Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Transkriptio

1 Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1

2 1. Saspen alueen kunnat Perustietoja kunnista Yleistä kestävästä kehityksestä Paikallisagendat kunnissa Toimintaohjelman laatimisprosessiin osallistuminen Kestävän kehityksen nettisivut Aalborgin sitoumuksista valitut kohdat Yhteiset luonnonvarat (Aalborgin sitoumuksen aihepiiri 3) Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat (Aalborgin sitoumuksen aihepiiri 4) Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä (Aalborgin sitoumuksen aihepiiri 6) Paikallinen toiminta terveyden puolesta (Aalborgin sitoumuksen aihepiiri 7) Indikaattoritaulukko Kestävän kehityksen toimintaohjelman seurantaraportti

3 1. Saspen alueen kunnat 1.1 Perustietoja kunnista Pinta-alaltaan suurin kunnista on Sastamala 1387,7 km 2, seuraavana Punkalaidun 364,0 km 2, Lavia 357,8 km 2 ja Kiikoinen 144,3 km 2. Vesistöjen osuus on suurin Lavialla 10,2 %, Sastamalassa se on 6,9 %, Kiikoisissa 4,4 % ja Punkalaitumella 0,8 %. Taulukossa 1 näkyy myös asukastiheys. Lähde: Taulukko 1 Perustietoja kunnista, tiedot Saspeen kuuluu Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala. Kunnat ovat erilaisia monin tavoin. Peruserot näkyvät mm. väkiluvuissa, pinta-alassa ja työpaikkarakenteessa. Kunta, kunta nro Asukasluku Maapinta-ala km 2 Makeaa vettä km 2 Yhteensä Asukkaita/ maakm 2 Koko maa ,6 Kiikoinen, ,1 6,3 144,4 9,2 254 Lavia, ,2 36,6 357,8 6,4 Punkalaidun, ,1 2, ,2 619 Sastamala, ,5 96,2 1387,7 19,0 Työpaikkarakenne Sastamala 1,5 8,4 34,1 56,1 Punkalaidun 1,5 28,3 28,7 41,5 Lavia 1,5 27,2 25,9 45,4 Kiikoinen 3,6 21,1 25,2 50,1 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 Maa- ja metsätalous % Jalostus % Palvelut % Tuntematon % Kuva 1 Kuntien työpaikkarakenne vuonna 2007, Lähde: 3

4 % % Kuntien veroprosentti on ollut nousussa. Kuvassa 2 on veroprosentti vuosina 2008, 2009 ja Veroprosentti 21 20, , , , , Kiikoinen Lavia Punkalaidun Sastamala Kuva 2 Kuntien veroprosentti Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa ,3 66,8 71,4 66,1 Kiikoinen Lavia Punkalaidun Sastamala 2008 Kuva 3 Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa, Lähde: 4

