ARVIOINTISABLUUNAN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTISABLUUNAN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 Hammaspeikko-projektin II-vaihe ARVIOINTISABLUUNAN KEHITTÄMINEN Ulla Annala & Mirva Hyypiä

2 1 1. Projektin tausta ja tavoitteet Hammaspeikko-projektin ensimmäisessä vaiheessa haettiin vastauksia kysymyksiin, miksi osa yläkoululaisista jättää tulematta hammaslääkäriin tai suuhygienistille, ja miten nuorten suun terveydenhuollon palvelukokonaisuutta voidaan kehittää sekä nuorten että henkilöstön näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa esiinnousseita teemoja työstettiin projektin toisessa vaiheessa kahdessa eri työpajassa. Viestinnän työpajassa uudistettiin yläkoululaisille suunnattu kutsukokonaisuus suun terveydenhuollon työntekijöiden ja nuorten vuoropuhelua hyödyntäen. Vuorovaikutuksen työpajassa keskityttiin sekä sanallisen että sanattoman viestinnän kehittämiseen ja erityisesti nuoren potilaan kohtaamiseen päivittäisessä hoitolatyössä. Hammaspeikko-projektilla ja suun terveydenhuollon organisaation toiminnalla on yhteinen päämäärä vähentää nuorten poisjäämisiä ja siten pienentää suun terveydenhuollon kustannuksia, joita perumattomat poisjäännit aiheuttavat. Päämäärän saavuttaminen on sidoksissa lukemattomiin eri taustatekijöihin, joista joihinkin projektin toimenpiteet kohdentuvat. Tässä vaiheessa tavoitteena oli edistää suun terveydenhuollon imagomuutosta erityisesti parantamalla vuorovaikutusta ja kohtaamista sekä uudistamalla viestintää. Koska organisaation visio ja projektin tavoitteet ovat linjassa keskenään, on mahdollista hyödyntää samoja arviointikriteereitä ja mittareita molempien arviointivälineenä. 2. Arviointisabluuna Työpajojen ohessa projektissa luotiin pohja Arviointisabluunalle, jonka tavoitteena on sekä kuvata projektin toimintaprosessin vaikutuksia että jäädä suun terveydenhuollon organisaation käyttöön jatkuvan kehittämisen apuvälineeksi. Arviointisabluuna perustuu suun terveydenhuollossa projektin aikana tehtyihin havaintoihin sekä LUT Lahti School of Innovationin ja muiden aihepiiriä tutkineiden aiempiin tutkimustuloksiin. Kehitystyön pohjana on hyödynnetty tasapainotettua mittaristoa, Balanced Scorecardia (Kaplan & Norton 1992), joka on käytössä suun terveydenhuollon johdolla jo nykyisin. Alun perin yritysten tarpeisiin luotua BSC-viitekehystä onkin nykyään hyödynnetty varsin laajalti myös terveydenhuollossa ja monissa muissa julkisen sektorin organisaatioissa (ks. esim. Lumijärvi & Ratilainen 2004, Moullin 2009, Radnor & Lovell 2003, Rantanen et al. 2007). Arviointisabluuna on muodostettu kuvassa 1 esitetyn mukaisesti viidestä eri näkökulmasta, joista kaikki vaikuttavat jossain määrin toinen toisiinsa, mutta henkilöstö voidaan nähdä keskeisimpänä linkkinä eri osa-alueiden välillä.

