Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa Opetusneuvos Eija Somervuori

Transkriptio

1 Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa Opetusneuvos Eija Somervuori

2 Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat yliopistojen säädöksiä Tuloverotus Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt olisivat verovelvollisia elinkeinotulostaan yhteisöihin sovellettavan 20 %:n verokannan mukaisesti sekä kiinteistötulostaan kunnalle ja seurakunnalle alennetun verokannan mukaisesti. Varsinainen toiminta (perustoiminta) jäisi edelleen verotuksen ulkopuolelle. Arvonlisäverotus verovelvollisuus liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä lakisääteiset koulutuspalvelut (perustoiminta) edelleen verottomia

3 Pohdittavat kysymykset Mitä on ammattikorkeakoulujen elinkeinotoiminta? Elinkeinotoiminnan tunnusmerkit Arvolisäverotuksen osalta keskeistä on nk. lakisääteisen tehtävän (lain velvoittama ) määrittely ja liiketoiminnan muodossa tehtävän toiminnan määrittely

4 Koulutuspalvelut ja arvonlisäverotus ALV-lain 39 mukaan veroa ei suoriteta koulutuspalvelun myynnistä. Koulutuspalvelulla tarkoitetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen perusopetusta, jota lain nojalla järjestetään tai jota lain nojalla avustetaan valtion varoin. Verottajan nykyisen linjauksen mukaan Yliopiston perustehtäviin liittyvät koulutustoiminta ja täydennyskoulutustoiminta ovat arvonlisäverotonta toimintaa. Myös henkilöstökoulutus on, kohdejoukosta riippumatta, arvonlisäverotonta silloin, kun sen järjestäjänä on lakisääteistä ja siten alvitonta koulutusta antava oppilaitos. Muu koulutuspalvelun myynti on arvonlisäverollista KHO:n ratkaisu 2013:140 muuttaa tilannetta työvoimapoliittisen koulutuksen osalta. Kilpailutuksen kautta hankittu työvoimapoliittinen koulutus muuttuu ratkaisun myötä arvonlisäverolliseksi elinkeinotoiminnaksi. Voidaan olettaa, että tulkinta laajenee kattamaan koulutuspalvelut laajemminkin

5 Kysymyksiä, joista on keskusteltu verohallinnon kanssa Koulutuksen arvonlisäverollisuus määräytyy Suomen arvonlisäverolain perusteella sen mukaisesti järjestetäänkö tai avustetaanko koulutusta lain nojalla. Kuinka tämä lain nojalla tapahtuva avustus on järjestetty? Eli jos ministeriö tukee oppilaitosta valtion varoin, määrätäänkö laissa tai muuten ministeriön päätöksellä mihin koulutuksiin tai koulutusmuotoihin tukea saa? Vai voiko osa olla tukea, jonka oppilaitos voi käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi yleiskuluihin? Mikäli oppilaitos järjestää koulutuksia, joista se perii oppilaalta markkinahintaisen maksun, voiko oppilaitos saada näiden koulutusten järjestämiseen avustusta lain nojalla? Minkä lain tai lakien perustella avustusta annetaan? Mitä tarkioittaa, että.koulutusta järjestetään lain nojalla? Esimerkiksi yliopistoista on annettu yliopistolaki, mutta laissa yliopiston tehtävät on määritelty varsin väljästi. Eli sen lain perusteella on hankala sanoa, että järjestetäänkö jotain tiettyä koulutusta lain nojalla, Korkein hallinto-oikeus on omissa viimeaikaisissa sekä vanhemmissa ratkaisuissaan käyttänyt sanan nojalla tilalla velvoittamana. Millainen koulutus tapahtuu lain velvoittamana, esimerkiksi yliopistoilla tai ammattikorkeakouluilla?

6 Kysymyksiä, jatkuu Onko esimerkiksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutus sellaista koulutusta, jota yliopisto järjestää lain nojalla/velvoittamana. Osa yliopistoista järjestää koulutusta osakeyhtiön kautta. Onko olemassa mitään tarkkarajaista määritelmää siitä mitä on täydennyskoulutus vai onko kyseessä termi, jolla eri tahot voivat tarkoittaa eri asioita? Samanlaista täydennyskoulutusta kuin esim. yliopistot, voivat antaa yksityisetkin toimijat. Esimerkkinä tällaisesta on psykoterapiakoulutus. Koulutusta annetaan, jotta koulutettava voisi myöhemmin käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Ammattinimikkeen käyttöön johtavasta koulutuksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Osa yliopistoista pitää kyseisen koulutuksen antamista yliopiston perustehtäviin kuuluvana ja siten verottomana, vaikka siitä perittäisiin oppilaalta maksu.

7 Koulutuspalveluiden arvonlisäverotuksen mahdolliset periaatteet 1. Laissa määritelty ja julkisesti rahoitettu perustehtävä on verotonta (esim. tutkintokoulutus) 2. Maksuasetuksen mukaiset koulutuspalvelut verottomia 3. Muut koulutuspalvelut verollisia Näkökohtia ja kysymyksiä Voidaanko termistä täydennyskoulutus luopua ja puhua vain muista koulutuspalveluista Voidaanko samaa palvelua myydä verollisena ja verottomana? (esim. KOHAkoulutus yliopistossa) Onko maksuasetukseen perustuva hintasubventio automaattisesti peruste alvittomuudelle?

8 Jatkotoimenpiteet Verohallinto uudistaa koulutuksen arvonlisävero-ohjeen vuoden 2014 aikana Verohallinto on katsonut, että vero-ohjeella täsmennetään tulkintaa, ALVlakia ei ole tarpeen muuttaa. KHO:n viimeisin päätös on lisännyt painetta ohjeen päivittämiseen. Vastaa direktiivejä, kilpailunäkökulma. Yliopistojen talousjohto on pitänyt selkeätä rajanvetoa tärkeänä, harmaata aluetta mahdollisimman vähän Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodistoluonnoksen linjaukset vastaavat yliopistojen koodiston linjauksia liiketoiminnan osalta OKM muistio verohallinnolle mahdollisimman pian Verohallinnon ehdotus lausunnolle Lausunto VM:lle verolakien muutosesityksistä mennessä

9

10 Lähtökohdat Ohjaavat normit EU:n alv direktiivit alv-laki koulutussektoreita koskevat lait (esim. amk-laki, yo-laki) korkeakoulujen taloushallinnon koodistot välillisesti oikeuskäytäntö verohallinnon ohjeet Julkiset perustehtävät määritelty yleensä laeissa, joskaan ei kovin selkeästi