5 2 Yleistä kestävästä kehityksestä Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurillista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen ja ihmisen toiminnan sopeuttaminen luonnon kestokykyyn. Rion ympäristö- ja kehityskonferenssin (1992) toimintaohjelman (Agenda 21) yhdeksi tavoitteeksi asetettiin se, että kunnat laativat oman paikallisen Agenda 21-ohjelmansa yhdessä kuntalaisten ja paikallisten yhteisöjen sekä yritysten kanssa. 2.1 Paikallisagendat kunnissa Lounais-Pirkanmaan kunnat päättivät laatia yhteisen seudullisen kestävän kehityksen toimintaohjelman vuosina Lounais-Pirkanmaan seutukunnan muodostivat Vammala, Äetsä, Mouhijärvi ja Suodenniemi eli nykyinen Sastamala. Nyt päivitettiin toimintaohjelma Sastamalan kaupungin osalta sekä luotiin uusi toimintaohjelma Kiikoisille, Lavialle ja Punkalaitumelle. Paikallisagendan kriteereinä on, että kunnan asukkaat ja sidosryhmät voivat osallistua paikallisagendan tekemiseen. Toimintaohjelman toteutumista ja vaikutuksia arvioidaan ja seurataan systemaattisesti. 2.2 Toimintaohjelman laatimisprosessiin osallistuminen Kevään 2010 aikana oli kaksi virkamiespalaveria. Palavereissa käytiin läpi Aalborgin sitoumuksien kymmentä kohtaa ja mietittiin mahdollisia indikaattoreita. Aalborgin sitoumuksen aihepiirit ovat: 1. Hallinto 2. Johtaminen kohti kestävää kehitystä 3. Yhteiset luonnonvarat 4. Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat 5. Suunnittelu (kaupunkisuunnittelu) 6. Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä 7. Paikallinen toiminta terveyden puolesta 8. Vahva ja kestävä paikallinen talous 9. Sosiaalinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus 10. Paikallisesta maailmanlaajuiseen Aalborgin sitoumukset löytyvät kokonaisuudessaan internet-sivuilta: Kuntalaiset saivat antaa ideoitaan vastaamalla kyselyyn välisenä aikana. Kysely pohjautui Aalborgin sitoumuksen kymmeneen kohtaan. Kyselystä oli ilmoitus paikallislehdissä. Kyselyyn sai osallistua täyttämällä kaavake Saspen internet-sivuilla ja kirjastoissa oli palautelaatikot sekä kaavakkeita. Tämän lisäksi kaavake lähetettiin Saspen alueen kyläyhdistyksille (47 kpl). 5

6 1. Hallinto 2. Johtaminen kohti kestävää kehitystä 3. Yhteiset luonnonvarat 4. Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat 5. Suunnittelu 6. Parempi liikkuvuus 7. Paikallinen toiminta terveyden puolesta 8. Vahva ja kestävä paikallinen talous 9. Sosiaalinen tasaarvo ja oikeudenmukaisuus 10. Paikallisesta maailmanlaajuiseen Kyselyssä sai valita kymmenestä kohdasta mielestään neljä tärkeintä kohtaa. Kohtiin sai kommentoida vapaasti parannusehdotuksia/ideoita. Kyselyssä neljäksi tärkeimmäksi nousivat: yhteiset luonnonvarat vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat parempi liikkuvuus paikallinen toiminta terveyden puolesta. Myös suunnittelu koettiin tärkeäksi. Kuvassa 4 näkyy vastauksien tulokset. Asia koettiin sitä tärkeämmäksi mitä korkeampi kuvassa oleva pylväs on. Kyselyn tulokset Kuva 4 Keke-kyselyn tulokset Kyselyn ja keväällä 2010 pidettyjen palaverien pohjalta valittiin muutamia seurattavia mittareita. Kaikkiin mittareihin ei ole saatu tuloksia vielä tähän raporttiin. Tarkoitus olisi seurata mittareita säännöllisesti sekä mahdollisesti lisätä tarpeelliseksi koettavia mittareita. Kestävää kehitystä edistävää toimintaa tapahtuu alla. Kaikkea ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista kerätä tähän. 2.3 Kestävän kehityksen nettisivut Saspen nettisivuilla on yleistä tietoa kestävästä kehityksestä sekä linkkejä kekesivuille. Linkkejä lisäillään ja poistetaan tarpeen mukaan. Sivuilla on tällä hetkellä mm. asumiseen, liikkumiseen, ruokailuun ja kuluttamiseen liittyviä sivuja. 6

