nen Ensimmäinen arkkitehtuurin Finlandia-palkittu Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy

Transkriptio

1 nen 2015 Ensimmäinen arkkitehtuurin Finlandia-palkittu Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Verojalanjälkiraportoinnilla vastuulliseen verokansalaisuuteen? Praxity vuoden liittouma! Kokemuksia erityistarkastuksista

2 PÄÄKIRJOITUS Palveluiden kehittäminen ja osaamisen ylläpito Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Tämä edellyttää sekä työelämässä mukana olevilta organisaatioilta että työntekijöiltä kykyä uudistua ja kehittyä nopeasti. Yhtiömme tarjoamat palvelut ovat muiden alojen mukana muovautumassa uuteen suuntaan. Muun muassa talouselämässä ja lainsäädännössä tapahtuvat muutokset, teknologian kehittyminen ja globalisoituminen vaikuttavat jatkuvasti henkilöstömme osaamiseen. Asiakkaidemme muuttuvat tarpeet ja asiakaslähtöinen toimintatapamme johtavat siihen, että yhtiössämme tarvitaan jatkuvasti uudenlaista osaamista kuten myös hyvää ja laajaa alan perusosaamista. Osaamisen ylläpitämiseksi järjestämme vuosittain henkilöstöllemme kolme koulutuspäivää ja niiden lisäksi lähes ympäri vuoden jatkuvia viikoittaisia tietoiskuja alamme ajankohtaisista asioista. Tarvittaessa henkilöstömme osallistuu myös ulkopuoliseen koulutukseen ja alan tapahtumiin. Osaamistarpeen muuttuessa myös koulutuksemme pitää vastata asiakkaidemme tarpeisiin. Tulevaisuudessa palveluiden monipuolistuessa muutumme entistä enemmän moniosaajiksi. Viime syksynä toteutimme asiakastyytyväisyyskyselyn, joka antoi meille arvokasta tietoa sekä palveluidemme nykytasosta että tulevaisuuden tarpeista ja kehittämiskohteista. Palveluidemme laadun yleisarvosana oli 4,3/5. Parhaiten pärjäsimme asiantuntemuksessa, palvelualttiudessa ja täsmällisyydessä (4,4/5). Uusimpia palveluitamme ovat IT-tietoturvatarkastukset, verojalanjälki- ja yritysvastuuraportointi (laatiminen tai lausunnon antaminen niistä) sekä viime syksynä kolmen vuoden tauon jälkeen jälleen käynnistetyt yrityssaneerauksiin ja konkurssipesiin liittyvät erityistarkastukset. Kokemuksemme erityistarkastusten suorittamisesta ja raportoinnista on mittava. Olemme suorittaneet ja 2000-luvulla yli 1300 erityistarkastusta. Tänä vuonna aiomme panostaa voimakkaasti vero- ja lakipalveluihimme sekä taloushallintopalveluihimme. Uusien palveluiden kehittämisessä asiakkailta saatava tieto on meille ensiarvoisen tärkeää, minkä vuoksi kysymme ja toivomme jatkossakin kehittämisehdotuksia teiltä asiakkaamme ja sidosryhmämme. Menestyksekästä vuotta 2015! Jari Miikkulainen toimitusjohtaja, KHT Oy Tuokko Ltd puh TUOKKOnen 2015

3 AJANKOHTAISTA 2015 Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Kiitos arvokkaasta palautteestanne! Arvioitte asiakaspalvelumme laadun tasoksi 4,3/5. Kehitämme jatkuvasti toimintaamme pystyäksemme yhä paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin ja toiveisiin. Tuokon asiakkaana on turvallista olla, kun tietää, että asiat hoituvat ilman suurempaa omaa huolehtimista ja voi keskittyä itse varsinaisen bisneksen hoitamiseen. Muistilista netissä Muistilista maksuprosenteista, koroista ja verotuksen määräajoista löytyy osoitteesta Tulevia tapahtumia 2015 Kevään ajankohtaiset aamiaistilaisuudet Tuokko Golf Syksyn ajankohtaistilaisuudet Seuraa meitä: Tilaa uutiskirjeemme nettisivuiltamme Toimitus: Ulla Grönberg Taru Raiko Suvi Suonsivu Meri Väinölä Kannen kuva: photoroom.pl Ulkoasu: Sami Saukko Lönnberg Print & Promo Paino: Lönnberg Print & Promo, Helsinki Osoitteenmuutokset ja tilaukset: TUOKKOnen

4 TUOKKO VIERAILEE Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ensimmäinen Finlandia-voittaja Toimitus pääsi kurkistamaan arkkitehtuurin kiehtovaan maailmaan, kun haastattelimme asiakkaamme Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n osakasta Rainer Mahlamäkeä. Toimistoa esittelee sihteeri Maria Mahlamäki. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n suunnittelema Puolanjuutalaisten historian museo Varsovassa palkittiin ensimmäisellä arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n juuret ovat Tampereella. Kaikki sai alkunsa opiskeluaikaisesta työhuoneesta. Vuonna 1986 perustettiin Arkkitehtitoimisto 8Studio Oy, jossa nimensä mukaisesti oli kahdeksan osakasta. Toimistoksi ryhmittymisen taustalla oli Hausjärven vanhainkodista ja päiväkeskuksesta käydyn arkkitehtikilpailun voitto ja ensimmäinen merkittävä toimeksianto. Sittemmin, vuonna 1992 toimisto jaettiin ja sen osakkaat perustivat uusia toimistoja. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy toimii Helsingissä. Osakkaiden lisäksi toimistossa työskentelee arkkitehtiä ja muuta toimistotyöntekijää. Rainer Mahlamäki toimii myös professorina Oulun yliopistossa ja Ilmari Lahdelma Tampereen teknillisessä yliopistossa. Nykyisin Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy toimii laajaalaisesti julkisella puolella, mutta on toimistossa aikoinaan suunniteltu myös joitakin omakotitaloja. Työt suunnitellaan pääosin kotimaahan, mutta kilpailujen kautta myös ulkomaille. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy osallistuu ahkerasti alan suunnittelukilpailuihin, sillä suurin osa toimeksiannoista tulee kilpailujen kautta. Viimeisin kilpailutyö on tehty Omaniin. Suunnittelukohteita ovat lähinnä museot, kirjastot, koulut, asunnot ja liikerakentaminen. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy oli kutsuttuna suunnittelijana hollantilaisessa asuntokohteessa 1990-luvulla, mutta valitettavasti työ keskeytyi tilaajan uudelleen organisoitumisen vuoksi. Vuonna 2005 Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy voitti Varsovaan vuonna 2013 valmistuneen Puolanjuutalaisten historian museon suunnittelukilpailun. Vain muutamaa kuukautta aiemmin tuli voitto myös vuonna 2008 valmistuneesta Kotkan Merikeskus Vellamosta. Lisäksi vuonna 2009 Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy voitti Tokion suurlähetystön suunnittelukilpailun, mutta sen jatkosuunnittelu ei ole toistaiseksi käynnistynyt. 4 TUOKKOnen 2015