3 2 Kuva 1. Arviointisabluunan näkökulmat. Henkilöstö on kiistatta tärkein resurssi suun terveydenhuollon palvelujen tuotannossa. Vaikka myös nuorten näkemyksiä hyödynnettiin esimerkiksi kutsukokonaisuuden kehittämisessä, kohdistuivat projektin toimenpiteet pääasiassa henkilöstöön. Myös Arviointisabluunassa henkilöstön roolia halutaan korostaa organisaation keskeisenä voimavarana eikä ainoastaan suurimpana kustannustekijänä. Ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi on tärkeää kartoittaa mahdolliset koulutus- ja kehittymistarpeet käymällä kehityskeskusteluja säännöllisin väliajoin, mutta myös henkilöstövoimavarojen henkisestä hyvinvoinnista on syytä huolehtia, sillä sen voidaan olettaa heijastuvan suoraan asiakastyytyväisyyteen. Motivaation ja sitoutumisen ylläpitämisen tärkeys painottuu erityisesti henkilöstön ollessa kokenutta ja hyvin koulutettua. Samalla osaaminen tulee nähdä laaja-alaisesti, ei ainoastaan ammatillisena substanssiosaamisena, vaan myös sitä tukevina kykyinä, esimerkiksi vuorovaikutustaitoina, joita projektin tässä vaiheessa kehitettiin. Myös kehityskeskustelukäytäntöjä voitaisiin uudistaa ottamalla säännölliseen käyttöön eräänlaiset työparin keskinäiset, strukturoidut kehityskeskustelut esimerkiksi kuukausittain, jotka tukisivat kerran vuodessa pidettäviä kehityskeskusteluja esimiehen kanssa. Tätä tulisi myös jalostaa siten, että se mahdollistaisi kollegoiden väliset keskustelut myös niiden työntekijöiden kesken, jotka toimivat ammatissaan pääsääntöisesti yksin. Asiakas on toiminnan keskipiste ja syy projektin toimenpiteisiin. Nuorelle asiakkaalle kohdennetun viestinnän avulla pyritään kannustamaan nuorta saapumaan hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolle ja muistutetaan samalla suunhoidon tärkeydestä. Inhimillisen, välittämisestä kertovan ja nuorta puhuttelevan viestinnän sekä onnistuneen

4 3 vuorovaikutuksen keinoin olisi paitsi saatava asiakas tulemaan paikalle kutsuttaessa uudestaan, myös onnistuttava motivoimaan hänet hampaiden itsehoitoon. Asiakaspalautetta keräämällä saadaan nykyisin käsitys asiakastyytyväisyydestä ja mahdollisista kehittämistoiveista, mutta myös vuorovaikutustilanteen aikana tulisi kiinnittää huomiota asiakkaan mahdollisiin kehitysehdotuksiin ja kirjata ne systemaattisesti ylös. Prosessit ja rakenteet luovat puitteet palvelutuotannolle. Suun terveydenhuollossa kehitteillä olevan prosessikuvauksen valmistuttua voidaan tämänhetkistä paremmin tarkastella palveluprosessin kriittisiä kohtia, joissa onnistuminen on keskeistä, ja löytää siten mittareita toimintaprosessien sujuvuuden seurantaan. Henkilöstön ammattitaidon ja osaamisen ylläpito eivät riitä jatkuvaan innovatiivisuuteen, vaan siihen tarvitaan työyhteisö, jossa erilaisia osaamisia voidaan yhdistää ja jossa ihmiset jaksavat olla luovia ja innostuneita kehittämään työtään (Otala & Ahonen 2005). On siis tärkeää pystyä luomaan olosuhteet, joissa ihmiset voivat keskustella luottamuksellisesti asioista ja tehdä yhteistyötä, jotta myös kokemukseen perustuva hiljainen tieto saadaan käyttöön yhteiseksi hyödyksi. Talous on tyypillisesti seuratuin osa-alue organisaatioissa. Vaikka julkisissa organisaatioissa tärkeimpänä tavoitteena ei ole mahdollisimman suuren voiton tavoittelu, vaan vaikuttavien palvelujen tuottaminen asiakkaille (ks. esim. Lumijärvi & Ratilainen 2004), on talouden tasapaino organisaation toimintakyvyn edellytys. Keskeisimmät mittarit tämän osa-alueen arviointiin ja seurantaan ovat usein varsin helposti määriteltävissä organisaation toimesta. Kustannussäästöjen ohella seurannan kohdistaminen asiakkaan kokemaan lisäarvoon palvelukokonaisuutta kehitettäessä voisi kuitenkin tuoda uutta näkökulmaa myös talousmittareihin. Uudistumiskyky on keskeinen tekijä organisaation jatkuvan kehittymisen taustalla. Henkilöstönäkökulman tavoin se linkittyy kiinteästi muihin osa-alueisiin tai sen voidaan katsoa jopa sulautuvan niihin. Uudistumiskyky kattaa esimerkiksi organisaation kyvyn sekä hyödyntää asiakaslähtöisiä kehittämisehdotuksia että ottaa käyttöön henkilöstön ideoita. Uudistumiskykyisen organisaation kautta myös pidetään yllä henkilöstön motivaatiota jatkuvaan kehittämiseen ja kehittymiseen. Kehitysmahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet ja hyvät työtoverit ovat tekijöitä, jotka motivoivat ihmistä kehittämään työtään (Otala & Ahonen 2005).

