LAUSUNTO 1 (9) Dnro:486/D.a.2/07. Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL Valtioneuvosto
|
|
- Pirjo Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO 1 (9) Dnro:486/D.a.2/07 Opetusministeriö Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto PL Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMAKSI Saamelaiskäräjät haluaa aluksi kiinnittää huomioita siihen, että lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaluonnoksessa saamelaisia koskevia asioita käsitellään maahanmuuttajien ja vähemmistöjen asioiden yhteydessä. Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Saamelaiskäräjät esittää opetusministeriölle, että kehittämisohjelmaan laaditaan erillinen osio saamelaislasten ja nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi seuraavat näkökohdat huomioiden: 1. Yleistä Saamelaisia on Suomessa Saamelaiskäräjien keräämien tuoreimpien tietojen (2003) mukaan vajaa henkeä, joista noin 46 % asuu nk. saamelaisten kotiseutualueella Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Sodankylän kunnan pohjoisosassa (ks. L saamelaiskäräjistä 974/95, 4 ). Loput asuvat kotiseutualueen ulkopuolella muualla Suomessa (n ) ja ulkomailla (noin 590). Alle kymmenenvuotiaista lapsista 70 % asui saamelaisalueen ulkopuolella ja yli 75-vuotiaista yli 90 % saamelaisalueella. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Pohjoissaame on saamen kieliryhmistä suurin ja sen puhujia Suomessa arvioidaan olevan enintään 3000 henkilöä. Inarin- ja koltansaamen kieliä puhuu kumpaistakin arvioilta noin 300 henkilöä. Monet saamelaiset ovat valtakielten paineessa menettäneet äidinkielensä, joten nykyään kielten elvytys ja säilyttäminen ovat saamelaisalueen valtioiden tärkeimpiä tehtäviä. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet on kansainvälisen luokituksen mukaan (Unesco Red Book) luokiteltu uhanalaisiksi kieliksi, inarin- ja koltansaamen erittäin uhanalaisiksi kieliksi. Saamen kielen ja kulttuurin säilymisen edellytyksenä on perinteisen tietämyksen ja taitojen säilyminen aktiivisessa käytössä. Kielen ja perinteisen tietämyksen luonnollinen siirtyminen sukupolvelta toiselle on saamelaisessa yhteisössä vähentynyt ja vaikeutunut huolestuttavalla tavalla. Tähän vaikuttavat monet syyt: lasten siirtyminen suomalaiseen koulujärjestelmään, koulutiedon arvostaminen kirjoittamattoman tiedon edelle, nuorison poismuutto saamelaisalueelta, jolloin suullisen tiedon luontevat siirtymismahdollisuudet katoavat. Perinteisten elinkeinojen harjoittamisen vaikeutuminen vaikuttaa saamelaisnuorten ammatinvalintaan. Perinteisten elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksien heikkenemisellä on suoraan vaikutusta saamelaisen yhteisön hyvinvointiin. Kilpailuyhteiskunnan kovat arvot, tehokkuuden ja taloudellisuuden vaatimukset antavat huonon lähtökohdan alkuperäiskansan kulttuurin ja siihen kuuluvien elinkeinojen sekä saamen kielten Saarikoskentie 4 Tel (0) FIN Inari Fax (0)
2 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 2 (9) säilymiselle ja kehittymiselle. Erilaisten arvojen, taitojen ja resurssien sekoittuminen saamelaiskulttuuriin ja perinteisiin luo toisenlaisen ympäristön, jossa kasvattaa lapsia ja elää elämään. Tämä johtaa lopulta saamelaisten syrjäytymiseen kulttuuristaan ja yhteisöstään, kun taas vahva luottamus omiin kulttuuriarvoihin suojaisi kroonisilta sosiaalisilta ongelmilta. 2. Saamelaislasten ja nuorten oikeus omaan kieleen Vähemmistöasemassa oleville kysymys oikeudesta omaan kieleen on samalla kysymys oikeudesta omaan identiteettiin ja oikeudesta oman kulttuurin ehdoin tapahtuvaan kehitykseen. Saamelaisten kielelliset oikeudet liittyvät koko kansanryhmän ja kulttuurin tulevaisuuteen, omaehtoiseen kehittymiseen ja oikeuteen säilyä omana erityislaatuisena ryhmänä muiden kansojen ja kulttuurien joukossa. Saamelaislapset ja -nuoret elävät keskellä kielenvaihdosta, eivätkä mahdollisuudet saamen kielen ylläpitämiseen ja kehittämiseen yllä suomen kielen oppimisen tasolle. Äidinkielen oppiminen on perusta kaikelle oppimiselle ja siten myös kulttuurin kaikinpuoliselle kehittymiselle. Kielenvaihdosten seurauksena on olemassa lapsia, joiden vahvin kieli on maan pääkieli, mutta joilla on kuitenkin vahva saamelainen identiteetti ja elävä yhteys sukunsa perinteiseen kieleen. Saamenkielinen varhaiskasvatus ja saamenkielinen perusopetus ovat merkittävimpiä saamelaisen kansanryhmän tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Ennen kouluikää tapahtuva kielen ja kulttuurin oppiminen on tärkeää lapsen identiteetin muodostumiselle, sosiaalistumiselle sekä emotionaaliselle ja älylliselle kehitykselle. Saamenkielinen varhaiskasvatus on perusta saamenkieliselle opetukselle. Tästä syystä kulttuurin ja kielen säilyttämisen ja uusiutumisen kannalta on tärkeätä turvata kielen oppiminen jo varhaislapsuudesta lähtien. Saamenkielisten päivähoitopalvelujen järjestämisessä on ollut ongelmia. Saamenkielinen päivähoito toteutetaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa edelleen sisällöllisesti suomalaisen kulttuurin perustalta, jolloin saamelaisperheet eivät saa riittävää tukea oman alkuperäiskielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Saamelaisalueen kunnissa kunta- ja palvelurakenneuudistus uhkaa heikentää saamelaislasten kielellisiä oikeuksia entisestään. Erillisten saamenkielisten päivähoitoryhmien säilymisen edellytyksenä kunnat pitävät täysimääräisen valtion rahoituksen saamista. Saamenkielisen lapsen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu ainoastaan omassa erillisessä saamenkielisessä ryhmässä. Saamelaislasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus oppia ja kehittää omaa äidinkieltään kaikkialla Suomessa tulee varmistaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä. Saamenkielisten päivähoitoryhmien säilyttäminen omina ryhminään saamelaisten kotiseutualueella sekä saamenkielisen päivähoidon järjestämiseksi muualla Suomessa tarvitaan riittävää resurssointia ja päivähoitolain muutosta. Saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi lasten päivähoidosta annettuun lakiin tulisi sisällyttää seuraavat periaatteet: Saamenkielisen päivähoidon kehittämiseksi palvelujen järjestäjille myönnetään täysimääräistä valtionavustusta Saamelaiskäräjien kautta. Valtionavustuksen myöntäminen ei tule ole sidottu lapsiryhmän kokoon. Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen taito voi olla hyvinkin eri tasolla. Kun tässä yhteydessä otetaan lisäksi huomioon se, että päteviä saamenkielisiä lastentarhanopettajia tai alan koulutuksen saaneita saamenkielisiä henkilöitä ei juuri ole saatavissa, voi tilanne johtaa päivähoidossa jopa saamenkielisen lapsen saamen kielen vaihtumiseen suomen kieleksi. Tilanteessa tarvittaisiin lisäpanostusta saamen kielen tukemiseksi päivähoitopaikkoihin sekä panostusta saamenkielisen ammattitaitoisen henkilökunnan saamiseksi.