7 3 Aalborgin sitoumuksista valitut kohdat Kohdista nousi esiin kohdat 3 yhteiset luonnonvarat, 4 vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat, 6 parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä ja 7 paikallinen toiminta terveyden puolesta. Ihmisten toiminta aiheuttaa kuormitusta ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Mitä tehottomammin käytetään sähköä, vettä ja lämpöä sekä muita luonnonvaroja, sitä enemmän ympäristökuormitusta ihmisten toiminta aiheuttaa. Tavoitteena on ekotehokkuus, jolla tarkoitetaan energian ja materiaalien tuottavuuden maksimointia. 3.1 Yhteiset luonnonvarat (Aalborgin sitoumuksen aihepiiri 3) Alakohta 2, parantamaan veden laatua, säästämään vettä ja käyttämään sitä tehokkaammin. Alakohta 3, edistämään ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta sekä laajentamaan ja hoitamaan luonnonsuojelu- ja viheralueita (Luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon säilyttäminen). Vedenkulutus Suomalaisten tyypillinen vedenkulutus on litraa/asukas vuorokaudessa. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 l/vrk. Vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 130 litraa/asukas vuorokaudessa. Lämpimän käyttöveden osuus asuinrakennuksen energiankulutuksesta on merkittävä, sillä noin viidennes energiasta kuluu veden lämmittämiseen. Lämmintä vettä käytetään keskimäärin l/vrk henkilöä kohden. Lähde: Vesijohtoverkostoon liittyneiden vedenkulutus Sastamalassa oli vuonna 2009 noin 170 l/as. Kiikoisissa vettä käytetään noin 190 l/as ja Punkalaitumella noin 200 l/as. Lavian tiedot puuttuvat. Lähteet: Sastamala, Eino Nurmi, Kiikoinen, Rauno Hepokorpi, Punkalaidun Seppo Rytky METSO- ohjelman mukaiset luonnonsuojelualueet Lavialla on kaksi Metso-kohdetta, pinta-alat 14,11 ha ja 15,99 ha, molemmat ovat runsaslahopuustoista kangasmetsää. Kiikoisissa on yksi Metso-kohde, jonka pinta-ala on 7,8 ha, elinympäristönä runsaslahopuustoinen kangasmetsä. Lähde: Arto Kalpa, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Punkalaitumella on yksi 5,6 ha alue ja kaksi yksittäistä suojelualuetta 6,5 ha. Lisäksi Punkalaitumella on tehty Metso:n kokeiluhankkeessa 2 luonnonarvokauppasopimusta (voimassa 10 v.) 7,5 ha. 7

8 Sastamalassa on yksi 5,3 ha ala, 6 yksityistä suojelualuetta yhteensä 29.7 ha sekä hankinnassa 2 kpl yhteensä 5,1 ha. Alueet ovat pääasiassa lahopuustoista kangasmetsää ja lehtoa. Joukossa on myös pieninä alueina kalliometsää ja tulvametsää. Lähde: Auli Suvanto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöt Järvien, jokien ja rannikkoalueiden tila on luokiteltu viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Vesistöjen tilaa seurataan paikallisesti virallisten uimarantojen uimavesinäytteenotoin. EU-uimarantojen osalta laaditaan ns. uimarantaprofiili ennen 2011 uimakauden alkua. 3.2 Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat (Aalborgin sitoumuksen aihepiiri 4) Alakohta 1, välttämään ja vähentämään jätettä ja lisäämään uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Alakohta 3, välttämään tarpeetonta energian kulutusta ja parantamaan energian loppukäytön tehokkuutta. Yhdyskuntajätteen määrä (kg /as/vuosi) ja hyödyntäminen Indikaattori kertoo vuosittaisen yhdyskuntajätteen määrän kiloissa keskimäärin asukasta kohden sekä hyödyntämisasteen. Taulukko 2 Yhdyskuntajätteen määrät Yhdyskuntajätteen määrä kg/as Hyötykäyttö % 2007 Kiikoinen 88,60 32 Vammala 292,50 18 Punkalaidun 129, Kiikoinen 76,62 38 Vammala 267,64 24 Punkalaidun 131, Kiikoinen 42,38 38 Sastamala 213,16 22 Punkalaidun 125,34 27 Määrissä on mukana kotitalousjätteen lisäksi teollisuus- ja palvelutoiminnan jätteet. Määrät jaetaan ko. kunnan asukasluvun kesken (en tulee olla kuljetuksen piirissä). Kiikoisten pieni jätemäärä saattaa johtua siitä, että kuljettajat voivat tyhjentää samalla kerralla jätteitä useamman kunnan alueelta, mutta ne kirjataan vain kuljettajan ilmoittamalle kunnalle (tässä tapauksessa ilmeisesti 8