5 Parhaillaan työn alla ovat muun muassa Tikkurilan asemakeskus, kauppakeskus i3 Itä-Helsinkiin, kunnanvirasto Pirkkalaan sekä asuntokohteet Tampereelle ja Jyväskylään. Jo toteutuneista kohteista Espoon Luontokeskus Haltia valmistui vuosi sitten ja Oulun Kastellin koulu ja monitoimitalo on juuri otettu käyttöön. Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy:n toteuttamissa töissä on aina huomioitu paikka, ympäristö ja tilojen toimivuus. Ala on voimakkaasti kilpailtu. Rainer Mahlamäki arveleekin, että tulevaisuuden toimijat ovat yhä kansainvälisempiä ja suurempia. Arkkitehtuuri elää lupaavaa vaihetta, jossa nuorempi polvi tekee raikasta ja entistä ympäristötietoisempaa jälkeä. Puu on tullut jäädäkseen, hän toteaa. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA jakoi ensimmäisen Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon Puolanjuutalaisten historian museolle, jonka suunnitteli Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy. Museo valmistui vuonna 2013 toisen maailmansodan aikaisen Varsovan gheton alueelle. Palkinnon valitsijana toimi Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman, joka perusteli valintaansa rakennuksen hillityllä arkkitehtuurilla. Korkman totesi, että kyseessä on enemmän kuin museo ja että rakennus on vahvasti merkityksellinen taideteos, joka muuttaa koko Varsovan ilmettä. Museo on monitoimirakennus, joka toimii juutalaisten perinteen tutkimusta, opetusta ja kulttuuria edistävänä laitoksena. Puolan arkkitehtiliitto on palkinnut rakennuksen vuonna 2014 kahdesti. Rakennus on tänä vuonna nimetty ehdolle Euroopan komission ja Mies van der Rohe -säätiön myöntämän EU:n arkkitehtuuripalkinnon saajaksi. Teksti Ulla Grönberg ja Suvi Suonsivu Kuvat Iñigo Bujedo Aguirre, Mika Huisman ja photroom.pl TUOKKOnen

6 ERITYISTARKASTUS Kokemuksia erityistarkastuksista Kokemuksemme erityistarkastuksista on peräisin jo 1980-luvulta. Olemme olleet suorittamassa erityistarkastuksia yli 1300 konkurssissa ja yrityssaneerauksessa. Joukkoon mahtuvat muun muassa 1990-luvun suuret miljardiluokan konkurssit kuten Wärtsilän Meriteollisuus, Haka, Kansa ja Noverayhtymä. Suurimmista yrityssaneerauskohteista mainittakoon muun muassa Eka-yhtymä ja Elanto. Saneerausmenettely epäonnistuu usein missä syy? Saneerausmenettely tulee kysymykseen silloin, kun yritys on taloudellisissa vaikeuksissa, mutta liiketaloudellisesti elinkelpoinen. Saneerausmenettelyssä ei ole kyse pelkästään yrityksen velkojen järjestelystä, vaan yrityksen toiminnan tervehdyttämisestä kokonaisuudessaan. Yrityssaneeraukseen hakeutuu vuosittain noin yritystä. Määrä on taloudellisen tilanteen vuoksi kasvussa. Vain noin kolmasosa hakemuksista hyväksytään oikeuskäsittelyssä saneerausmenettelyyn ja niille vahvistetaan maksuohjelma. Eräiden arvioiden mukaan menettelyyn hyväksytyistäkin vain noin puolet onnistuu. Toinen puoli päätyy useimmiten konkurssiin. Saneerausmenettelyyn hakeutuminen on usein tappiollisen ja rahoitusvaikeuksiin joutuneen yrityksen viimeinen hätäinen keino konkurssin välttämiseksi. Pääpaino kohdistuu tällöin usein vain velkojen järjestelyyn sen sijaan, että tavoitteena ensisijaisesti olisi yrityksen tappiollisen toiminnan tervehdyttäminen siihen liittyvine rahoitusjärjestelyineen ja maksuohjelmineen. Saneeraushakemus on vapaamuotoinen. Laissa on kuitenkin lueteltu tietyt minimivaatimukset hakemuksen sisällöstä. Laissa esitetyistä minimivaatimuksista ja kiireestä johtuen hakemus usein painottuu vain hakijan taloudellisen aseman kuvaamiseen hakemuksen jättöhetkellä. Hakemuksesta puuttuu tappiolliseen toimintaan johtaneiden syiden perusteellinen analysointi ja kuvaus tappiollisen kehityksen muuttamiseksi suunniteltujen ja toteutettavissa olevien saneeraustoimenpiteiden avulla. Kolmas epäonnistumisen syy löytyy saneeraussuunnitelmasta. Saneeraussuunnitelma ei ole yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskutekniikkaa hyödyntävä yrityksen tuloksen ja tase-aseman kehitystä kuvaava toiveiden tynnyri. Suunnitelma on liiketoiminnan tervehdyttämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja resursseja kuvaava selvitys, jolla saneeraus aiotaan suunnitellussa aikataulussa ja suunnitellulla tavalla viedä läpi ja jolla osoitetaan, että velkojien kannalta saneerausmenettely on konkurssia parempi vaihtoehto. Tämä on koko saneerausmenettelyn ydinkysymys. Konkurssivelallisen erityistarkastuksessa pääpaino takaisinsaanneissa Konkurssivelallisen erityistarkastuksessa pääpaino on velkojaintressin huomioon ottaminen, erityisesti takaisinsaantilain säännösten soveltamisedellytysten tulkitseminen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön säännöksiä unohtamatta. Takaisinsaannissa kyse on siitä, ovatko konkurssivelallisen toimet tai järjestelyt sellaisia, jotka takaisinsaantilain kannalta ovat peräytettävissä eli toimenpiteen tai järjestelyn taloudellinen 6 TUOKKOnen 2015