3 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 3 (9) Saamen kielien uhanalaisuus ja etenevä kielenvaihdos lisäävät tarvetta myös kielen elvyttämistoimien kehittämiseksi alle kouluikäisille lapsille. Kielipesätoiminta ja siinä hyödynnetty kielikylpymenetelmä on toiminut perustana inarinsaamenkielisen päivähoidon järjestämiselle saamelaisalueella. Tarvetta kielipesätyyppiselle toiminnalle on jokaisessa saamelaisalueen kunnassa. Ongelmana on ollut pysyvän rahoitusjärjestelmän puuttuminen. Mahdollisuuksia kielikylpyihin tulisi lisätä saamelaisalueen lisäksi myös muualla Suomessa. Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilanne on huolestuttava, koska voimassa olevat opetuslakien säännökset ja rahoitusperiaatteet eivät turvaa asuinpaikasta riippumatonta oikeutta oman alkuperäiskielen oppimiseen. Nykyisessä tilanteessa vähintään puolet perusopetusikäisista saamelaislapsista ja -nuorista eivät saa minkäänlaista oman kielen opetusta. Tilanteen parantamiseksi tulisi selvittää saamelaisopetuksen koulutuspoliittista asemaa, opetus-, opettaja-, opetussuunnitelma- ja resurssitilannetta sekä laatia opetusta varten pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma. Lisäksi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tulisi valmistella ja liittää erityinen saamen kielen elvytysohjelma. Opettajapulan helpottamiseksi tulisi käynnistää saamenkielisten opettajien poikkeuskoulutus. Lisäksi Norjan hyväpalkkaiset opettajan toimet erillisine lisäetuineen houkuttelevat enemmän. Tästä syystä opettajien palkkausta tulisi parantaa. Saamen kielen säilyminen ja kehittäminen edellyttää yhdenvertaisuuteen perustuvia positiivisia eritystoimia. Saamelaislapsille nämä merkitsisivät esimerkiksi säännöllisiä saamenkielisiä TVlähetyksiä, saamenkielisiä lastenlehtiä, saamenkielistä virkistys- ja harrastustoimintaa, saamenkielisen lastenkirjallisuuden merkittävää tukemista, saamenkielisen lastenmusiikin ja saamenkielisten tietokonepelien tukemista sekä saamelaisvarhaiskasvatuspalveluiden tukitoimia. 3. Saamelaislasten ja nuorten oikeus omaan kulttuuriin Saamelaisille kulttuurin ydinarvoja ovat saamen kieli, perinteiset elinkeinot, kiinteä sukuyhteys, luontosuhde ja saamelainen vaatetus. Perustuslain mukaan saamelaiseen kulttuuriin kuuluvat myös perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, kalastus ja metsästys. Kulttuuria ovat myös saamelainen elämäntapa, joka vuosisatojen ajan on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Saamelaisten perinteinen kulttuuri perustuu oman alueen ja sen luonnon tuoton monipuoliseen ja kestävään käyttöön saamelaisväestön perustarpeiden tyydyttämiseksi. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa kulttuuri tulee ymmärtää laajassa merkityksessä. Saamelaislasten ja nuorten yhteyttä alkuperäiskieleen ja kultuuriin ovat selkeästi aina vahvistaneet erilaiset hankkeet 1. Tällä hetkellä saamelaisalueella toimii saamelainen lastenkulttuurikeskus, joka on osa Lapin lastenkulttuuriverkostoa. Toiminnan tavoitteena on mm. lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan, antaa mahdollisuus omaksua alkuperäiskulttuurinsa perinnetietoja ja taitoja, vahvistaa ja ohjata lapsia ja nuoria erilaisten taide-elämysten arvostamiseen. Toiminnan sisältöalueina ovat käsityöt, perinteiset elinkeinot, musiikki, taide ja perinnetieto. Lastenkulttuurikeskus tarjoaa kouluille sisältöalueisiin liittyviä työpajoja ja kulttuurikursseja. Alle kouluikäisille lapsille suunnattuja teemapäiviä ja työpajoja järjestetään saamenkielisissä päivähoitopaikoissa. Tällä hetkellä opetusministeriön kautta tuleva avustus riittää ainoastaan vähäiseen toimintaan. Yhden toiminnanohjaajan työpanos ja vähäinen toimintabudjetti eivät riitä vastaamaan saamelaislasten ja nuorten tarpeisiin. Saamelaisalueen laajuus, kolmen eri saamen kielen huomioiminen, sisältöalueiden vaativuus ja laaja lastenkulttuuriverkostoyhteistyö huomioiden saamelainen lastenkulttuurikeskus tarvitsee lisäresursseja. 1 Saamelainen kieli- ja kulttuurisiida hanke v
4 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 4 (9) Konkreettiset kokemukset kulttuurin eri osa-alueilla vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta omassa saamelaisyhteisössä. Ikäihmisten ja nuorten luontevia oppimistilanteita tulee järjestää enemmän ja pyrkiä siihen että kokeneen ikäihmisen tieto-taitoa kunnioitetaan ja hyödynnetään opetus- ja nuorisotyössä. Kulttuurin tuntemuksen vahvistamiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi paikalliskulttuuriin liittyvät työpajat tulisi liittää osaksi saamelaisalueen koulujen opetussuunnitelmia. Saamelaiskäräjät järjestää vuosittain yhteistyössä saamelaisalueen kuntien ja paikallisten saamelaisjärjestöjen kanssa saamelaisnuorten taidetapahtuman. Taidetapahtumaan kutsutaan kaikki saamen kielen tai saamenkielisessä opetuksessa olevat lapset ja nuoret. Osallistuminen koulujen ulkopuolelta on myös mahdollista. Tapahtuma on nostanut esille monia uusia taitajia ja osallistuminen siihen on aina ollut runsasta. Tapahtuman turvaamiseksi tarvitaan pysyvä erillinen korvamerkitty määräraha. 