LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 Hanke: Kuopion kaupungin päivähoitoverkosto LOPPURAPORTTI Haahtela kehitys Oy Tinasepäntie 45, Helsinki, puhelin , telefax , sähköposti

2 Sivu 2/37 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE JOHDANTO PÄIVÄHOITOVERKOSTON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT Päivähoitoverkoston suunnittelun periaatteet Päivähoitoikäisten väestöennuste Muut lähtötiedot PÄIVÄHOITOVERKOSTON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE Nykytilanne ja arvio lasten määrän muutoksesta alueittain vuoteen Saaristokaupunki Puistokaupunki Eteläinen maaseutu Koillinen alue Keskusta-alue Läntinen alue Läntinen maaseutu Särkiniemen ja Jynkän alue Neulamäki Pohjoinen maaseutu Karttula Päiväkotien nykyiset investointisuunnitelmat ESITYS UUDEKSI PÄIVÄHOIDONVERKOSTOKSI Alueellinen tarkastelu Hoitopaikkojen tarjonta yhteensä Tilojen määrä Esitys tilojen kehittämistarpeista ja investointikustannuksista alueittain Saaristokaupunki Puistokaupunki Eteläinen maaseutu Koillinen alue Keskusta-alue Läntinen alue Läntinen maaseutu Särkiniemen ja Jynkän alue Neulamäki Pohjoinen maaseutu Karttula... 32

3 Sivu 3/ Päivähoitoverkoston kustannukset Investointitarpeet Ylläpitokustannukset Päivähoitoverkoston kehittämisen vaikutukset KAUPUNGIN KASVU YHTEENVETO Liitteet Liite 1: Verkostoesitysten vaikutusten arviointi- päivähoito Liite 2: Laskentataulukot

4 Sivu 4/37 ESIPUHE Kaupunki on laatinut Kuopio strategian vuoteen Kuopion strategia linjaa yhdeksän erilaista näkökulmaa tai kriittistä menestystekijää Kuopion onnistumiselle. Näistä viides ja kuudes näkökulma liittyvät maankäyttöön sekä asukkaisiin ja palveluihin. Nämä maankäytön ja palvelujen näkökulmat ovat lähtökohtaisesti ohjanneet myös tehtyä päivähoidon-, perus- ja lukio-opetuksen verkostoselvitystyötä. Maankäytön näkökulman mukaan Kuopiossa on tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne, jossa maankäytön tavoitteita ovat: keskusta-alueen elinvoiman ja rakentamistehokkuuden lisääminen, lähiöiden ja kylien omaleimaisuus ja täydennysrakentaminen, joukkoliikenteen toimivuus ja edullisuus sekä kuntarajoista riippumaton maankäytön suunnittelu. Asukkaat ja palvelut näkökulma liittyy asiakaslähtöisyyteen, ja sen mukaan palveluissa toimintaajatuksena on asukkaiden tarpeita vastaavat ja ennaltaehkäisevät palvelut. Tiloihin käytetyt varat kilpailevat muuhun toimintaan käytettyjen varojen kanssa (palkat, opetusmateriaali ). Tiloja tulee arvioida yhtenä resurssina muiden toimintaa palvelevien resurssien rinnalla. Päivähoito- ja kouluverkostojen tulisi tukea laadukkaan palvelun tuottamista kohtuullisilla panostuksilla. Palveluverkoston suunnittelu on tasapainoilua monien muuttujien joukossa. Yksilön näkökulmasta palvelujen tulisi sijoittua maantieteellisesti tasaisesti, jotta kaikilla on sama matka palvelun ääreen. Yhteisön kannalta palvelujen tulisi sijoittua väestön painopisteeseen palvelun monipuolisuuden ja edullisuuden turvaamiseksi. Alueiden tasapuolisen kehittämisen kannalta peruskoulut ja päiväkodit ovat avainasemassa; lapsiperheiden asuinpaikan valintaan vaikuttavat erityisesti lähellä olevat alakoulu ja päivähoito. Yläkouluikäiset liikkuvat oman lähikoulun ohella nykyisin Kuopion ja Karttulan keskustoissa oleviin yläkouluihin. Samoin lukioikäiset ovat valmiita liikkumaan pidempiä matkoja oppilaitoksiin. Kuopion kaupungin asukasluku on vuoden 2011 alusta asukasta. Verkostotarkastelut vuoteen 2020 on tehty Kuopin kaupungin perusennusteen väestöennusteella, jossa vuonna 2030 Kuopion kaupungin asukasmäärä on noin asukasta. Esitettyjä palveluverkostoja on verrattu voimakkaamman kasvun vaihtoehtoon, jossa Kuopion kaupungin asukasmäärä vuonna 2020 on noin asukasta.

5 Sivu 5/37 Pitkällä ajanjaksolla kaikki toimintaympäristön muutokset eivät luonnollisesti ole vielä tiedossa ja sen vuoksi verkostoa on tarkasteltava yhä uudelleen säännöllisin väliajoin. Nyt laadittujen peruskoulu-, lukio- ja päivähoitoverkostoselvitysten tietojen läpinäkyvyys helpottaa mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuvan tiedon päivittämistä ja vaikutuksen arvioimista palveluverkoston kehittämistarpeen näkökulmasta. Yksittäisten hankkeiden investointiratkaisut tarkentuvat aina hankekohtaisessa suunnittelussa ja etenevät toteutukseen normaalin Kuopion kaupungin investointipäätös- ja talousarviokäsittelyn kautta. Tilakustannusten määrä ja niiden suhteellinen osuus opetus- ja päivähoitopalvelujen käyttötaloudesta tulee kasvamaan nykytasosta sekä esitetyssä peruskoulu- että päiväkotiverkostossa. Lukioverkosto on mahdollista suunnitella siten, että tilojen kehittämistoimenpiteiden jälkeen tilakustannukset pysyvät nykytasolla. Peruskoulu- ja lukioverkoston kehittämiseksi esitetään vaihtoehdot A, B ja C. Tulevan 15 vuoden aikana tarvittavat investoinnit ovat valitusta vaihtoehdosta riippuen 90,2 97,0 M. Tästä tarpeesta suuri osa (52,6 56,6 M ) ajoittuu ensimmäiselle 5 vuodelle. Laskelmissa ei ole huomioitu elinkaarihankkeiden kustannuksia. Peruskoulu- ja lukioverkostoselvityksen aineisto on esitetty erillisessä raportissa. Tässä raportissa esitetään päivähoidonverkosto vuoteen Investointitarve päivähoitoverkoston kehittämiseksi tulevan 15 vuoden aikana on 29,6-33,5 M, yksityisen palvelun ratkaisuista riippuen. Tästä tarpeesta noin 12,2 M ajoittuu ensimmäiselle 5 vuodelle. Verkostoselvitykset luovutetaan Kuopion kaupungin johdolle ja niiden toivotaan helpottavan päätöksentekoa sekä prosessia palveluverkostojen strategisten linjausten muodostamisessa, kehittämistarpeiden hahmottamisessa ja kustannusten hallinnassa. Kuopiossa Kuopion Kaupungin päivähoito- ja kouluverkostotyöryhmän puolesta Anssi Laine puheenjohtaja Haahtela-kehitys Oy konsulttityöryhmän puolesta Ari Pennanen dosentti