5 4 Taulukko 1. Alustavia mittariehdotuksia. Näkökulma Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri/mittari Henkilöstö Osaaminen Kehityskeskustelut, koulutukset, koulutuspäivät Työhyvinvointi ja motivaatio Työ-/asiakastyytyväisyys, sairauspoissaolot, vaihtuvuus Kehittämisinnokkuus Henkilöstölähtöiset innovaatiot ja aloitteet Asiakas Kohdennettu viestintä Asiakastyytyväisyys, perumattomat poisjäännit, itsehoitomotivaatio Onnistunut vuorovaikutus Asiakastyytyväisyys, perumattomat poisjäännit, itsehoitomotivaatio Palaute ja kehittämisehdotukset Asiakaslähtöiset innovaatiot Prosessit ja rakenteet Talous Sujuvat toimintaprosessit Kannustava toimintakulttuuri Yhteistoiminta ja mahdollistava toimintatapa Talouden tasapaino Ideoista palkitseminen, tulospalkkaus Koulutukset, palaverikäytännöt, sisäinen liikkuvuus Taulukkoon 1 on koottu joitakin alustavia mittariehdotuksia edellä esitellyille Arviointisabluunan osa-alueille. On kuitenkin syytä huomioida, että tietyt mittarit saattavat olla yhteydessä useampiin eri taustatekijöihin. Esimerkiksi perumattomien poisjääntien vähentyminen voi olla seurausta monista eri syistä, ja tähän mittariin pyritään vaikuttamaan muun muassa viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin. Samoin jo nykyisin seurattavien hampaiden kuntoon liittyvien indeksien kehitys on monen tekijän yhteisvaikutuksen tulos. 3. Johtopäätökset ja suositukset Henkilöstön on useissa yhteyksissä (ks. esim. Ukko et al. 2007) havaittu kokevan arvioinnin ja mittaamisen negatiivisina kontrolloinnin ja tarkkailun välineinä, eivätkä suun terveydenhuollon työntekijöiden näkemykset näytä haastattelujen perusteella tekevän tässä suhteessa suurta poikkeusta. Taustalla on epätietoisuus mittaamisen ja arvioinnin tarkoituksesta sekä arviointikriteereistä. Keskusteluissa henkilöstön kanssa esille nousi myös työssä keskeisen aineettoman pääoman (ks. esim. Kujansivu et al. 2007) mittaamisen ja arvioinnin ongelmallisuus.