4. Saamelaisperheiden tukeminen Saamelaiskulttuurin taloudellisena perustana ovat vanhastaan jo olleet perinteiset elinkeinot. Saamelaisten luontaiselinkeinojen ansiotulon mataluus, heikko oikeusturva ja tulojen ennustamattomuus lisäävät turvattomuutta saamelaisperheissä. Luontaiselinkeinoista toimeentulonsa saaville perheille tulee turvata tasavertaiset mahdollisuudet valtaväestön kanssa hyvinvointiin, perusoikeuksiin ja elämän perusedellytysten hankkimiseen oman kulttuurinsa, elämäntapansa ja arvojensa lähtökohdista ja saamelaisten omilla ehdoilla. Varhainen puuttuminen syrjäytymisvaarassa olevien lasten tilanteeseen on suuri haaste. Tämä vaatii yhteiskunnallisen ajattelutavan muuttamista siten, että välitön auttaminen ja ongelmiin puuttuminen koetaan kulttuurisesti ja eettisesti välttämättömäksi. On otettava laajasti käyttöön toimintatapa, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta lapsista ja nuorista. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevälle ammattihenkilöstölle ja koulutoimelle on kehitettävä varhaisen puuttumisen työkaluja sekä järjestettävä puheeksi ottamisen koulutusta. Puheeksi ottamisen koulutuksessa tulee huomioida paikalliset arvot ja kulttuuri. Lapsiperheiden on vaikea löytää suomalaisesta palvelujärjestelmästä tukea arkielämän ongelmiin. Kulttuurisidonnaisia auttamiskeinoja ja tukitoimia tulisi kehittää saamelaisista lähtökohdista. Merkittävää vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on myös pienituloisuudella. Työttömyys, matalat tulot mm. alkutuotantoelinkeinoissa, peruseläkkeissä ja työmarkkinatuessa, pitävät yllä matalaa toimeentulon tasoa ja lisäävät syrjäytymistä. Syrjäytymiskehityksen katkaisemiseksi tulisi parantaa eri tahojen verkostoitumista ja asiaan paneutumista. Saamelaisperheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: - Perinteisistä elinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden toimeentuloedellytysten ja sosiaaliturvan parantaminen. - Vanhemmuutta tukevien ennaltaehkäisevien psykososiaalisten palvelujen kehittäminen (mm. perhetyö, perhekeskukset, lapsiperheiden kotipalvelut). - Saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen monipuolistaminen saamelaisperheiden kasvatustyötä ja vanhemmuutta tukevaksi (mm. avoin saamelainen päiväkoti). - Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien saamelaislasten saamenkielisten palvelujen ja tukitoimien turvaaminen (erityislastentarhanopettajat, puheterapeutit, psykologit).
5 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 5 (9) - Kulttuurisidonnaisen päihdetyön resursointi. - Työttömyyteen liittyvän syrjäytymisen ehkäisy. Monet saamelaisperheet tarvitsevat tukea myös integroituakseen takaisin omaan kieli- ja kulttuuritaustaansa, koska saamen kieltä ja kulttuuria tukeva verkosto on heikko tai se puuttuu kokonaan. Monen sukupolven kattava perheyhteisö, laajat sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat saamelaisessa kulttuurissa olleet erityisen tärkeitä kielellisen ja etnisen identiteetin säilyttäjiä. Lasten kasvatuksesta huolehtivat vanhempien lisäksi myös isovanhemmat, sukulaiset, kummit ja ystävät. Yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten myötä lasten kasvatusvastuu on siirtynyt osittain kotoa yhteiskunnalle. Nykyisin saamelainen perhe on yhä useammin seka-avioliitto, jolloin kulttuuriperinne ei luonnollisesti siirry perheen sisällä. Myös avioerot ja kahdessa perheessä asuminen koskettaa saamelaislapsia ja nuoria. Avioerotilanteessa lapsen alkuperäiskielen ja kulttuurin tukeminen on erityisen tärkeää, jotta yhteys saamelaisyhteisöön, kieleen ja kulttuuriin säilyy. Tässä tilanteessa oleville perheille tulee erityisesti saamelaisalueella turvata kieli- ja kulttuuritaustan huomioiva kasvatus- ja perheneuvonta. 5. Saamelaisnuorten sosiaalinen vahvistaminen Saamelaisnuorten identiteettiä vahvistavat yhteiset tapaamiset muiden saamelaisnuorten kanssa. Saamelaisten kotiseutualueella nuorilta puuttuvat toiminnalliset tilat yhdessäololle. Pitkät välimatkat ja vaikeat matkustusolosuhteet luovat myös omat haasteensa yhteydenpidolle. Saamelaisnuorten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää saamelaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseksi. Yhteispohjoismaisten saamelaisnuorille suunnattujen tapahtumien järjestäminen on tähän tehokas keino. Säännölliseen yhteydenpitoon tulisi saamelaisnuoria varten kehittää yhteispohjoismaisia verkkokeskustelufoorumeita (mm. Same Net verkko). Verkkokeskustelu antaa nuorelle mahdollisuuden saamen kielen säilyttämiseen ja kehittämiseen sekä saamelaisen identiteetin vahvistamiseen. Saamelaisnuorilla ei ole tietoa eikä keinoja vaikuttaa nuorille tärkeisiin asioihin omassa yhteisössään. Kansalaisjärjestöillä on merkittävä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin luomisessa. Järjestöjen toimintaedellytyksiä parantamalla järjestöt voisivat paremmin huomioida nuorten tarpeet toiminnassaan. On tehokkaampaa pitää nuoriso aktiivisena omassa yhteisössään kuin yrittää korjata nuorten epäsosiaalista käyttäytymistä heidän aikuistuessaan. 6. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän torjuminen Saamelaiset ovat Suomessa yhdenvertaisuuslain kieltämän syrjinnän kohteena. Vähemmistövaltuutetun toimistun julkaisun mukaan saamelaisten syrjintä Suomessa on rakenteellista ja sen vähentämiseksi tulisi ennen kaikkea vaikuttaa saamelaisten kotiseutualueen hallintoon ja saamelaisten osallisuuteen päätöksenteossa 2. Vähemmistövaltuutettu on kiinnittänyt huomiota saamelaisten perusoikeuksien turvaamiseen lausunnossaan hallitusohjelmaan liittyen. Vähemmistövaltuutettu toteaa saamelaisten vaikeimpien ongelmien liittyvän maankäyttöön saamelaisalueella sekä tosiasiallisiin mahdollisuuksiin ylläpitää 2 Riikka Tella: Etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan kehittäminen. Vähemmistövaltuutetun julkaisusarja 1. Vähemmistövaltuutettu. Helsinki 2005 s.42.
6 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 6 (9) valtakunnassa saamen kieltä ja kulttuuria. Saamelaisten kielelliset oikeudet eivät toteudu saamen kielilain edellyttämällä tavalla. Saamelaisalueella ilmenevät etniset jännitteet vaikuttavat ihmisten välisiin suhteisiin. Lehdistön ylläpitämä kielteinen kuva saamelaisten maakäyttöön ja poronhoitoon liittyen lisäävät saamelaisvastaisuutta paikallisesti. Tämä heijastuu myös kielteisesti lasten ja nuorten elämään. Ymmärrystä ja kulttuurin tuntemusta voidaan lisätä tekemällä saamelaiskulttuuria enemmän tunnetuksi eri kouluasteilla kaikkialla Suomessa. Alkuperäiskansaan liittyvät kysymykset on otettava osaksi opettajien ja nuorisotyöntekijöiden koulutusta. 7. Saamelaisnuorten saaminen koulutukseen ja työelämään Saamelaisnuoret joutuvat kohtaamaan elämässään ja valinnoissaan merkittäviä ongelmia. Kieli- ja kulttuurikysymysten lisäksi työllistyminen suvun perinteisiin elinkeinoihin asettaa nuoren haasteen eteen. Perinteisistä elinkeinoista poronhoito muodostaa elämäntapana yhden tärkeimmistä saamelaiskulttuurin ilmenemismuodoista, joka on aluetaloudellisesti merkittävä työllistäjä ja tulonlähde. Poronhoitoon liittyy koko perheen ja suvun elämänpiiri kuten sosiaaliset suhteet, asuminen, kulkeminen, luontoympäristön tuntemus, perinteinen tietämys, luonnonkäyttö ja perinnekäsityöt. Nykyisten puutteellisten tukijärjestelmien ja valtion sääntelyn seurauksena nuorilla ei ole todellisia mahdollisuuksia aloittaa tai edes jatkaa poroelinkeinon harjoittajana. Nuoren on taloudellisesti mahdotonta investoida samanaikaisesti omaan asuntoon sekä kehittää elinkeinoa säädösten vaatimalla tavalla. Nuorten saamista mukaan porotalouteen ja porohoidon asemaa on syytä edistää nykyistä enemmän. Tätä varten olisi tarvetta tehdä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sekä käynnistää erilaisia projekteja ja kehittämistoimenpiteitä. Lapin tarjoamat koulutus- ja harrastusmahdollisuudet eivät motivoi saamelaisnuoria jäämään omaan maakuntaan. Opiskelun takia pois muuttaneet saamelaisnuoret syrjäytyvät alkuperäiskulttuuristaan helpommin kuin ne nuoret jotka asuvat kotiseutualueellaan. Usein nuoret eivät halua muuttaa takaisin sukunsa perinteiselle asuinalueelle koska kokevat yhteyden kulttuuriin ja yhteisöön katkenneen. Nuoria tulee tukee saamelaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Nuorten saaminen takaisin kotiseudulleen vaatii alueen elin- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamista. Parantamalla saamelaisalueella asuvien nuorten mahdollisuutta nykyistä laajempaan työssäoppimiseen sekä monipuolistamalla perustutkintojen suorittamismahdollisuuksia voidaan osaltaan helpottaa nuorten työmarkkinoille sijoittumista. Virtuaaliopetusmahdollisuuksia tulee hyödyntää saamelaisalueella laajasti. Saamenkielistä työpajatoimintaa ei ole saamelaisalueella saatavilla. Työpajatoiminnan laajentaminen saamelaisnuoriin tukisi merkittävästi myös saamen kielen säilymistä ja kehittymistä. Työpajatoiminta tulisi olla kaikille nuorille avointa toimintaa. 8. Terveyden edistäminen ja hyvinvointierojen kaventaminen Pohjoisen ihmisten hyvinvointia tarkasteltaessa on huomioitava alueen erityisolosuhteet. Terveyden edistämiseen vaikuttaa kriittisesti se miten terveys määritellään. Terveys tulisi määritellä henkiseksi, fyysiseksi ja sosiaaliseksi hyvinvoinniksi, jolloin kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat kriittisesti terveyteen. Terveyden edistämisessä on huomioitava, että jokainen yhteisö on ainutlaatuinen, ja eri väestöillä saattaa olla huomattavan erilaiset lähestymistavat ongelmien käsittelyyn. Yhteisön hyvinvointipalvelujen ollessa paikallisessa hallinnassa ja ohjauksessa niiden on havaittu parantavan ihmisten tyytyväisyyttä, ihmisten tietoisuutta terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä palvelujen tuottajien ja palvelujenkäyttäjien välistä suhdetta.
