ARVIOINTISABLUUNAN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTISABLUUNAN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Hammaspeikko-projektin II-vaihe ARVIOINTISABLUUNAN KEHITTÄMINEN Ulla Annala & Mirva Hyypiä

2 1 1. Projektin tausta ja tavoitteet Hammaspeikko-projektin ensimmäisessä vaiheessa haettiin vastauksia kysymyksiin, miksi osa yläkoululaisista jättää tulematta hammaslääkäriin tai suuhygienistille, ja miten nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta voidaan kehittää sekä nuorten että henkilöstön näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa esiinnousseita teemoja työstettiin projektin toisessa vaiheessa kahdessa eri työpajassa. Viestinnän työpajassa uudistettiin yläkoululaisille suunnattu kutsukokonaisuus suun terveydenhuollon työntekijöiden ja nuorten vuoropuhelua hyödyntäen. Vuorovaikutuksen työpajassa keskityttiin sekä sanallisen että sanattoman viestinnän kehittämiseen ja erityisesti nuoren potilaan kohtaamiseen päivittäisessä hoitolatyössä. Hammaspeikko-projektilla ja suun terveydenhuollon organisaation toiminnalla on yhteinen päämäärä vähentää nuorten poisjäämisiä ja siten pienentää suun terveydenhuollon kustannuksia, joita perumattomat poisjäännit aiheuttavat. Päämäärän saavuttaminen on sidoksissa lukemattomiin eri taustatekijöihin, joista joihinkin projektin toimenpiteet kohdentuvat. Tässä vaiheessa tavoitteena oli edistää suun terveydenhuollon imagomuutosta erityisesti parantamalla vuorovaikutusta ja kohtaamista sekä uudistamalla viestintää. Koska organisaation visio ja projektin tavoitteet ovat linjassa keskenään, on mahdollista hyödyntää samoja arviointikriteereitä ja mittareita molempien arviointivälineenä. 2. Arviointisabluuna Työpajojen ohessa projektissa luotiin pohja Arviointisabluunalle, jonka tavoitteena on sekä kuvata projektin toimintaprosessin vaikutuksia että jäädä suun terveydenhuollon organisaation käyttöön jatkuvan kehittämisen apuvälineeksi. Arviointisabluuna perustuu suun terveydenhuollossa projektin aikana tehtyihin havaintoihin sekä LUT Lahti School of Innovationin ja muiden aihepiiriä tutkineiden aiempiin tutkimustuloksiin. Kehitystyön pohjana on hyödynnetty tasapainotettua mittaristoa, Balanced Scorecardia (Kaplan & Norton 1992), joka on käytössä suun terveydenhuollon johdolla jo nykyisin. Alun perin yritysten tarpeisiin luotua BSC-viitekehystä onkin nykyään hyödynnetty varsin laajalti myös terveydenhuollossa ja monissa muissa julkisen sektorin organisaatioissa (ks. esim. Lumijärvi & Ratilainen 2004, Moullin 2009, Radnor & Lovell 2003, Rantanen et al. 2007). Arviointisabluuna on muodostettu kuvassa 1 esitetyn mukaisesti viidestä eri näkökulmasta, joista kaikki vaikuttavat jossain määrin toinen toisiinsa, mutta henkilöstö voidaan nähdä keskeisimpänä linkkinä eri osa-alueiden välillä.