6 5 Taulukossa 1 esitettiin joitakin alustavia mittariehdotuksia Arviointisabluunan osa-alueille. Osin Arviointisabluunan elementit ovat samoja kuin suun terveydenhuollon johdon nykyisessä mittaristossa, joten ne ovat integroitavissa toisiinsa. Myös IMSProcess-ohjelman tuottama informaatio voi jatkossa tukea arvioinnin kehittämistä. Jotta Arviointisabluuna kuitenkin todella hyödyttäisi organisaatiota ja sen jatkuvaa kehittymistä, on kehitystyötä jatkettava työn todellisten asiantuntijoiden toimesta. Henkilöstön sitouttaminen on keskeisen tärkeää arviointia kehitettäessä. Tämän vuoksi kehitystyötä jatkamaan olisi suositeltavaa perustaa arviointiryhmä, jossa arviointivälineen kehittämiseen sitoutuu johdon lisäksi työntekijöiden edustajia. Ryhmän tehtävänä olisi arviointivälineen toimivuuden varmistaminen ja säännöllinen päivittäminen, sillä organisaation kehittyessä saattaa ilmetä uusia arviointitarpeita ja vastaavasti jotkin mittareista voivat samanaikaisesti muuttua tarpeettomiksi. Ryhmä olisi myös vastuussa arviointitulosten kohdennetusta levittämisestä organisaatioon, jotta kullekin tarkoituksenmukainen informaatio olisi helposti omaksuttavissa ja hyödynnettävissä käytännön työn kehittämisessä. Vertailukelpoisen tiedon tuottaminen eri yksiköistä auttaisi kartoittamaan samanaikaisesti sekä kehittämisen tarpeet että kiittämisen aiheet. Arviointituloksia voitaisiin mahdollisuuksien mukaan käyttää siten myös palkitsemisen perusteena. Projektin onnistumisesta kerättiin palautetta osallistujilta, mutta palautekyselyyn vastasi vain yhdeksän henkilöä eli noin 39 prosenttia reflektiopäivään osallistuneista. Pääosa liitteeseen 1 kootusta palautteesta oli positiivista, mutta osin esitettiin kriittisiäkin näkemyksiä projektin vaikutuksista käytännön työhön. Projektin todettiin kuitenkin herättäneen ajatuksia ja tuoneen nuoren huomion keskipisteeksi. Työn ollessa pääosin yksilö- tai parityötä, jossa kollegoita tapaa epäsäännöllisesti, huomattiin projektin myötä myös yhteistoiminnan järjestämisen tärkeys. Tätä voidaan pitää tärkeänä sekä työilmapiirin kehittämisen että hiljaisen tiedon jakamisen takia. Toiminnan kehittäminen suun terveydenhuollossa edellyttää pitkäjänteisyyttä. Myös Hammaspeikko-projektin toimenpiteiden vaikutusten voidaan olettaa näkyvän välillisesti vasta pitkän ajanjakson kuluessa vähentyneinä hoidosta poisjäänteinä ja siten säästyneinä kustannuksina. Kokonaisuutena tarkasteltuna kyse on kuitenkin laajan terveyskasvatuksellisen muutoksen tarpeesta, mutta projektin toivotaan tässä vaiheessa onnistuneen lisäämään henkilöstön kehittämismotivaatiota päämäärän saavuttamiseksi. Arviointisabluunan tavoitteena on myös edesauttaa motivoimaan henkilöstöä jatkuvaan kehittämiseen ja tasalaatuisen palvelun tuottamiseen koko organisaatiossa ja erityisesti eri toimipisteiden välillä, tuomalla esiin oleellisen sekä oman työn kannalta parhaiten hyödynnettävissä olevan tiedon laajasta kokonaisvaltaisesta tiedonkeruumäärästä. Johtamisella on tärkeä rooli myös arvioinnissa sekä yleensä mittaamisessa. Arvioinnin kehittäminen vaatii sitoutumista kaikilla organisaatiotasoilla. Arvioitavien kohteiden määrittely yhdessä työntekijöiden kanssa vähentää mahdollisuutta virheelliseen tiedonjakoon tai informaation väärään tulkintaan. Näin ollen saadaan aikaan arvioimista ja mittauspisteitä, jotka hyödyntävät kaikkia osa-puolia eivätkä käännä arvioimista itseään vastaan.