7 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 7 (9) Lisääntyvä, entistä varhaisemmin alkava nuorten päihteiden käyttö ja tupakointi ovat merkittäviä terveyttä uhkaavia asioita. Kouluterveydenhoitopalveluita ja oppilaan ohjausta tulee erityisesti saamelaisten kotiseutualueella vahvistaa. Lisäksi on erittäin tärkeää laajentaa nuorten päihde- ja huumeklinikkatoimintaa saamelaisalueelle, koska saamelaisalueella ei ole saatavilla päihdehuollon avopalveluita nuorille ja heidän perheilleen. Ennaltaehkäisevää päihdetyötä kehitettäessä on huomioitava saamelaisalueen erityisolosuhteet ja paikalliset arvot. Paikallisten arvojen sisällyttäminen terveyden, hyvinvoinnin ja itsetunnon edistämiseksi on monien alkuperäiskansojen näkemyksen mukaan kaikkien paranemisjärjestelmien perusta. On pystyttävä laajentamaan käsitystä siitä, mistä hyvinvointipalvelut muodostuvat ja mitkä ovat parhaat tavat avun tuottamiseksi monikulttuurisessa ympäristössä. Tällöin on mahdollista luoda uusia lähestymistapoja hyvinvoinnin ongelmien ratkaisemiseksi. Kulttuurisidonnaiset palvelut huomioivat yksilön kulttuurisen ympäristön, joka pohjautuu perheen, ystävien ja suvun muodostamaan perustaan. Jos yksilö tarvitsee apua, koko perustan katsotaan tarvitsevan apua. Nuoren terveyden edistämiseen tarvitaan koko kulttuurisen yhteisön tuki. 9. Lopuksi Pääministeri Matti Vanhasen II:n hallituksen hallitusohjelman mukaan turvataan saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslaissa säädetyn kulttuuriitsehallinnon pohjalta (s.14). Hallituksen tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon vakaa rahoitus ja palvelujen saatavuus ja varmistaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden toteutuminen ja valmistella tarvittavat lainsäädäntömuutokset (s.39). Palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä turvataan palvelujen saatavuus suomen, ruotsin ja saamenkielellä (s. 17). Puheenjohtaja Pekka Aikio Sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala
8 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 8 (9) Liite 1 Lyhyesti saamelaisista ja heidän perustuslaillisesta asemastaan Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jolla oma historia, kieli, kulttuuri, elämäntapa ja identiteetti. Alkuperäisansalla on historiallinen, nykyaikaan jatkunut erityinen suhde tietyn alueen maahan ja luonnonvaroihin omaleimaisen kulttuurimuotonsa ja elämäntapansa perustana. Alkuperäiskansa on myös säilyttänyt omia perinteisiä instituutioitaan, esimerkkinä kolttasaamelaisten kyläkokous. Alkuperäiskansaoikeudet ovat suuressa määrin yhteisöllisiä oikeuksia, kun taas vähemmistöoikeudet ovat tavallisesti muotoiltu yksilön oikeuksiksi. Alkuperäiskansalle erityisesti kuuluva oikeus on itsemääräämisoikeus. Saamelaiset ovat Suomessa ainoa Kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen n:o 169 tarkoittama alkuperäiskansa (Saamelaiskäräjien kertomus vuodelta 2003 valtioneuvostolle). Suomen perustuslain mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan (PL 17.3 ). Julkisen vallan velvollisuutena on perustuslain 22 :n mukaan turvata perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Saamelaisten perusoikeussäännös yhdessä 22 :n kanssa velvoittaa julkista valtaa tukemaan saamelaisen alkuperäiskansan oman kielen ja kulttuurin kehittämistä. Lisäksi perustuslaki turvaa saamelaisille heidän kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon sen mukaan kuin lailla säädetään (PL ). Itsehallinnon tavoitteena on luoda saamelaisille perustuslain turvaama hallinnollis-poliittinen asema, jonka avulla he voisivat aikaisempaa paremmin vaikuttaa ja osallistua heitä erityisesti koskevien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Perustuslain säännöksellä pyritään siihen, että tulevassa lainsäädännössä säädetään saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa toimielimet, toimivaltarajat ja tehtävät saamelaishallinnolle, kunnalliselle itsehallinnolle ja valtionhallinnolle. Itsehallinto on tarkoitettu dynaamiseksi siten, että saamelaiset voivat itse kehittää sitä kansanvaltaisesti valitun Saamelaiskäräjien kautta. Saamelaisten itsehallintolainsäädännöllä asetetun Saamelaiskäräjien keskeisimpänä tehtävänä onkin suunnitella ja toteuttaa saamelaisten itsehallintoa. Itsehallintoa koskevasta hallituksen esityksestä (HE 248/1995 vp ja 190/1995 vp) ilmenee, että Saamelaiskäräjille on tarkoitettu antaa saamen kieltä ja kulttuuria koskevissa asioissa kunnalliseen itsehallintoon rinnastettava asema. Lainsäätäjän tarkoituksena on ollut tehdä kyseisellä lailla mahdolliseksi se, että saamelaisten kielelliseen ja kulttuuriseen itsehallintoon kuuluvia asioita otetaan kuntien tai valtion hallintoa koskevaan lainsäädäntöön saamelaisalueella tai että näitä tehtäviä siirretään kuntien tai valtion hallinnosta erityiselle saamelaishallinnolle. Tässä tarkoituksessa saamelaiskäräjien toimivaltaa koskevan saamelaiskäräjälain (974/95) 5 sisältää säännöksen siitä, että Saamelaiskäräjät käyttää tehtäviinsä kuuluvissa asioissa päätösvaltaa siten kuin käräjälaissa tai muualla laissa säädetään. Saamelaiskäräjät päättää lisäksi siitä annetun lain 8 :n mukaan saamelaisten yhteiseen käyttöön osoitettujen varojen jaosta osana itsehallinnon toimeenpanemista. Saamelaisten itsehallintosäännös luo valtiolle velvollisuuden toimia lainsäädännössä saamelaisten itsehallinnon toteutumiseksi. Itsehallintoa koskevien säännösten tultua hyväksytyiksi tämä itsehallinto on tullut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten piiriin. Järjestelmän myöhemmät heikennykset voivat siten merkitä kansainvälisoikeudellista rikkomusta (HE 248/1994 vp s. 21). Saamelaisten aseman heikennyksiä koskien eduskunnan perustuslakivaliokunta on käytännössään katsonut ILO:n alkuperäiskansasopimukseen 169 viitaten, että hallituksen esitystä, joka ei ota