7 Yrjö Tuokko kanslianeuvos, KHT Puh vaikutus palautettavissa konkurssipesän velkojien hyväksi. Peräytettävissä tapahtumissa tai järjestelyissä ei välttämättä sinänsä ole takaisinsaantilain mukaan moitittavaa, jos yhtiö hoitaa sitoumuksensa. Esimerkiksi, jos yritys asianmukaisesti maksaa kaikki velkansa ei velkojien kannalta ole mitään moitittavaa, vaikka suurikin velka maksetaan ennenaikaisesti. Peräytettävyys muodostuu silloin, jos esimerkkitapauksessa jotain velkojaa tai joitain velkojia suositaan muiden vahingoksi. Peräytettävissä oleviin toimenpiteisiin tai järjestelyihin saattaa kuitenkin liittyä moitittavuutta tai lainvastaisuutta osakeyhtiölain johdon vastuuta ja velvollisuuksia koskevien säännösten perusteella, mikä tulee ottaa huomioon tavanomaisen tilintarkastuksen yhteydessä. Oikeuskäytäntöä Konkursseihin liittyvistä oikeuskäytännöistä löytyy KHO:n ratkaisu 2004:77, jossa on otettu kantaa erityisesti yrityksen arvonmääritykseen liittyvään ongelmaan. Kyseisessä tapauksessa velallisyhtiö A oli luovuttanut omistamansa 40 prosenttia osakeyhtiö X:n osakkeista sadan markan hinnasta läheiselleen B:lle, joka omisti loput X:n osakkeista. A:n jouduttua konkurssiin pesä vaati kaupan peräyttämistä lahjanluontoisena. B väitti osakkeiden arvon olleen negatiivinen. Ratkaisussa on otettu kantaa seuraaviin kolmeen yrityksen arvon määrittelyyn liittyvään tekijään: arvon määritystapaan käyttöomaisuuden arviointiin vähemmistöosakkeiden arvoon Ratkaisun mukaan toimivan yrityksen arvo tulee ensisijaisesti määritellä tuottoarvomenetelmää käyttäen. Esillä olevassa tapauksessa tuottoarvoa ei kuitenkaan sovellettu kahdesta syystä: Yritys oli toiminut niin vähän aikaa, että perusteita tuottoarvon käyttä miselle ei tästä syystä ollut. Lisäksi yhtiön tuloksen muodostu minen oli suurelta osin peräisin konsernin sisäisistä liiketapahtu mista. Ratkaisusta voidaan päätellä, että tuottoarvomenetelmän käyttö edellyttää sitä, että arvonmäärittelyn kohteena oleva yritys on saavuttanut itsenäisen ja vakiintuneen aseman markkinoilla ja että sen tuloksen muodostuminen ei ole riippuvainen läheisyhtiöstä. Toissijaiseksi luokiteltuun substanssiarvomenetelmän käyttöön liittyen ratkaisussa todetaan, että käyttöomaisuuden arvon määrittelyssä arvo tulee määritellä ottaen lähtökohdaksi yritysvarallisuuden kokonaisluovutus, ei käyttöomaisuuden esinekohtainen likvidaatioarvo. Kolmas asia, johon KHO:n ratkaisussa otetaan kantaa, on vähemmistöä edustavan osakemäärän arvon määrittely. Korkein oikeus on ratkaisussaan hyväksynyt periaatetasolla sen, että vähemmistöosakkeiden arvo voi olla yhtiökohtaista tuotto- tai substanssiarvoa alempi. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen ja KHO:n ratkaisussakin on johtopäätös epäsuorasti johdettu. Edellisessä kohdassa todettuun viitaten toteaisin, että substanssiarvon alittava vähemmistöosakkeiden arvo vaatii erityisiä perusteita. Toisaalta vähemmistöosakkeista maksettu hinta voi olla huomattavastikin yli tuotto- ja substanssiarvon. Näin erityisesti niissä tilanteissa, joissa on kyse nurkanvaltauksista tai niihin rinnastettavissa olevissa tapauksissa. TUOKKOnen

8 VEROJALANJÄLKI Verojalanjälkiraportointi laajenee kovaa vauhtia. Ensimmäisiä verojalanjälkiraportteja laadittiin Suomessa vasta pari vuotta sitten ja vaikka ne ovat vapaaehtoisia, yhä useammat yritykset raportoivat niistä oma-aloitteisesti. Herännyt mielenkiinto yritysten vastuullista verokansalaisuutta kohtaan on lisännyt painetta veroasioiden läpinäkyvyydelle. Suomen valtio on voimakkaasti lähtenyt edistämään raportoinnin leviämistä linjaamalla, että kaikki sen enemmistöomistamat yhtiöt ovat velvollisia laatimaan verojalanjälkiraportin vuodelta Verojalanjälkiraportoinnilla vastuulliseen verokansalaisuuteen? Mikä on verojalanjälki Verojalanjälki kuvaa yrityksen toiminnan verovaikutusta ja sen jakautumista eri maihin. Verojalanjälki kertoo mitä veroja, miten paljon ja mihin maihin yritys maksaa. Helposti unohtuu, että yhteisön maksama tulovero on vain pieni osa kaikista veroista, joita yritys maksaa. Siksi verojalanjäljen selvittäminen antaa yritykselle itselleenkin paremman ymmärryksen veroasioistaan. Verojalanjälki kertoo, mitä kaikkia verotuloja yrityksen toiminnan ansiosta suoraan ja epäsuorasti yhteiskunnan kirstuun kertyy. Ja erityisesti, minkä yhteiskunnan kirstuun ne kertyvät. Useimmat yhtiöt raportoivat verojalanjäljestään osana vuosikertomusta tai yritysvastuuraporttiaan. Verojalanjälki muodostuu kolmesta pääalueesta: 1) yhtiön maksamat välittömät verot. Näitä ovat esim. tulovero, erilaiset työnantajamaksut, ajoneuvoverot, varainsiirtoverot, kiinteistöverot jne. 2) Yhtiön maksamat veronluonteiset maksut sekä välilliset verot eli verot, jotka yhtiö maksaa osana palvelun/tuotteen hintaa, mutta jonka myyjä tilittää. Tällaisia ovat mm. vakuutusmaksuvero, autovero jne. 3) yhtiön tilittämät verot, jotka yritys perii muilta ja maksaa edelleen verottajalle ja kuten ennakonpidätykset, lähdeverot, arvonlisäverot. Verojalanjäljen koostumus ja koko on 8 TUOKKOnen 2015 monesti yllätys yritykselle itselleenkin. Toisinaan jopa vain Suomessa toiminut täysin suomalainen yritys on verojalanjälkensä selvitettyään todennut maksavansa veroja ulkomaille osana jonkin palvelun hintaa. Paine verotuksen läpinäkyvyyteen on kasvanut. Miksi verojalanjäljestä raportoidaan Paine verotuksen läpinäkyvyyteen on kasvanut. Vapaaehtoinen verojalanjälki on yritykselle mahdollisuus kertoa veronmaksustaan. Hiili- ja vesijalanjälkeä moni yritys jo laskeekin mutta toisin kuin hiilessä ja vedessä, veroissa isojalkaisuus on plussaa. Verojalanjälki antaa hyödyllistä informaatiota niin yhtiön sisäiseen käyttöön kuin sidosryhmillekin ja kiinnostaa muitakin kuin julkista sektoria. Viimeaikainen kuohunta veroasioiden ympärillä niin Suomessa kuin muissa EU-maissa ja keskustelu veroparatiiseista on osoittanut, että verojalanjälki kiinnostaa sekä kuluttajia että yrityksen kanssa kauppaa käyviä toisia yrityksiä. Ja verokilpailun vuoksi verojalanjälki kiinnostaa valtiota ja kuntiakin aivan uudesta näkökulmasta: valtiot ja kunnat kilpailevat verotuksellisesti isojalkaisista yrityksistä. Verojalanjäljellä voidaan myös osoittaa yrityksen merkitystä yhteiskunnalle. Tuleva kehitys Verojalanjälkiraportointi kaipaisi kipeästi yhtenäisiä käytäntöjä ja raportointitapoja. Tällä hetkellä tiedot eivät ole vertailukelpoisia ja hyvin harvat raportit kertovat oikeasti siitä, mistä niiden pitäisi: vastuullisesta toiminnasta veroasioissa. Useat yritykset kertovat vain, miten paljon veroja ne ovat maksaneet mutta, eivät sitä, minne ja miten paljon niitä olisi pitänyt maksaa. Olennaista olisikin keskittyä niihin verolajeihin, joilla on merkitys-