7 Arvioinnista viestiminen ja saatujen tuloksien hyödyntäminen käytäntöön tulisi saada tehtyä siten, että se hiottaisiin päivittäisen arjen kulkuun osaksi kokonaisuutta eikä pidettäisi erillisenä, jopa työntekijöitä pelottavana toimintona. Arviointiin ja mittaamiseen yhdistetty tuottavuus-sana käsitetään harmittavan usein liittyvän pelkästään raha- tai työmäärään (ks. Pekkola et al. 2008), vaikka todellisuudessa siihen liitetään paljon pehmeitäkin arvoja, jotka ovat oleellisia työn ja työssä jaksamisen kannalta. Hammaspeikko-projektin II-vaiheessa on juuri paneuduttu edistyksellisesti näihin hyvin tärkeisiin pehmeämpiin arviointiosaalueisiin; vuorovaikutukseen ja viestintään. 6

8 7 Lähteet Kaplan, R.S. & Norton, D.P. (1992). The balanced scorecard measures that drive performance, Harvard Business Review, January-February, s Kujansivu, P., Lönnqvist, A., Jääskeläinen, A. & Sillanpää, V. (2007). Liiketoiminnan aineettomat menestystekijät Mittaa, kehitä ja johda, Helsinki, Talentum. 204 s. Lumijärvi, I. & Ratilainen, K. (2004). Miten mitata henkilöstöä strategisena voimavarana? Tutkimus Tampereen kaupungin strategisen henkilöstömittariston kehittämistyöstä, Tampereen yliopisto. 225 s. Moullin, M. (2009). Public Sector Scorecard, Nursing Management, Vol. 16, No. 5, s Otala, L. & Ahonen, G. (2005). Työhyvinvointi tuloksentekijänä, Helsinki, WSOYpro. 282 s. Pekkola, S., Linna, P., Melkas, H., Rantanen, H., Ukko, J. & Annala, U. (2008). Päijät-Hämeen tuottavuusohjelma: tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden asialla, Päijät-Hämeen liitto A173* s. Radnor, Z. & Lovell, B. (2003). Defining, justifying and implementing the Balanced Scorecard in the National Health Service, International Journal of Medical Marketing, Vol. 3, No. 3, s Rantanen, H., Kulmala, H.I., Lönnqvist, A. & Kujansivu, P. (2007). Performance measurement systems in the Finnish public sector, International Journal of Public Sector Management, Vol. 20, No. 5, s Ukko, J., Karhu, J., Pekkola, S., Rantanen, H. & Tenhunen, J. (2007). Suorituskyky nousuun! Hyödynnä henkilöstösi osaaminen, Helsinki, Työministeriö, Tykes-raportti s.

9 8 Päijät-Häme käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan huippualueeksi Kirjoittajat kiittävät Euroopan Aluekehitysrahastoa ja Päijät-Hämeen liittoa

