 2 Vastuu lähiomaisen hoivasta koetaan usein

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

KOTITALOUKSIEN SIJOITUSRAHASTOSÄÄSTÄMINEN

KOTITALOUKSIEN SIJOITUSRAHASTOSÄÄSTÄMINEN KOTITALOUKSIEN SIJOITUSRAHASTOSÄÄSTÄMINEN 1 Kotitalouksien sijoitusrahastosäästäminen Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet merkittävin sijoittajasektori... 2 2 Sijoitusrahastot osana kotitalouksien varallisuutta...

Lisätiedot

Suomalaisista 46 % on käynyt viimeisen vuoden aikana teatterissa, baletissa tai oopperassa vähintään yhden kerran. Määrä on pysynyt lähes samana viime tutkimuskertaan (v. 2004) verrattuna. Teatterissa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi 10.4.2013 1 LUOTTAMUS ON HYVINVOINNIN YTIMESSÄ 2 FINANSSIALAN MALLI, JOKA HYLÄTTIIN Säästäminen verokannustettua

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Säästöpankkiryhmän strategia 2012. Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020

Säästöpankkiryhmän strategia 2012. Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020 Säästöpankkiryhmän strategia 2012 Tavoite: huomattavasti merkittävämpi finanssialan toimija vuonna 2020 Missiomme nousee juuristamme Missio Säästöpankit edistävät säästäväisyyttä ja asiakkaidensa taloudellista

Lisätiedot

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014

Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Viestintäpalveluiden kuluttajatutkimus 4/2014 Tutkimuksen taustat ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sähköisten viestintäpalveluiden käyttöä suomalaisten keskuudessa sekä heidän kokemuksia

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK

FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK FINANSSIALAN NÄKÖKULMIA HYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 3.6.2009, Timo Silvola, FK Taloudellisen turvallisuuden markkinat Lainsäädännön takaaman järjestyksen

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2015 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa 30.10.2015 klo 10 SUOMEN ENSIMMÄINEN PANKKIRYHMÄ Suomen vanhimmassa

Lisätiedot

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007

Siru ja tunnusluku. Elokuu 2007 Siru ja tunnusluku Elokuu 27 Siru ja tunnusluku Euroopassa siirrytään kortilla maksamisessa sirukortteihin ja sirukortit ovat laajasti käytössä jo useissa Euroopan maissa. Myös Suomessa on otettu sirukortit

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Verkkokaupan trendit Pohjoismaissa 2015. Näin teemme ostoksia verkossa

Verkkokaupan trendit Pohjoismaissa 2015. Näin teemme ostoksia verkossa Verkkokaupan trendit Pohjoismaissa 2015 Näin teemme ostoksia verkossa 1 3 4 5 6-8 Anna Borg Helppous on helppoa vai onko? Raportti lyhyesti Faktaa Ruotsi, Tanska, Suomi ja Norja Verkkokaupan vahva asema

Lisätiedot

Työnantajakuva - imagotutkimus

Työnantajakuva - imagotutkimus 2010 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund 2010 Tiivistelmä Sisältö 1. Työantajien ja työpaikkojen tärkeimmät arviointikriteerit 2 2. Finanssialan imago 3 3. Vakuutusalan imago

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta)

POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Jukka Malila Toimitusjohtaja KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN KESKUSLIITTO RY POHJOISMAINEN TUTKIMUS ASUNTOKAUPAN AJANKOHTAISISTA ASIOISTA (=tulosten julkistaminen Suomen tulosten osalta) Helsinki 6.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen

Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen. Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Suoraveloituksesta e laskuun ja automaattiseen maksamiseen Nordea 18.05.2010 Erkki Saarelainen Sisältö > Tausta > Suoraveloituksen korvaava palvelu > Siirtymäsuunnitelma 2 Tausta > Yhtenäisen euromaksualueen

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Suomen Vuokranantajat ry. Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Suomen Vuokranantajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

AKL Suhdannebarometri kevät 2013 Autoalan Keskusliitto ry Puheenjohtaja Pekka Helander

AKL Suhdannebarometri kevät 2013 Autoalan Keskusliitto ry Puheenjohtaja Pekka Helander AKL Suhdannebarometri kevät 23 Autoalan Keskusliitto ry Puheenjohtaja Pekka Helander Yleistä tutkimuksesta Tämänvuotinen AKL suhdannebarometri toteutettiin puhelinhaastatteluina 8-11.3 välisenä aikana.

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

VAALIPUNTARI HELSINKI

VAALIPUNTARI HELSINKI VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI TAMPERE

VAALIPUNTARI TAMPERE VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot

Säästäjän vaihtoehdot Säästäjän vaihtoehdot Pörssisäätiön Sijoituskoulu Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen Valvoo mm. pankkeja, vakuutus- ja eläkeyhtiöitä, sijoituspalveluyrityksiä, rahastoyhtiöitä,

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001

VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 1997 2000 ja odotukset vuodelle 2001 VAALIPUNTARI Kotitalouksien talouskehitys vaalikaudella 17 2000 ja odotukset vuodelle 2001 1 VAALIPUNTARIN tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tutkimusaineistoon. Kuluttajabarometri

Lisätiedot