3 2 Kuva 1. Arviointisabluunan näkökulmat. Henkilöstö on kiistatta tärkein resurssi suun terveydenhuollon palvelujen tuotannossa. Vaikka myös nuorten näkemyksiä hyödynnettiin esimerkiksi kutsukokonaisuuden kehittämisessä, kohdistuivat projektin toimenpiteet pääasiassa henkilöstöön. Myös Arviointisabluunassa henkilöstön roolia halutaan korostaa organisaation keskeisenä voimavarana eikä ainoastaan suurimpana kustannustekijänä. Ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi on tärkeää kartoittaa mahdolliset koulutus- ja kehittymistarpeet käymällä kehityskeskusteluja säännöllisin väliajoin, mutta myös henkilöstövoimavarojen henkisestä hyvinvoinnista on syytä huolehtia, sillä sen voidaan olettaa heijastuvan suoraan asiakastyytyväisyyteen. Motivaation ja sitoutumisen ylläpitämisen tärkeys painottuu erityisesti henkilöstön ollessa kokenutta ja hyvin koulutettua. Samalla osaaminen tulee nähdä laaja-alaisesti, ei ainoastaan ammatillisena substanssiosaamisena, vaan myös sitä tukevina kykyinä, esimerkiksi vuorovaikutustaitoina, joita projektin tässä vaiheessa kehitettiin. Myös kehityskeskustelukäytäntöjä voitaisiin uudistaa ottamalla säännölliseen käyttöön eräänlaiset työparin keskinäiset, strukturoidut kehityskeskustelut esimerkiksi kuukausittain, jotka tukisivat kerran vuodessa pidettäviä kehityskeskusteluja esimiehen kanssa. Tätä tulisi myös jalostaa siten, että se mahdollistaisi kollegoiden väliset keskustelut myös niiden työntekijöiden kesken, jotka toimivat ammatissaan pääsääntöisesti yksin. Asiakas on toiminnan keskipiste ja syy projektin toimenpiteisiin. Nuorelle asiakkaalle kohdennetun viestinnän avulla pyritään kannustamaan nuorta saapumaan hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolle ja muistutetaan samalla suunhoidon tärkeydestä. Inhimillisen, välittämisestä kertovan ja nuorta puhuttelevan viestinnän sekä onnistuneen

4 3 vuorovaikutuksen keinoin olisi paitsi saatava asiakas tulemaan paikalle kutsuttaessa uudestaan, myös onnistuttava motivoimaan hänet hampaiden itsehoitoon. Asiakaspalautetta keräämällä saadaan nykyisin käsitys asiakastyytyväisyydestä ja mahdollisista kehittämistoiveista, mutta myös vuorovaikutustilanteen aikana tulisi kiinnittää huomiota asiakkaan mahdollisiin kehitysehdotuksiin ja kirjata ne systemaattisesti ylös. Prosessit ja rakenteet luovat puitteet palvelutuotannolle. Suun terveydenhuollossa kehitteillä olevan prosessikuvauksen valmistuttua voidaan tämänhetkistä paremmin tarkastella palveluprosessin kriittisiä kohtia, joissa onnistuminen on keskeistä, ja löytää siten mittareita toimintaprosessien sujuvuuden seurantaan. Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpito eivät riitä jatkuvaan innovatiivisuuteen, vaan siihen tarvitaan työyhteisö, jossa erilaisia osaamisia voidaan yhdistää ja jossa ihmiset jaksavat olla luovia ja innostuneita kehittämään työtään (Otala & Ahonen 2005). On siis tärkeää pystyä luomaan olosuhteet, joissa ihmiset voivat keskustella luottamuksellisesti asioista ja tehdä yhteistyötä, jotta myös kokemukseen perustuva hiljainen tieto saadaan käyttöön yhteiseksi hyödyksi. Talous on tyypillisesti seuratuin osa-alue organisaatioissa. Vaikka julkisissa organisaatioissa tärkeimpänä tavoitteena ei ole mahdollisimman suuren voiton tavoittelu, vaan vaikuttavien palvelujen tuottaminen asiakkaille (ks. esim. Lumijärvi & Ratilainen 2004), on talouden tasapaino organisaation toimintakyvyn edellytys. Keskeisimmät mittarit tämän osa-alueen arviointiin ja seurantaan ovat usein varsin helposti määriteltävissä organisaation toimesta. Kustannussäästöjen ohella seurannan kohdistaminen asiakkaan kokemaan lisäarvoon palvelukokonaisuutta kehitettäessä voisi kuitenkin tuoda uutta näkökulmaa myös talousmittareihin. Uudistumiskyky on keskeinen tekijä organisaation jatkuvan kehittymisen taustalla. Henkilöstönäkökulman tavoin se linkittyy kiinteästi muihin osa-alueisiin tai sen voidaan katsoa jopa sulautuvan niihin. Uudistumiskyky kattaa esimerkiksi organisaation kyvyn sekä hyödyntää asiakaslähtöisiä kehittämisehdotuksia että ottaa käyttöön henkilöstön ideoita. Uudistumiskykyisen organisaation kautta myös pidetään yllä henkilöstön motivaatiota jatkuvaan kehittämiseen ja kehittymiseen. Kehitysmahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet ja hyvät työtoverit ovat tekijöitä, jotka motivoivat ihmistä kehittämään työtään (Otala & Ahonen 2005).

