Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa. Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto

Transkriptio

1 Luonnostellaan ilmastonmuutoksen peruskartoitus kunnissa Stella Aaltonen Itämeren kaupunkien liitto

2 Peruskartoituksen osat Kasvihuonekaasutase Riski- ja haavoittuvuusanalyysi Systeeminäkökulma Hidastaminen Sopeutuminen Systeemin rakentaminen

3 Peruskartoituksen sisältö: Mahdollinen rakenne Aalborgin sitoumusten mukaan= 10 osa-aluetta ja 50 tavoitetoimintoa kestävällä kehitykselle. Kaupungin/kunnan organisaatiorakenteen mukainen = palvelut ja vastuualueet Suorat ja epäsuorat kestävän kehityksen näkökannat

4

5 Tukholman opit peruskartoituksesta Liian paljon konfliktissa olevia tavoitteita, epämääräisiä signaaleja Vähentää poliitikkojen ja päätöksen tekijöiden uskottavuutta, antaa tilaa tulkinnoille ja vaatii aikaa tullakseen ymmärretyksi Päätöksenteossa aukkoja Tärkeät asiat jäävät varjoon Vaikeus nähdä koko kuvaa Johtaa optimointiin hierarkian alatasoilla Vaikeat työkalut Painotus raporttien kirjoittamisessa, muutoksen kanssa työskentelyn sijaan Paljon erilaisia toimintatapoja Vaikea vertailla ja oppia hyvistä käytännöistä

6 Työkalut Analyysimetodeja: SWOT, PESTLE, tarveanalyysit, sidosryhmäanalyysit Mahdollisia huomioitavia hallintovälineitä ja järjestelmiä: EMAS, ISO14001, ISO 9000, SA 8000, Balanced Score card, hiilijalanjälkilaskurit, kestävän kehityksen indikaattorit, raportit, elinkaarimallit, hätäsuunnitelmat, riskiarvioinnit, osallistamiskanavat

7 Alueen määritys = koko toiminallinen kaupunkialue Kaikki ilmastonmuutoksen/kestävän kehityksen kannalta olennaiset osat otetaan huomioon: Vaikutukset kunnan vastuualueella (yrityspuolen ja asukkaiden osallistaminen) Lisäksi naapurikuntien ja kaupunkien toimenpiteet ja toimijat

8 Aalborgin sitoumukset AS 1 HALLINTO AS 2 JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ AS 3 YHTEISET LUONNONVARAT AS 4 VASTUULLINEN KULUTUS JA ELÄMÄNTAPAVALINNAT AS 5 SUUNNITTELU AS 6 PAREMPI LIIKKUVUUS, VÄHEMMÄN LIIKENNETTÄ AS 7 PAIKALLINEN TOIMINTA TERVEYDEN PUOLESTA AS 8 VAHVA JA KESTÄVÄ PAIKALLINEN TALOUS AS 9 SOSIAALINEN TASA-ARVO JA OIKEUDENMUKAISUUS AS 10 PAIKALLISESTA MAAILMANLAAJUISEEN Ilmastomuutos integroidun johtamisjärjestelmän käyttäminen läpinäkyvyys selkeä visio ja prioriteetit resurssien kohdentaminen metsien hoito kuivuus vähemmän liikennettä parempi ilmanlaatu veden säästäminen energian säästö metsien lisäys, hiilinieluja lisää kulutuksen vähentäminen energiatehokkuus kierrättäminen rakennusten energiatehokkuus kierrätysmateriaalien käyttö rakennusmääräykset julkinen liikenne, jalankulku, pyöräily työskentelytapojen muuttaminen kuumuuden aiheuttamat rasitukset, taudit juomavesi alueellinen paikallistuotanto hankintasäännöt ja käytännöt vihreät työpaikat tasa-arvoinen elinympäristö ilmastonmuutostiedon vapaa saatavuus osallistumismahdollisuudet käytäntöjen välittäminen muille