6 Sivu 6/37 1 JOHDANTO Peruskoulu-, lukio ja päivähoitoverkostoselvitykset on tehty Kuopion päivähoitoja kouluverkostotyöryhmän toimeksiannosta. Työ on käynnistynyt syyskuussa 2010 ja valmistunut helmikuussa Tähän raporttiin on koottu päivähoitoverkostoselvityksen aineisto sekä esitys päivähoitoverkoston kehittämis- ja investointitarpeista vuoteen Yhtä aikaa tämän selvitystyön kanssa tehty Kuopion kaupungin lukio- ja perusopetuksen verkostoselvitystyö, josta on laadittu erillinen raportti. Kuopion ja Karttulan kuntaliitos toteutui vuoden vaihteessa Tässä selvityksessä on huomioitu kuntien yhdistetyt tiedot ja niistä käytetään pelkästään nimitystä kunta tai Kuopio. Tavoitteena on aikaansaada tutkittu ja läpinäkyvä esitys Kuopion kaupungin päivähoidon määrästä, tilantarpeesta, toimintojen sijoittumisesta sekä kiinteistöinvestointi- ja ylläpitokustannuksista. Tarkasteluajanjakso on pitkä, 15 vuotta, joten kaikki esitetyt ratkaisut eivät luonnollisestikaan tapahdu heti. Perspektiiviä kuitenkin tarvitaan, jotta tulevat investoinnit voidaan toteuttaa tulevaisuutta mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Esitys sisältää yhden tutkitun esityksen päivähoitoverkostosta vuoteen Vaihtoehtoisia ratkaisuja esitetään alueittain, mm. tuotetaanko palvelu kaupungin omana palveluna vai yksityisen toimijan toimesta. Selvitysprosessia on ohjannut päivähoito- ja kouluverkostotyöryhmä: Anssi Laine pj. Pekka Vähäkangas Palvelualueen johtaja Kari Raninen Perusopetusjohtaja Leena Auvinen Lukiotoimenpäällikkö Pekka Lindell Varhaiskasvatusjohtaja Kari Sutinen Pääluottamusmies, opettajat ja rehtorit Katri Hiltunen Suunnittelija, talous- ja strategiapalvelu Eero Koivisto Hankesuunnittelupäällikkö Hannu Lahti Asiakkuuspäällikkö, Tilakeskus Antti Kervinen Perusopetuksen ja lukion rehtori, Karttula Erkko Helin Tilahallintapäällikkö Selvityksen ovat laatineet projektipäälliköt Minna Moisio ja Raili Kuosmanen sekä arkkitehti, tkl Ilkka Niukkanen. Työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela-kehitys Oy:stä.

7 Sivu 7/37 2 PÄIVÄHOITOVERKOSTON TAVOITTEET JA MITOITUSARVOT 2.1 Päivähoitoverkoston suunnittelun periaatteet Kuopion kaupungin työryhmä on määritellyt seuraavat päivähoitoverkoston suunnittelun periaatteet 1. Päivähoito järjestetään lähipalveluna arkipäivisin klo välisenä aikana ja 2. Päivähoito järjestetään alueellisena palveluna arkipäivisin ennen klo 6.00 tai jälkeen päivähoitoa tarvitseville lapsille 3. Yö- ja / tai viikonloppuhoito tarjotaan keskitettynä palveluna kaupungin keskustassa ja Petosella 4. Erityisryhmämuotoista tukea tarvitsevien lasten päivähoito pyritään järjestämään alueellisena palveluna niin, että matkaan kuluva aika säilyy kohtuullisena 5. Koulun aloittamista edeltävänä vuonna esiopetus ja päivähoito pyritään järjestämään niin, että lapsi voi osallistua esiopetukseen tulevien luokkatovereidensa kanssa samassa ryhmässä ja että esiopetus ja päivähoito muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden (lapsi saa olla koko päivän samassa hoitopaikassa, tilat varustettava päivähoitotiloja koskevia vaatimuksia vastaaviksi) 6. Erillisen päivähoitotilan tai päiväkodin ryhmätilan mitoitus- ja varusteluperusteena käytetään 21:n yli kolmevuotiaan lapsen ryhmätilalle asetettuja vaatimuksia 7. Pienet hallinnolliset yksiköt pyritään yhdistämään suuremmiksi hallinnollisiksi yksiköiksi. 8. Avoimien päivähoitopalvelujen (esim. kerhotoiminta 2-3- kertaa viikossa) tarjoaminen päiväkoti- tai perhepäivähoidon vaihtoehdoksi perheille, joilla ei ole työn, opiskelun tai muun syyn vuoksi kokopäiväisen päivähoidon tarvetta. 9. Perhepäivähoidon osuuden vahvistaminen 10. Yksityisen päivähoidon toimintaedellytysten vahvistaminen Valitut periaatteet ovat ohjanneet päivähoitoverkoston suunnittelutyötä. Perhepäivähoidon osuuden vahvistaminen ei näy perhepäivähoidon lisääntyneenä tarjontana, vaan tiedostetaan, että on tehtävä työtä, jotta perhepäivähoidon tarjonta yhtenä päivähoitomuotona voidaan säilyttää tulevaisuudessa lähellä nykyistä tasoa.

8 Sivu 8/37 Päivähoitoverkosto rakentuu nykyisen verkoston lähtökohdista. Suunnittelussa pyritään löytämään esitykset ja uusinvestointitarpeet, joiden toteuttaminen on tarkoituksenmukaista ja kehittää palveluverkostoa tavoitteiden mukaisesti. 2.2 Päivähoitoikäisten väestöennuste Päivähoitoverkoston tarkasteluvuodeksi päivähoitopaikkatarpeen mitoituksessa on sovittu vuosi Lähtötietona on käytetty Kuopion kaupungin laatimaa perusennustetta 0-6 -vuotiaiden määrästä Kuopion alueella. Vuonna 2010 päivähoitoikäisiä lapsia oli noin Vuonna 2020 päivähoitoikäisten määrä on ennusteen mukaa lasta. Päivähoitoikäisten määrä kasvaa nykytilanteesta noin 6,7% eli noin 460 lasta. Kuopion perusennuste vastaa Tilastokeskuksen ennustetta. Alla on kaavio päivähoitoikäisten määrästä ja ennusteista vuosille 2020 ja Kaaviossa vihreät pylväät ovat Kuopion kaupungin perusennusteita ja siniset Tilastokeskuksen ennusteita. Alle kouluikäisten määrä, 0-6-vuotiaat vuosina 1990, 2000, 2010 ja ennuste vuosille 2020 ja 2030 (1.1.) 9000 Kuopion oma ennuste + Karttula Tilastokeskus (Kuopio + Karttula) Kuva: Päiväkoti-ikäisten määrää vuosina 1990, 2000, 2010 ja ennuste vuosille 2020 ja 2030

9 Sivu 9/ Muut lähtötiedot Päivähoitoikäisten väestöennusteen lisäksi kaupungin talous- ja strategiapalvelusta on saatu päivähoitoikäisten ennusteet alueittain vuosille 2015 ja Ennusteet perustuvat Kuopion perusennusteen pohjalta laadittuihin virallisiin alueittaisiin ennusteisiin aina vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen ennustetietojen puutteen takia on valmisteltu karkeat arviot asuntoalueittaisille ennusteille vuoteen Alueittainen ennuste sisältää asuntotuotannon ohjelmoinnin ja etenemisen ennusteet vuoteen 2015 saakka sekä arvioinnin asuntotuotannon toteutumisesta ajanjaksolla Kaikkia ajanjaksolla kaavoitettavia alueita ei ole huomioitu koska niiden suunnitteluprosessi on kesken tai suunnittelua ei ole vielä aloitettua. Kuopion väestöennuste tullaan tarkastamaan vuoden 2011 aikana. Kuopion vetovoimaisuuden palvelualue valmistelee kaupungin kasvuohjelmaa, joka tarkentaa kaupungin kasvutavoitetta väestön, työpaikkojen ja asuntojen osalta. Raportin loppuun on laadittu arvio Kuopion strategian mukaisen voimakkaan kasvun vaikutuksista palveluverkostoihin. Kuopion päivähoitotoimistosta on saatu tiedot päivähoidon nykyisistä toimipisteistä ja paikkamääristä. Päivähoidon toimintayksiköitä on nykyisin yhteensä 40, vanhan Kuopion alueella 36 ja Karttulan alueella 4. Päivähoidon tiloja on noin 80 eri rakennuksessa. Kunnan järjestämän päivähoidon käytössä on tiloja yhteensä n m2. Tiedot päivähoidon nykyisistä tiloista on saatu Kuopion kaupungin kiinteistötietojärjestelmästä rakennuskohtaisina tilaluetteloina pinta-aloineen. Rakennusten nykyinen kunto ja peruskorjaustarve on saatu Kuopion kaupungin Tilakeskuksesta, Tilakeskuksen tekemistä tai teettämistä selvityksistä tai haastattelemalla kunnossapitovastuussa olevia henkilöitä.