9 tä yrityksen taloudellista ja verosuunnittelua koskevalle päätöksenteolle ja joihin verosuunnittelulla voidaan vaikuttaa. Verojen jakautuminen maittain on koko verojalanjäljen ydin. Yritys on voinut maksaa paljon veroja, mutta jos se on maksanut ne suurimmaksi osaksi muualle, kuin minne ne liiketoiminnan perusteella pitäisi maksaa, toiminta tuskin on kovin vastuullista. Mielenkiintoinen uusi keksintö on muutamien yritysten tapa raportoida tilitetyt ennakonpidätykset kunnittain tai lääneittäin. Alkuun ajatus saattaa herättää kysymyksiä, mutta monia sidosryhmiä kiinnostaa, miten yrityksen toiminta generoi verotuloja eri paikkakunnille. Näin voidaan kuvata yrityksen alueellisesti työllistävää vaikutusta. Miten verojalanjäljestä raportoidaan Verojalanjälki on niin uusi asia, että Suomessa sen enempää kuin ulkomaillakaan ei vielä ole sen laskemiseen ja esittämiseen yhteisesti sovittuja eikä edes vakiintuneita malleja. Tärkeää onkin tuntea tämän hetkiset parhaimmat käytännöt. Ensimmäinen vaihe on kartoittaa, mitä verolajeja yritys ylipäätään maksaa. Se ei ole yleensä kovin yksinkertaista verolajeja kun on Suomessa useita kymmeniä ja harva edes tietää niitä kaikkia. Seuraavassa vaiheessa tutkitaan, miten tiedot verojen määristä ovat selvitettävissä. Suurta osaa näistä tiedoista ei saada suoraan kirjanpitojärjestelmästä, vaan vaaditaan eri verolaji- en määräytymis- ja laskentaperusteiden tuntemusta. Tuokko on kehittänyt valmiin mallin ja tietojenkeruutyökalun verojalanjäljen raportointiin. Malli on sovitettavissa erikokoisille ja eri toimialoilla toimiville yrityksille. Raportointi voidaan sen avulla mitoittaa ja toteuttaa yrityksen ja sidosryhmien tarpeiden mukaan. Tuokon asiantuntijat seuraavat tarkasti raportointikäytäntöjen kehittymistä ja heillä on kokemusta useiden eri yritysten verojalanjäljen raportointiprosesseista. Siksi osaamme neuvoa parhaat käytännöt ja auttaa raportin laadinnassa. Raportin varmennus Uskottavuuden vuoksi verojalanjälkiraportista kannattaa hankkia riippumaton ulkopuolinen varmennuslausunto hieman samaan tapaan kuin tilintarkastaja tarkastaa tilinpäätöksen. Varmennuksessa todetaan tietojen perustuminen kirjanpitoon sekä käytettyjen laskentamenetelmien asianmukaisuus. Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä! Kerromme mielellämme lisää ja autamme yritystäsi verojalanjäljen raportoinnissa. Meillä on monipuolinen käytännön kokemus ja olemme avustaneet useita valtionyhtiöitä verojalanjälkiraportoinnissa. Toimimme myös riippumattomana raportin varmentajana. i ehtomäk L i ik M M HT Puh maki@tuokko.fi miki.lehto TUOKKOnen