10 LIITE 1 Hammaspeikko II-vaihe PALAUTEKYSELY 1. Työtehtävä 1 Ajanvaraus 3 Hammashoitaja 3 Hammaslääkäri 2 Suuhygienisti Muu 2. Ikä 3. Kuinka monta vuotta olet työskennellyt nykyisessä tehtävässä? Alle 30 2 Alle Yli 55 5 Yli Kyllä EOS Ei a) Projekti on ollut mielestäni onnistunut 8 1 b) Projekti on tuonut uusia näkökulmia ja ideoita työhöni c) Projekti on ollut mielestäni hyödyllinen d) Projekti on muuttanut toimintatapojani e) Olen kyennyt hyödyntämään projektin aikana syntyneitä ideoita käytännön työssäni Mikä projektissa oli mielestäsi onnistunutta/epäonnistunutta? Projektissa onnistuneinta oli mielestäni uuden kutsukortin/kirjeen laatiminen nuorelle. Mainiot vetäjät tuoneet iloa normaaliin työhömme. Ehkä liian pitkä projekti. Vetäjien innostunut asenne on tartuttanut meidät tavan puurtajatkin kokeilemaan kykyjämme. Status- ja muut mielikuvaharjoitukset erittäin hyviä avasivat silmät kirjaimellisesti. Ikuinen inho ryhmätöitä ja esiintymistä vastaan, ehkä hieman lientynyt. Hyvä, että on saatu koululaisia ajattelemaan hammashoitoa. Vuorovaikutteiset, teatterimaailmasta otetut konstit. Uusi tapa ja keino oppia uutta. Rento tunnelma! Hyödyllinen päämäärä, kannustetaan nuoria. Saitte hienosti meidän jähmeän työporukan liikkeelle. Uusi kutsumalli nuorille! Positiiviset vetäjät. Ei ollut tietoa mitä tullaan tekemään projektissa sinä päivänä. 6. Miten koet kehittyneesi projektin aikana? Heittäytymiskyky on kasvanut. Ajattelen enemmän. Nuori on tullut työhömme mukaan! Nuorten huomioiminen lisääntynyt. Ajatusten tasolla. Saanut uutta näkökantaa asioihin ja alkanut miettiä omia toimintatapoja uudelleen. Tulee tehtyä lisää itsetutkiskelua. Ajattelee, miten lapset, nuoret näkevät asian. 7. Mitä hyötyjä projektista on ollut käytännön työhösi? (Uusia ideoita, näkökulmia, toimintamalleja) En tiedä onko ollut käytännön hyötyä, ehkä se, että ottaa nuoren paremmin vastaan ja yrittää saada kontaktin. Aina on hyötyä kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia. Hammashoitokäynti nuorelle tulisi olla ainutkertainen miellyttävä kokemus ja sen muistijälki voisi olla muuta kuin WC-käynti. Harjoitus, jossa näyteltiin henkilöä, joka ei kuuntele ystäväänsä, vaan kertoo vain omia juttujaan sai miettimään omaa toimintaansa. Varsinkin vuorovaikutusharjoitukset koin hyödyllisiksi ajatellen potilaan (iästä huolimatta) kohtaamista. Projektissa kyllä puhutaan kauniisti eri toiminnoista mutta käytännössä puurtaminen (kiire) jatkuu entiseen malliin. Olen yrittänyt huomioida potilasta ja kohdata häntä yksilönä.