5 4 Taulukko 1. Alustavia mittariehdotuksia. Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri/mittari Henkilöstö Osaaminen Kehityskeskustelut, koulutukset, koulutuspäivät Työhyvinvointi ja motivaatio Työ-/asiakastyytyväisyys, sairauspoissaolot, vaihtuvuus Kehittämisinnokkuus Henkilöstölähtöiset innovaatiot ja aloitteet Asiakas Kohdennettu viestintä Asiakastyytyväisyys, perumattomat poisjäännit, itsehoitomotivaatio Onnistunut vuorovaikutus Asiakastyytyväisyys, perumattomat poisjäännit, itsehoitomotivaatio Palaute ja kehittämisehdotukset Asiakaslähtöiset innovaatiot Prosessit ja rakenteet Talous Sujuvat toimintaprosessit Kannustava toimintakulttuuri Yhteistoiminta ja mahdollistava toimintatapa Talouden tasapaino Ideoista palkitseminen, tulospalkkaus Koulutukset, palaverikäytännöt, sisäinen liikkuvuus Taulukkoon 1 on koottu joitakin alustavia mittariehdotuksia edellä esitellyille Arviointisabluunan osa-alueille. On kuitenkin syytä huomioida, että tietyt mittarit saattavat olla yhteydessä useampiin eri taustatekijöihin. Esimerkiksi perumattomien poisjääntien vähentyminen voi olla seurausta monista eri syistä, ja tähän mittariin pyritään vaikuttamaan muun muassa viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin. Samoin jo nykyisin seurattavien hampaiden kuntoon liittyvien indeksien kehitys on monen tekijän yhteisvaikutuksen tulos. 3. Johtopäätökset ja suositukset Henkilöstön on useissa yhteyksissä (ks. esim. Ukko et al. 2007) havaittu kokevan arvioinnin ja mittaamisen negatiivisina kontrolloinnin ja tarkkailun välineinä, eivätkä suun terveydenhuollon työntekijöiden näkemykset näytä haastattelujen perusteella tekevän tässä suhteessa suurta poikkeusta. Taustalla on epätietoisuus mittaamisen ja arvioinnin tarkoituksesta sekä arviointikriteereistä. Keskusteluissa henkilöstön kanssa esille nousi myös työssä keskeisen aineettoman pääoman (ks. esim. Kujansivu et al. 2007) mittaamisen ja arvioinnin ongelmallisuus.

