LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.

Transkriptio

1 LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät esittää lausuntonaan otsikossa mainitusta asiasta seuraavaa: 1. Sosiaaliasiamiestoiminta saamelaisten kotiseutualueella Sosiaaliasiamiehen tehtävät on määritelty laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ( /812). Sosiaaliasiamies toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi muun muassa tiedottamalla asiakkaan oikeuksista, neuvomalla asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa sekä avustamalla häntä muistutuksen tekemisessä kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaan oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvityksen kunnanhallitukselle. Saamelaisten kotiseutualueella toimii kaksi sosiaaliasiamiestä. Enontekiön kunta tuottaa sosiaaliasiamiespalveluja kunnan omana palveluna. Sosiaaliasiamiehenä toimii kirjanpitäjä oman työnsä ohessa. Enontekiöllä yhteydenotot ovat olleet vuosittain vähäisiä ja koskeneet lähinnä toimeentulotukiasioita. Sosiaaliasiamiehen tekemät selvitykset ovat olleet lähinnä muutaman rivin mittaisia ilmoituksia yhteydenottojen määrästä ja käytetystä ajasta. Sosiaaliasiamiestoiminnasta on kunnassa tiedotettu ikäihmisille tarkoitetussa palveluoppaassa. Kunnan kotisivuilla sosiaaliasiamiehen toiminnasta ei ole mainintaa. Enontekiön kunnassa on asukkaita ( ) 1994 henkilöä 1, joista on saamelaisia noin 20 %. Saamen kielilaki velvoittaa Enontekiön kuntaa toiminnassaan toteuttamaan ja edistämään saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi kunta saa Saamelaiskäräjien kautta erillismäärärahaa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelujen järjestämisessä on ollut ongelmia Enontekiön kunnassa. Vähemmistövaltuutettu kehottaa lausunnossaan ( ) Enontekiön kuntaa järjestämään saamenkielisiä ja saamelaisen kulttuurin huomioivia palveluita laissa edellytetyllä tavalla. Pohjois-Lapin seutukuntaan kuuluvat Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Alueen asukasluku on , joista saamelaisia on noin 18 %. 2 Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymässä toimii sosiaalityöntekijän koulutuksen omaava kolmen kunnan yhteinen päätoiminen talousneuvojasosiaaliasiamies. Myös Pohjois-Lapin alueella yhteydenotot sosiaaliasiamieheen ovat olleet vähäisiä ja koskeneet lähinnä toimeentulotukiasioita, vanhustenhuoltoa, omaishoitoa ja lastensuojelua. 1 Enontekiön kunnan internetsivu 2 Inarin kunnassa saamelaisia on 30 % väestöstä, Sodankylän kunnassa 3 % väestöstä ja Utsjoen kunnassa 60 % väestöstä. Saarikoskentie 4 Tel (0) FI Inari-Anár Fax (0) etunimi.sukunimi@samediggi.fi

2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (5) Tilastollisen selvityksen sosiaaliasiamies antaa Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymälle. Sosiaaliasiamiestoiminnasta on kunnissa tiedotettu ikäihmisille tarkoitetuissa palveluoppaissa. Vähäiset yhteydenotot sosiaaliasiamieheen eivät tarkoita sitä ettei sosiaalihuollossa olisi ongelmia tai että sosiaaliasiamiespalveluihin ei olisi tarvetta. Asiakkaan oikeusturvan toteutumisen kannalta sosiaaliasiamiehen ammattitaidolla ja laajalla tiedottamisella on oleellinen merkitys. Nykyisellään sosiaaliasiamiesten resurssit eivät saamelaisalueella riitä laajaan tiedottamiseen eikä kiinnittämään huomiota siihen miten kunta on suunnannut määrärahoja, järjestänyt sosiaalipalveluja tai kiinnittänyt huomiota palvelujen laadukkuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Sosiaaliasiamiestoiminnan vaikuttavuus on ollut saamelaisalueella heikko. Toiminnalla ei ole vielä pystytty nostamaan sosiaalisia ongelmia näkyviksi. 2. Sosiaaliasiamiehen palvelujen tasavertainen saatavuus ja laadun varmistaminen Kunta- ja palvelurakenneuudistus vaikuttaa kuntien sosiaalihuollon palvelujen organisointiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) mukaisia järjestelyjä toteutettaessa, kunnan on otettava huomioon saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan (1.3 6 kohta). Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä sosiaaliasiamiestoiminta tulee turvata tasavertaisesti kaikkialla Suomessa. Sosiaaliasiamiehen toiminta-aluetta määriteltäessä tulee ottaa huomioon saamelaisalueen pitkät etäisyydet ja erityisolosuhteet. Pääministeri Matti Vanhasen II:n hallituksen hallitusohjelman mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuriitsehallinnon pohjalta (s.14). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus ja varmistaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset (s.39). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamenkielellä (s. 17). Saamelaisalueella ei ole tarjolla saamenkielistä sosiaaliasiamiespalvelua. Saamen kielilain (1086/2003) tarkoituksena on turvata perustuslaissa säädetty saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilain (1 luku 4 1 momentti) mukaan saamelaisella on oikeus omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan, käyttää saamen kieltä. Saamelaiskäräjät on esittänyt ( ) saamelaisalueen kunnille, että saamelaisten asioita hoitavalta sosiaaliasiamieheltä tulisi edellyttää riittävää saamelaiskulttuurin ja saamelaisten elinolosuhteiden tuntemusta sekä saamen kielen taitoa. Sosiaaliasiamiehen osaaminen koostuu asiakaslain edellyttämien tehtävien ammattitaitovaatimuksien lisäksi myös paikallisten olojen ja toimintakulttuurin tuntemuksesta. Sosiaaliasiamiehen tehtävien hoitaminen saamelaisten kotiseutualueella edellyttää erityistä tiedollista ja taidollista perehtyneisyyttä. Hänen tulisi olla perehtynyt sosiaalilainsäädännön, sosiaalihuollon asiakkaan oikeusaseman ja sosiaalihuollon vastuu- ja oikeusturvakysymysten lisäksi myös saamelaisten oikeuksiin ja perustuslailliseen asemaan sekä saamelaisten kieleen, kulttuuriin ja elinolosuhteisiin. Laaja toimintakenttä edellyttäisi jatkuvaa täydennyskoulutusta.

