Metsäenergian hankinnan kestävyys

Transkriptio

1 Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari

2 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon asioiden tilasta, muutoksesta ja siihen vaikuttavista asioista "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. -G.H. Brundtland 1987

3 Mitä kestävyys oikeastaan on? Painopiste kestävyys-tarkasteluissa on ollut usein ekologisissa seikoissa, erityisesti hiilen sidonta ja hiilidioksidipäästöt keskeisellä sijalla Tarkastelut usein laadukkaita elinkaaritarkasteluita, mutta tuloksia on esitetty vain yhdestä näkökulmasta kerrallaan

4 Ajan, tilan ja paikan rajaukset Olennainen asia kestävyyden määrittelyssä on ymmärtää systeemin rajaus, eli missä rajoissa kestävyystarkastelut tehdään Esimerkiksi; metsäbiomassan energiakäytön hiilitase: tarkastellaanko korjuuketjujen päästöjä vai koko ekosysteemiä

5 Käytetyn fossiilisen polttoaineen energiasisällön suhde laitokselle toimitetun metsähakkeen energiasisältöön ja päästöt 4 % 10 MWh diesel /MWh hake 3 % 2 % 1 % 7,5 5 2,5 CO 2 kg/mwh 0 % kokopuu & tienvarsihaketus ranka & käyttöpaikkahaketus hakkuutähde & tienvarsihaketus kannot & terminaalimurskaus kannot & käyttöpaikkamurskaus 0

6 Metsäenergian hiilitase (Kuusi 80 v, hakkuutähde) g CO 2 /m 2 /a Päästöt korjuu + kuljetus 147 Päästöt karikkeesta Päästöt humuksesta Päästöt yht Kasvu Tase ennen polttoa Hakkuutähteen osuus taseesta 158 Poltossa vapautuu 54 Tase polton jälkeen Kilpeläinen 2009 metsäenergian päästö energiayksikköä kohti: 191,8 kg CO 2 /MWh (vrt. kivihiili 334 kg CO 2 /MWh ). Entä polton jälkeen?

7 Kestävyyskriteerit muuttuvat ja asettavat haasteita toiminnalle Esimerkkinä EU:n RES-direktiivin kestävyyskriteerit, jotka määrittelevät mitä raaka-aineresursseja voimme hyödyntää uusiutuvan energian tuotannossa Keskeneräinen prosessi, joka sisältää paljon kysymyksiä ja avoimia kohtia mm. siitä kuinka direktiiviä tulisi kansallisesti tulkita

8 Tuloksia kestävyyden arvioinnista Moniulotteinen kestävyyden arviointikehikko puuenergian tuotannolle Hanke toteutettiin Tekesin rahoituksella Suomen ympäristökeskuksen, Metlan ja Itä-Suomen yliopiston yhteishankkeena

9 Tutkimukselliset lähtökohdat Hankkeessa tutkittiin itäsuomalaisen, metsäbiomassaan perustuvan energiantuotannon kestävyyttä ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta 4 tuotantoketjua - Paikallinen kaukolämpölaitos - Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto (CHP) - Pelletin tuotanto - Biojalostamo

10 Tutkimukselliset lähtökohdat Elinkaariarviointi: metsäbiomassan käyttöön perustuvan energiantuotannon elinkaaren perusvaiheet ovat raaka-aineen korjuu, kuljetus ja energiantuotanto sekä tuotteiden jakelu asiakkaille ja niiden loppukäyttö + Monikriteeriarviointi: kestävyyden eri ulottuvuuksien ja niitä mittaavien indikaattoreiden muodostaman kokonaisuuden tarkastelu.