6 5 Taulukossa 1 esitettiin joitakin alustavia mittariehdotuksia Arviointisabluunan osa-alueille. Osin Arviointisabluunan elementit ovat samoja kuin suun terveydenhuollon johdon nykyisessä mittaristossa, joten ne ovat integroitavissa toisiinsa. Myös IMSProcess-ohjelman tuottama informaatio voi jatkossa tukea arvioinnin kehittämistä. Jotta Arviointisabluuna kuitenkin todella hyödyttäisi organisaatiota ja sen jatkuvaa kehittymistä, on kehitystyötä jatkettava työn todellisten asiantuntijoiden toimesta. Henkilöstön sitouttaminen on keskeisen tärkeää arviointia kehitettäessä. Tämän vuoksi kehitystyötä jatkamaan olisi suositeltavaa perustaa arviointiryhmä, jossa arviointivälineen kehittämiseen sitoutuu johdon lisäksi työntekijöiden edustajia. Ryhmän tehtävänä olisi arviointivälineen toimivuuden varmistaminen ja säännöllinen päivittäminen, sillä organisaation kehittyessä saattaa ilmetä uusia arviointitarpeita ja vastaavasti jotkin mittareista voivat samanaikaisesti muuttua tarpeettomiksi. Ryhmä olisi myös vastuussa arviointitulosten kohdennetusta levittämisestä organisaatioon, jotta kullekin tarkoituksenmukainen informaatio olisi helposti omaksuttavissa ja hyödynnettävissä käytännön työn kehittämisessä. Vertailukelpoisen tiedon tuottaminen eri yksiköistä auttaisi kartoittamaan samanaikaisesti sekä kehittämisen tarpeet että kiittämisen aiheet. Arviointituloksia voitaisiin mahdollisuuksien mukaan käyttää siten myös palkitsemisen perusteena. Projektin onnistumisesta kerättiin palautetta osallistujilta, mutta palautekyselyyn vastasi vain yhdeksän henkilöä eli noin 39 prosenttia reflektiopäivään osallistuneista. Pääosa liitteeseen 1 kootusta palautteesta oli positiivista, mutta osin esitettiin kriittisiäkin näkemyksiä projektin vaikutuksista käytännön työhön. Projektin todettiin kuitenkin herättäneen ajatuksia ja tuoneen nuoren huomion keskipisteeksi. Työn ollessa pääosin yksilö- tai parityötä, jossa kollegoita tapaa epäsäännöllisesti, huomattiin projektin myötä myös yhteistoiminnan järjestämisen tärkeys. Tätä voidaan pitää tärkeänä sekä työilmapiirin kehittämisen että hiljaisen tiedon jakamisen takia. Toiminnan kehittäminen suun terveydenhuollossa edellyttää pitkäjänteisyyttä. Myös Hammaspeikko-projektin toimenpiteiden vaikutusten voidaan olettaa näkyvän välillisesti vasta pitkän ajanjakson kuluessa vähentyneinä hoidosta poisjäänteinä ja siten säästyneinä kustannuksina. Kokonaisuutena tarkasteltuna kyse on kuitenkin laajan terveyskasvatuksellisen muutoksen tarpeesta, mutta projektin toivotaan tässä vaiheessa onnistuneen lisäämään henkilöstön kehittämismotivaatiota päämäärän saavuttamiseksi. Arviointisabluunan tavoitteena on myös edesauttaa motivoimaan henkilöstöä jatkuvaan kehittämiseen ja tasalaatuisen palvelun tuottamiseen koko organisaatiossa ja erityisesti eri toimipisteiden välillä, tuomalla esiin oleellisen sekä oman työn kannalta parhaiten hyödynnettävissä olevan tiedon laajasta kokonaisvaltaisesta tiedonkeruumäärästä. Johtamisella on tärkeä rooli myös arvioinnissa sekä yleensä mittaamisessa. Arvioinnin kehittäminen vaatii sitoutumista kaikilla organisaatiotasoilla. Arvioitavien kohteiden määrittely yhdessä työntekijöiden kanssa vähentää mahdollisuutta virheelliseen tiedonjakoon tai informaation väärään tulkintaan. Näin ollen saadaan aikaan arvioimista ja mittauspisteitä, jotka hyödyntävät kaikkia osa-puolia eivätkä käännä arvioimista itseään vastaan.

7 Arvioinnista viestiminen ja saatujen tuloksien hyödyntäminen käytäntöön tulisi saada tehtyä siten, että se hiottaisiin päivittäisen arjen kulkuun osaksi kokonaisuutta eikä pidettäisi erillisenä, jopa työntekijöitä pelottavana toimintona. Arviointiin ja mittaamiseen yhdistetty tuottavuus-sana käsitetään harmittavan usein liittyvän pelkästään raha- tai työmäärään (ks. Pekkola et al. 2008), vaikka todellisuudessa siihen liitetään paljon pehmeitäkin arvoja, jotka ovat oleellisia työn ja työssä jaksamisen kannalta. Hammaspeikko-projektin II-vaiheessa on juuri paneuduttu edistyksellisesti näihin hyvin tärkeisiin pehmeämpiin arviointiosaalueisiin; vuorovaikutukseen ja viestintään. 6

