Espoon kaupunki Pöytäkirja 36. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 61/ / Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tuula Hämäläinen-Tyynilä Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen yhteenvedon HSY Jätehuollon Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen raportista, joka koskee vuoden 2012 toimintaa. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportin esittäminen perustuu ympäristönsuojelulain 46 :ään ja sen perustella annettuun lupamääräykseen käsittelykeskuksen ympäristöluvassa. HSY on toimittanut vuoden 2012 toimintaa koskevan raportin valvontaviranomaisille Raportti on luettavissa myös HSY:n verkkosivulla HSY.fi --> Jätehuolto --> Ympäristö --> Jätteenkäsittelykeskus --> Ympäristöraportit.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Kuva 1. Ämmässuon kaatopaikka-alue. Etualalla kompostointilaitosalue, keskellä kaatopaikan vanha osa ja taustalla uusi kaatopaikka-alue. Kuva länteen. Kaatopaikan toiminta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskus on saanut ympäristöluvan Sen jälkeen lupaa on muutettu ja tarkistettu valitusten ja toiminnan muutosten vuoksi useaan kertaan, uusin ympäristölupa on annettu Siinä on annettu lupa lukuisille jätteiden käsittelytoiminnoille: - kaatopaikan vanhan osan lopettaminen, kaatopaikan peittäminen vettä läpäisemättömällä pintarakenteella sekä kaatopaikkakaasun talteenotto ja suotovesien hallinta. Kaatopaikka on aloittanut toimintansa lokakuussa 1987 ja toiminta vanhalla alueella päättyi Vanhan täyttöalueen lakiosaa muotoillaan edelleen stabiileilla jätejakeilla. - uuden kaatopaikka-alueen toiminta, jätteiden loppusijoitus - pilaantuneiden maa-ainesten käsittely - jätetäyttöalueella käytettävän peittomateriaalin esikäsittely, kuten maaainesten seulonta sekä asfaltti-, betoni- ja kiviainesjätteen murskaus ja seulonta - Vantaan jätevoimalaan toimitettavan sekajätteen välivarastointi ja paalaus poikkeustilanteissa, kun voimalan toiminta käynnistyy v biojätteen kompostointi kahdessa kompostointilaitoksessa ja ulkokentällä - puujätteen haketus kompostin seosaineeksi - kaatopaikkakaasuvoimala ja soihtupoltin - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltujen tuhkien loppusijoitus, alkaa Vantaan jätevoimalan käynnistyttyä vuonna Sortti asema, yksityishenkilöiden tuomien jätteiden vastaanottopiste. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskukseen tuodaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten jätteet sekä alkaen myös Kirkkonummen jätteet. Vastaanotettu jätemäärä vuonna 2012 oli t, josta

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 kaatopaikalle sijoitettiin sekajätteenä t sekä rakenteisiin ja muotoiluun pääasiassa maa- ja kiviainesmassoja ym t. Loput vastaanotetut jätteet käytettiin mm. uuden ja vanhan kaatopaikan muotoilussa, toimitettiin uudelleen- tai hyötykäyttöön, kompostoinnin tukiaineeksi tai käsiteltiin pilaantuneina maa-aineksina. Vastaanotetusta jätteestä biojätettä oli t, josta käsiteltiin kompostointilaitoksessa t, t toimitettiin mädätettäväksi Envor Group Oy:n laitokselle Forssaan ja t sijoitettiin kaatopaikalle. Kokonaisjätemäärä oli 10 % pienempi ja biojätteen määrä 6 % pienempi kuin v Valmis kompostimateriaali jalostetaan Ämmässuolla maanparannusmateriaaliksi. Ämmässuolla toimii Kekkilä Oy:n mullanvalmistusasema, jolle HSY myy biojätekompostin. Tuote täyttää lannoiteasetuksen vaatimukset. Yksityisiä jätteen tuojia palvelevalla Sortti-asemalla otetaan vastaan henkilö- ja pakettiautoilla tuotavia jätteiden pieneriä. Asiakkaat lajittelevat omatoimisesti jätteet eri lavoille: metalli, paperi, pahvi, kartonki, sähkö- ja elektroniikkaromu ja sekajäte. Vaarallisille jätteille asemalla on lukittavia kontteja. Asemalla on lupa ottaa vastaan hyötyjätteitä t/a ja vaarallisia jätteitä t/a. Vuonna 2012 otettiin jätettä vastaan t, josta vaarallista jätettä oli 93 t. Asiakasmäärä Sortti -asemalla oli henkilöä. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisiksi jätteiksi katsottavien maa-ainesten käsittely joulukuussa Maa-aineksia käsitellään umpinaisessa hallissa. Vuoden 2012 aikana välivarastoitaviksi ja käsiteltäviksi vastaanotetut maaainekset olivat pääasiassa öljyhiilivedyillä pilaantuneita maita. Maaainesten käsittelytapa on mikrobiologinen hajotus (kompostointi) ja huokosilmakäsittely. Vuoden 2012 aikana vastaanotettiin pilaantuneita maa-aineksia yhteensä t. Käsiteltyjä maa-aineksia käytettiin vanhan kaatopaikka-alueen muotoilussa sekä kaatopaikan laajennusalueen välipeittomateriaalina ja rakenteissa. Kaatopaikkakaasu Ämmässuolla toimii kaatopaikkakaasuvoimalaitos, joka aloitti toimintansa Voimala tuottaa sähköä 15 megawatin teholla. Määrä riittää esimerkiksi noin omakotitalon sähköntarpeisiin. Lisäksi se tuottaa lämpöä lähinnä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen omaan käyttöön. Alue on kaasuvoimalan ansiosta energiantuotannoltaan omavarainen ja suuri osa tuotetusta sähköstä myydään valtakunnan verkkoon. Ennen voimalaitoksen rakentamista kaatopaikkakaasu poltettiin soihtupolttimessa, soihtupoltinasema on edelleen käytössä mm. poikkeustilanteita varten.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Kaatopaikkakaasun talteenotto toimii sekä uudella että vanhalla kaatopaikan osalla. Uudella täyttöalueella kaatopaikkakaasua on kerätty toiminnan alusta vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2012 kerättiin kaatopaikkakaasua yhteensä 51,7 milj. normikuutiota (CH4 -pitoisuus 49,6 %) ja kaasun sisältämä polttoaine-energia oli 255 GWh. Kerätty kaasumäärä jakaantui vanhan ja uuden kaatopaikan osan välillä siten, että vanha kaatopaikka tuotti 33,8 milj. normikuutiota (169 GWh) ja uusi kaatopaikka 17,9 milj. normikuutiota (86 GWh). Normikuutiometri Nm 3 tarkoittaa ilman tilavuutta sen normiolosuhteissa, 273 K (= 0 C), 101,3 kpa ja tiheys 1,293 kg/m 3. Uuden ja vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tuotanto kokonaisuudessaan on laskenut keräyksen alkuaikoihin verrattuna. Uuden alueen eli kaatopaikan laajennusalueen kaasuntuotto ei kompensoi vanhan osan laskevaa tuottoa. Kerätystä kaasusta hyödynnettiin 227 GWh, joka on noin 89 % kerätyn kaasun energiamäärästä. Hyödynnetyn kaasun määrä nousi noin 2 % vuodesta Kompostointitoiminta Vastaanotetusta biojätemäärästä, tonnia, kompostoitiin laitoksessa tonnia. Kompostointilaitoksen häiriöistä aiheutuvia seisokkeja oli yhteensä tuntia (59,5 vrk). Vikaantuneimmat laitteet olivat kompostointilaitoksen täyttö- ja tyhjennyslaitteet. Lisäksi yksi kompostointitunneli oli tulipalon vuoksi pois käytöstä vajaan 2 kk ajan. Kuljettimessa, johon syötetään biojätettä, tukiainetta ja puutuhkaa, oli häiriö yhden viikon ajan. Häiriöiden johdosta kaatopaikalle jouduttiin sijoittamaan tonnia biojätettä. Biojätteen jälkikypsytys tehdään ulkona aumoissa. Aumojen sisälämpötilaa seurataan mittaamalla ja aumoja käännetään keskimäärin kolmen viikon välein. Kekkilä Oy valmistaa kompostituotteesta multaa. Laitos sijaitsee Ämmässuolla kompostointilaitoksen vieressä. Kompostointilaitoksen hajunpoisto on toiminut hyvin. Luvassa määrätty raja-arvo poistoilman hajuluvulle on ou/m 3 tai hajun 90 % reduktio. Vuonna 2012 mitattu hajuluku oli ou/m 3, mutta vaadittu 90 % reduktio saavutettiin. Poistoilman ammoniakkipitoisuuden raja-arvo on 10 ppm, mikä myös saavutettiin vuonna Vesiasiat Vuoden 2012 vesien tarkkailusta on laadittu raportti. Tarkkailussa ei havaittu merkittäviä poikkeamia aiempien vuosien tuloksiin verrattuna. Vesientarkkailusta on laadittu erillinen yhteenveto lautakunnalle. Muu päästöseuranta Ilman laatua valvotaan kahdella Ämmässuon alueella sijaitsevalla ilmanlaatuasemalla. Asemilla mitataan hiukkaspitoisuutta, pelkistyneitä