9 Sastamalalle). Mouhijärven ja Suodenniemen jätemäärät puuttuvat taulukosta. Lähde: s-posti, Senni Simola, LHJ, Kuntien sähkönkäyttö Indikaattori kertoo, kuinka paljon sähköä kulutetaan vuodessa Monissa varsin pienissäkin kunnissa sähkön käyttö saattaa olla runsasta, jos kuntaan on sijoittunut sähköintensiivistä teollisuutta. Kuntien sähkönkäytön jakautuminen vuonna 2009 (GWh) 100 % 80 % % 40 % % 0 % 113 Sastamala Lavia Kiikoinen Punkalaidun Palvelut ja rakentaminen Teollisuus Asuminen ja maatalous Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Kuva 5 Kuntien sähkönkäyttö vuonna 2009, Lähde: Muita mahdollisesti seurattavia asioita on mm. paperin kulutus kuntien toiminnoissa/seuranta (tieto puuttuu) energiankulutus esim. kunnan omissa kiinteistöissä (sähkön ja kaukolämmön kulutus) koulujen keke-kampanjat 3.3 Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä (Aalborgin sitoumuksen aihepiiri 6) Alakohta 2, lisäämään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta. Kimppakyydin suosiminen. Liikenne Indikaattori seuraa liikenteen kehittymistä. Seuranta on tärkeää, sillä liikenne on yksi suurimmista ympäristön kuormittajista. Indikaattori kertoo autoistumisasteen, eli kuinka monta henkilöautoa on kunnassa 1000 asukasta kohden, linjaautoliikenteen matkustajamäärän ja kuukausilippuhinnan sekä kevyenliikenteenväylien määrän. 9

10 kpl Autoistumisaste Autoistumisaste kertoo, kuinka monta henkilöautoa on kunnassa 1000 asukasta kohden. Kestävän kehityksen tavoitteen mukaisesti henkilöautojen määrä ja autoistumisaste eivät saisi kasvaa. Autoa / 1000 as Kiikoinen 600,2 612,7 602,5 Lavia 523,4 520,1 516,8 Punkalaidun 534,9 525,2 532,3 Sastamala 515,1 507,1 529,2 Kuva 6 Autoistumisaste Lähde: Liikenteessä olevat ajoneuvot- Pirkanmaa, Satakunta Lähte: Seutulipun myynti Joukkoliikenne on tehokas tapa vähentää liikenteestä johtuvia päästöjä. Indikaattori seuraa linja-autoliikenteen käyttäjämääriä. Se kertoo seutulipun myyntimäärät ja hinnan sekä seutuliikenteen matkustajamäärät ja kuukausilipun hinnan. Taulukossa 3 näkyy Sastamalan ja Punkalaitumen Tampereen läntisen seutulipun, Vammalan seudun seutulipun ja Etelä-Pirkanmaan seutulipun hinnat, lataukset ja matkat. 10

11 Taulukko 3 Seutulipun myynti SEUTULIPUT Sastamala (Vammala ) lataukset lataukset lataukset matkat matkat matkat hinta kpl kpl kpl kpl kpl kpl Tampereen läntinen seutulippu Vammalan seudun seutulippu Punkalaidun Vammalan seudun seutulippu Etelä-Pirkanmaan 68- seutulippu Lähde: s-posti Pekka Rintala, Oy Matkahuolto Ab, Tampere Kevyenliikenteenväylät Kevyenliikenteenväylät mahdollistavat vaihtoehdon moottoriliikenteelle. Indikaattori kertoo kevyenliikenteenväylien määrän kilometreissä. Sastamalassa kevyenliikenteenväylää on noin 52 km, vuonna 2010 rakennetaan noin kaksi kilometriä lisää. Punkalaitumella kevyenliikenteenväylää on noin 11 kilometriä ja Kiikoisissa 4 kilometriä. 3.4 Paikallinen toiminta terveyden puolesta (Aalborgin sitoumuksen aihepiiri 7) Alakohta 1, lisäämään valistusta ja puuttumaan laajemmin terveyteen vaikuttaviin tekijöihin, joista suurin osa vaikuttaa terveydenhuollon ulkopuolella. Alakohta 5, saamaan suunnittelijat huomioimaan terveyteen liittyvät näkökohdat suunnitelmissaan ja aloitteissaan. Indikaattorit: Saspen, Vassin ja kuntien yhteistyössä on valmistunut terveyden- ja hyvinvoinnin ohjelma. Ohjelman toiminta-ajatus on: terveyden edistäminen on osa normaalia toimintaa ja otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. 11