8 7 Lähteet Kaplan, R.S. & Norton, D.P. (1992). The balanced scorecard measures that drive performance, Harvard Business Review, January-February, s Kujansivu, P., Lönnqvist, A., Jääskeläinen, A. & Sillanpää, V. (2007). Liiketoiminnan aineettomat menestystekijät Mittaa, kehitä ja johda, Helsinki, Talentum. 204 s. Lumijärvi, I. & Ratilainen, K. (2004). Miten mitata henkilöstöä strategisena voimavarana? Tutkimus Tampereen kaupungin strategisen henkilöstömittariston kehittämistyöstä, Tampereen yliopisto. 225 s. Moullin, M. (2009). Public Sector Scorecard, Nursing Management, Vol. 16, No. 5, s Otala, L. & Ahonen, G. (2005). Työhyvinvointi tuloksentekijänä, Helsinki, WSOYpro. 282 s. Pekkola, S., Linna, P., Melkas, H., Rantanen, H., Ukko, J. & Annala, U. (2008). Päijät-Hämeen tuottavuusohjelma: tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden asialla, Päijät-Hämeen liitto A173* s. Radnor, Z. & Lovell, B. (2003). Defining, justifying and implementing the Balanced Scorecard in the National Health Service, International Journal of Medical Marketing, Vol. 3, No. 3, s Rantanen, H., Kulmala, H.I., Lönnqvist, A. & Kujansivu, P. (2007). Performance measurement systems in the Finnish public sector, International Journal of Public Sector Management, Vol. 20, No. 5, s Ukko, J., Karhu, J., Pekkola, S., Rantanen, H. & Tenhunen, J. (2007). Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen, Helsinki, Työministeriö, Tykes-raportti s.

9 8 Päijät-Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi Kirjoittajat kiittävät Euroopan Aluekehitysrahastoa ja Päijät-Hämeen liittoa

10 LIITE 1 Hammaspeikko II-vaihe PALAUTEKYSELY 1. Työtehtävä 1 Ajanvaraus 3 Hammashoitaja 3 Hammaslääkäri 2 Suuhygienisti Muu 2. Ikä 3. Kuinka monta vuotta olet työskennellyt nykyisessä tehtävässä? Alle 30 2 Alle Yli 55 5 Yli Kyllä EOS Ei a) Projekti on ollut mielestäni onnistunut 8 1 b) Projekti on tuonut uusia näkökulmia ja ideoita työhöni c) Projekti on ollut mielestäni hyödyllinen d) Projekti on muuttanut toimintatapojani e) Olen kyennyt hyödyntämään projektin aikana syntyneitä ideoita käytännön työssäni Mikä projektissa oli mielestäsi onnistunutta/epäonnistunutta? Projektissa onnistuneinta oli mielestäni uuden kutsukortin/kirjeen laatiminen nuorelle. Mainiot vetäjät tuoneet iloa normaaliin työhömme. Ehkä liian pitkä projekti. Vetäjien innostunut asenne on tartuttanut meidät tavan puurtajatkin kokeilemaan kykyjämme. Status- ja muut mielikuvaharjoitukset erittäin hyviä avasivat silmät kirjaimellisesti. Ikuinen inho ryhmätöitä ja esiintymistä vastaan, ehkä hieman lientynyt. Hyvä, että on saatu koululaisia ajattelemaan hammashoitoa. Vuorovaikutteiset, teatterimaailmasta otetut konstit. Uusi tapa ja keino oppia uutta. Rento tunnelma! Hyödyllinen päämäärä, kannustetaan nuoria. Saitte hienosti meidän jähmeän työporukan liikkeelle. Uusi kutsumalli nuorille! Positiiviset vetäjät. Ei ollut tietoa mitä tullaan tekemään projektissa sinä päivänä. 6. Miten koet kehittyneesi projektin aikana? Heittäytymiskyky on kasvanut. Ajattelen enemmän. Nuori on tullut työhömme mukaan! Nuorten huomioiminen lisääntynyt. Ajatusten tasolla. Saanut uutta näkökantaa asioihin ja alkanut miettiä omia toimintatapoja uudelleen. Tulee tehtyä lisää itsetutkiskelua. Ajattelee, miten lapset, nuoret näkevät asian. 7. Mitä hyötyjä projektista on ollut käytännön työhösi? (Uusia ideoita, näkökulmia, toimintamalleja) En tiedä onko ollut käytännön hyötyä, ehkä se, että ottaa nuoren paremmin vastaan ja yrittää saada kontaktin. Aina on hyötyä kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia. Hammashoitokäynti nuorelle tulisi olla ainutkertainen miellyttävä kokemus ja sen muistijälki voisi olla muuta kuin WC-käynti. Harjoitus, jossa näyteltiin henkilöä, joka ei kuuntele ystäväänsä, vaan kertoo vain omia juttujaan sai miettimään omaa toimintaansa. Varsinkin vuorovaikutusharjoitukset koin hyödyllisiksi ajatellen potilaan (iästä huolimatta) kohtaamista. Projektissa kyllä puhutaan kauniisti eri toiminnoista mutta käytännössä puurtaminen (kiire) jatkuu entiseen malliin. Olen yrittänyt huomioida potilasta ja kohdata häntä yksilönä.