3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (5) 3. Saamelaiskäräjien esitykset Saamelaiskäräjät esittää sosiaaliasiamiestoiminnan kehittämiseksi seuraavaa: 1. Sosiaaliasiamiestoiminnan turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella sosiaaliasiamiespalvelulle ei aseteta väestöpohjavaatimusta. Saamenkielinen sosiaaliasiamiestoiminta turvataan erikseen saamelaisten kotiseutualueella. 2. Saamenkielisen sosiaaliasiamiestoiminnan saatavuus turvataan valtion rahoituksella. 3. Saamelaisten kotiseutualueella työskentelevän sosiaaliasiamiehen osaamisen kehittämisessä tulee huomioida riittävän saamenkieltä ja kulttuuria koskevan koulutuksen järjestäminen. Saamen kielen ja kulttuurin koulutusta tulee antaa kaikille sosiaaliasiamiehille riippumatta heidän hallinnollisesta sijoittumisestaan. 4. Sosiaaliasiamiestoiminnan tiedottamis- ja vaikuttamistyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota ja edelleen kehittää toiminnan vaikuttavuuden varmistamiseksi. Puheenjohtaja Pekka Aikio Sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala

4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (5) Liite 1 Lyhyesti saamelaisista ja heidän perustuslaillisesta asemastaan Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Alkuperäisansalla on historiallinen, nykyaikaan jatkunut erityinen suhde tietyn alueen maahan ja luonnonvaroihin omaleimaisen kulttuurimuotonsa ja elämäntapansa perustana. Alkuperäiskansa on myös säilyttänyt omia perinteisiä instituutioitaan, esimerkkinä kolttasaamelaisten kyläkokous. Alkuperäiskansaoikeudet ovat suuressa määrin yhteisöllisiä oikeuksia, kun taas vähemmistöoikeudet ovat tavallisesti muotoiltu yksilön oikeuksiksi. Alkuperäiskansalle erityisesti kuuluva oikeus on itsemääräämisoikeus. Saamelaiset ovat Suomessa ainoa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 tarkoittama alkuperäiskansa (Saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2003 valtioneuvostolle). Saamelaisia on Suomessa Saamelaiskäräjien keräämien tuoreimpien tietojen (2003) mukaan vajaa henkeä, joista noin 46 % asuu nk. saamelaisten kotiseutualueella Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa (ks. L saamelaiskäräjistä 974/95, 4 ). Loput asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (n ) ja ulkomailla (noin 590). Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Lisäksi perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL ). Itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Perustuslain säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä säädetään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtionhallinnolle. Itsehallinto on tarkoitettu dynaamiseksi siten, että saamelaiset voivat itse kehittää sitä kansanvaltaisesti valitun Saamelaiskäräjien kautta. Saamelaisten itsehallintolainsäädännöllä asetetun Saamelaiskäräjien keskeisimpänä tehtävänä onkin suunnitella ja toteuttaa saamelaisten itsehallintoa. Itsehallintoa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä kyseisellä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin käräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaiskäräjät päättää lisäksi siitä annetun lain 8 :n mukaan saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta osana itsehallinnon toimeenpanemista.

5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (5) Saamelaisten itsehallintosäännös luo valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Itsehallintoa koskevien säännösten tultua hyväksytyiksi tämä itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat siten merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta (HE 248/1994 vp s. 21). Saamelaisten aseman heikennyksiä koskien eduskunnan perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut ILO:n alkuperäiskansasopimukseen 169 viitaten, että hallituksen esitystä, joka ei ota huomioon saamelaisten perustuslain turvaa nauttivaa kalastusoikeutta, ei voida säätää laiksi edes perustuslainsäätämisjärjestyksessä (PeVL 30/1993 vp). Hyväksyessään ensimmäisen kerran hallituksen esitykseen sisältyneet lakiehdotukset saamelaisten itsehallintoa koskevien säännösten ottamisesta Suomen Hallitusmuotoon ja muun lainsäädännön eduskunta edellytti sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten vastauksessaan hallitukselle hallituksen selvittävän, miten voitaisiin saamelaiskäräjien yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia edelleen kehittää ja turvata saamelaiskäräjille riittävät voimavarat tehtäviensä hoitamiseksi (EV HE 248/1994 vp). Mainittujen perustuslain ja sen nojalla annetun saamelaiskäräjälain säännösten perimmäisenä tarkoituksena on turvata saamen kansalle oikeus elää ja kehittyä omista kulttuurimuotonsa mukaisista lähtökohdistaan sulautumatta pääväestöön. Käytännössä tämä edellyttää suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden ja lainsäädännön muuttamista siten, että ne luovat saamelaisille riittävät edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa yhteiskuntaelämäänsä.