10 Sivu 10/37 3 PÄIVÄHOITOVERKOSTON SUUNNITTELUN LÄHTÖTILANNE 3.1 Nykytilanne ja arvio lasten määrän muutoksesta alueittain vuoteen 2020 Kuopiossa on tällä hetkellä noin päivähoitopaikkaa. Pääosa päivähoidosta järjestetään kaupungin palveluna. Yksityisiä hoitopaikkoja on noin 300 (n. 7,5 % kaikista hoitopaikoista). Seuraavassa on esitetty nykyiset kaupungin ja yksityisen ylläpitämät päiväkotisekä perhepäivähoitopaikat alueittain sekä ennuste alueen lapsimäärän kehittymisestä vuoteen Saaristokaupunki Saaristokaupungin alueella on viisi kaupungin ylläpitämää päiväkotia ja 28 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään Kuoppamäen, Lehtoniemen ja Uppo- Nallen päiväkodeissa sekä Aurinkorinteen ja Pirtin koulun yhteydessä. Saaristokaupunki PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkotiryhmät Kuoppamäen päiväkoti, rv 1998 (auki klo 5-22) 92 4,0 9 Lehtoniemen päiväkoti, rv ,0 15 Pölläkänlahden päiväkoti, rv ,0 Takkapoulun päiväkoti, rv ,0 Uppo-Nallen päiväkoti, rv ,0 41 Päiväkoti, yksityinen 0 0,0 Perhepäivähoito ,0 Perhepäivähoito, yksityinen 5 2,0 Aurinkorinteen koulu, rv ,0 42 Pirtin koulu, rv 1998, viipaleet 2000, Takkapolun pk, viipale ,0 63 Rakenteelliset paikat yht 720 Esiopetuspaikat yht 170 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat Saaristokaupungin alueella

11 Sivu 11/37 Päivähoitopaikkoja on nyt 55 %:lle ja 73 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yhteensä 365 lasta Puistokaupunki Puistokaupungin alueella on viisi kaupungin ylläpitämää päiväkotia (11 eri toimipistettä) yksi pieni yksityinen päiväkoti sekä 26 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään kaikissa päiväkodeissa. Puistokaupunki PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkotiryhmät Kaarenhovin päiväkoti, rv , Pikku-Hovi, rv 2008 (vuokratila As Oy) 28 1,3 Maunolanmäen päiväkoti, rv ,7 - Otsola, esiopetus, rv ,0 21 Petosenmutkan päiväkoti, rv ,0 - Pikku-Mutka, rv 1991 (vuokratila As Oy) 22 1,0 - Mini-Mutka, rv 1987 omakotitalo Haukankaari 10 0,5 17 Suopursun päiväkoti, rv , Karpalo, rv 1989 (auki klo 5-22, vuokratila) 16 0,8 - Kielonsaari, rv 1991 (vuokratila) 14 0,7 Tuuliviirin päiväkoti, rv ,6 25 Päiväkoti, yksityinen 16 0,8 Perhepäivähoito, kunnallinen 88 22,0 Perhepäivähoito, yksityinen 16 4,0 Rakenteelliset paikat yht 616 Esiopetuspaikat yht 99 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat Puistokaupungin alueella Päivähoitopaikkoja on nyt 75 %:lle ja 72 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä -82 lasta. Eteläinen alue (Saaristokaupunki ja Puistokaupunki) on Kuopion voimakkaimmin väestöltään kasvava alue. Tällä hetkellä rakentaminen painottuu Saaristokaupunkiin: Lehtoniemen, Kärängän ja Rautaniemen alueille ja vuonna 2012 alkaa myös rakentaminen Ala-Pirttiniemessä. Lasten määrän kasvu painottuu

12 Sivu 12/37 Rautaniemeen ja Lehtoniemeen, kun taas lasten määrä vähenee Litmasella (Pyörö) ja Pitkälahden koulun ympäristössä Eteläinen maaseutu Eteläisellä maaseudulla on yksi kaupungin ylläpitämä päiväkoti ja yksi keskikokoinen yksityinen päiväkoti sekä noin 13 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään yksityisessä päiväkodissa sekä Hiltulanlahden ja Kurkimäen koulujen yhteydessä. Eteläinen maaseutu PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkoti- ryhmät Kurkimäen päiväkoti, rv ,0 Hiltulanlahti, Vanula, urh.seuralta vuokrattu tila Päiväkoti, yksityinen 73 3,5 21 Perhepäivähoito, kunnallinen 32 8 Perhepäivähoito, yksityinen 19 4,75 Kurkimäen koulu, rv A 1915, B -58, C ,0 19 Rakenteelliset paikat yht 206 Esiopetuspaikat yht 61 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat eteläisellä maaseudulla Päivähoitopaikkoja on nyt 48 %:lle ja 86 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yhteensä 243 lasta. Vuoteen 2020 mennessä lasten määrä ei ole kuitenkaan saavuttanut vielä huippuaan, vaan jatkuu yhä ensi vuosikymmenellä. Lisäksi kaksi Kuopion tulevaisuuden omakotitalotuotannon laajenemisaluetta (Vanuvuori I ja Vanuvuori II) sijoittuvat Hiltulanlahden jatkeeksi itäpuolelle. Hiltulanlahti kuuluu Kuopion keskeiseen kaupunkialueeseen ja muut tarkastellut eteläisen maaseudun alueet ovat Kuopion maaseutualueita. Hiltulanlahti on Kuopion tuleva omakotitalotuotannon kasvusuunta, jossa pientalorakentaminen alkaa nykyisten suunnitelmien mukaan vuonna Korkeimmillaan alueen asukasmäärä nousee noin 3000 asukkaaseen ja alueen rakentaminen kestää arviolta 5-7 vuotta.

13 Sivu 13/ Koillinen alue Koillisella alueella on kuusi kaupungin ylläpitämää päiväkotia ja yksi pieni yksityinen päiväkoti sekä noin 19 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään Inkilänmäen päiväkodissa sekä Kalevalan ja Maljapuron kouluilla. Koillinen alue PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkoti- ryhmät Inkilänmäen päiväkoti, rv ,0 - Pikku-Inkilä, rv 1972, as oy 28 1,3 28 Kelloniemen päiväkoti, rv 1975, 2005, vuokratila 42 2,0 Linnanpellon päiväkoti, rv ,0 Männistön päiväkoti, rv 1933, ,6 - Jonköpingin päiväkoti, rv 1948, ,2 Pitkälammen päiväkoti, rv 1971, 2005, vuokratila 32 1,5 Saarikellon päiväkoti, ,8 Päiväkoti, yksityinen 15 1,0 Perhepäivähoito, kunnallinen 73 18,3 Perhepäivähoito, yksityinen Kalevalan alakoulu, rv 1954, laaj Maljapuron koululla Rakenteelliset paikat yht 526 Esiopetuspaikat yht 122 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat koillisella alueella Päivähoitopaikkoja on nyt 65 %:lle ja 90 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yhteensä 87 lasta. Lähivuosina valmistuu Pappilanmäen täydennysrakentamisalue Linnanpellon kupeeseen ja vuonna 2012 käynnistyy Pihlajalaakson rakentaminen Inkilänmäen vieressä. Lisäksi uutta täydentävää asuntorakentamista on tiedossa Kelloniemeen, mutta tämän rakentamisen aikataulu ei ole vielä selvillä Keskusta-alue Keskusta-alueella on viisi kaupungin ylläpitämää päiväkotia (13 toimipistettä) ja kolme yksityistä päiväkotia sekä noin 17 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään Kasarmipuiston, Pumpputorin, Maljapuron, Minnan ja Niiralan päiväkodeissa sekä Haapaniemen ja Snelmannin kouluilla.

14 Sivu 14/37 Keskusta-alue PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkotiryhmät Haapaniemen päiväkoti, rv 1962, ,7 Kasarmipuiston päiväkoti, rak I, rv 1882, ,0 Kasarmipuiston päiväkoti, rak G, rv 1882, ,0 9 Pumpputorin päiväkoti, rv 1860, ,0 12 Pikku-Pietari, rv 1900, ,6 Maljapuron päiväkoti, peruskorjaus ,0 20 Minnan päiväkoti 33,6 1, Nallikka, rv 1937, ,0 - Peukaloinen, rv ,6 - Tirri, rv 1927, ,6 Niiralan päiväkoti, rv 1949, ,0 34 Päiväkoti, yksityinen (Engl., steiner ja saks.) 84 4,0 Perhepäivähoito, kunnallinen 60 15,0 Perhepäivähoito, yksityinen 9 2,3 Haapaniemen koulu, rv 1954, ,0 21 Snellmanin koulu, rv 1904, ,0 21 Rakenteelliset paikat yht 705 Esiopetuspaikat yht 135 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat keskusta-alueella Päivähoitopaikkoja on nyt 93 %:lle ja 106 %:lle alueen lapsista (huom. mm. englanninkielinen päivähoito, joka palvelee koko kaupunkia). Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä -51 lasta Läntinen alue Läntisellä alueella on kuusi kaupungin ylläpitämää päiväkotia (8 toimipistettä) ja yksi yksityinen päiväkoti (Englantilainen päiväkoti 2 ryhmää) sekä noin 21 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään Toukolan päiväkotia lukuun ottamatta kaikissa päiväkodeissa. Puijonlaakson päiväkodin ja Onnela ryhmäperhepäivähoidon tilat poistuvat käytöstä, kun Puijonlaakson päiväkodin elinkaarihankkeen tilat valmistuva vuonna Päivärannan päiväkodin Lakeissuon tilat ovat huonossa kunnossa ja Kesärannan tilat osittain toimimattomat (vanha koulu kahdessa kerroksessa).

15 Sivu 15/37 Läntinen päivähoitoalue PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkotiryhmät Puijonlaakson päiväkoti, rv 1973, 1991 poistuu , Onnela, ryhmäpph poistuu ,0 Sinikellon päiväkoti, rv ,2 24 Länsi-Puijon päiväkoti, rak A, rv 1923, , Rak B, rv 1975, 2001 / viipale, kevytrakenteinen - Rak C, rv 1923 Toukolan päiväkoti, rv ,4 Päivärannan päiväkoti, rv 1970 (Lakeissuon tila) 32 1,5 - Kesäranta, rv ,5 36 Tuomikujan päiväkoti, rv 1982, ,0 Päiväkoti, yksityinen 37 2,0 21 Perhepäivähoito, kunnallinen 71 17,8 Perhepäivähoito, yksityinen 13 3,3 Rakenteelliset paikat yht 616 Esiopetuspaikat yht 138 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat läntisellä alueella Päivähoitopaikkoja on nyt 64 %:lle ja 86 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan pysyvän nykytasolla vuoteen 2020 saakka. Keskustaan ja sen lähialueille on täydennysrakennettu viime vuosina uusia asuinkortteleita ja -rakennuksia. Myös tulevina vuosina vastaavan kehityksen odotetaan jatkuvan. Tämän vuoksi pienten lasten määrät säilyvät lähellä nykyistä Läntinen maaseutu Läntisellä maaseutualueella on kaupungin ylläpitämä Länsirannan päiväkoti (2 toimipistettä) sekä 2 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään Rytkyn koululla.

16 Sivu 16/37 Läntinen maaseutualue 2010 Päiväkotiryhmät PÄIVÄKOTI Länsirannan päiväkoti Hirvilahti 15 1 Kaislastenlahden koulu 16 1 Päiväkoti, yksityinen Perhepäivähoito, kunnallinen Perhepäivähoito, yksityinen 8 2 Rytkyn koulu, rv 1954, 1997, Rakenteelliset paikat yht 54 Esiopetuspaikat yht 15 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat läntisellä maaseutualueella Päivähoitopaikkoja on nyt 40 %:lle ja 93 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 25 lasta. Uusia omakotitaloja on rakennettu alueelle melko paljon ja ne sijoittuvat pääosin Kaislastenlahteen, Rytkylle, Kellomäelle ja Karttulantien varteen. Uutta asuntorakentamista on odotettavissa viime vuosien tapaan eniten Kaislastenlahteen, Rytkylle sekä Karttulantien varteen. Mittavammin mahdollisuuksia on Kaislastenlahdessa, jonne on vuonna 2007 valmistuneessa rakennuspaikkaselvityksessä osoitettu noin 100 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa. Vastaava rakennuspaikkaselvitys on tehty myös vuonna 2006 Hirvilahteen, jonne uusia omakotitaloja on kuitenkin rakennettu selvästi vähemmän viime vuosina Särkiniemen ja Jynkän alue Särkiniemen ja Jynkän alueella on neljä kaupungin ylläpitämää päiväkotia (10 toimipistettä) sekä noin 17 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään Paimenpojan ja Rauhalahden päiväkodeissa sekä Jynkän ja Särkiniemen kouluilla. Jynkässä sijaitseva katraan päiväkoti toimii Niiralan Kulmalta vuokratussa tilassa. Kiinteistön omistaja käynnistää rakennuksen peruskorjauksen 11/2011, jolloin päivähoidolle tulee löytää korvaavat tilat.

17 Sivu 17/37 Särkiniemen ja Jynkän alue PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkotiryhmät Katraan päiväkoti (Niiralan Kulman vuokratila) 43 2,0 Paimenpojan päiväkoti 92 4, Aittolammen päiväkoti 33 1,6 Rauhalahden päiväkoti 92 4, Leväsen päiväkoti (vuokratilat Kuopakselta) 38 1,8 7 Särkiniemen päiväkoti, rv 1970, 2005, vuokratila NiK 33 1,6 - rakennus C päiväkodin käytössä 26 1,0 - Tinttilä, vuokratila 21 1,0 Päiväkoti, yksityinen Perhepäivähoito, kunnallinen 48 12,0 Perhepäivähoito, yksityinen 20 5,0 Jynkän koulu, rv ,5 12 Särkiniemen koulu 21 1,0 21 Rakenteelliset paikat yht 479 Esiopetuspaikat yht 113 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat Särkiniemen ja Jynkän alueella Päivähoitopaikkoja on nyt 66 %:lle ja 94 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä -53 lasta Neulamäki Neulamäen alueella on kaksi kaupungin ylläpitämää päiväkotia (4 toimipistettä) sekä 8 perhepäivähoitajaa. Neulamäessä toimii yksityinen Kristillinen päiväkoti Kristillisen koulun yhteydessä. Esiopetusta järjestetään Pihkapolun päiväkodissa ja Kristillisessä päiväkodissa (sijaitsevat samassa rakennuksessa). Neulamäki PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkotiryhmät Neulasen päiväkoti, ,0 Pihkapolun päiväkoti, rv ,0 33 Tuohikontin päiväkoti, rv ,6 Tukkipojan päiväkoti, rv ,8 Päiväkoti, yksityinen Perhepäivähoito, kunnallinen 10 1, ,0 Perhepäivähoito, yksityinen 2 1,0 Rakenteelliset paikat yht 236 Esiopetuspaikat yht 43 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat Neulamäen alueella

18 Sivu 18/37 Päivähoitopaikkoja on nyt 76 %:lle ja 83 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä -52 lasta. Väestönmäärä on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti Jynkässä ja Neulamäessä. Sen sijaan Särkiniemi-Särkilahdessa väestönmäärä on vasta hiljattain kääntynyt laskuun ja vähenemiskehitys on selvästi hitaampaa. Pienimuotoista täydennysrakentamista on tulossa lähivuosina Särkiniemeen. Lisäksi mittavaa asuntorakentamista tutkitaan Savilahti-Savisaaren alueelle parhaillaan käynnissä olevassa osayleiskaavatyössä. Savilahden alue tulee tukeutumaan Neulamäen palveluihin, eikä sitä ole huomioitu nykyisessä väestöennusteessa ja tässä tarkastelussa Pohjoinen maaseutu Riistaveden ja Vehmersalmen alueella on kaksi kaupungin ylläpitämää päiväkotia (3 toimipistettä) sekä noin 6 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään Melalahden, Vehkalammin ja Vehmersalmen koulujen yhteydessä. Pohjoinen maaseutu PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkotiryhmät Melalahden päiväkoti, rv 1972 (Riistavesi) 33 1,6 -Koulutie 4 20 Päiväkoti Poiju, rv 1986 (Vehmersalmi) 33 1,6 Päiväkoti, yksityinen Perhepäivähoito, kunnallinen 25 6,3 Perhepäivähoito, yksityinen Melalahden koulu, rv 1955, ,0 1,0 18 Vehkalammin koulu, rv 1950 (väistötilat) Vehmersalmen koulu,alakoululuokat 15 1,0 15 rv AK 1927, YK 1965, ,0 21 Rakenteelliset paikat yht 165 Esiopetuspaikat yht 54 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat Pohjoisella maaseudulla Päivähoitopaikkoja on nyt 47 %:lle ja 92 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä yhteensä -44 lasta.

19 Sivu 19/37 Viime vuosina alueen väestönmäärä on lisääntynyt jonkin verran. Eniten väestönkasvua on tapahtunut kyläkeskuksen tuntumassa. Riistaveden alueella asuntorakentaminen jatkuu viime vuosien tapaan melko vilkkaana, joka pitää väestönmäärän lähellä nykyistä tasoa Karttula Karttulan alueella on neljä kaupungin ylläpitämää päiväkotia (4 toimipistettä) sekä 2 perhepäivähoitajaa. Esiopetusta järjestetään Karttulanlahden, Kemppaanmäen ja Pihkainmäen kouluilla. Karttulan keskustan koulun peruskorjaamisesta on laadittu hakesuunnitelma. Suunnitelman mukaan nykyiseen Kissakuusen yläkouluun sijoittuisi tulevaisuudessa myös Karttulanlahden alakoulu ja Tenavatörmän päiväkoti. Karttula PÄIVÄKOTI 2010 Päiväkotiryhmät Pihkapirtin päiväkoti 42 2,0 Pikku-Hermannin päiväkoti, Syvänniemi 42 2,0 Tenavatörmän päiväkoti 42 2,0 Airaksela pk 1929, 2009 (yhteistoimintaa Suonenjoe 21 1,0 Päiväkoti, yksityinen Perhepäivähoito, kunnallinen 4 1,0 Perhepäivähoito, yksityinen 4 1,0 Karttulanlahden koulu rv 1961, 1992 kevyt pintar (keskusta) 15 1,0 15 Kemppaanmäen koulu, rv 1955, pk 1988 (Syvänniemellä) 15 1,0 15 Pihkainmäen koulu rv 1935, ,0 15 Rakenteelliset paikat yht 200 Esiopetuspaikat yht 45 Taulukko. Rakenteelliset hoitopaikat Karttulan alueella Päivähoitopaikkoja on nyt 69 %:lle ja 93 %:lle alueen lapsista. Päivähoitoikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yhteensä 21 lasta. Kokonaisuutena Karttulan väestönmäärän ennustetaan säilyvän lähellä nykytasoa lähivuosina. Asukkaiden määrän ennustetaan kasvavan Pihkainmäessä ja Syvänniemellä, kun taas muilla alueilla väestönmäärän ennustetaan säilyvän lähellä nykytasoa tai pienesti laskevan.

20 Sivu 20/ Päiväkotien nykyiset investointisuunnitelmat Koulu- ja päiväkotirakennusten tekninen käyttöikä on noin vuotta. Tällä iällä tarkoitetaan aikaa, jonka rakennus on pystynyt palvelemaan käyttäjää ja jonka jälkeen rakennuksen tekninen kunto ja toiminnallisuus on koettu niin puutteelliseksi, että tarvitaan laaja rakennusta teknisesti ja toiminnallisesti uudistava peruskorjaus. Rakennuksia kunnostetaan ja tekniikkaa uudistetaan myös ko. ajanjaksona. Noin 20 vuoden ikäisissä rakennuksissa mm. talotekniikkaosat vaativat korjaus- ja uudistamistoimenpiteitä. Isot toiminnallisia muutoksia ja uusia tilajärjestelyjä vaativat peruskorjaukset ovat kuitenkin taloudellisesti tarkasteltuna järkevä toteuttaa laajan teknisen peruskorjauksen yhteydessä, noin vuoden välein. Rakennuksen voidaan siis sanoa tulevan teknisen ja taloudellisen käyttöikänsä päähän em. syklissä. Kuopion kaupungin päivähoidon käyttämistä tiloista (noin 80 tilaa) noin 37 % on ikänsä puolesta teknisen peruskorjauksen tarpeessa tulevan 10 vuoden aikana. Kahden tilan korvaamiseksi on käynnissä Puijonlaakson päiväkodin uudisrakennushanke (elinkaarihanke). Lähivuosina teknisen peruskorjauksen tarpeessa ovat mm. Minnan päiväkodin rakennukset keskustassa, Niiralan päiväkoti, Kasarmipuiston päiväkodin rakennukset I, G ja H, Jonköpingin päiväkoti, Aittolammen päiväkoti, Leväsen päiväkoti, Melalahden päiväkoti ja Karttulan Pikku- Hermannin päiväkodin tilat (vanha neuvolarakennus). Syksyllä 2010 Kuopion kaupungin Tilakeskuksen arvion mukaan päivähoitoverkoston investointitarpeet tulevan 15 vuoden aikana olivat yhteensä M. (Tilakeskuksen Investointisuunnitelma , Risto Savolainen , Hannu Lahti ) Keväällä 2011 akuutit korjaustarpeet tai akuutit toiminnalliset muutostarpeet ovat Jynkässä Katraan vuokratilasta luopuminen ja toimintojen uudelleen sijoittaminen (2 ryhmää) Päivärannassa Lakeissuon tilan huono kunto (2 ryhmää) Päivärannassa Kesärannan kiinteistön toiminnalliset muutostarpeet, jos hoitoon on tarve sijoittaa alle 3-vuotiaita lapsia (2 ryhmää)

21 Sivu 21/37 ratkaistava Englantilaisen päiväkodin sijainti tulevaisuudessa (4 ryhmää). Englantilaisen päiväkodin Puijonlaaksossa olevien kahden ryhmän tilat poistuvat käytöstä kesällä 2012.

22 Sivu 22/37 4 ESITYS UUDEKSI PÄIVÄHOIDONVERKOSTOKSI Päivähoitolaissa ja asetuksessa on säädetty oikeudesta saada päivähoitopaikka neljän kuukauden sisällä hakemuksen jättämisestä tai kahden viikon sisällä hakemuksen jättämisestä, jos kyseessä on ennakoimaton opiskelun tai työn aloittaminen. Vanhempien opiskelun tai työn perusteella lapsilla on oikeus myös ilta-, viikonloppu- tai vuorohoitopaikkaan. Hoitohenkilöstönmitoituksesta säädetään päivähoitoasetuksessa, samoin erityisen tuen järjestämisestä sitä tarvitseville lapsille. Lakisääteinen päivähoidon ja esiopetuksen järjestäminen on yhteydessä lasten määrän kehitykseen sekä vanhempien tekemiin valintoihin. Kuopiossa vuonna 2010 rakenteellisia hoitopaikkoja oli noin 65%:lle päiväkoti-ikäisistä. Ikäryhmän sisällä 0-1 -vuotiaita hoidetaan pääsääntöisesti kotona ja lähes kaikki kuusivuotiaiden ikäryhmään kuuluvat lapset käyvät esiopetuksessa, joko päiväkodeissa tai koulujen esiopetusryhmissä. Päivähoidon rakenteellisten hoitopaikkojen määrä on n % suurempi kuin hoidossa olevien lasten määrä. Ero syntyy päivähoitoasetuksessa olevasta alle 3 -vuotiaiden lasten tai erityishoitoa vaativien lasten hoitoryhmien kokoa koskevasta mitoituksesta. Normaali lapsiryhmän koko päiväkodissa on 21 lasta. Alle kolmevuotiaiden lasten ryhmän koko on 12 lasta. Haasteen päivähoitoverkoston suunnittelulle tuo toisaalta hoidon subjektiivinen oikeus ja toisaalta vanhempien tekemät valinnat. Viimeisen viiden vuoden aikana on Kuopion kaupungin päivähoidon mukaan hoitoon hakeutuvien määrä noussut noin 5%:lla (Rakenteelliset paikat 60%:lle => nykyisin 65%:lle ikäluokasta) Lisäksi päivähoitoon hakeutuvien määrä vaihtelee alueittain. Keskusta-alueilla ja Karttulassa se on 65% tai sen yli, kauempana keskustasta haja-alueilla se on noin 40-50%. Verkoston mitoituksessa on lähdetty olettamasta, että hoitoon hakeutuvien määrä pysyy alueittain nykytasolla. Alueiden väestömuutokset, toiminnalliset kehitystarpeet ja rakennusten tekninen kunto on huomioitu esityksessä. Palvelutasotaso koko kaupungissa on suunniteltu niin, että rakenteellisia hoitopaikkoja muodostuu hieman nykyistä enemmän, noin 66 %:lle päiväkoti-ikäisistä.

23 Sivu 23/37 Hoitopaikka voi olla päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoidossa tai perhepäivähoidossa kunnan tai yksityisen järjestämänä. Päiväkodeissa päivähoitopalvelu ja fasiliteetit ovat erilaiset kuin esim. ryhmäperhepäivähoidossa. Kysymys on eri palvelusta. Päiväkodeissa pystytään huomioimaan mm. lasten erityistarpeet myös tilojen muodossa (terapiatilat, jumppatilat, kädentaito yms.) Henkilökunnan näkökulmasta päiväkodeissa on toiminnan tukipalvelutiloja, joita ei ole ryhmäperhepäivähoidon tiloissa (keittiö, henkilökunnan sos.tilat, toiminnan valmistelun tilat jne). Toiminnan näkökulmasta pieni yksikkö on haavoittuvampi kuin suuri yksikkö, jos ajatellaan esim. hoitajan sairastumista. Samoin useassa pienessä yksikössä kuluja aiheutuu ruoan kuljetuksesta, tavarahankinnoista jne. Pienissä yksiköissä järjestetty hoito tulee kalliimmaksi, kun huomioidaan kaikki päivähoidon järjestämisen kustannukset. Tästä syystä Kuopion kaupungissa ei suunnitella ryhmäperhepäivähoitoa. Toisaalta ryhmäperhepäivähoidon toimipisteitä voidaan tarvita, koska ne toimivat joustovarana reagoiden hoitopaikkojen tarpeeseen joustavasti ja suhteellisen nopeasti. Ryhmäperhepäivähoidon toimipisteiden mahdollista perustamista tarkennetaan määrävälein tarvetta vastaavaksi (mikäli hoitoon hakeutuvia on jollakin alueella ennakoitua enemmän). Tällä hetkellä ryhmäperhepäivähoitopaikkoja ei ole suunnitteilla. Perhepäivähoito turvataan yhtenä päivähoidon palvelun muotona. Perhepäivähoitajien määrä pyritään pitämään lähellä nykyistä tasoa. Perhepäivähoito järjestetään hoitajien kotona. Selvitystyössä käytetyn väestöennusteen mukaan lasten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 460 lasta ja hoitopaikkojen tarve kasvaa noin 380 hoitopaikkaa. Päivähoitoverkoston suunnittelussa on huomioitu myös muut suunnittelulle asetut tavoitteet. Päivähoitopaikkojen määrän vertailu eri kuntien kesken ei ole helppoa, koska %-osuuden määrittelyyn ei ole yhtenäistä käytäntöä. Laskentaperusteena kunnissa on voitu käyttää 0-6 vuotiaiden tai 1-6 -vuotiaiden määrää tai on voitu laskea vain kunnan tuottamia päiväkotipaikkoja, tai päivähoitopaikkoja, on laskettu pelkästään kunnallinen palvelu tai kunnallinen ja yksityinen palvelu. 4.1 Alueellinen tarkastelu Kuopion kaupunki on jaettu maantieteellisesti yhteentoista päivähoitoverkoston palvelualueeseen. Alueet ovat: Saaristokaupunki, Puistokaupunki, eteläinen maaseutu, keskusta-alue, läntinen alue, koillinen alue, läntinen maaseutu, Sär-

24 Sivu 24/37 kiniemen ja Jynkän alue, Neulamäki, pohjoinen maaseutu (Riistavesi ja Vehmersalmi) sekä Karttula. Seuraavassa on esimerkki alueellisesta tarkastelusta Saaristokaupungissa. Vuonna 2010 alueella oli alle kouluikäistä lasta. Hoitopaikkojen tarjonta oli 720 paikkaa eli paikkoja oli 55%:lle alueen lapsista. Lasten määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä alle kouluikäiseen lapseen. Kun hoitopaikkojen tarjonta pidetään nykytasolla, tarvitaan tulevaisuudessa noin 920 hoitopaikkaa. Lasten määrän muutos Vuosi Pirtti Lehtoniemi-Keilaranta Rautaniemi Päiväkoti-ikäiset yht Hoitopaikkojen nykyinen tarjonta Saaristokaupungissa on matala suhteessa alueen hoitopaikkojen kysyntään (vanhemmat töissä kodin ulkopuolella). Toisaalta viereisellä Puistokaupungin alueella, jonne osa tämän alueen palvelutarpeesta voidaan ohjata, lapsimäärän ennustetaan laskevan nykyisestä. Saaristokaupungin hoitopaikkojen tarve mitoitettiin siten, että palvelutarjonnaksi Saaristo- ja Puistokaupungin alueilla yhteensä saadaan hoitopaikka 65%:lle alueen lapsista. Verkostoesityksessä Saaristokaupungin hoitopaikkatarve on 975 hoitopaikkaa, joka on 255 paikkaa nykyistä enemmän. Huomioitavaa on, että alueen lasten määrän muutos on suurinta tulevan viiden vuoden aikana ja hoitopaikkojen lisätarve on lähitulevaisuudessa. Hoitopaikkojen tarvetta verrattiin nykyiseen tarjontaan. Nykyiset toimipisteet ovat toimivia ja niihin ei esitetä muutosta. Martti Ahtisaaren koulun esiopetus (2 ryhmää) tyydyttää lisätarpeesta 42 paikkaa. Tämän lisäksi tarvitaan noin 210 muuta päivähoitopaikkaa. Tällä alueella asetettiin tavoitteeksi yksityisen palvelutuotannon lisääminen.

25 Sivu 25/37 Alla on hoitopaikkatarjonnan laskentataulukko Saaristokaupunki PÄIVÄKOTI Päiväkoti- ryhmät Päiväkotiryhmät Kuoppamäen päiväkoti, rv 1998 (auki klo 5-22) 92 4, ,0 Lehtoniemen päiväkoti, rv , ,0 Pölläkänlahden päiväkoti, rv ,0 92 4,0 Takkapoulun päiväkoti, rv ,0 70 3,0 Uppo-Nallen päiväkoti, rv 2006 /126 lasta 126 6, ,0 42 Päiväkoti, yksityinen Perhepäivähoito , ,0 Perhepäivähoito, yksityinen 5 2,0 Päiväkoti, kunnallinen Päiväkoti, yksityinen ,0 21 Perhepäivähoito, kunnallinen 8 2,0 Perhepäivähoito, yksityinen KOULU Aurinkorinteen koulu, rv , ,0 42 Pirtin koulu, rv 1998, viipaleet 2000, Takkapolun pk, viipale , ,0 63 Martti Ahtisaaren koulu, ,0 42 Rakenteelliset paikat yht Esiopetuspaikat yht Kaikkien alueiden laskentataulukot ovat liitteenä Hoitopaikkojen tarjonta yhteensä Kuopiossa oli vuonna 2010 yhteensä noin alle kouluikäistä lasta ja päivähoitopaikkaa. Pääosa päivähoidosta järjestettiin kaupungin omana palveluna. Yksityisiä hoitopaikkoja tuosta luvusta oli noin 300 eli n. 7,5 %. Vuonna 2020 alle kouluikäisiä lapsia arvioidaan olevan yhteensä noin Päivähoitoverkostoesityksessä päivähoidon tarjonnaksi on suunniteltu noin hoitopaikkaa. Lähtökohtana hoidon tarpeen määrässä on pidetty nykyistä tasoa alueittain. Yksityisten hoitopaikkojen määräksi koko tarjonnasta on suunniteltu 560 hoitopaikkaa eli noin 13%.

26 Sivu 26/37 Alla on yhteenveto Kuopion päivähoitopaikkojen tarjonnasta alueittain vuonna 2010 ja verkostoselvityksen mukainen esitys päivähoitopaikoista vuonna PÄIVÄHOITOPAIKAT YHTEENVETO Alueet Lasten määrä Päivähoitopaikat 2010 Hoitopaikkojen tarjonta % Lasten määrä Päivähoitopaikat 2020 Hoitopaikkojen tarjonta % Kunnallinen Yksityinen Saaristokaupunki ,8 % ,0 % 45,5 % 12,5 % Puistokaupunki ,9 % ,1 % 76,8 % 4,3 % Eteläinen maaseutu ,2 % ,3 % 26,7 % 19,6 % Keskusta ,6 % ,3 % 88,5 % 17,7 % Läntinen ,0 % ,1 % 61,5 % 1,7 % Koillinen ,7 % ,8 % 59,4 % 2,3 % Läntinen maaseutu ,0 % ,4 % 49,4 % 0,0 % Särkiniemi-Jynkkä ,3 % ,4 % 63,4 % 3,0 % Neulamäki ,6 % ,8 % 83,1 % 0,8 % Pohjoinen, Riistavesi ,6 % ,0 % 51,0 % 0,0 % Karttula ,2 % ,1 % 63,5 % 2,6 % Kaikki yht ,4 % ,6 % Erotus yhteensä Lasten määrän muutos vuoteen ,6 % 4.3 Tilojen määrä Päivähoidon tilatarpeet on tutkittu Haahtela-kehitys Oy:n Wop- tilantarvemittauksin ja saatua tilatarvetta on verrattu nykyiseen tilojen tarjontaan. Tällä hetkellä päivähoidon käytössä on tiloja yhteensä m2. Toimipisteiden sijainti ja lukumäärä on tutkittu alueiden hoitopaikkatarpeen pohjalta. Tilojen kehittämistarpeet (laajennus / uudisrakennus / rakennuksen purkaminen / tilamuutokset / tilasta luopuminen) on kartoitettu toimipisteittäin.

27 Sivu 27/37 Kehittämistarpeiden pohjalta on laskettu tarvittavat tilat, yhteensä noin m2, valitusta päivähoidon ylläpitomallista riippuen. Jos yksityisen päiväkotipalvelun toimintamalli ei toteudu ja kaupunki järjestää palvelun omana toimintana, tilojen kokonaismäärä nousee esitettyyn maksimiin m2. Jäljempänä olevat laskelmat on tehty pienemmälle kaupungin oman palvelun laajuudelle olettaen, että yksityinen päiväkotipalvelu toteutuu. 4.4 Esitys tilojen kehittämistarpeista ja investointikustannuksista alueittain Seuraavassa esitetyt nykyiset investointisuunnitelmat on aikataulutettu Tilakeskuksen arvion mukaisesti ja investointien suuruus on laskettu tunnuslukuja käyttäen. Nykyisten tilojen päivitettyä investointisuunnitelmaa on verrattu selvitystyön aikana mitoitettuun esitykseen päivähoitoverkostosta ja sen investointitarpeista. Mitoitus pitää sisällään esitykset uusien toimipisteiden avaamisesta tai nykyisten poistamisesta. Verkoston suunnittelussa lähtökohtana on nykyinen päivähoidon verkosto, jota kehitetään alueen lasten määrän muutoksen ja päivähoitoverkoston suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Uudisrakennushankkeen kustannuksena on käytetty /m2, peruskorjauksen kustannuksena on käytetty /m2, talotekniikkakorjauksen kustannus on vaihdellut /m2. Tunnusluvut ovat verottomia hintoja. Elinkaarihankkeiden kustannuksia ei ole investointilaskelmassa Saaristokaupunki Saaristokaupungin alueella on jatkaa viisi kaupungin ylläpitämää päiväkotia. Rajusti kasvava uusien hoitopaikkojen tarve (10 ryhmää, 210 hoitopaikkaa) pyritään tyydyttämään yksityisellä palvelulla, jolloin kaupungille ei tule ko. toiminnan rakennusinvestointitarpeita. Esiopetusta järjestetään Uppo-Nallen päiväkodissa, yksityisessä päiväkodissa sekä Aurinkorinteen, Pirtin ja Martti Ahtisaaren koulun yhteydessä. Vuosien 2015 ja 2025 välillä nykyisissä päiväkodeissa on tarve tehdä talotekniikkakorjauksia.

28 Sivu 28/37 Investointitarve Päivähoidon toimipiste Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta Erotus Kuoppamäen päiväkoti, rv 1998 (auki klo 5-22) 0,3 0,3 0,0 Lehtoniemen päiväkoti, rv 2010 Pölläkänlahden päiväkoti, rv ,3 0,3 0,0 - Aurinkorinteen esiopetus (Aurinkorinteen koulu) rv 2002 Takkapoulun päiväkoti, rv ,2 0,2 0,0 - Pirtin koulun esiopetus, viipale Pirtin koululla, rv 2009 Uppo-Nallen päiväkoti, rv 2006 Esiopetus, Martti Ahtisaaren koulu, 2011, 2 ryhmää Uusi (uudet) yksityinen päiväkoti, 10 ryhmää Yhteensä 0,0 0,6 0,3 0,0 0,6 0,3 0,00 M Puistokaupunki Puistokaupungin alueella jatkaa viisi kaupungin ylläpitämää päiväkotia (nykyisin 11 eri toimipistettä). Kolmesta pienestä vuokratiloissa toimivasta toimipisteestä luovutaan asteittain, kun hoitopaikkojen kysyntä sen sallii. Toimipisteet ovat Kielonsaari, Karpalo ja Pikku-Hovi. Alueella jatkaa lisäksi yksi pieni yksityinen päiväkoti. Esiopetusta järjestetään kaikissa päiväkodeissa Kaarenhovin päiväkotia lukuun ottamatta. Tavoitteena on sijoittaa uutena toimintona 2 esiopetusryhmää (42 lasta) Pyörön kouluun. (Vaatii kouluverkostossa Kallaveden ja Pyörön koulun yhtenäiskoulumaista toimintaa). Investointitarve Päivähoidon toimipiste Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta Erotus Kaarenhovin päiväkoti, rv 1991, Länsikatu 2 0,5 0,5 0,0 - rak B Pyörönkaari 18, Pikku-Hovi (vuokratila) Maunolanmäen päiväkoti, rv Otsola, esiopetus, rv 1988 Petosenmutkan päiväkoti, rv ,2 0,2 0,0 - Pikku-Mutka, rv 1991 (osake huoneisto As Oy) 0,0 - Mini-Mutka, rv 1987 omakotitalo Haukankaari 0,0 Suopursun päiväkoti, rv ,3 0,3 0,0 - Karpalo, rv 1989 (auki klo 5-22, vuokratila) 0,0 - Kielonsaari, rv 1991 (vuokratila) 0,0 Esiopetus Pyörön koulu, 2 ryhmää (+ kerho) 0,2 0,2 Tuuliviirin päiväkoti, rv ,4 0,4 0,0 Kerho, Kallaveden koululla Yhteensä 1,4 0,0 0,0 1,6 0,0 0,0 0,16 M Eteläinen maaseutu Eteläisellä maaseudulla jatkaa Kurkimäen päiväkoti (kaupungin ylläpitämä) ja yksityinen päiväkoti, jota on tarve kasvattaa kahdella ryhmällä (42 lasta). Uutena toimipisteenä esitetään päiväkotia uuden Hiltulanlahden koulun yhteyteen (4 ryhmää, 84 lasta) tai vaihtoehtoisesti nykyisen Hiltulanlahden koulun peruskorjaamista päivähoidon käyttöön. Vanulan tiloista luovutaan. Esiopetusta järjestetään yksityisessä päiväkodissa sekä Hiltulanlahden ja Kurkimäen koulujen yhteydessä.

