TIIVISTELMÄ LOPPURAPORTEISTA

Transkriptio

1 Hanke: Kuopion päivähoito-, peruskoulu- ja lukioverkosto TIIVISTELMÄ LOPPURAPORTEISTA Haahtela kehitys Oy Tinasepäntie 45, Helsinki, puhelin , telefax , sähköposti

2 Sivu 2/11 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄHOITO-, PERUSKOULU- JA LUKIOVERKOSTO ESITYS PERUSKOULU- JA LUKIOVERKOSTOISTA Vaihtoehto A (A1 ja A2) Vaihtoehto B Vaihtoehto C Investointitarpeen vertailu eri vaihtoehdoissa Ylläpitokustannusten vertailu eri vaihtoehdoissa ESITYS PÄIVÄHOITOVERKOSTOSTA Muutokset alueittain Investointitarve Ylläpitokustannukset KAUPUNGIN KASVU... 11

3 Sivu 3/11 1 PÄIVÄHOITO-, PERUSKOULU- JA LUKIOVERKOSTO Kuopion päivähoito-, peruskoulu- ja lukioverkostoista on helmikuussa 2011 valmistunut palveluverkostoselvitykset. Selvitykset tarkastelevat verkostojen kehittämis- ja investointitarpeita aina vuoteen 2025 saakka. Kuopion kaupungin asukasluku on vuoden 2011 alusta asukasta. Selvitykset on tehty Kuopion kaupungin perusennusteen väestöennusteella, jossa vuonna 2030 Kuopion kaupungin asukasmäärä on noin asukasta. Kuopion strategia arvioi kaupungin nopeampaa kasvua. Selvitysten tietojen läpinäkyvyys helpottaa mahdollisesti tulevaisuudessa muuttuvan tiedon päivittämistä ja vaikutuksen arvioimista palveluverkoston kehittämistarpeen näkökulmasta. Peruskoulu- ja lukioverkostossa päädytään valituista vaihtoehdoista riippuen 90,2 97,0 miljoonan euron kouluinvestointeihin seuraavan 15 vuoden aikana. Tästä tarpeesta suuri osa (52,6-56,6 M ) ajoittuu ensimmäiselle viidelle vuodelle. Päivähoitoverkoston kehittämisen investointitarve tulevan 15 vuoden aikana on 29,6-33,5 M, yksityisen palvelun ratkaisuista riippuen. Tästä tarpeesta noin 12,2 M ajoittuu ensimmäiselle viidelle vuodelle. Päivähoito-, peruskoulu ja lukioverkostojen investointitarve tulevan viiden vuoden aikana on yhteensä noin 64,8 68,8 M. Tilakustannusten määrä ja niiden suhteellinen osuus opetus- ja päivähoitopalvelujen käyttötaloudesta tulee kasvamaan nykytasosta sekä esitetyssä peruskoulu- että päivähoitoverkostossa. Lukioverkosto on mahdollista suunnitella siten, että tilojen kehittämistoimenpiteiden jälkeen tilakustannukset pysyvät nykytasolla. Selvitykset on tehnyt Kuopion palveluverkostotyöryhmän toimeksiannosta palveluverkko- ja tilamitoituksiin erikoistunut konsulttitoimisto Haahtela-kehitys Oy. Peruskoulu- ja lukioverkostoselvityksistä on laadittu yksi loppuraportti ja päivähoitoverkostoselvityksestä yksi.