11 Nuorten kohtaaminen helpottunut/tullut rennommaksi. Uudet kutsumallit vaikuttavat hyviltä. Kestää paremmin hyökkääjiä, kertoo potilaille mitä tehdään ennalta (keväällä, hammaspeikko 1) 8. Miten ideat ovat syntyneet projektin aikana? (Mistä aineksista, kokemuksista, havainnoista) Kokemuksista ja havainnoista omassa työssä. Koetuista tilanteista. Yhdessä miettien ja kokeillen! Olen huono ideoimaan Ex tempore! Hankalat tai muuten mieleen jääneet kohtaamiset työssä. Koululaisten antamista vihjeistä. Ryhmätöistä, toisten kommenteista, näytelmistä. Yhdessä pohdiskellen ryhmätöissä. 9. Mitkä tekijät ovat motivoineet sinua kehittämään ideoita ja toimintamalleja projektin aikana? Ryhmätyöskentely, pienessä ryhmässä uskaltaa paremmin tuoda ajatuksiaan esille. Nuorten (ja lasten) pelko. Toivoisin 1) luottamuksen, 2) vuorovaikutuksen ja 3) avoimuuden tulevan näkymään toimintatavoissamme.? Hyvät vetäjät!!! Innostavat projektin vetäjät. Oppilaiden kommentit ja työt. Näytelmät. Porukkahenki, rento yhteistyö työkavereiden kanssa. 10. Miten oleellista oli kuulla asiakkaan ääni kehittämistyössä? Mitä uutta se mahdollisesti antoi kehittämistyölle? Antoi toisen osapuolen näkökulman työhön. Antoi ajattelemista kuulla myös se toinen puoli asiasta. Nuoren digikansalaisen kohtaaminen on haaste digimuukalaiselle, toisaalta kyllä se rajapinta löytyy jos halua on ja kyllä sitäkin löytyy! Hyvä juttu. Asiakas on toinen osapuoli hoitotyössä. Häntä yritämme auttaa. Erittäin tärkeä. Voisi itsekin miettiä keinoja uusia, mitenkä voisi kuulla asiakkaan toiveita. Ilman nuorten omaa ääntä projekti olisi ollut liian pinnallinen ja toispuoleinen. 11. Miten toivoisit projektin vaikuttavan käytännön työhösi tämän vaiheen jälkeen? Toivoisin, että olisi joku toimintamalli, mitä voisi käyttää, nimenomaan, että hoitoloilla olisi yhtenäinen käytäntö kohdata nuori. Toivoisin että muistaisin jatkuvasti ja jokaisen nuoren kohdalla ajatella hetken ainutkertaisuutta. Ja varsinkin sen ensikäynnin merkitystä. Toivoisin nuoren kohtaavan minut aitona ymmärtävänä ihmisenä ja päinvastoin. Nuoren huomioiminen työssä lis. Toivon todella, että nuorten poisjäännit loppuisivat. Jos on estynyt tulemaan vastaanotolle aika PITÄÄ peruuttaa. Että huomioisi jatkossakin potilasta uusin keinoin, eikä luisuisi vanhoihin kaavoihin. Toivon, että muistan jatkossakin huomioida ja kuunnella nuorta asiakasta. 12. Minkä kouluarvosanan (4-10) antaisit projektille? 7½, 9, 8, 8, 8, 8+, 9, 8 LIITE 1

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN

ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN ASIAKASKOKEMUKSEN MITTAAMINEN Linnoitustie 4 Violin-talo 5 krs., FI-02600 Espoo www.triplewin.fi will invest into customer experience leadership Miten rakennetaan asiakaskokemuksen johtamiseen toimiva

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto Tutkijatohtori Aki Jääskeläinen Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi 27.9.2011 Esityksen sisältö Tuottavuustyö ja siihen liittyvät haasteet Case Helsingin kaupunki: mittaristohankkeessa

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet ja tuottavuus

Kehittämishankkeet ja tuottavuus Kuntakehto-hankkeen loppuseminaari, Kuntatalo 18.4.2013 prof. Ismo Lumijärvi Kehittämishankkeet ja tuottavuus Miksi tutkia tuottavuutta? Kunnissa on tuottavuusohjelmia ja yleistä tarvetta suunnata hankkeita

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto

Strategia Siun sote hallitus Siun soten valtuusto Strategia 2017-2018 Siun sote hallitus 22.11.2016 Siun soten valtuusto 8.12.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Taustaa Suomi on satavuotisen historiansa aikana kehittynyt

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina

Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina Yksilötason ennakointi ja työnantajat mahdollistajina Työryhmä 32: Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa, työn tulevaisuuden rakentaja 1 2 Tulevaisuuden työ edellyttää ja mahdollistaa uudenlaista

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi

Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteisen viestintäratkaisun toiminnallisen käyttöönoton tuki Askel - konsultointi Valtion yhteinen viestintäratkaisu Viestintäratkaisu vastaa hallinnon tuottavuus, vaikuttavuus ja asiakeskeisyys

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa

Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Hoitotyön opiskelijan osaamisperustainen oppiminen ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa Työelämäyhteistyöpäivä 6.9.2012 Arja Oikarinen 1 Luennon sisältö: Ammattitaitoa edistävä harjoittelu Mitä on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla

Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Euro ajatuksistasi: luovuutta vuorovaikutuksen avulla Maija Vähämäki tutkijatohtori, KTT Turun kauppakorkeakoulu Lappeenranta-seminaari: RATKAISU LÖYTYY AINA 14.-15.8.2014 maija.vahamaki@utu.fi 1 Mitä

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot