Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta"

Transkriptio

1 Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta Verikaasuanalytiikan preanalyyttiset haasteet 2. Akkreditointi: Periaatteet, vaatimukset ja pätevyyden arviointi 3. B12-vitamiini / holotranskobalamiini 4. Autoverifiointi 5. Valvottu näytteenotto (esim. huumenäyte) 6. Virtaussytometristen tutkimusten käyttö hematologisten sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa Sydämen vajaatoiminnan merkkiaineet ja niiden analytiikan järjestäminen 2. Laboratorion yhteistyö asiakkaan kanssa 3. Laboratoriotutkimusten viitevälit ja kansainvälisten ja kotimaisten suositusten huomioiminen tavoitearvoissa 4. Keskitetyn laboratoriotoiminnan preanalyyttisen näytelogistiikan haasteet 5. HbA1c: kliininen käyttö ja analytiikka 6. Kemian analysaattoreiden analyysimenetelmien jäljitettävyys Potilasturvallisuuden huomioiminen laboratorion toiminnassa 2. Sydäninfarktin diagnostiikassa käytettävät biokemialliset merkkiaineet 3. Immunokemiallisia menetelmiä häiritsevät tekijät 4. Laboratorion hankinnat ja hankintalaki 5. Ihmisen epididymaalinen antigeeni (HE4): kliininen käyttö ja määritysmenetelmä 6. Määritysmenetelmien mittausepävarmuus: miten arvioidaan ja hyödynnetään Lipoproteiini, apo A1 ja B: määrittäminen sekä edut haitat

2 verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-määrityksiin 2. IFCC:n uuden HbA1c-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat 3. Autovalidointi post-analyyttisena työkaluna 4. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on menetelmän periaate 5. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät 6. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi: esimerkkinä laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen uuteen laite-/menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit? Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen määritysmenetelmä: edut ja haitat. 2. INR-mittaukset Suomessa; menetelmät ja niiden vakiointi. 3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten indikaatiot. 4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät. 5. Kliinisen kemian laboratorio: Keskitetty vai hajautettu järjestelmä, edut ja haitat.

3 6. Laatujärjestelmien edellyttämät sisäiset auditoinnit osana laatujärjestelmän ylläpitoa Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen määritysmenetelmä: edut ja haitat 2. INR-mittaukset Suomessa ja menetelmien vakiointi Sivu 2 (28) 3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten indikaatiot 4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät 5. Kliinisen kemian laboratorion automaatio: 1) integroitu järjestelmä 2) saareke järjestelmä 6. Laatujärjestelmän edellyttämät menetelmävalidoinnit Apoproteiinimääritysten edut ja haitat verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL -määrityksiin. 2. CDT:n käytön indikaatiot ja tärkeimmät määritysmenetelmät 3. LC-MS/MS-mittaustekniikka steroidihormonien pitoisuusmittauksissa. Menetelmän edut ja haitat verrattuna muihin käytössä oleviin menetelmiin. 4. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät 5. Sisäiset auditoinnit osana laatu-/johtamisjärjestelmän ylläpitoa. 6. Kliinisen kemian analytiikan keskittäminen/hajauttaminen. Kuvaa molemmat ratkaisut sekä ratkaisujen edut ja haitat Preanalytiikka osana kliinisen kemian analytiikan laatua 2. IFCC:n uuden HbA1C-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat 3. B12-vitamiinin puutteet uudet laboratoriotutkimukset 4. Autovalidointi post-analyyttinsenä työkaluna 5. Pätevyysalueeseen kuuluvan akkreditoidun menetelmän menetelmämuutos; mitkä asiat tulee huomioida ja tutkia? 6. Laboratorion rooli vierianalytiikassa

4 Testosteronin määritysmenetelmät ja kliiniset sovellutukset 2. LDL- ja HDL-menetelmät ja niiden virhelähteet Sivu 3 (28) 3. CDT:n (vähähiilihydraattinen transferriini) menetelmävaihtoehdot ja tutkimusindikaatiot 4. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritykset 5. Alkoholimyrkytysten laboratoriodiagnostiikka 6. Kansallinen terveyshanke 2002 määritteli tavoitteenaan: " laboratoriotoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin yksiköihin". Mitä etuja ja mahdollisia haittoja arvioit suurempiin laboratorioyksiköihin siirtymisen tuovan mukanaan? Glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1C) määrityksen indikaatiot, yleisimmät määritysmenetelmät ja niiden periaatteet. 2. Immunonefelometrian periaate ja sen käyttö kliinisen kemian analytiikassa (2 esimerkkiä). 3. Homokysteiini, käytön indikaatiot ja yleisimpien menetelmien periaatteet. 4. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi; esimerkkinä laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen uuteen menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit? 5. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on menetelmän periaate? 6. Preanalyyttinen automaatio sairaalalaboratoriossa. Syksy Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät laboratoriolöydökset? 2. Proteomiikan mahdollisuudet kliinisen laboratoriodiagnostiikan kehityksessä? 3. Miten taseyksikkö, liikelaitos ja osakeyhtiö eroavat taloussuunnittelun ja hallintonsa osalta perinteiseen tapaan budjettiraamin perusteella toimintojansa suunnittelevasta yksiköstä? Sivu 4 (28)