4 Sivu 4/11 2 ESITYS PERUSKOULU- JA LUKIOVERKOSTOISTA Kuopion kaupungin perusennusteen mukaisella väestömäärällä perusopetuksen oppilaspaikat pysyvät nykytasossa ja lukiopaikkojen tarve laskee nykyisestä noin 200 oppilaspaikan verran. Peruskoulu- ja lukioverkostojen kehittämiseksi esitetään vaihtoehdot A, B ja C. Esitetyt peruskoulu- ja lukioverkostot ovat riippuvaisia toisistaan olemassa olevien tilojen käytön suunnittelun osalta. Vaihtoehtojen erot syntyvät pääosin linjauksesta käytetäänkö Minna Canthin koulua tulevaisuudessa yläkouluna (vaihtoehto A), lukiona (vaihtoehto B), vain nykyiseen tapaan sekä lukiona että yläkouluna (vaihtoehto C). Vaihtoehtoon A on tehty kaksi rinnakkaisvaihtoehtoa (A1 ja A2), jotka koskevat uuden Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukion tilatarpeen ratkaisemista. Investointitarpeisiin ei ole laskettu elinkaarihankkeiden kustannuksia. Laajuustiedoissa elinkaarihankkeiden tilat ovat mukana. 2.1 Vaihtoehto A (A1 ja A2) Vaihtoehdossa A1 rakennetaan uusi m2 lukio, joka yhdistää nykyisen Minna Canthin ja Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukion toiminnot. Investointitarve vuoteen 2015 mennessä on noin 10,6 M. Uudisrakennuksen sijainniksi esitetään Kuopion Musiikkikeskuksen läheisyydessä olevaa tonttia. Vuoden 2020 jälkeen peruskorjataan Kallaveden lukion (6,1 M ) ja Lyseon lukion tilat (4,1 M ). Verkostossa on neljä lukion toimipistettä: Uusi, Kallavesi, Lyseo ja Kuopion klassillinen lukio, Karttulan lukio poistuu verkostosta. Lukioverkon investointitarve on yhteensä 20,8 M. Vaihtoehdossa A2 peruskorjataan nykyinen Niiralan koulu, m2, uudeksi Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukioksi sekä tehdään Kuopion klassillisessa lukiossa tilamuutoksia niin, että oppilaspaikkoja voidaan lisätä 75:llä. Niiralan koulun peruskorjauksen investointitarve on noin 7,5 M ja Kuopion klassillisen lukion tilamuutoksiin on arvioitu euroa. Niiralan koulu toimii tällä hetkellä peruskoulujen väistökouluna, mutta suunnittelemalla uudelleen peruskoulujen korjauksen ajan väistöt voidaan tilojen peruskorjaus käynnistää vuonna Vuoden 2020 jälkeen peruskorjataan Kallaveden lukion (6,1 M ) ja Lyseon lukion tilat (4,1 M ). Verkostossa on neljä lukion toimipistettä: Uusi, Kallavesi, Lyseo ja Kuopion klassillinen lukio, Karttulan lukio poistuu verkostosta. Lukioverkon investointitarve on yhteensä 17,8 M.

5 Sivu 5/11 Peruskouluverkostossa vaihtoehdossa A (A1 ja A2) 1/3 osa kaupungin yläkoulupaikoista keskitetään keskustaan Minna Canthin ja Hatsalan klassilliseen yläkouluun. Osa eteläisen alueen ja kaikki eteläisen maaseutualueen yläkoulun oppilaspaikat osoitetaan keskustasta (Minna Canthin koulu 525 oppilasta). Arvio lisääntyneestä kuljetuskustannusten määrästä on euroa vuodessa verrattuna vaihtoehtoon B. Vuosien peruskoulu- ja lukioverkoston peruskorjaus tai uudisrakennushankkeita ovat: Vehkalammin koulun peruskorjaus ja laajennus 2,85 M (hankesuun. mukaisesti) Kalevalan koulun peruskorjaus 10,6 M Steinerkoulun peruskorjaus 2,9 M Jynkän koulun peruskorjaus 7,0 M (mahdollinen esikoulun tilojen laajennus on päivähoitoverkostossa) Kissakuusen koulukeskuksen peruskorjaus 9,2 M Airakselan koulun (osa n. 350 m2) peruskorjaus 0,7 M Hiltulanlahden alakoulun uudisrakennus 7,1 M Talotekniikkakorjaukset (useita kohteita) 5,6 M Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukio 7,6-10,6 M Investointitarve yhteensä noin 52,6 56,6 M Peruskouluverkoston investointitarpeet ovat vuosina yhteensä 72,4 M. 2.2 Vaihtoehto B Vaihtoehto B yhdistää Minna Canthin lukion ja Musiikkilukion kuten vaihtoehtoa A, mutta tässä oppilaspaikkamäärä muodostuu suuremmaksi, koska toiminnot sijoittuvat nykyiseen Minna Canthin kouluun, jossa tiloja on tarjolla noin m2. Vaihtoehdossa B investointitarve on pienin. Minna Canthin tilojen muutostöihin on arvioitu 1,8 M ja vuoden 2015 jälkeen tapahtuvaan talotekniikkakorjaukseen 1,4 M. Tämän lisäksi peruskorjataan vuoden 2020 jälkeen Kallaveden lukion (6,1 M ) ja Lyseon lukion tilat (4,1 M ). Verkostossa on neljä lukion toimipistettä: Minna Canth, Kallavesi, Lyseo ja Kuopion kalassillinen lukio, Karttulan lukio poistuu verkostosta. Lukioverkoston investointitarve on yhteensä 13,4 M. Vaihtoehdossa B yläkoulupaikat rakennetaan eteläiselle ja eteläiselle maaseutu alueille. Hiltulanlahden uuden alakoulun yhteyteen rakennetaan 300 oppilaan yläkoulu (yhtenäiskoulu 600 oppilasta) + 7,3 M ja Pitkälahden koulu esitetään