11 Hankkeen tulokset Indikaattorien ja niiden painokertoimien määrittely kunkin kestävyyden osa-alueen asiantuntijoiden avulla Tuloksena yhteensä 110 indikaattoria, joista 23 valittiin painokertoimensa perusteella tiedonkeruuvaiheeseen

12 Hankkeen tulokset

13 Hankkeen tulokset

14 Sidosryhmien näkemykset kestävyyden ulottuvuuksien merkityksestä itäsuomalaisessa metsäenergian tuotannossa: Johtopäätös; taloudellinen ja ekologinen kestävyys asetetaan etusijalle, mutta myös sosiaalisella ja kulttuurisella kestävyydellä on merkitystä alueellisessa päätöksenteossa

15 Tiedonkeruu Ei uutta elinkaariarviointiin perustuvaa vaikutusten arviointia, vaan paras saatavissa oleva tutkimuskirjallisuuteen perustuva tieto, asiantuntijahaastattelut, yrityshaastattelut sekä postikyselyt Vaikutusten arviointi suhteessa toiminnalliseen yksikköön Huomio myös saatavissa olevan tiedon luotettavuuteen

16 Hankkeen tulokset -kokonaiskestävyys

17 Hankkeen tulokset Herkkyystarkasteluiden avulla tutkittiin tulosten herkkyyttä sidosryhmien antamille painokertoimille kokonaiskestävyyden suhteen sekä erikseen eri kestävyyden osa-alueiden sisäisesti

18 Hankkeen tulokset Ekologinen painotus 0,450 0,400 0,350 0,300 0,029 0,033 0,034 0,036 0,024 0,029 Kulttuuriset Sosiaaliset Taloudelliset Ekologiset 0,250 0,200 0,036 0,150 0,100 0,277 0,043 0,037 0,320 0,050 0,103 0,000 LÄMPÖ CHP PELLETTI

19 Hankkeen tulokset Taloudellinen painotus 0,400 0,350 0,300 0,029 0,036 0,033 0,043 0,036 Kulttuuriset Sosiaaliset Taloudelliset 0,250 0,024 Ekologiset 0,200 0,150 0,100 0,239 0,262 0,200 0,050 0,000 0,040 0,046 0,015 LÄMPÖ CHP PELLETTI

20 Hankkeen tulokset Sosiaalinen painotus 0,450 0,400 0,350 0,300 0,029 0,036 Kulttuuriset Sosiaaliset Taloudelliset Ekologiset 0,250 0,036 0,200 0,231 0,300 0,150 0,169 0,100 0,050 0,000 0,034 0,029 0,040 0,037 0,015 0,046 LÄMPÖ CHP PELLETTI

21 Hankkeen tulokset Kulttuurinen painotus 0,400 0,350 0,300 0,250 0,200 0,150 0,201 0,250 0,249 Kulttuuriset Sosiaaliset Taloudelliset Ekologiset 0,100 0,050 0,000 0,033 0,024 0,043 0,034 0,029 0,037 0,040 0,046 0,015 LÄMPÖ CHP PELLETTI

22 Johtopäätökset Kyseessä laaja-alainen ja osin uudentyyppisiin kestävyysindikaattoreihin perustuva kestävyyden arviointi Haasteena mm. tarvittavien aineistojen saatavuus ja luotettavuus; liikesalaisuudet, tutkimustiedon puute/puutteellisuus rajoittavat tiedonkeruuta

23 Johtopäätökset Indikaattoreiden ja kestävyyden ulottuvuuksien väliset painotukset sisältävät epävarmuutta Mikään tarkastelun kohteena olevista tuotantoketjuista ei ollut kaikkia muita parempi riippumatta lähtötiedoista ja oletuksista, mutta tulokset antavat osviittaa kunkin tuotantoketjun hyvistä ja kehittämistä kaipaavista ominaisuuksista

24 Johtopäätökset Tutkimus osoitti, että energiantuotantovaihtoehtojen kestävyyden arviointi on mahdollista Kaikki kestävyyden ulottuvuudet huomioitava, kun tehdään päätöksiä tulevista energian tuotantotavoista Tavoitteeksi kokonaisuuden kannalta parhaiden ratkaisujen hakeminen.

25 BioSus hankkeen loppuraportti SY9/2012 Moniulotteinen kestävyyden arviointikehikko puuenergian tuotannolle Pekka Leskinen, Tanja Kähkönen, Katja Lähtinen, Karri Pasanen, Sari Pitkänen, Susanna Sironen, Tanja Myllyviita, Lauri Sikanen ja Antti Asikainen, Suomen ympäristö 9/2012, Luonnonvarat, 145 s. Suomen ympäristökeskus (SYKE). URN:ISBN , ISBN (PDF). Saatavilla verkkojulkaisuna:

26 Kiitos!