10 HAASTAT TELU Tuokon palveluksessa työskentelee 70 asiantuntijaa kattavasti talouden ja hallinnon eri osa-alueilla. Haastattelussa työstään kertoo taloushallintopalveluiden ja verotuksen asiantuntija Pia Hatinen. Kuka olet ja mikä on tehtäväsi Tuokolla? Olen Pia Hatinen, kotoisin Lappeenrannasta. Työskentelen taloushallinnon ja verotuksen asiantuntijana Tuokon taloushallintopalveluosastolla Helsingissä. Työtehtäviini kuuluvat pääasiassa asiakasyritysten kirjanpidot tilinpäätöksineen ja veroilmoituksineen sekä erilaiset verotukseen liittyvät toimeksiannot. Koulutukseltani olen laskentatoimen ja taloushallinnon tradenomi. Lisäksi olen suorittanut KLT-tutkinnon. Tällä hetkellä suoritan verotutkintoa Turun yliopistossa. Kuinka kauan olet ollut Tuokolla ja minkälaista on ollut? Tuokolla olen työskennellyt viimeiset viisi vuotta, ja taloushallinnon alalla lähes viidentoista vuoden ajan. Työni on mielenkiintoista ja monipuolista. Parasta työssäni on, että voin itse vaikuttaa työni sisältöön ja työaikoihin. Työelämän joustoa antaa myös työnantajan sallima etätyömahdollisuus, joka onnistuu niin kotoa kuin ulkomailta käsin. Tuokko on sopivan kokoinen ei liian pieni eikä liian suuri. Työntekijöillä on hyvä mahdollisuus vaikuttaa moniin yhtiön asioihin. Esimieheni on kannustanut minua kouluttautumaan. Työyhteisössämme on leppoisa ja huumorintajuinen ilmapiiri. Täällä saa palautetta työstään ja uskaltaa sitä myös itse antaa. Työ- ja yksityiselämä on mahdollista sovittaa erittäin joustavasti yhteen, millä on mielestäni hyvin suuri merkitys työhyvinvointiin. Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi? Taloushallinnon tehtävät kuten asiakasyritysten kirjanpidot jaksottuvat säännöllisesti toistuviin määräaikoihin ja veroasiantuntijan työt taas ovat enemmän projektiluontoisia. Tällainen yhdistelmä säännöllisyyttä ja projektiluontoista työtä tekevät työstäni vaihtelevaa ja mielekästä. Kirjanpidosta saatetaan ajatella, että naputellaan yksin kopissa papereiden kanssa. Onko työsi yksinäistä puurtamista vai tiimityötä, ja tapaatko asiakkaita? Työ on sopivan itsenäistä - kollegat ovat tarvittaessa lähellä ja työvälineet ajantasalla, mikä tekee yksinäisestäkin puurtamisesta antoisaa. Työkavereiden kanssa on helppo vaihtaa mielipiteitä itseään askarruttavissa asioissa. Lisäksi Tuokon eri osastoilla työskentelevät asiantuntijat antavat loistavan tuen omalle osaamiselle ja mahdollistavat jatkuvan kehittymisen jakamalla omaa tietotaitoa eteenpäin. Asiakkaita tapaan enää harvoin kasvokkain palveluiden sähköistymisen myötä. Ilahdun toki, kun joku poikkeaa toimistolle. On asioita, joita edelleen on helpompi käydä asiakkaan kanssa yhdessä läpi saman pöydän äärellä. Miten työtehtäväsi kirjanpitäjänä ja veroasiantuntijana eroavat toisistaan? Mitä hyötyä uskot asiakkaasi saavan näistä töistä? Tehtäväni muodostavat laajan ja tasapainoisen kokonaisuuden. Opinnot sekä työskentely veroasiantuntijana ovat antaneet uudenlaista perspektiiviä, kun olen oppinut katsomaan kirjanpitoa enemmän myös verotuksen näkökulmasta. Ymmärrän paremmin eri asioiden merkityksen yhtiön kirjanpidossa ja verotuksessa sekä niiden vaikutukset yrittäjälle itselleen. Seuraan verohallinnon ohjeita sekä lakimuutoksia. Myös kirjanpitäjän tehtävissä tarvitsen ajantasaista koulutusta, sillä kirjanpito on vaativaa ja muutoksia tulee jatkuvasti. Vaikka lainsäädäntö ei muuttuisi, oikeuskäytäntö ja verohallinnon ohjeistus voivat muuttua. Jos kirjanpitäjällä ei ole pohjakoulutusta eikä hän aktiivisesti seuraa alalla tapahtuvia muutoksia, yrityksille voi koitua ikäviä yllätyksiä. Nykyisin taloushallinnossa on konsultoinnilla entistä suurempi rooli kirjanpidon sähköistyessä. Kirjanpidosta poistuu automatisoinnin myötä yksinkertaisimpia tehtäviä, kun taas konsultoinnissa asiakokonaisuuksien ymmärtäminen korostuu. Myös yhtiöiden kansainvälistyminen ja yritysjärjestelyt ovat yleistyneet pienissäkin yhtiöissä. Yrittäjät tarvitsevat tällöin apua verosuunnittelussa ja käytännön järjestelyjen toteuttamisessa. Minkälaisia taitoja tarvitset työssäsi? Taloushallinnon ohjelmistot kehittyvät jatkuvasti. Vaikka yrittäjä itse hoitaisi kirjanpidon, on taloushallinnon asiantuntijan kuitenkin osattava neuvoa asiakasta ohjelmien käytössä sekä lakien tulkitsemisessa että niiden soveltamisessa käytäntöön. Kansainvälistyminen lisää myös kielitaidon merkitystä alalla. Lisäksi työssä tarvitaan asiakaspalvelutaitoja, sillä olemme aktiivisesti tekemisissä asiakkaiden ja eri sidosryhmien kanssa. Mihin suuntaat töiden jälkeen? Onko sinulla harrastuksia? Nautin rauhallisista aamuista, jolloin suuntaan koirani kanssa metsään. Ulkoilu on minulle erityisen tärkeää. Vapaaaikanani toimin Pelastakaa Lapset ry:n tukiperheenä, ja lisäksi käyn kuntosalilla. Jos aikaa vielä jää, pulahdan mielelläni avantoon, pelaan tennistä ja harrastan tarkkuusammuntaa. Suvi Suonsivu 10 TUOKKOnen 2015

11 JULKISHALLINNON TARKASTUS Kirkkovaltuustot valitsevat tilintarkastajansa JHTT, CIA Martin Sl Puh otte ko.fi Seurakuntavaalit on nyt pidetty ja uudet kirkkovaltuustot valittu. Kirkkovaltuusto on seurakunnan tai seurakuntayhtymän ylin päättävä elin ja se päättää seurakuntatalouden toiminnan ja talouden päälinjat, rakennushankkeet ja virkojen perustamiset. Seurakuntavaalit pidettiin marraskuussa Uudet kirkkovaltuutetut on nyt valittu toimikaudelle Alkuvuodesta 2015 aloittavien uusien kirkkovaltuustojen ensimmäisiä tehtäviä on tilintarkastajan valitseminen. Seurakuntien tilintarkastuksella tarkoitetaan kirkkojärjestyksen 15 luvun mukaista hallinnon ja talouden tarkastamista. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto seurakuntayhtymässä valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden varsinaisen ja yhden varatilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön. Nyt valittavat seurakuntien tilintarkastajat valitaan valtuustokaudelle Seurakuntien taloussääntömallin mukaan seurakunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen valvonta (tilintarkastus) ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Seurakunnissa tilintarkastajan on tarkastettava, onko hallintoa hoidettu laillisesti ja asianomaisten toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten mukaisesti, onko tilinpäätös laadittu tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti sekä antaako tilinpäätös oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista ja onko sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Seurakuntarakenne muuttunee lähivuosien aikana. Näillä näkymin ollaan matkalla kohti suurempia seurakuntatalouksia. Viime aikoina kirkon jäsenyyden kyseenalaistaminen ja ainakin osittain siitä seuraava seurakuntien talouden näkymien heikkeneminen heijastuvat seurakuntien toimintaan ja sisäiseen valvontaan. Talouden kiristyminen ja suuret vapausasteet seurakuntien toiminnassa on otettava huomioon sisäisen valvonnan järjestelyissä. Kirkon palvelukeskuksen (Kipa) toiminta on käynnistynyt. Kipa tulee tuottamaan taloushallinnon ja palkkahallinnon palvelut kaikille seurakunnille vuoteen 2017 mennessä ja tämäkin tulee vaikuttamaan seurakuntien toimintaan ja valvontaympäristöön. TUOKKOnen