6 Sivu 6/11 peruskorjattavaksi yläkouluksi (150 oppilasta), kun Hiltulanlahden uusi koulu on valmis. + 4,7 M. Perusopetuksen verkoston investointitarpeet ovat vuosina ,3 M. 2.3 Vaihtoehto C Vaihtoehdossa C lukioverkosto säilyy nykyisenä, jolloin peruskorjataan aiemmin laadittujen hankesuunnitelmien mukaisesti Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukion tilat (6,2 M ) sekä Karttulan lukion tilat (n euroa). Vuoden 2015 jälkeen toteutetaan Minna Canthin tilojen talotekniikkakorjaus 1,4 M ja vuoden 2020 jälkeen peruskorjataan Kallaveden lukion (6,1 M ) ja Lyseon lukion tilat (4,1 M ). Lukioverkostossa on kuusi toimipistettä (nykyiset lukiot). Lukioverkoston investointitarve on yhteensä noin 18,2 M. Vaihtoehdossa C Minna Canthin koulu toimii nykyiseen tapaan sekä lukiona, että yläkouluna. Eteläiselle maaseudulle Hiltulanlahden uuden alakoulun yhteyteen rakennetaan 300 oppilaan yläkoulu (yhtenäiskoulu 600 oppilasta) + 7,3 M. Perusopetusverkoston investointitarpeet vuosina ovat 78,8 M. 2.4 Investointitarpeen vertailu eri vaihtoehdoissa Peruskoulu- ja lukioverkoston investointitarve eri vaihtoehdoissa vuoteen 2025 saakka A B C "Uusi Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukio" "Iso Minna Canthin lukio 650 opp" "Nykyiset lukiot" A1 / M A2 / M M M Peruskouluverkosto 72,4 72,4 82,3 78,8 Lukioverkosto 20,8 17,8 13,4 18,2 93,2 90,2 95,7 97,0 Vaihtoehtojen ero 3,0 Edullisin 5,5 6,8

7 Sivu 7/ Ylläpitokustannusten vertailu eri vaihtoehdoissa Nykyiset peruskouluverkoston tilakustannukset ovat noin 21 M vuodessa ja lukioverkoston tilakustannukset ovat noin 3,6 M vuodessa. Alla on arvio peruskoulu- ja lukioverkoston tilojen vuotuisista ylläpitokustannuksista eri vaihtoehdoissa A B C "Uusi Musiikin, tanssin ja ilmaisutaidon lukio" "Iso Minna Canthin lukio 650 opp" "Nykyiset lukiot" M /vuosi M /vuosi M /vuosi M /vuosi Perusopetus 22,4 22,4 22,4 22,5 Lukiot 3,6 3,5 3,8 4,0 Yhteensä 26,0 25,9 26,2 26,5 Ero nykyiseen vuodessa 1,4 1,3 1,6 1,9 Vaihtoehtojen ero vuodessa 0,1 Edullisin 0,3 0,6 Arvio tilakustannuksista / vuosi (jos keskiarvo korjausinvestointien jälkeen vuonna 2020 on noin 15 /m2/kk) Peruskouluverkostossa tilojen määrä muodostuu kaikissa vaihtoehdoissa samansuuruiseksi noin m2 ja tilakustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan noin 22,4-22,5 M vuodessa eli kasvavan nykyisestä 1,4-1,5 M. Lukioverkostossa tilojen määrä vaihtelee m2 valitusta vaihtoehdosta riippuen. Tilakustannusten määrä on mahdollista pitää nykytasolla, 3,6 M vuodessa, vaihtoehto A:ssa. Vaihtoehto B:ssä ja C:ssä tilakustannukset nousevat euroa nykyisestä. 3 ESITYS PÄIVÄHOITOVERKOSTOSTA Kuopion kaupungin perusennusteen mukaan päivähoitoikäisten lasten määrä lisääntyy vuosina noin 460 lapsella. Selvityksessä on huomioitu uudet asuinalueet, väestökehitys, päiväkotien lapsi- ja ryhmämäärät, tilatiedot sekä kouluverkon vaihtoehtoiset ratkaisut. Kuopion päivähoitoverkostoselvitys kuvaa tarvittavat päiväkotitilat vuoteen 2020 saakka, sekä ennakoi palvelutarpeen ja ratkaisuvaihtoehtoja vuoteen 2025 saakka.