9 SAAMELAISKÄRÄJÄT LAUSUNTO 9 (9) huomioon saamelaisten perustuslain turvaa nauttivaa kalastusoikeutta, ei voida säätää laiksi edes perustuslainsäätämisjärjestyksessä (PeVL 30/1993 vp). Hyväksyessään ensimmäisen kerran hallituksen esitykseen sisältyneet lakiehdotukset saamelaisten itsehallintoa koskevien säännösten ottamisesta Suomen Hallitusmuotoon ja muun lainsäädännön eduskunta edellytti sivistysvaliokunnan lausuntoon viitaten vastauksessaan hallitukselle hallituksen selvittävän, miten voitaisiin saamelaiskäräjien yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia edelleen kehittää ja turvata saamelaiskäräjille riittävät voimavarat tehtäviensä hoitamiseksi (EV HE 248/1994 vp). Mainittujen perustuslain ja sen nojalla annetun saamelaiskäräjälain säännösten perimmäisenä tarkoituksena on turvata saamen kansalle oikeus elää ja kehittyä omista kulttuurimuotonsa mukaisista lähtökohdistaan sulautumatta pääväestöön. Käytännössä tämä edellyttää suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden ja lainsäädännön muuttamista siten, että ne luovat saamelaisille riittävät edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa yhteiskuntaelämäänsä.
LAUSUNTO 1 (5) Dnro:487/D.a.2/2007. Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL Valtioneuvosto. Viite: Lausuntopyyntö 27.9.
LAUSUNTO 1 (5) 31.10.2007 Dnro:487/D.a.2/2007 Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 27.9.2007 LAUSUNTO SOSIAALIASIAMIESTOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ Saamelaiskäräjät
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010
POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN SAAMELAISYKSIKÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Yhteyshenkilö Sari Guttorm Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Saamelaisyksikkö, Saamelaiskäräjät 040 7432 393
LisätiedotSAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA
LAUSUNTO 1 (19) 2.10.2008 Dnro 449/D.a.2/2008 Syrjintälautakunta PL 26 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 19.8.2008 SAAMELAISTEN LASTEN KIELELLISTEN JA KULTTUURISTEN OIKEUKSIEN TURVAAMINEN PÄIVÄHOIDOSSA
LisätiedotSaamelainen palveluohjausmalli. Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät
Saamelainen palveluohjausmalli Palveluneuvonnan ja -ohjauksen verkoston kokous 10.5.2017 Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaisten oikeudellinen asema Saamelaiset ovat EU:n ja Suomen ainoa oikeudellisesti
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005
SAAMELAISKÄRÄJIEN TALOUSARVIO VUODEKSI 2005 Hyväksytty saamelaiskäräjien kokouksessa 22.-23.2.2005 2 1. Saamelaiskäräjien toiminnan yleiset perusteet Saamelaiskäräjät on saamelaisvaltuuskunnan sijaan lailla
LisätiedotSÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT
1(6) SÀMEDIGGI 14.4.2004 Dnro 239/D.a.1 SÄMITIGGE SÄÄ MTEGG SAAMELAISKÄRÄJÄT SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2003 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 6-7.4.2004 hyväksynyt seuraavan kertomuksen toiminnastaan
LisätiedotHeidi Eriksen, Utsjoen terveyskeskus. Inari 25 2 2015
Saamenkieliset sosiaali ja terveyspalvelut Suomessa Heidi Eriksen, SANKS, BUP Karasjok, Utsjoen terveyskeskus Inari 25 2 2015 Historiaa 1993 Saamelaisvaltuuskunta puutteita omakielisissä ja kulttuurin
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008. Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN
ESITYS 1 (11) 18.12.2008 Dnro:544/D.a.2/2008 Sosiaali- ja terveysministeriö/ sosiaaliturvan uudistuskomitea SAAMELAISTEN SOSIAALITURVAN KEHITTÄMINEN SATA-komitean asettamispäätöksen mukaan sosiaaliturvauudistuksen
Lisätiedots Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6
kirjaamo@minedu.fi TALOUSARVIOSSA 2018 KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA 00023 Valtioneuvosto PL29 Opetus- ja kulttuuriministeriö
Lisätiedot3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa kunnan sijasta Lapin paliskunta:
1 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli: Nainen Mies 2. Valitse ikäryhmä johon kuulut: 18 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85 94 95 3. Nykyinen asuinkunta. Mikäli asut Lapin paliskunnan alueella, niin vastaa
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotLausunto 30.03.2012. Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169 ratifiointiedellytykset
Lausunto OKM/6/300/2011 30.03.2012 Oikeusministeriö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Viite OM 32/49/2011 Asia Itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan Kv. työjärjestön (ILO) yleissop. nro 169
LisätiedotSaamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia
Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa (ESR) 2008 2010 Riikka Sutinen Sari Guttorm Lydia Heikkilä Saamelaisnuorten hyvinvointi Tuloksia Nuorten Hyvinvoinnin Ankkurit Lapissa hankkeen tavoitteena oli peruskoulun
LisätiedotPUHE Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa
Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuusseminaari Inarissa SAAMELAISVÄESTÖN TULEVAISUUDEN PALVELUT SAAMELAISTEN KULTTUURI-ITSEHALLINNON JA PERUSOIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA 1. Alkusanat Suomen
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotYhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto , Dno. YVTltk 552/2018. Lausuntopyyntö , Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan lausunto 29.11.2018, Dno. YVTltk 552/2018 Lausuntopyyntö 17.9.2018, Saamelaiskäräjät, Dnro. 362/D.a.9/2018. Lausunnon pyytäjä kuvaa ongelmaa seuraavasti. Saamelaiskäräjät
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LUKIOLAIKSI JA LAIKSI YLIOPPILASTUTKINNON JÄRJESTÄMISESTÄ ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO sivu 1 (5) 09.03.2018 Dnro 147/D.a.2/2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi lukiouudistus@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntönne 24.01.2018/ OKM/41/010/2017 Viitteet aiempiin asiaa
LisätiedotMUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen
MUISTIO 1 (5) Kansallisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman kuulemistilaisuus 28.9.2016 / Kieliturvasihteeri Siiri Jomppanen Perus-ja ihmisoikeustoimintaohjelman 2017-2019 teemoiksi on valittu: Ihmisoikeuskasvatus-
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017
ESITYS Sivu 1/5 Dnro:310/D.a.2/2015 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2017 Saamelaiskäräjät