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 rikkiyhdisteitä ja tuulen suuntaa. Hiukkaspitoisuuden PM10 (hengitettävät hiukkaset) ohjearvo 70 µg/m 3 ei ylittynyt toimintavuoden aikana. Rajaarvon numeroarvo 50 µg/m 3 ei ylittynyt yhtään kertaa vuoden 2012 aikana. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kpl vuodessa, katsotaan raja-arvon ylittyneen. Pelkistyneitä rikkiyhdisteitä TRS seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Pitoisuus ylitti kerran ohjearvon 10 µg/m 3 mittausaseman havainnoissa. Ohjearvo on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso, jonka tulee jäädä alle 10 µg/m 3. VTT tutkii säännöllisesti hajun esiintymistä Ämmässuon ympäristössä. Tutkimus tehdään aistinvaraisena Ämmässuon ympäristön maastossa. Tutkimusraportit on julkaistu vuosina 2000, 2002, 2003, ja Vuonna 2012 hajun maastohavainnot tehtiin loka-marraskuussa ja tutkimus jatkuu vuoden 2013 maalis toukokuussa. Tutkimusraportti ja johtopäätökset hajutilanteesta valmistuvat vuoden 2013 aikana. Ilmatieteen laitoksen tekemien mikrometeorologisten mittausten mukaan vanhan kaatopaikan kasvihuonekaasupäästöt ovat selvästi vähentyneet tiiviin pintarakenteen valmistumisen myötä. Mittausten mukaan metaanin hajapäästö vuonna 2012 oli vanhalla kaatopaikan osalla tonnia ja uudella kaatopaikan osalla tonnia. Vuoden 2012 keräystietojen mukaan vanhan kaatopaikan keräystehokkuus vaihteli % välillä, uuden kaatopaikan keräystehokkuus oli 72 %. HSY on mitannut melua Ämmässuon ympäristössä kolmessa pisteessä, Råbackan, Laitamaan ja Kolmperän lähimpien asuinrakennusten luona. Vuonna 2012 melumittaukset tehtiin heinä-, syys- ja joulukuussa. Melun ekvivalenttitasot vaihtelivat dblaeq välillä. Ympäristöluvan määräyksen mukainen ulkopuolinen konsultti mittasi melua samoissa pisteissä toukokuussa Melun ekvivalenttitaso vaihteli välillä dbl Aeq. Lupatilanteesta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksella on voimassa - Etelä-Suomen aluehallintoviraston antama ympäristölupa , sisältää aloitusluvan valituksesta huolimatta (päätöksestä valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen) - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa sekä valituksia koskevat päätökset VHO ja KHO siltä osin kuin ympäristölupa koskee biojätteiden käsittelyä - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa ja sen muutos kaatopaikkakaasuvoimalaitokselle - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa vaarallisen jätteen kaatopaikalle (jätevoimalan tuhkat) - Uudenmaan ympäristökeskuksen antama ympäristölupa ja sen muutos kiviaineksen louhinnalle ja murskaukselle. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä seuraavat HSY:n Ämmässuon aluetta koskevat ympäristölupahakemukset:

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 - Biojätteiden käsittely (kompostointi - mädätyslaitos), vireille Biojätteiden käsittelyn ympäristövaikutusten arviointi on tehty vuonna Kivenmurskaamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus, vireille sekajätteen käsittelylaitos (ei rakennettu), Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupa , HSY:n hakemus luvan voimassaolon jatkamiseksi Ajankohtaista Kompostointilaitokset saneerataan vuosien aikana. Kompostointitunnelien tyhjennysjärjestelmä uusitaan, prosessiilmanvaihtoa ja hajukaasun käsittelyä parannetaan. Vantaan jätevoimalasta tuotavien vaarallisiksi jätteiksi katsottavien tuhkien sijoituspaikkaa kaatopaikan laajennusalueella rakennetaan. Sijoituspaikka on kalliolouhos, jonka seinämät ja pohja tehdään haitta-aineita läpäisemättömäksi. Voimalan on määrä aloittaa toimintansa vuonna Mädätyslaitos rakennetaan vuosina , investointi on 15,5 milj.. Laitoksella ei ole vielä ympäristölupaa. Tuleva biojäte jaetaan ominaisuuksiensa mukaan joko mädätykseen tai kompostointiin. Tiedoksi

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7