12 tietoturvatarkastukset Tiedätkö, miten yrityksesi tietoturva, tietohallinto tai tietojärjestelmä toimii? Tommi Hyvönen järjestelmäasiantuntija puh Tietoturvallisuus ja tietoturvallinen lähestymistapa on osa kaikkea Oy Tuokko Ltd:n toimintaa, ja samaa periaatetta tahdomme tuoda myös asiakasyritystemme toimintaan. Tietoturvallisuutta ei pitäisi nähdä pelkästään hakkereiden torjumisena tai tietomurtojen estämisenä, vaikka nämä ovatkin erittäin keskeisiä ja usein ensimmäiseksi kuntoon laitettavia osa-alueita. Yrityksen johto on riippuvainen tietojärjestelmien toimivuudesta ja asianmukaisuudesta. Tarkastuksissa pyritäänkin ottamaan huomioon ennen kaikkea johdon näkökulma riskienhallinnan osalta. Tietojärjestelmätarkastus on organisaation tietojärjestelmähenkilöistä, -toimittajista ja muista palveluntuottajista riippumatonta ja objektiivista arviointi- ja varmennustoimintaa, jonka tehtävänä on varmistaa, että yhtiön tietojärjestelmiin liittyvät henkilö- ja järjestelmäriskit ovat hallittuja. Tarkastus on käytännössä hallituksen, toimitusjohtajan ja muun johdon työrukkanen mieltä painavien tietojärjestelmäriskien arviointiin ja seurantaan. Tietoturva käytettävyyden edistäjänä, ei estäjänä Tietoturvallisuus on ensisijaisesti tietojärjestelmän oikeutettujen käyttäjien mahdollisimman esteetöntä järjestelmän käytettävyyttä ja tietosisällön säilyttämistä eheänä ja luottamuksellisena. Eheys muodostuu paitsi tietojärjestelmän tavasta käsitellä tietovarastoja myös ulkoisten tekijöiden vaikutuksen minimoinnista. Yrityksen tietoturvaratkaisujen ollessa kunnossa, arkipäiväinen toiminta voidaan suorittaa niin, etteivät tietoturvamekanismit hankaloita työntekoa ja johda niiden tarkoitukselliseen ohittamiseen, jotta työt saataisiin tehtyä. Tietoturvaratkaisujen tulee palvella käyttäjien tarpeita ja hiljaisesti varmistaa toiminnan turvallisuus tarjoten työkaluja poikkeustilanteisiin. Riippumattoman ja luotettavan ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemä tieoturvatarkastus varmistaa, että tietojärjestelmien ja organisaatioiden tieoturva toimii hyvin ja on vaatimustenmukainen. Tietoturva- ja tietojärjestelmätarkastuksen tuloksena asiakas saa yksityiskohtaisen ja kattavan raportin tarkastettavan kohteen tietoturvallisuuden tasosta, vaatimustenmukaisuudesta sekä mahdolliset korjausta vaativat kohteet. Jotta tarkastuksesta saataisiin kaikki mahdollinen irti, se tehdään räätälöidysti asiakkaan tarpeen mukaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tietoturvatarkastukset Tietoturvatarkastus on osa tietojärjestelmähallintoa. Se käsittää kaikki ne tehtävät, joilla tutkitaan ja arvioidaan organisaation tietoturvallisuuden toimintaa, johtamista ja valvontaa. Tietoturvatarkastusten tavoitteena on varmistaa organisaation ja sen tietojärjestelmien tietoturvallinen toiminta ja asianmukaisuus verrattuna tietoturvastandardeihin ja -käytäntöihin. Tietoturvatarkastuksen kohdealueita ovat muun muassa: tietoturvallisuuden riskienhallinta turvallisuuspolitiikka suojattavien kohteiden hallinta tietoliikenteen käyttötoimintojen hallinta pääsyoikeuksien valvonta tietoturvahäiriöiden hallinta toiminnan jatkuvuuden hallinta ja vaatimustenmukaisuus Tietojärjestelmätarkastukset Tietojärjestelmätarkastuksen avulla määrittelemme tietojenkäsittelytoiminnan kyvyt turvata organisaation tietoon liittyvä omaisuus ja varmistaa tietojen oikeellisuus, saatavuus sekä toiminnan jatkuvuus. Lisäksi arvioimme tietojenkäsittelytoiminnan kykyä saavuttaa organisaation päämäärät sekä käyttää resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja taloudellisesti. Tietojärjestelmätarkastuksen kohdealueita ovat muun muassa: tietojenkäsittelytoiminnan organisaatio ja hallinto palvelinkeskus ja/tai keskeiset laitetilat ja toiminta niissä varusohjelmistot käytössä olevat sovellukset tietoliikenne 12 TUOKKOnen 2015

13 Vuoden liittouma Praxity yhdessä vahva Praxityn toimitusjohtaja Graeme Gordon vastaanotti IAB:n myöntämän vuoden liittouma -palkinnon. Kuvassa vasemmalta Praxityn Eylem Dixon, Lani Anderson, Lauren Schia, Graeme Gordon, Deborah Poulter ja Nora Olteanu. Praxityn kansainvälinen konferenssi järjestettiin lokakuussa 2014 aurinkoisessa Miamissa. VUODEN LIITTOUMA Tarjoamme asiakkaillemme palveluita yli maiden- ja mannerrajojen. Tämän mahdollistaa hyvä yhteistyö ja jäsenyys maailman suurimmassa itsenäisten tilintarkastustoimistojen liittoumassa Praxityssä. Olemme olleet Praxityn jäsenyritys vuodesta Praxity sijoittuu maailman tilintarkastustoimistojen vertailussa sijalle seitsemän (International Accounting Bulletin, 2013). IAB (International Accounting Bulletin Awards) nimesi Praxityn viime syyskuussa Lontoossa vuoden kansainväliseksi liittoumaksi (Association of the Year). Valintaa perusteltiin muun muassa liittouman kestävällä ja Truly local, totally global, trusted advisers - Praxity! voimakkaalla kasvulla. Praxity on kyennyt säilyttämään liikevaihdon kasvun suurempana kuin koko ala keskimäärin kolmena edeltävänä vuonna. Praxityn toimitusjohtaja Graeme Gordon totesi vastaanottaessaan palkintoa, että vuonna 2013 saavutettu Rising Star -palkinto ja vuonna 2014 saavutettu Association of theyear -palkinto osoittavat, että liittouma ja sen jäsenyritykset 97 maassa ovat kansainvälisesti merkittäviä toimijoita, jotka tuottavat korkeatasoisia palveluita sidosryhmilleen. Liittouman tavoitteena on edelleen kasvattaa globaalia markkinaosuuttaan ja kehittää jo olemassa olevia markkinoita. Praxity järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia ja konferensseja jäsenyrityksilleen. Substanssin ohella tärkeää näissä kansainvälisissä alan asiantuntijoiden tapahtumissa on hyvien yhteistyösuhteiden ja verkostojen luominen ja vahvistaminen. Vuonna 2014 Praxityn vuosittainen kansainvälinen konferenssi järjestettiin Floridassa Miamissa. Tuokkoa konferenssissa edustivat KHT Timo Tuokko ja vero-osaston johtaja Tom Hoffström. Lisäksi veroasiantuntijamme Leena Juusela osallistui Praxityn kansainväliseen arvonlisäverokonferenssiin, joka järjestettiin marraskuussa Praxityn hallituksen puheenjohtaja Rick Anderson korosti Miamin kansainvälisen konferenssin avauspuheessaan Praxityn jäsenyritysten ja sen edustajien välillä vallitsevien hyvien suhteiden ylläpidon tärkeyttä. Jäsenyritykset ja Praxity organisaationa itsessään eivät toteuta mitään, vaan sekä jäsenyritysten että Praxityn jäsenet yksilöinä saavat asiat toteutumaan, totesi Anderson. Ulla Grönberg Praxityn avainluvut Liikevaihto 3.1 miljardia euroa Jäsenmaat 97 Jäsentoimistot 610+ Jäsenyritykset 69 Jäsenyritysten henkilöstö Osakkaat TUOKKOnen

