Espoon kaupunki Pöytäkirja 54. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistushakemuksesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (dnro ESAVI/362/02.08/2013): Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt päivätyillä kirjeillä Espoon kaupunginhallituksen, ympäristönsuojeluviranomaisen ja terveydensuojeluviranomaisen lausuntoja HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan ympäristölupapäätöksen lupamääräysten tarkistamisesta koskevasta hakemuksesta. Lausuntoja pyydettiin mennessä. Lausunnon antamiseen pyydettiin ja saatiin lisäaikaa saakka. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 :n mukaan lautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta kaupungin lausunnot lautakunnan tehtäväalueeseen kuuluvissa asioissa, jollei lausuntopyynnöstä tai käsiteltävän asian luonteesta muuta johdu. Espoon seudun ympäristöterveydellä ei ollut hakemuksesta huomautettavaa. Ympäristölautakunta toteaa hakemuksen johdosta seuraavaa: Kyseessä on olemassa oleva kaasuvoimalaitos, jonka toimintaa ei olla muuttamassa. Kaasuvoimalaitoksella tuotetaan kaatopaikkakaasusta sähköä ja lämpöä, ja samalla vähennetään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, kun metaani hyödynnetään energiantuotannossa eikä sitä päästetä ilmakehään. Kaasuvoimalaitoksella on ollut vaikeuksia hiilimonoksidipäästön pitämisessä voimassa olevan ympäristöluvan mukaisen päästöraja-arvon alapuolella. Ympäristöluvan myöntämisen ( ) jälkeen on tullut voimaan Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (ns. pinoasetus). Pino-asetus (445/2010) annettiin , ja ko. asetus kumottiin ns. pipo-asetuksella (750/2013) Pipo-asetuksen 20

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 :n mukaan asetusta sovelletaan energiantuotantoyksikön toimintaan siitä alkaen, kun hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä. Pipo-asetus on tarkoitettu yhdenmukaistamaan energiantuotantolaitosten ympäristönsuojeluvaatimuksia. Asetusta sovelletaan ympäristönsuojelun vähimmäisvaatimuksena toimintaan, johon tarvitaan ympäristölupa. Tiukempia määräyksiä on mahdollista antaa tarvittaessa, jos esimerkiksi toiminta sijaitsee lähellä asutusta tai muutoin erityisen herkällä paikalla. Ämmässuon kaasuvoimalaitos sijaitsee jätteenkäsittelyalueella, eikä lähistöllä ole häiriintyviä kohteita. Espoon ympäristölautakunnan käsityksen mukaan Ämmässuon kaasuvoimalaitokselle ei ole tarvetta antaa pipo-asetuksen mukaisia päästöraja-arvoja tiukempia päästörajaarvoja. Espoon ympäristölautakunta kuitenkin katsoo, että hiilimonoksidin jatkuvatoimista piippukohtaista mittausta tulee jatkaa. Tämä on tarpeen siksi, että poltettavan kaatopaikkakaasun laatu vaihtelee ajallisesti, ja kaasumoottorit ovat herkkiä häiriöille. Häiriötilanteessa moottorin päästöt saattavat kasvaa merkittävästi. Hiilimonoksidin jatkuvatoiminen seuranta mahdollistaa päästöjen kasvun havaitsemisen reaaliaikaisesti, jolloin tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti. Muilta osin Espoon ympäristölautakunnalla ei ole hakemuksen johdosta huomautettavaa. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Taustaa HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalalla on Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro UUS-2006-Y , No YS 1470). Kyseisen luvan kahta lupamääräystä muutettiin Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä (Dnro UUS-2008-Y , No YS 1658). Muutokset koskivat hiilimonoksidin päästöraja-arvoa. HSY:n laatima hakemus ympäristöluvan tarkistamiseksi on päivätty Ämmässuon kaasuvoimalan toiminta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitseva kaasuvoimala pystyy hyödyntämään lähes kaiken Ämmässuon jätetäyttöjen tuottaman kaatopaikkakaasun. Kaasuvoimala valmistui vuonna Kaasuvoimalan läheisyydessä jätteenkäsittelyalueen muista toiminnoista sijaitsevat kaasupumppaamo, soihtuasema ja paineenkorotusasema. Lähin asutus sijaitsee noin 1,3 km etäisyydellä. Kaasuvoimalassa tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä jätteenkäsittelykeskuksen tarpeisiin. Ylijäämäsähkö myydään valtakunnan