8 Sivu 8/11 Verkoston mitoituksessa on lähdetty olettamasta, että hoitoon hakeutuvien määrä pysyy alueittain nykytasolla. Palvelutasotaso koko kaupungissa on suunniteltu niin, että rakenteellisia hoitopaikkoja muodostuu 66 %:lle päiväkotiikäisistä. Rakenteelliset hoitopaikat sisältävät päiväkoti- ja perhepäivähoidon kunnan ja yksityisten tuottamana. 3.1 Muutokset alueittain Saaristokaupunki Rajusti kasvava uusien hoitopaikkojen tarve (10 ryhmää, 210 hoitopaikkaa) pyritään tyydyttämään yksityisellä palvelulla, jolloin kaupungille ei tule ko. toiminnan rakennusinvestointitarpeita. Puistokaupunki Kolmesta pienestä vuokratiloissa toimivasta toimipisteestä luovutaan asteittain, kun hoitopaikkojen kysyntä sen sallii. Tavoitteena on sijoittaa uutena toimintona 2 esiopetusryhmää (42 lasta) Pyörön kouluun. (Vaatii kouluverkostossa Kallaveden ja Pyörön koulun yhtenäiskoulumaista toimintaa). Eteläinen maaseutu Nykyistä yksityistä päiväkotia on tarve kasvattaa kahdella ryhmällä (42 lasta). Uutena toimipisteenä esitetään päiväkotia uuden Hiltulanlahden koulun yhteyteen (4 ryhmää, 84 lasta) tai vaihtoehtoisesti nykyisen Hiltulanlahden koulun peruskorjaamista päivähoidon käyttöön. Vanulan tiloista luovutaan. Koillinen alue Uutena toimipisteenä esitetään päiväkotia Kettulan koulun yhteyteen (4 ryhmää, 84 lasta). (Nykyisen koulun tilojen peruskorjaus. Koulun oppilasmäärä pienenee). Keskusta-alue Englantilainen päiväkoti etsii tiloja, jonne keskittää toimintansa. Englantilaisen päiväkodin tilatarve on noin m2 ja esitys päiväkodin sijainnista on keskusta. Erityiskoulun käytöstä vapautuvat Maria Jotunin tilat (1 221 m2) ovat sijaintinsa puolesta toimivat. Kiinteistön peruskorjaus on huomioitu investointitarpeena, ylläpitokustannuksissa tiloja ei ole huomioitu (yhdistys maksaa tilakustannukset). Englantilaisen päiväkodin toimintojen keskittämisen jälkeen kaupungin päivähoito voi ottaa ko. toiminnalta vapautuvat tilat käyttöönsä Kasarmipuiston H rakennuksesta ja luopua Pikku-Pietarin tiloista (keskittää omia toimintojaan). Pikku-

9 Sivu 9/11 Pietarin kiinteistössä toimii saksalainen päiväkoti, jolle (tai muulle yksityiselle) vapautuvia tiloja voi tarjota. Läntinen alue Läntiseltä alueelta poistuu yksi (2 toimipistettä) kaupungin ylläpitämä sekä yksityinen päiväkoti (Englantilainen päiväkoti 2 ryhmää). Poistuvaksi esitetyn Päivärannan päiväkodin tilat ovat teknisesti (Lakeissuon toimipiste) tai toiminnallisesti (Kesäranta) heikot. Näitä tiloja ja hoitopaikkoja korvaamaan esitetään Tuomikujan päiväkodin laajentamista seurakunnalta vapautuviin tiloihin. Puijonlaakson päiväkoti saa uudet tilat vuonna 2012, kun elinkaarihanke valmistuu. Samassa yhteydessä luovutaan Onnelan ryhmäperhepäivähoidon tiloista. Läntinen maaseutu Läntisellä maaseutualueella päivähoidon tilat ovat nykyisin erittäin vaatimattomat ja ne sijaitsevat kyläkoulujen yhteydessä. Mikäli palvelua (tilojen näkökulmasta) halutaan sekä perusopetuksen- että päivähoidon osalta nostaa vastaamaan muita alueita, esitetään toimintojen keskittämistä ja uuden päiväkotikoulun rakentamista. Uuden toimipisteen sijainniksi esitetään Kaislastenlahtea. Särkiniemen ja Jynkän alue Katraan päiväkodista luovutaan. Jynkän koulun peruskorjaus on ajankohtainen tulevan viiden vuoden aikana. Peruskorjauksen yhteydessä Jynkän koulua esitetään laajennettavaksi, jotta esiopetuksen lisäksi erityisopetuksen tilat voidaan koulussa turvata. Neulamäki Yhdestä toimipisteestä luovutaan, kun palvelutarve vähenee lasten määrän vähentyessä. Esitys on, että Neulasen päiväkodin vuonna 1986 valmistuneesta toimipisteestä luovutaan. Pohjoinen maaseutu Ei muutosta. Karttula Tenavatörmän toimipiste sijoitetaan Karttulan keskustaan Kissakuusen koulun yhteyteen. Pikku-Hermannin nykyisin kahdessa toimipisteessä olevat tilat keskitetään esim. Syvänniemen pappilan tiloihin (neuvottelu seurakunnan kanssa käynnissä). Mikäli päiväkoti ei saa tilojaan keskitettyä pappilaan, se tarvitsee todennäköisesti uudisrakennuksen (360 m2, 0,8 M ).