14 Verotus Ajankohtaista Yhtiön sukupolvenvaihdos Lahjoitettaessa tai perittäessä yhtiön osakkeita, yritystoiminnan jatkajan on mahdollista saada huojennus lahjan tai perinnön arvoon. Tällöin myös lahja- tai perintövero on normaalia pienempi. Etuna huojennuksessa on myös se, että yhtiön arvoa ei määrätä käyvän arvon perusteella, vaan tasearvon mukaan. Lisäksi saajan tulee jatkaa yritystoimintaa vähintään 5 vuoden ajan. Mikäli yrittäjä myy yhtiön osakkeita, on luovutusvoitto tietyin edellytyksin yrittäjälle verovapaata tuloa. Ostajan tulee olla yrittäjän lähisukulainen, kaupan kohteena tulee olla vähintään 10 % osakkeista ja yrittäjän on täytynyt omistaa myytävät osakkeet yli 10 vuotta. Saatu veroetu voidaan myös myyntitilanteessa menettää, mikäli osakkeet myydään 5 vuoden kuluessa saannosta. Yhtiön sukupolvenvaihdos voi olla tietyin edellytyksin myös kokonaan verovapaa. Myyjä ei maksa myyntivoittoveroa eikä ostaja lahjaveroa. Tällöin puhutaan ns. lahjanluonteisesta kaupasta. Lahjanluonteisessa kaupassa ostaja maksaa osakkeista kauppahinnan, mutta kauppahinta alittaa huomattavasti osakkeiden käyvän arvon. Osakaslainan takaisinmaksu Osakeyhtiön osakkaan ottaessa omistamastaan yhtiöstä rahalainan, on tämä rahalaina osakkaan verotettavaa pääomatuloa. Pääomatulona verotetaan vain luonnollisen henkilön ottama rahalaina. Pääomatulona verottaminen edellyttää lisäksi, että osakas, hänen perheenjäsenensä tai he yhdessä omistavat suoraan tai välillisesti vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Pääomatulona verotetaan se määrä, joka on takaisin maksamatta yhtiölle kalenterivuoden lopussa. Mikäli osakaslainaa maksetaan takaisin ennen kalenterivuoden loppua, tulee tästä takaisin maksettavasta määrästä maksaa korkoa yhtiölle. Osakkaalla on oikeus tehdä verotuksessaan verovähennys pääomatuloistaan, mikäli osakas maksaa pääomatulona verotetun osakaslainan takaisin yhtiölle viimeistään viidentenä vuotena lainan nostamisvuoden jälkeen. Takaisinmaksettu määrä vähennetään osakkaan pääomatuloista. Mikäli takaisinmaksettava määrä ylittää pääomatulojen määrän, vähennys tehdään osakkaan ansiotuloverotuksessa. Liian suuri vuosittainen osakaslainan takaisinmaksun määrä saattaa aiheuttaa sen, että osakas ei saa täyttä verohyötyä osakaslainan takaisinmaksusta, jolloin muodostuu pääomalajin tappio. Osakaslainan takaisinmaksettava määrä on syytä suunnitella huolellisesti, jotta osakkaalle ei aiheudu takaismaksusta veromenetyksiä. Verotuksen muutoksenhakuaikoja Mikäli yhtiön tai osakkaan verotus on toimitettu väärin, on verotukseen mahdollista hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle. Yhtiön ja osakkaan tulee tehdä oikaisuvaatimus 5 vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Vuoden 2015 aikana voidaan siten tehdä oikaisuvaatimus vielä verovuoden 2009 verotukseen. Arvonlisäverotuksessa muutoksenhakuaika on lyhyempi, 3 vuotta. Verottaja saa hakea muutosta yhtiön tai osakkaan verotukseen 1 vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Siten vuoden 2013 verotukseen verottaja voi hakea muutosta vielä vuoden 2015 loppuun saakka. Verottajalla ei kuitenkaan ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta, jos asia on tietyin laissa säännellyin edellytyksin tulkinnanvarainen tai epäselvä. Tietyin edellytyksin verottajalla on 1 vuoden muutoksenhakuaikaa pidempi muutoksenhakuaika. Siltä osin kuin kysymys on veroviranomaisen kirjoitusvirheestä, laskuvirheestä tai muusta niihin verrattavasta erehdyksestä taikka verotus on perustunut sivullisilta saatuihin virheellisiin tai puutteellisiin tietoihin, verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä 2 vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Mikäli verovelvollinen ei ole antanut veroilmoitusta tai hän on antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka muuten laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa, verotuksen oikaisu verovelvollisen vahingoksi on tehtävä 5 vuoden kuluessa verovelvollisen verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. VT Tom Hoffström vero-osaston johtaja Puh tom.hoffstrom@tuokko.fi Osakeyhtiön tulolähteet Osakeyhtiöllä voi olla kolmen tulolähteen mukaista tuloa: elinkeinotoiminnan, henkilökohtaisen ja maatalouden tulolähteen mukaista tuloa. Normaalisti osakeyhtiön toiminta on elinkeinotoimintaa, jolloin toiminnan tulos vahvistetaan elinkeinotoiminnan tulolähteen verotettavaksi tuloksi. Monella osakeyhtiöllä on kuitenkin myös henkilökohtaisen tulolähteen (TVL) toimintaa. Henkilökohtaiseen tulolähteeseen saattaa kuulua esimerkiksi kiinteistö tai asunto-osake, jotka eivät ole osakeyhtiön elinkeinotoiminnan käytössä. Vastaavasti passiivisesti omistetut toisen osakeyhtiön osakkeet tai pörssiyhtiöiden osakkeet saattavat kuulua henkilökohtaisen tulolähteen varoihin. Henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvan omaisuuden tuotosta tai myynnistä saatava tuotto kuuluu pääasiassa henkilökohtaisen tulolähteen tuottoihin. Osakeyhtiön tulolähteillä on erityinen merkitys, jos yhtiön toisen tulolähteen tulos on voitolla ja toinen tappiolla. Tällöin eri tulolähteiden mukaisia voittoja ja tappioita ei voida kuitata keskenään, vaan pahimmillaan kokonaistuloksen perusteella tappiollinen yhtiö saattaa joutua maksamaan tietyn tulolähteen tuloksesta veroa. Tulolähteellä on vaikutusta myös osakkeiden myyntivoiton verotukseen. Jos verottaja katsoo osakeyhtiön myymien toisen osakeyhtiön osakkeiden kuuluvan henkilökohtaisen 14 TUOKKOnen 2015