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 verkkoon. Kaasuvoimala koostuu neljästä identtisestä kaasumoottorista, joiden polttoaineteho on yhteensä noin 37 MW. Moottorit ovat laihalla kaasuseoksella toimivia nelitahtisia, kipinäsytytteisiä ottomoottoreita. Käyttöön valittu moottorityyppi pystyy toimimaan myös nimellistehoaan pienemmillä kaasumäärillä. Ominaisuus on hyödyllinen, sillä Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton jälkeen kaatopaikkakaasun määrä alkaa vähentyä. Vuotuinen sähköntuotanto on enintään noin 175 GWh ja vuotuinen käyntiaika 8700 tuntia. Kaasuvoimalan yhteyteen kuuluu myös ORC-yksikkö (Organic Rankine Cycle), jolla tuotetaan sähköä kaasumoottoreiden pakokaasulämmöstä. Laitteiston avulla kaasuvoimalan savukaasuista (7 MW) kyetään tuottamaan noin 1,3 MW lisäsähköä. ORC ei lisää kaasuvoimalan päästöjä. Kaasumoottoreiden jäähdytyksessä käytetyn veden lämpöenergia hyödynnetään oman aluelämpöverkon kautta mm. rakennusten lämmittämisessä. Kaasuvoimalan polttoaineena käytetään Ämmässuon kaatopaikoilta kerättävää kaatopaikkakaasua ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös biojätteen mädätyksessä syntyvää kaasua tai siitä jalostettua biometaania. Laitoksella voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa polttaa myös Ämmässuon ja Kivenlahden välillä kulkevaa kaasuputkea pitkin johdettua maakaasua. Kaatopaikkakaasun hyödyntäminen sähkö- ja lämmöntuotannossa säästää uusiutumattomia luonnonvaroja ja vähentää merkittävästi kasvihuonekaasujen pääsyä ilmakehään. Koska metaani on huomattavasti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin metaanin poltossa muodostuva hiilidioksidi, on metaanin polttamisella myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta verrattuna tilanteeseen, jossa metaania sisältävä kaatopaikkakaasu vapautuisi ilmakehään. Kaasuvoimalla tuotettava sähkö korvaa sähkön tuotantoa fossiilisilla polttoaineilla jollakin toisella voimalaitoksella. Laitos on suunniteltu toimimaan täysin automaattisesti. Normaalina työaikana kaasuvoimalalla työskentelee yksi henkilö, jota tarvitaan suorittamaan huolto-ohjelman mukaisia tarkistuksia sekä pienempiä huoltotoimenpiteitä. Normaalin työajan ulkopuolella mahdolliset käyttöhäiriöt ja poikkeustilanteet hoidetaan varallaolojärjestelmän kautta. Kaasuvoimalan automaatiojärjestelmä rakentuu moottoriyksikkökohtaisista automaatiokeskuksista, jotka on yhdistetty päävalvomoon. Kaasuvoimalan toiminnasta syntyy päästöjä ilmaan, jätevesiä, jätteitä ja melua. Vuonna 2013 laitoksen kokonaispäästöt ilmaan olivat: NO x 106 t, CO 193 t ja VOC 234 t. Päästöillä ilmaan ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia ilmanlaatuun. Voimalan jätevedet ovat pesu- ja viemärivesiä, jotka johdetaan öljynerotuskaivon kautta alueen viemäriverkostoon. Jätevesien ei arvioida hakemuksen mukaan aiheuttava vesistön pilaantumisvaaraa. Voimalan toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet (mm. jäteöljy, öljyiset kiinteät jätteet, liuottimet, kemikaalijätteet) varastoidaan niille varattuun tilaan ja toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelijälle. Kaasuvoimalan aiheuttama melulisäys alueen muuhun melutasoon ei hakemuksen mukaan aiheuta ympäristömelun ohjearvojen ylityksiä lähimmän asutuksen luona.

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 Laitoksella on ollut vaikeuksia hiilimonoksidin päästötason pitämisessä ympäristöluvan mukaisella tasolla. Nykyisessä ympäristöluvassa on määritelty kullekin kaasumoottorille hiilimonoksidipäästön raja-arvo, joka on 650 mg/n-m 3 (5 %:n happipitoisuudessa). Hiilimonoksidipäästön kuukausikeskiarvot ovat vaihdelleen välillä mg/n-m 3 (5 %:n happipitoisuudessa). Ylitys on ollut 0-36 % raja-arvosta. HSY on toimittanut Uudenmaan ELY-keskukselle selvityksen laitoksen hiilimonoksidipäästöistä. Selvityksen mukaan moottorivalmistaja ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta kyennyt saavuttavaan raja-arvoa. Moottorivalmistaja on mm. koekäyttänyt katalysaattoria, uudentyyppistä nokka-akselia ja mäntiä. Selvityksessä todetaan, että asetettua hiilimonoksidipäästöraja-arvoa ei kyetä saavuttamaan. Hiilimonoksidi- ja typpidioksidipitoisuuksien samanaikainen alentaminen on erittäin vaikeaa, koska normaalisti toinen niistä kasvaa toisen laskiessa. Päästön vähentäminen katalysaattorillakaan ei onnistunut, koska kaatopaikkakaasu sisältää epäpuhtauksia, jolloin katalysaattorin toimintaikä oli tehdyssä kokeessa vain hiukan yli viikon. Laitoksen päästöjä tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti. Hiilimonoksidipitoisuutta seurataan savupiippukohtaisesti jatkuvatoimisesti. Tarkkailun tuloksista raportoidaan ympäristöviranomaisille. Nykyiseen käyttö- ja päästötarkkailuun ei esitetä muutoksia. Hakijan esitys lupamääräyksiksi Hakija esittää, että kaasuvoimalan lupamääräykset mukaan lukien päästöraja-arvot ilmaan johdettaville päästöille asetettaisiin polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksia koskevan valtionneuvoston asetuksen (750/2013, ns. pipo-asetus) mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että ongelmallisesta hiilimonoksidin päästöraja-arvosta luovuttaisiin kokonaan, sillä pipo-asetuksessa on päästöraja-arvo ainoastaan typenoksideille (pipo-asetus, liite 1, taulukko 4, kipinäsytytteinen moottori). Toisaalta laitoksen ympäristöluvassa typenoksideille ei ole aiemmin ollut päästöraja-arvoa. Lupamääräysten asettaminen pipo-asetuksen mukaisesti tarkoittaisi myös, että velvoitetta hiilimonoksidin jatkuvatoimiseen mittaukseen savupiippukohtaisesti ei enää olisi. Toisaalta hakemuksessa sanotaan, että päästötarkkailuun ei esitetä muutoksia. Hakemuksen perusteella jää siis epäselväksi, hakeeko toiminnanharjoittaja sitä, että hiilimonoksidin jatkuvatoimisesta mittauksesta luovuttaisiin vai onko toiminnanharjoittaja valmis jatkamaan tätä mittausta. Nähtävillä olevat asiakirjat Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto Hämeenlinna, kirje

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6