10 Sivu 10/ Investointitarve Päivähoitoverkoston kehittämiseksi tehtävät investoinnit ovat tulevan 15 vuoden aikana 29,6-33,5 M, yksityisen palvelun ratkaisuista riippuen. Tästä tarpeesta noin 12,2 M ajoittuu ensimmäiselle 5 vuodelle. Vuosien päivähoitoverkoston peruskorjaus tai uudisrakennushankkeita ovat: Tuomikujan päiväkodin laajennus viereisiin tiloihin 1,1 M (Tuomikujan tilojen osto/ Kesärannan kiinteistön myynti/ei laskelmassa) Hiltulanlahden uusi päiväkoti (uusi tai peruskorjaus) 2,3 M Niiralan päiväkodin peruskorjaus 2,4 M Esiopetustilojen laajennus Jynkän koulun yhteyteen 0,6 M Melalahden päiväkodin peruskorjaus 0,6 M Maria Jotunin kiinteistön peruskorjaus 2,2 M Talotekniikkakorjaukset (useita kohteita) 3,0 M Investointitarve yhteensä noin 12,2 M Mikäli kaupunki toimii kiinteistösijoittajana, investoi ja vuokraa tilat yksityiselle palveluntuottajalle, tulevien investointien määrä on esitetty maksimi (33,5 M ). Yksityinen palveluntuottaja maksaa kaupungille tiloista normaalia kustannusperusteista vuokraa. 3.3 Ylläpitokustannukset Päivähoidonverkostossa tilojen määrä on m2 ja tilakustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan noin 8,0 8,6 M vuodessa eli kasvavan nykyisestä 1,7-2,3 M. Kaupungin päivähoidon käyttöön tulevien tilojen ja päivähoidon vastuulle tulevien tilakustannusten määrä on riippuvainen yksityisen palvelutuotannon laajuudesta.

11 Sivu 11/11 4 KAUPUNGIN KASVU Kuopion vetovoimaisuuden palvelualue valmistelee vuoden 2011 aikana kaupungin kasvuohjelmaa, joka toimii tulevien väestöennusteiden sekä työpaikkakasvun ja asuntotuotannon tavoitteiden perusteena. Kaupungin kasvutavoitteen ja tavan (kaupungin alueen laajentuminen x asukasta ja yhdyskuntarakenteen tiivistyminen x asukasta) määrittämisen jälkeen palveluverkostojen mitoituksen tarkastaminen on mahdollista. Palveluverkostoja ei kannata ylimitoittaa vaan investoinnit on järkevää tehdä tarvetta vastaaviksi. Voimakkaan kasvun todentumisen myötä toteutetaan palveluverkoston kehittämishankkeita suunnitelmallisesti. Tässä selvitystyössä laskettiin arvio uuden muuttovoittoasukkaan lisäpalvelutarpeesta, kun asukkaat sijoittuvat nykyisen kaupungin rajojen sisäpuolelle. Tätä väestöä palvelemaan tarvitaan edellisten lisäksi vuosina uusi 900 oppilaan yhtenäiskoulu, m2 18,6 M 180 oppilaspaikkaa lukioon, 1800 m2 3,6 M 4-5 uutta päiväkotia, m2 9,2 M Investointitarve yhteensä noin 31,4 M Esitetyt investointitarpeet tulevat todennäköisesti jakaantumaan eri puolille kaupunkia uusina päiväkoteina (4-5 kpl, kunnan tai yksityisen palveluntuottajan) ja nykyisten koulujen laajennuksina asukasmäärän kasvun aikaansaaman tarpeen mukaisesti.