29 Sivu 29/37 Investointitarve Päivähoidon toimipiste Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta Erotus Kurkimäen päiväkoti, rv ,12 0,12 0,0 - Esiopetus, Kurkimäen koulu, rv A 1915, B -58, C ,03 0,03 0,0 - Esiopetus Hiltulanlahti, Vanula, urh.seuralta vuokrattu tila Hiltulanlahden koulu, UUSI KOULU + PK 4 ryhmää 2,3 2,3 Nykyisen yksityisen pk laajentuminen, 2 ryhmää Yhteensä 0,0 0,0 0,1 2,3 0,0 0,1 2,30 M Koillinen alue Koillisella alueella jatkaa kuusi kaupungin ylläpitämää päiväkotia ja yksi pieni yksityinen päiväkoti. Uutena toimipisteenä esitetään päiväkotia Kettulan koulun yhteyteen (4 ryhmää, 84 lasta) (Nykyisen koulun tilojen peruskorjaus). Esiopetusta järjestetään Inkilänmäen, Jonköpingin ja Kettulan (uusi) päiväkodeissa sekä Pohjantien koululla. Investointitarve Päivähoidon toimipiste Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta Erotus Inkilänmäen päiväkoti, rv ,3 1,3 0,0 - Pikku-Inkilä, rv 1972, as oy Kelloniemen päiväkoti, rv 1975, 2005, vuokratila Linnanpellon päiväkoti, rv ,8 0,8 0,0 - Esiopetus Maljapuron päiväkodissa Männistön päiväkoti, rv 1933, ,9 0,9 0,0 - Jonköpingin päiväkoti, rv 1948, ,6 1,6 0,0 Pitkälammen päiväkoti, rv 1971, 2005, vuokratila Saarikellon päiväkoti, Esiopetus, Pohjantien koulu, rv 1979 ELINKAARIHANKE, 2 ryhmää Kettulan koulu, rv 1968,Peruskorjataan Koulu+PK 4 ryhmää 1,8 1,8 Yhteensä 0,0 1,6 3,0 0,0 3,4 3,0 1,80 M Keskusta-alue Keskusta-alueella jatkaa viisi kaupungin ylläpitämää päiväkotia (nykyisin 13 toimipistettä) ja kolme yksityistä päiväkotia. Englantilaisen päiväkodin toimintojen keskittämisen jälkeen kaupungin päivähoito voi ottaa ko. toiminnalta vapautuvat tilat käyttöönsä Kasarmipuiston H rakennuksesta ja luopua Pikku-Pietarin tiloista (keskittää omia toimintojaan). Pikku-Pietarin kiinteistössä toimii saksalainen päiväkoti, jolle (tai muulle yksityiselle) voi tarjota vapautuvia tiloja. Englantilaisen päiväkodin tilatarve on noin m2 ja esitys päiväkodin sijainnista on keskusta. Erityiskoulun käytöstä vapautuvat Maria Jotunin tilat (1 221 m2) olisivat sijaintinsa puolesta toimivat. Peruskorjaus on huomioitu investointitarpeena, mutta ei ylläpitokustannuksissa (yhdistys vastaa ylläpitokuluista).

30 Sivu 30/37 Esiopetusta järjestetään Kasarmipuiston, Pumpputorin, Maljapuron, Minnan ja Niiralan päiväkodeissa sekä Haapaniemen ja Snelmannin kouluilla. Investointitarve Päivähoidon toimipiste Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta Erotus Haapaniemen päiväkoti, rv 1962, ,4 0,4 0,0 - Esiopetus Haapaniemen koulu, rv 1954, ,0 Kasarmipuiston päiväkoti, rak I, rv 1882,1981 0,8 0,8 0,0 -Kasarmipuiston päiväkoti, rak G, rv 1882,1981 0,6 0,6 0,0 -engl pk tilat kaupungin käyttöön, rak H 0,7 0,7 0,0 -Pumpputorin päiväkoti, rv 1860,1980 1,0 1,0 0,0 -Pikku-Pietari, rv 1900, ,1-0,1 Maljapuron päiväkoti, rv1906, peruskorjaus 2009 Minnan päiväkoti, rv ,2 0,2 - Nallikka, rv 1937, ,2 0,2 - Peukaloinen, rv ,1 0,1 - Tirri, rv 1927, ,2 0,2 0,0 Niiralan päiväkoti, rv 1949, ,4 2,4 0,0 Esiopetus, Snellmanin koulu, rv 1904, 2010 Englantilaisen pk:n keskittäminen, 4 ryhmää 2,2 2,2 Yhteensä 3,4 3,1 0,1 5,6 3,1 0,0 2,10 M Läntinen alue Läntisellä alueella jatkaa viisi kaupungin ylläpitämää päiväkotia (5 toimipistettä) ja poistuu yksi (2 toimipistettä) kaupungin ylläpitämä sekä yksityinen päiväkoti (Englantilainen päiväkoti 2 ryhmää). Poistuvaksi esitetyn Päivärannan päiväkodin tilat ovat teknisesti (Lakeissuon toimipiste) tai toiminnallisesti (Kesäranta) heikot. Näitä tiloja ja hoitopaikkoja korvaamaan esitetään Tuomikujan päiväkodin laajentamista seurakunnalta vapautuviin tiloihin. Puijonlaakson päiväkoti saa uudet tilat vuonna 2012, kun elinkaarihanke valmistuu. Samassa yhteydessä luovutaan Onnelan ryhmäperhepäivähoidon tiloista. Esiopetusta järjestetään tulevaisuudessa Puijonlaakson päiväkodissa ja Länsi- Puijon (1 ryhmä, 21 lasta) ja Puijonsarven (2 ryhmää, 42 lasta) kouluilla. Investointitarve Päivähoidon toimipiste Investointitarve M Investointitarve M Nykyinen verkosto Esitys verkostosta Erotus Puijonlaakson päiväkoti, rv 1973, 1991 POISTUU Onnela, ryhmäpph poistuu 2012 Puijonlaakson pk 4 ryhmää UUSI 2012 ELINKAARIHANKE Sinikellon päiväkoti, rv 1987 Länsi-Puijon päiväkoti, rak A, rv 1923, Rak B, rv 1975, 2001 / viipale, kevytrakenteinen 0,2 0,2 0,0 - Rak C, rv 1923 (varastoja ja vessoja) Toukolan päiväkoti, rv ,2 0,2 0,0 Päivärannan päiväkoti, rv 1970 (Lakeissuon tila) - Kesäranta, rv ,2-1,2 Tuomikujan päiväkoti, rv 1982, 2001 (kiint.osakeyhtiö 1,1 1,1 Esiopetus, Länsi-Puijon koulu, rv 2007, 1 ryhmä Esiopetus Puijonsarven koulu ELINKAARIHANKE, 2 ryhmää Yhteensä 1,4 0,2 0,0 1,3 0,2 0,0-0,15 M