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020
ESITYS 1 (7) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA
LisätiedotAihe: Eduskuntavaalit 2015
Aihe: Eduskuntavaalit 2015 Arvoisa vastaanottaja, Saamelaiskäräjät lähestyy Teitä ja puoluettanne eduskuntavaalien teemojen merkeissä. Saamelaiskäräjien hallitus on kokouksessaan 17.2.2015 päättänyt lähestyä
LisätiedotSAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000
SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2000 Hyväksytty Saamelaiskäräjien kokouksessa 15.3.2001 1. YLEISTÄ Saamelaiskäräjälain (974/95) mukaisesti saamelaiskäräjät laatii vuosittain hallituksen kertomuksen
LisätiedotSAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävät- kehittämishanke Kristiina Magga 11.10.2017 Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017
LisätiedotSAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU
SAAMELAINEN PALVELUOHJAUSPOLKU Paljon tukea tarvitsevat- Paljon palveluita käyttävätkehittämishanke Kristiina Magga, Pauliina Näkkäläjärvi, Anne-Maria Näkkäläjärvi 6.4.2017 Inari, työpaja, Sajos Tästä
LisätiedotMitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?
Kysymyksiä: Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä? (KLVL ry) on tyytyväinen siihen, että lakiin ei ole sisällytetty kuulovammaan perustuvaa lääketieteellistä määrittelyä ja näin ollen
LisätiedotMuiden kieliryhmien kielelliset oikeudet
Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen
LisätiedotInarin päiväkoti, pohjoissaamenryhmä Urbi Saarikoskentie 4 b, 99870 Inari. Vuoden 2015 aikana lapsia oli hoidossa 17-21.
SELVITYS SAAMENKIELISEN VARHAISKASVATUKSEN TURVAAMISEKSI MYÖNNETYN AVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ 2015 Toteuttaja Vastuuhenkilön yhteystiedot Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaava taho Inarin kunta, Sivistysosasto,
LisätiedotKuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012
Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
LisätiedotUudistunut nuorisolaki
Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotÁrvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat.
PUHE PRESIDENTTIFOORUMISSA 1 (8) 21.5.2008 Árvvus adnon Dásseválddi Presideanta, buorre ságadoalli ja guldaleaddjit. Arvoisa Tasavallan Presidentti, hyvä puheenjohtaja, arvoisat läsnäolijat. Presidenttifoorumin
LisätiedotTavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,
SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan
Lisätiedot2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotSeurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista
Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Maria Kaisa Aula 28.1.2016 Kirkollisen johtamisen forum - Vantaa Seurakuntien (hallinnollinen) toimintaympäristö
LisätiedotThis document is downloaded from HELDA - The Digital Repository of University of Helsinki.
This document is downloaded from HELDA - The Digital Repository of University of Helsinki. Title Author(s) Asiantuntijalausunto perustuslakivaliokunnalle Hidén, Mikael; Tuori, Kaarlo; Ryynänen, Aimo; Pohjolainen,
LisätiedotSaamelainen perhepalveluiden asiakkaana:
Saamelainen perhepalveluiden asiakkaana: kulttuurinen konteksti ja hyvät käytännöt 3.10.2016 Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen Pia Ruotsala, Saamelaiskäräjät Saamelaiset; alkuperäiskansa neljän valtion
LisätiedotLAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI
LAUSUNTO 1 (5) 539/D.a.2 16.12.200815.1.2009 Dnro Opetusministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntönne 14.10.2008 LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖN SUUNNITELMASTA ETNISEN YHDENVERTAI- SUUDEN EDISTAMISEKSI
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotSaamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry
Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana
LisätiedotSUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA
1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp
Sote ja maakuntauudistus HE 15/2017 vp Sote järjestäminen sekä HE:n säätämisjärjestys ja suhde perustuslakiin Perustuslakivaliokunta 15.3.2017 Hallitusneuvos Päivi Salo, STM 1 15.3.2017 Sotejärjestämislain
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotKotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotKantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille
Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)
LisätiedotUudistustyön suunta IRMELI HALINEN
Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen
LisätiedotToiminnallisuus. Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen. SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke
Kokemus Tunne Toiminnallisuus Työntekijöiden osallistaminen saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman juurruttamisessa SaKaste Saamelaisten sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisrakenne hanke PaKaste
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotESITYS Sivu 1/10. Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö
ESITYS Sivu 1/10 Dnro:400 /D.a.2/2014 Sosiaali- ja terveysministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö ESITYS SAAMELAISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI VUONNA 2016 SEKÄ ESITYS
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
Lisätiedot1. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen nykytila
ESITYS 1 (8) 10.10.2008 Dnro:462/D.a.2/08 Oikeusministeri Tuija Brax Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi SAAMENKIELISTEN
LisätiedotOpinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma
Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotValtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019
HAKUTIEDOTE 1 (5) Valtion erityisavustus kaksikielisen opetuksen kehittämiseen ja lisäämiseen 2019 Avustuksen käyttötarkoitus Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten
LisätiedotSaamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen
Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön
LisätiedotAasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?
Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan? Paula Mattila, opetusneuvos (Anu Halvaria mukaillen) Opetushallitus Mitä tässä esityksessä: Miten tähän
LisätiedotVarhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle
Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotSaamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu
Saamelaisten aineeton kulttuuriperintö ja sen suojelu Tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Lapin yliopisto, alkuperäiskansojen tutkimus MIN ÁRBI - SAAMELAINEN ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ seminaari 5.10.2016
LisätiedotVIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM
VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana
LisätiedotLAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008. STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28
LAUSUNTO 1 (16) 3.11.2008 Dnro:484/D.a.2/2008 STM/Kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto Viite: Terveydenhuoltolakityöryhmän mietintö nro 2008:28 LAUSUNTO TERVEYDENHUOLTOLAKITYÖRYHMÄN MUISTIOSTA 1. JOHDANTO
LisätiedotEtäopetuksen mahdollisuudet saamen kielen säilyttäjänä - Saamelaisalueen etäopetuspäivät ja workshop 9.-10.9.2010 Inari
Etäopetuksen mahdollisuudet saamen kielen säilyttäjänä - Saamelaisalueen etäopetuspäivät ja workshop 9.-10.9.2010 Inari Ellen Pautamo diibmooahpaheaddji/tuntiopettaja, SAKK Säilyttää? kielten uhanalaisuus
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotSELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008
Dnro:380/D.a.5/2009 Sivu 1/10 Lapin lääninhallitus PL 8002 96101 Rovaniemi SELVITYS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TURVAAMISEKSI OSOITETUN VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ VUONNA 2008 Saamenkielisten
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotTaulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21
Liite 13 Taulukko-osuus Taulukko 1 Saamen kieli äidinkielenä saamelaisten kotiseutualueella 19 Taulukko 2 Saamen kielen hyvä kielitaito saamelaisten kotiseutualueella 21 Taulukko 3 Saamen kielen tyydyttävä
LisätiedotAvaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla
Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotLAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle
LAUSUNTO 1 (6) 25.10.2007 Dnro 485/D.a.4/2007 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle Viite: Lausuntopyyntönne 15.10.2007/ HE 62/2007 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2008/ opetusministeriön
LisätiedotAsia: LAUSUNTO VARHAISKASVATUSTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ
LAUSUNTO 1 (8) 23.5.2013 Dnro:325/D.a.2/14 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 15.4.2014. Varhaiskasvatusta
LisätiedotKielilaissa (423/2003) säädetään
Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on
LisätiedotESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI OSOITETTAVIKSI VALTIONAVUSTUKSIKSI VALTION TALOUSARVIOSSA 2020
SÅMEDIGGI SÅMITIGGE ESITYS 1(7) SÄÄMTE Ö SAAMELAISKÄRÄJÄT Opetus- ja kulttuuriministeriö PL29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo(minedu.fi ESITYS SAAMELAISTEN VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN TURVAAMISEKSI JA KEHITTÄMISEKSI
LisätiedotRomaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
Lisätiedot4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä
4.4 Kieleen ja kulttuuriin liittyviä erityiskysymyksiä Kaikkien lasten esiopetuksessa noudatetaan samoja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita.
LisätiedotRuokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen
Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET KULTTUURISET JA EETTISET OHJEET 1. YLEISTÄ Opetusalan työtä säätelevät
LisätiedotSODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN
SODANKYLÄN KUNTA SODANKYLÄN KUNNAN LAUSUNTO SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MUUTOSTA VALMISTELEVAN TOIMIKUNNAN KUULEMISTILAISUUTEEN Maan hallituksen esityksessä (HE 167/2014 vp), esitettiin saamelaiskäräjälain uudistamista
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotÄänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016
Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
Lisätiedot1. ERÄISTÄ AJANKOHTAISISTA HANKKEISTA JA TAPAHTUMISTA ILO:n alkuperäiskansasopimuksen nro 169 ratifiointiesteiden poistaminen
KERTOMUS 1 (5) 21.3.2013 Dnro 271/D.a.5./2013 SAAMELAISKÄRÄJIEN KERTOMUS VUODELTA 2012 Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 21.3.2012 hyväksynyt seuraavan saamelaiskäräjälain (974/95) 7 :n mukaisen kertomuksen
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotSote-uudistus ja perusoikeudet
Sote-uudistus ja perusoikeudet Sote-uudistuksen tärkeimmät kysymykset ja niiden eettinen ulottuvuus 29.11.2018 Eeva Nykänen, oikeustieteiden laitos, UEF eeva.nykanen@uef.fi Etiikasta ja perusoikeuksista
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2014
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
LisätiedotYHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU
Lausunto 1 (5) 12.9.2018 VVTDno-2018-734 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntönne 6.7.2018 (STM017:00/2018) Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja
LisätiedotSyrjintälautakunta asetti Enontekiön kunnalle syrjintäkiellon ja uhkasakon saamelaisten syrjintää koskevassa asiassa
Syrjintä, saamenkieli, etninen tausta, saamelaisten kotiseutualue, järjestämisvastuu, kunta, kuntayhtymä, päivähoito, terveyspalvelut, vanhustenpalvelut, perusopetus, todistustaakka, uhkasakko. SYRJINTÄLAUTAKUNTA
LisätiedotKauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden
Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön
LisätiedotArvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat!
PUHE 1 (5) 13.5.2008 Arvoisa vähemmistövaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja, hyvät läsnäolijat! Saamelaiskäräjien puolesta haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi keskustelemaan
LisätiedotKeskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen
Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue
LisätiedotSuuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?
Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
Lisätiedot