15 verotuksesta tulolähteen varoihin, ei osakkeiden myyntivoitto voi olla myyjälle verovapaata tuloa. Jos osakkeet kuuluisivat yhtiön elinkeinotoiminnan varoihin, myyntivoitto on puolestaan useissa tapauksissa verovapaata tuloa. Romukaupan käänteinen verovelvollisuus alkaen Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan Suomessa tapahtuvaan metalliromun ja -jätteen myyntiin aina, kun sekä myyjä että ostaja ovat arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkittyjä elinkeinonharjoittajia. Tarkoituksena on pyrkiä karsimaan harmaata taloutta mm. tilanteissa, joissa ostaja vähentää arvonlisäveron, jota myyjä ei tilitä. Käännetty verovelvollisuus soveltuu päätoimisen romukaupan lisäksi myös, kun kuka tahansa elinkeinonharjoittaja tai liiketoimintaa harjoittava kunta myy esimerkiksi oman toimintansa sivutuotteena syntynyttä metalliromua tai -jätettä toiselle arvonlisäverovelvolliselle elinkeinonharjoittajalle. Myös yksittäisiin, satunnaisiin metalliromun ja -jätteen myynteihin sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, jos molemmat osapuolet ovat arvonlisäverovelvollisia elinkeinonharjoittajia Jos luovutetusta romusta vastikkeeksi saadaan muuta kuin rahaa eli esim. muuta tavaraa tai palvelu, kyseessä on kaksi erillistä myyntiä, josta kummankin arvonlisäverotus määräytyy erikseen. Molemmista myynneistä tulee laatia laskutussäännösten mukainen lasku. Romua voidaan luovuttaa myös niin, että luovuttaja maksaa vastaanottajalle korvauksen siitä, että tämä ottaa vastaan romuerän. Tällöin ei ole kyse romun myynnistä ja ostosta, vaan romun vastaanottopalvelun myynnistä eikä käännettyä verovelvollisuutta silloin sovelleta. Laskuihin tulee merkitä ostajan y-tunnus ja käännetty verovelvollisuus. Lisäksi voidaan merkitä ALV 8d tai ALV 9 (kun myyjänä ulkomainen elinkeinonharjoittaja), tai ALV Dir Art. 199, joka soveltuu kummassakin tapauksessa. Jos lasku on ostajan laatima, laskussa tulee lisäksi olla merkintä Itselaskutus. Tele-, lähetys- ja sähköiset palvelut alkaen tele-, lähetys- ja sähköiset palvelut verotetaan ostajan maassa myös silloin, kun ostajana on EU-maahan sijoittunut kuluttaja. Aiemmin tämä sääntö koski vain EU:n ulkopuolelta olevaa myyjää. EU-maahan sijoittautuneen myyjän toisessa EU-maassa olevalle kuluttajalle myymät palvelut katsottiin myydyn ostajan maassa eli niistä oli suoritettava arvonlisävero myyjän maassa. Uusi pääsääntö on, että myyjän on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi niissä maissa, joissa myy näitä palveluja kuluttajille. Vaihtoehtona on rekisteröityä erityisjärjestelmän käyttäjäksi, jolloin ilmoitus- ja maksuvelvollisuudet hoidetaan keskitetysti yhden EU-maan (tunnistamisvaltio) kautta, joka on myyjän sijoittautumisvaltio. Muiden EU-mai- DE Leena Juusela veroasiantuntija Puh leena.juusela@tuokko.fi den kuluttajille tapahtuneet myynnit raportoidaan erityisjärjestelmän kautta, kotimaan myynnit taas entiseen tapaan kausiveroilmoituksilla. Telepalvelulla tarkoitetaan lähinnä esim. puhelinoperaattorien tarjoamia palveluja kuten puheluja, tekstija multimediaviestejä sekä internetin käyttöä. Lähetyspalvelut tarkoittavat pääasiassa tv- ja radio-ohjelmia. Sähköisiä palveluja ovat palvelut, jotka suoritetaan Internetin tai sähköisen verkon välityksellä eikä niitä voida suorittaa ilman tietotekniikkaa. Nämä palvelut siis myös toimitetaan asiakkaalle sähköisesti. Sähköisesti voidaan myydä myös tavaraa, mutta koska toimitus ei tapahdu sähköisessä muodossa, kysymys ei ole sähköisistä palveluista, vaan myyntiin sovelletaan tavaramyyntiä koskevia säännöksiä. Kuluttajalle luovutettujen tele-, lähetys- ja sähköisten palvelujen myyntimaa on maa, johon ostaja on sijoittautunut tai jossa hänen kotipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa on. Kun sähköinen palvelu myydään televerkon, rajapinnan tai portaalin välityksellä, myyntiin osallistuvan elinkeinonharjoittajan katsotaan toimivan omissa nimissään, mutta palvelun tarjoajan lukuun. Myyntiketjussa asiakasta lähimpänä oleva elinkeinonharjoittaja on verovelvollinen myynnistä asiakkaalle vain, jos hän myy palvelun kuluttajalle omissa nimissään. Majoitustoiminnan yhteydessä myytävä palvelu katsotaan myydyksi kuten majoituspalvelu eli kiinteistön sijaintimaassa. Hotellissa majoittuva asiakas saattaa ostaa majoituksen ajaksi langattoman verkkoyhteyden. Majoituspalvelun ja langattoman verkkoyhteyden myyntimaa on Suomi, joten myös verkkoyhteyden myynnistä suoritetaan Suomen arvonlisävero, mutta 24 %; vain majoituspalveluun sovelletaan alennettua verokantaa 10 %. Kun tele-, lähetys- tai sähköinen palvelu myydään paikassa (esim. puhelinkioski, Internet-kahvila tai ravintola), jossa ostajan fyysinen läsnäolo on välttämätön palvelun myynnille, oletetaan, että ostaja on sijoittautunut kyseiseen paikkaan. Jos esimerkiksi asiakas ostaa kahvilasta langattoman verkkoyhteyden, jota ei voi käyttää muualla, tunnin ajaksi käyttöönsä. Tällöin palvelu on myyty Suomessa ja siitä suoritetaan Suomen vero. Kuljetusvälineissä tapahtuvan myynnin katsotaan tapahtuvan kuljetuksen lähtömaassa. Muiden kuin majoituspalveluun liittyvien tai ostajan fyysistä läsnäoloa vaativien palvelujen osalta myyntimaa määräytyy ostajan kotipaikan mukaan, joten myyjän tulee selvittää ostajan sijoittautumisvaltio voidakseen raportoida nämä oikein. Tom Hoffström ja Leena Juusela TUOKKOnen

16 Asiantuntijapalveluja mutkattomasti ja vankalla kokemuksella Tilintarkastus Erityistarkastus Taloushallinto Palkkahallinto Veropalvelut Yritysjärjestelyt Raportointipalvelut Konsernitilinpäätös Sisäinen tarkastus Riskienhallinta CFO-palvelut IFRS Helsinki Lappeenranta Tampere Turku Oulu Tallinna Info Vieraile nettisivuillamme ja tilaa sähköinen uutiskirjeemme. Seuraa meitä Facebookissa Lähetä Tuokkoseen liittyvää postia osoitteella Helsinki Munkkiniemen puistotie Helsinki Puh. (09) Fax (09) Tampere Hämeenkatu Tampere Puh. (03) Fax (09) Turku Puh. (0440) Oulu Hallituskatu 11 B Oulu Puh. (08) Fax (09) Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A Lappeenranta Puh. (0400) Fax (09) Tallinna Pärnu mnt Tallinn Estonia Puh Fax Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja ne on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko-ryhmän yhtiöt eivät vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.