11 Nuorten kohtaaminen helpottunut/tullut rennommaksi. Uudet kutsumallit vaikuttavat hyviltä. Kestää paremmin hyökkääjiä, kertoo potilaille mitä tehdään ennalta (keväällä, hammaspeikko 1) 8. Miten ideat ovat syntyneet projektin aikana? (Mistä aineksista, kokemuksista, havainnoista) Kokemuksista ja havainnoista omassa työssä. Koetuista tilanteista. Yhdessä miettien ja kokeillen! Olen huono ideoimaan Ex tempore! Hankalat tai muuten mieleen jääneet kohtaamiset työssä. Koululaisten antamista vihjeistä. Ryhmätöistä, toisten kommenteista, näytelmistä. Yhdessä pohdiskellen ryhmätöissä. 9. Mitkä tekijät ovat motivoineet sinua kehittämään ideoita ja toimintamalleja projektin aikana? Ryhmätyöskentely, pienessä ryhmässä uskaltaa paremmin tuoda ajatuksiaan esille. Nuorten (ja lasten) pelko. Toivoisin 1) luottamuksen, 2) vuorovaikutuksen ja 3) avoimuuden tulevan näkymään toimintatavoissamme.? Hyvät vetäjät!!! Innostavat projektin vetäjät. Oppilaiden kommentit ja työt. Näytelmät. Porukkahenki, rento yhteistyö työkavereiden kanssa. 10. Miten oleellista oli kuulla asiakkaan ääni kehittämistyössä? Mitä uutta se mahdollisesti antoi kehittämistyölle? Antoi toisen osapuolen näkökulman työhön. Antoi ajattelemista kuulla myös se toinen puoli asiasta. Nuoren digikansalaisen kohtaaminen on haaste digimuukalaiselle, toisaalta kyllä se rajapinta löytyy jos halua on ja kyllä sitäkin löytyy! Hyvä juttu. Asiakas on toinen osapuoli hoitotyössä. Häntä yritämme auttaa. Erittäin tärkeä. Voisi itsekin miettiä keinoja uusia, mitenkä voisi kuulla asiakkaan toiveita. Ilman nuorten omaa ääntä projekti olisi ollut liian pinnallinen ja toispuoleinen. 11. Miten toivoisit projektin vaikuttavan käytännön työhösi tämän vaiheen jälkeen? Toivoisin, että olisi joku toimintamalli, mitä voisi käyttää, nimenomaan, että hoitoloilla olisi yhtenäinen käytäntö kohdata nuori. Toivoisin että muistaisin jatkuvasti ja jokaisen nuoren kohdalla ajatella hetken ainutkertaisuutta. Ja varsinkin sen ensikäynnin merkitystä. Toivoisin nuoren kohtaavan minut aitona ymmärtävänä ihmisenä ja päinvastoin. Nuoren huomioiminen työssä lis. Toivon todella, että nuorten poisjäännit loppuisivat. Jos on estynyt tulemaan vastaanotolle aika PITÄÄ peruuttaa. Että huomioisi jatkossakin potilasta uusin keinoin, eikä luisuisi vanhoihin kaavoihin. Toivon, että muistan jatkossakin huomioida ja kuunnella nuorta asiakasta. 12. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit projektille? 7½, 9, 8, 8, 8, 8+, 9, 8 LIITE 1