12 Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Sairastavuusindeksi Sastamala Punkalaidun Lavia Kiikoinen 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140, Kuva 7 Terveyspuntarin vakioitu sairastavuusindeksi Lähde: Kela / tilastoryhmä / tilastot@kela.fi 12

13 4 Indikaattoritaulukko Indikaattoritaulukossa on määritelty tavoite, keinot, indikaattori ja vastuutaho. Taulukko 4 Indikaattorit Päämäärä Tavoite Keinot Indikaattorit Vastuu Ympäristötietoisuuden lisääminen Ympäristölähtöisesti toimivat kuntalaiset Keke internet-sivujen päivitys säännöllisesti Keke vinkit tiedoksi kunnan henkilökunnalle intraan sekä internet-sivuille kuntalaisille Saspe Saspe Tietoa keke tapahtumista 3. Yhteiset luonnonvarat Luonnonvarojen säästö ja suojeleminen Veden kulutuksen vähentäminen Vesistöjen tila hyvä Hajakuormituksen vähentäminen Keke vinkit Kunnostusprojektit Tiedotuksen lisääminen Vedenkulutus litraa/as Luokitus (erinom./hyvä/ tyyd./välttävä/ huono) kunta Saspe Projektit Viher- ja virkistysalueita on riittävästi Kaavoitus Hehtaaria, %-osuus asemakaavoitetuista alueista 4. Vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat Jätteen määrän vähentäminen ja uudelleenkäytön sekä kierrätyksen lisääminen Kulutus- ja ostotottumusten muutos Yhdyskuntajätteen määrä kg/as/vuosi, hyödyntämisaste Energian kulutuksen vähentäminen Kulutustottumusten muutos Sähkönkulutus/vuosi Energiatehokkuussopimus kunta 13

14 Toimistopaperin kulutuksen vähentäminen kunnan toiminnoissa Keke-vinkit Kunnan ostaman paperin määrä Riisit (A4-arkit, 1 riisi =500 arkkia) kunta Saspe Ympäristöministeriön Kestävät julkiset hankinnat toimenpideohjelman toteutus esim. 25 % painoarvo tarjouksissa Kunnan hankinnoissa otetaan huomioon ympäristönäkökohdat Lähiruuan suosiminen 6. Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen sekä edistäminen Julkisen liikenteen suosiminen Seutulippujen myynti/kpl Autoistumisasteen seuranta Autoa/1000 as Kevyenliikenteenväyliä mm. vaarallisiin kohtiin km/vuosi kunta Hyötyliikunta Kimppakyyti 7. Paikallinen toiminta terveyden puolesta Terveyden edistäminen Terveyden- ja hyvinvoinnin lisääntyminen Terveyden- ja hyvinvoinnin ohjelma: - terveellinen ravinto ja riittävä liikunta - alkoholin käytön ja tupakanpolton vähentäminen -mielenterveyden edistäminen Sairastavuusindeksi BMI (painoindeksi) Saspe VAS kunta Kaupunkisuunnittelu kaavoitus Liikuntatoimen palvelut kunta 14

15 5 Kestävän kehityksen toimintaohjelman seurantaraportti Saspen ympäristöterveydenhuollon toimesta laaditaan seurantaraportti vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Ensimmäinen seurantaraportti laaditaan vuonna Seurantaraportin tiedot perustuvat kunnilta saatuihin tietoihin ja mm. tilastokeskuksen tietoihin. 15