9 Keskeinen lainsäädäntö Suomen kuntalain 1. luku 1 sanoo muun muassa näin: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. The main EU environmental legislation affecting Member States cities: Air Quality Framework Directive Drinking Water Directive Urban Waster Water Treatment Directive Bathing Water Quality Directive Water Framework Directive Environmental Noise Directive Waste Framework Directive Integrated Pollution Prevention and Control (IPPC) Directive Seveso II Directive Habitats Directive Environmental Impact Assessment (EIA) Directive Strategic Environmental Assessment (SEA) Directive Environmental Information Directive. Jokaisessa paikallishallinnon yksikössä tulisi olla listattuna vaadittava lainsäädäntö ja miten se on pantu täytäntöön.

10 Riskit ja haavoittuvuus 1. Riskien tunnistaminen 2. Riskien suuruuden määrittäminen seuraukset ja todennäköisyys 3. Riskien merkittävyydestä päättäminen 4. Toimenpiteiden valinta ja toteuttaminen 5. Seuranta ja palaute

11 Osallistamisen periaatteet Kattavuus ja oikeudenmukaisuus Läpinäkyvyys, avoimuus, selkeys Sitoutuminen Omistajuus Saavutettavuus Vastuuvelvollinen Halu oppia, tuottavuus Vapaaehtoisuus Luotettavuus Mahdollistaminen Vastaanottavaisuus Principles of Involvement

12 Sidosryhmien mukaan ottaminen prosessiin on arvo sinänsä, muuta se ei oikeuta - Huonoa viestintää - Epätasapainoinen tilanne eri sidosryhmien välillä - Tulosten väärinkäyttö Sidosryhmien osallistuminen voi parantaa kaupungin hallintaa mikäli koko prosessi on mietitty loppuun asti.

13 Peruskartoituksen sisältö Mahdollisen rakenteen elementit: Suunnittelu Koko toiminallisen kaupunkialueen määritys Rakenteen valinta Metodien/työtapojen valinta peruskartoitusta varten Oikeiden ihmisten sitouttaminen, osallistaminen Nykytilanteen kartoitus Kaikkien olennaisten ilmastonmuuksen/kestävän kehityksen näkökulmien määrittely Lakivelvoitteiset vaatimukset Polittiiset tavoitteet ja sitoumukset Tiedonkeruu olennaisista suorista ja epäsuorista vaikutuksista Vastuualueet ja organisaatiorakenne Katsaus mukana oleviin yksiköihin, vastuutahoihin sekä sidosryhmiin Käytössä olevat järjestelmät ja työkalut Haavoittuvuus ja riskit Esilletulevat asiat ja trendit Nykytilanteen arviointi Toimenpide-ehdotukset Peruskartoituksen tulosten esittäminen

14 Ilmastonmuutoksen peruskartoitus Tärkeää on systemaattisuus ja peruskartoituksen laajentaminen pikku hiljaa. Alussa tiedontarve on suurempi kuin sen saatavuus. Esteenä ei saa olla, että ensimmäisen kierroksen jälkeen tietoa puuttuu. Olemassaolevan tiedon pohjalta ensimmäinen tavoitteenasetanta voidaan suorittaa. Tärkeää luoda vertailutietoa ja mittareita jatkoa varten. On tärkeää tehdä uudestaan paikallistilanteen arvio ja lisätä uutta tietoa jatkuvasti. Olennaisille asioille ja prioriteeteille voidaan tehdä erilliset selvityksen peruskartoituksen osana. esim. Energiaselvitys esim. Haavoittuvuusselvitys esim. Päästökartoitus

15 Peruskartoitus Tee Läpikotaista työtä Aseta selkeä aikataulu ja laajuus Osallista olennaiset ihmiset/ryhmät Työstä prioriteetteja Älä tee Liioittele Ole liian löysä tai tiukka Osallista tarkoituksenmukai-sesti Työskentele hankehistorioiden pohjalta