HAMMASPEIKON VIEMINEN ARKEEN VIESTINNÄN, VUOROVAIKUTUKSEN JA KOHTAAMISEN AVULLA

HAMMASPEIKON VIEMINEN ARKEEN VIESTINNÄN, VUOROVAIKUTUKSEN JA KOHTAAMISEN AVULLA Hyypiä, Mirva Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Hammaspeikon II-vaihe HAMMASPEIKON VIEMINEN ARKEEN VIESTINNÄN, VUOROVAIKUTUKSEN JA KOHTAAMISEN AVULLA Hammaspeikko-projektin

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

SUORITUSKYKYMITTARISTO JA SEN HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

SUORITUSKYKYMITTARISTO JA SEN HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU Rantala, Tero Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation SUORITUSKYKYMITTARISTO JA SEN HENKILÖSTÖLÄHTÖINEN SUUNNITTELU (suorituskykymittaristo = arviointimittaristo) Hammaspeikko-projekti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta

Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Paperista bittiin oivalluksia hankepolun varrelta Innopark Programmes Oy, Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna, info@innopark.fi Taitto: Mainostoimisto Precis Oy Paino: Kopijyvä Oy Tähän vihkoseen on koottu

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011

JÄMPTI HOMMA. henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 JÄMPTI HOMMA. 2016 henkilöstöstrategia 2016KV 13.6.2011 Sisältö Henkilöstöstrategian tiivistelmä 3 1. Henkilöstöstrategian lähtökohdat ja tehtävä 3 2. Henkilöstöstrategian arvot 4 3. Henkilöstövisio 2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia

Tuloksellisuuserä 1.9.2010. Akavan Erityisalojen linjauksia Tuloksellisuuserä 1.9.2010 Akavan Erityisalojen linjauksia Linjauksia Järjestelyerän käytöstä sovitaan paikallisesti järjestöjen edustajien ja työnantajan kesken Työnantajan tarjottava tuloksellisuushankkeita

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.

Palvelutoimisto. Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä. itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10. Palvelutoimisto Prosessit ja ihmiset rokkaamaan yhdessä itsmf TOP10 @Kalastajatorppa 3.-4.10.2013 Hanna Nyéki-Niemi ja Mika Lindström 3.10.2013 Keitä olemme? Mika Lindström Hanna Nyéki-Niemi Ei anneta

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Suorituksen johtaminen

Suorituksen johtaminen Suorituksen johtaminen Vaasan yliopisto Kevät 2010 Juhani Kauhanen juhani.kauhanen@hse.fi 3/28/2010 Juhani Kauhanen 1 Suorituksen johtaminen Esityksen tavoitteet: - määritellä asiantuntijuus - kuvata esimieheltä

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA?

MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? MITEN TUEMME JATKUVAA KEHITTÄMISTÄ INTEGROIDUSSA PALVELUTUOTANNOSSA? Peurunka2 seminaari 15.4.2015 Työryhmä 7 koordinaattori Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 15.4.2015 MITEN TUEMME JATKUVAA

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Miten hyödynnän tietoa johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä? Ermo Haavisto johtajaylilääkäri Johtamisen keskeiset osa-alueet toiminnan suunnittelu ja voimavarojen varaaminen voimavarojen kohdentaminen

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija

Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Hyvän mielen viikko 2014 pienin teoin paljon hyvää Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, henkilöstöasiantuntija Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri

Lisätiedot

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere 3.11.2011 Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia Tampere 3..20 Ennakkotehtävä ) Montako taloa kunnassa on ja monessako näissä on tehty itsearviointi? 2) Montako taloa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja

Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja Alkukartoitushaastattelujen alustavia havaintoja 12.11.2009 Tero Haahtela Olavi Kallio Pekka Malinen Pentti Siitonen TKK BIT 1 Teknisen sektorin roolin kokeminen Teknistä sektoria ei koeta miellettävän

Lisätiedot

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta?

Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Voiko strategian onnistumista mitata? Miten mittaaminen tukee strategian toimeenpanoa? Mitä mittarit kertovat strategian onnistumisesta? Antti Lönnqvist TTY www.tut.fi/pmteam MITTARITIIMI Aineettoman pääoman

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto

Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen. Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Palvelutuotannon tuottavuuden mittaaminen ja kehittäminen Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto Performance Management Research Group Suorituskyvyn johtamisen tutkimusryhmä Ryhmän tutkimukset

Lisätiedot