5 Kuvaile erojen merkitystä laboratoriotoiminnan järjestämisen kannalta. 4. Mitä eroja uusi akkreditointistandardi SFS-EN ISO "Lääketieteelliset laboratoriot. Erityisvaatimukset laadulle ja pätevyydelle" on tuonut laboratorioiden laatujärjestelmiin verrattuna aikaisempiin yleisstandardeihin. 5. Kliinisissä laboratorioissa nykyisin käytetyt B-GHbA1C-analytiikan (glykohemoglobiini) menetelmävaihtoehdot, periaatteet ja eri menetelmien hyvät ja huonot puolet? 6. Selosta kliinisissä laboratorioissa käytössä olevat tärkeimmät hyytymisanalytiikassa käytetyt tekniikat ja kuvaile niiden hyviä ja huonoja puolia Autovalidointi, apuväline automatisoidussa laboratoriossa. Mitä se on ja mitä hyötyjä sillä saavutetaan? 2. Uudet säädökset työterveyden huume- ja päihdeanalytiikassa. Mitä vaatimuksia ne asettavat laboratorioanalytiikalle? 3. Laboratoriomenetelmien testaamisessa puhutaan validoinnista ja verifioinnista. Mitä ne tarkoittavat ja minkälaisissa tilanteissa ne täytyy tehdä? 4. Preanalyyttisten tekijöiden merkitys verikaasuanalytiikassa? 5. Kapillaarielektroforeesilaitteiston toimintaperiaate ja sovellukset kliinisen kemian analytiikassa? 6. Elektrolyyttien määrittäminen ioniselektiivisillä elektrodeilla eli ns. ISE-menetelmillä: mittausperiaatteet, tulostasojen vakiointi, virhelähteitä? B12 vitamiinin puutteen laboratoriodiagnostiikka 2. Massaspektrometrian periaate ja kliiniset sovellukset sairaalalaboratoriossa 3. Biokemialliset merkkiaineet sydämen vajaatoiminnan toteamisessa 4. Kuvaa kliinisen kemian laboratoriossa nykyisin käytössä olevia glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1c) määritysmenetelmiä ja selosta eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia

6 5. Kuvaa kuinka järjestäisit vieritestauksen (POC analytiikka) pystytyksen, toteutuksen ja seurannan laboratoriosi vastuualueella jos siihen kuuluu POC analytiikkaa pienempien omien laboratorioiden lisäksi sairaalan kliinisissä yksiköissä ja terveyslaboratorioissa. 6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää laboratoriossasi? Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritysten keskeiset menetelmävaihtoehdot ja kliiniset sovellutukset 2. Herkkä CRP: indikaatiot, menetelmät ja tulosten tulkinta 3. Downin oireyhtymän biokemiallinen seulonta 4. Selosta kliinisessä laboratoriossa käytössä olevien verisolulaskijoiden (testit PVK ja TVK) yleisimmät toimintaperiaatteet 5. Toimit kemistinä julkisessa laboratoriossa. Laboratoriossasi on tarve uusia kemian analysaattori. Selosta pääpiirteissään kuinka hankintamenettely tulee toteuttaa 6. Viime vuosina Suomessa on toteutettu joukko julkisten laboratorioiden yhdistämisiä. Selosta syitä yhdistämisiin sekä yhdistämisen mukana tuomia hyötyjä sekä mahdollisia haittoja Kuva preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuuksia ja mitä hyötyjä ja mahdollisia haittoja tällainen automaatio tuo laboratoriolle 2. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin (B-GHb-A1C) määritysperiaatteet sekä eri periaatteiden hyviä ja huonoja puolia 3. Kuvaa verisolulaskijoiden periaatteet 4. Sydämen natriureettiset peptidit 5. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa, millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliiniskemiallisista analyyseista. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta

7 ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen? 6. Vertaile vanhan mallisen keskuslaboratorion, taseyksikön, liikelaitoksen ja laboratorioyhtiön eroja. Voidaanko kaikkien tulos laskea ja miten sitä voidaan käyttää laboratorion kehittämiseen? Onko organisaatiomuodolla vaikutusta henkilökunnan koulutusmahdollisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja tieteelliseen tutkimukseen? Laktaasi-entsyymin puutteen diagnostiikan eri mahdollisuudet 2. Miten uudet kansainväliset suositukset muuttavat tavallisimpia entsyymianalyysejä ja niiden käytettävyyttä? 3. Mikä on liukoinen transferriinireseptori, miten sitä määrität ja mikä on analyysin kliininen käyttöarvo? 4. Selosta HPLC-massa-analysaattorin toimintaperiaate ja sen keskeiset käyttöalueet kliinisessä laboratoriossa. 5. Selosta kuinka organisoisit POC-analytiikan (Point of Care, vierianalytiikka) keskussairaalassa 6. Näytteen laatu on olennainen tekijä tuloksen luotettavuudelle. Selosta, mitkä tekijät ovat keskeisiä ns. preanalytiikan laadussa ja sen parantamisessa Ionispesifiset elektrodit kliinisen kemian analytiikassa. 2. Kapillaarielektroforeesilaitteiston yleiskuvaus ja laitteiston sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa 3. Mitkä entsyymianalyysit ovat kansainvälisellä tasolla juuri vakioitu (IFCC) ja mitä niiden käyttöönotto edellyttää kliiniseltä laboratoriolta? 4. Kuvaa kemikaali- ja radioisotooppijätteiden hävittämistä koskevat yleismääräykset Suomessa eli miten hävität ne oikeaoppisesti 5. Preanalytiikan automaatio kliinisen kemian laboratoriossa. Kuvaile sen hyötyjä ja mahdollisia varjopuolia aikaisempaan toimintaan verrattuna 6. Kuvaa laatujärjestelmät kliinisessä laboratoriossa

8 Kansainväliset suositukset sydäninfarktin toteamisessa käytettävät menetelmät ja niiden laatuvaatimukset 2. PCR-analyysin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa 3. Natriureettiset peptidit ja niiden analytiikka sekä käyttö sairauksien diagnostiikassa 4. Diabeteksen diagnostiikassa ja hoidossa käytettävät menetelmät ja niiden laatuvaatimukset 5. Laboratorioanalyytikan keskittäminen ja vierianalytiikka; selosta näiden toimintamallien etuja ja haittoja 6. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa Sydänlihasvaurion riskitekijät ja niiden määritys sekä laatuvaatimukset 2. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa 3. Preanalyyttiset tekijät ja niiden merkitys laboratoriotutkimusten laatua ajatellen. 4. Ns. herkkä S-CRP, periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa 5. Point-of-care testit (POCT) ja niiden käyttöarvo ja laadunvalvonta kliinisessä kemiassa 6. Kliinisen kemian laboratoriopalvelujen tuotanto ja yleiset järjestelyt Suomessa Liukoisen transferriinireseptorin määritysmenetelmät raudanpuuteanemiassa 2. Molekyyligeneettisten teknikoiden soveltaminen kliinisessä laboratoriossa 3. POC teknologiat sairaalaympäristössä, hyödyt ja haitat 4. Huumausaine- ja myrkytysanalytiikka nykypäivän kliinisessä laboratoriossa

9 5. Määrittele käsitteet sisäinen laadunvarmistus ja ulkoinen laadunarviointi ja miten hyödynnät niitä päivittäisessä kliinisessä laboratoriotyössä 6. Porrastetun laboratoriotoimintojen organisointi shp:n alueella unohtamatta yksityisen sektorin tarjoamia lab.palveluja Herkät C-reaktiivisten proteiinin määritysmenetelmät ja niiden kliininen käyttöarvo 2. Mikä on INR-arvo, sen periaate, laskeminen ja käytännön hyöty laboratoriotyössä. 3. Kokonaiskalsiumin ja ionisoidun kalsiumin määritysperiaatteet ja laadunvalvonta 4. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin määritysperiaatteet virhelähteineen 5. Kuvaa tavallisimmat vierikokeet (bed-side analyysit) ja niiden käyttö kliinisessä laboratoriotyössä 6. Kuvaa preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuudet ja niistä saatava taloudellinen hyöty Kemiluminenssi ja viivästynyt fluoresenssi sekä niiden käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 2. Suorat HDL- ja LDL-kolesterolin määritysmenetelmät ja niiden kliininen merkitys 3. Seerumin liukoinen transferriinireseptori, sen määritys ja kliininen käyttöarvo 4. Ionispesifiset elektrodit ja niiden käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 5. Testosteroni: biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys 6. Näytteiden identifikaatiojärjestelmät kliinisessä laboratoriotyössä Mitä etuja tarjoavat sydänlihasvaurion merkkiaineet perinteisiin entsyymimäärityksiin verrattuna ja mitä ongelmia on otettava

10 huomioon spesifisiä markkereita käytettäessä. 2. Kuvaa seerumin transferriinireseptorin määritysperiaate ja tutkimuksen käyttöarvo kliinisessä laboratoriotyössä 3. Miten valmistat radioaktiivista teknetiumia (Tc99) kliinisen laboratorion käyttöön. Mitä on otettava huomioon merkattaessa eri tyyppisiä yhdistetä tutkimusta varten. 4. Kasvuhormoni : biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys 5. Selosta lyhyesti standardin SFS-EN mukainen kliinisen laboratorion laatujärjestelmä 6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää? Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla. Laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 tuntia vuoronkaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. Kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja kaasukromatografisten menetelmien kliiniset sovellutukset. 3. Suorien HDL- ja LDL-kolesterolimääritysten periaatteet ja määritysten kliininen merkitys 4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määritetään eri tavoin ja mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet? 5. Fluoroimmunologisten menetelmien periaatteet ja niiden sovellutukset kliiniskemiallisessa analytiikassa 6. Isoentsyymimääritykset ja niiden kliininen merkitys Selosta partikkelilaskennan eri periaatteet suppeina ja laajoina tutkimuksina, esimerkkeinä verisolujen laskennat 2. GHbA1C:n määritysmenetelmät ja niiden virhelähteet 3. Selosta PCR:n (polymerase chain reaction) periaate ja tärkeimmät kliiniskemialliset sovellutukset 4. Ionisoidun kalsiumin määrittäminen ja kliiniskemiallinen merkitys 5. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien

11 puhtautta in vivo -tutkimuksia varten 6. Kliinisen kemian laboratorion automaatiomahdollisuudet näytteiden käsittelyn, analytiikan ja vastauspalvelun kannalta. Syksy Kemiluminesenssi ja sen käyttö 2. Lp(a), määritysmenetelmät ja kliininen käyttö 3. Kemian laboratorion työsuojeluun liittyvä lainsäädäntö 4. Näytteen identifikaatiojärjestelmät 5. Mitä hyötyä on hematologian laskennallisista indekseistä ja erikoisparametreistä, joita superautomaatit tuottavat 6. Antigeenien ja antibodien leimaamisessa käytettävät mahdollisuudet kliinisen kemian analytiikkaa varten Selosta nefelometristen menetelmien periaatteet ja edut sekä haitat ja anna kolme (3) hyvää esimerkkiä, joissa sovellat periaatetta päivittäiseen analytiikkaan 2. Selosta kliinisen laboratorioalan hyvän palvelun periaatteet. Mitkä mielestäsi ovat nykyiset pahimmat pullonkaulat hyvän palvelun saavuttamiseksi? 3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä laboratoriotyössä 4. Mikä on protrombiiniaika, miten sen mittaat ja miten vakioit ja yhdenmukaistat eri menetelmillä saatuja tuloksia? 5. Mitkä ovat seerumin ja virtsan kreatiniinin määritystavat sekä määrityksiin liittyvät edut ja haitat määritystavasta riippuen? 6. Mitä vaikuttaa radioisotoopin elinikä radioimmunologisiin tai vastaaviin määrityksiin ja miten voit ongelmia välttää/eliminoida? SYKSY Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten

12 sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset a. vitamiini-, b. metaboliitti- ja c. lääkeaineanalytiikkaan 3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys. Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen. 4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määrität eri tavoin ja mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet? 5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä sovellutuksin 6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolle Selosta, minkälaisia analyysiteknikoita käytetään hormonianalyytikassa. 2. Esitä arvioisi kalium, -kalsium ja kolesterolimääritysten analyyttisesta kokonaisvirheestä. Mistä komponenteista analyyttinen kokonaisvirhe koostuu? Mitkä ovat Laaduntarkkailu Oy:n asettamat laatutavoitteet edellä mainituille määrityksille? Mitä preanalyyttisiä tekijöitä tulisi ottaa huomioon kyseisten määritysten biologisen variaation pienentämiseksi? 3. Atomiabsorptiospektrofotometrian periaatteet ja käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa. 4. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliiniskemiallisista analyyseistä. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta

13 ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen. 5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja miten voit kustannuksia pienentää? 6. Radioisotooppien puhtauden selvittäminen in vitro ja in vivo tutkimuksia varten Eri immunokemiallisten menetelmien periaatteet sovellutuksin kuvattuna radioimmunoanalyysistä moderneihin tekniikkoihin saakka 2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisten peptidien analytiikka ja kliininen käyttö 3. Määrittele käsitteet isoentsyymi ja isoformi sekä kuvaa esimerkein, miten näitä voidaan hyödyntää lihaksen ja sydänlihaksen kuntoa selvitettäessä. 4. Kliinis-kemiallisen laboratorion kehitysnäkymät 5-10 vuoden kuluessa 5. Kapillaarielektroforeesi, periaate ja sovellutukset kliiniskemialliseen analytiikkaan. 6. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalytiikkaan PCR-tekniikka ja sen sovellutukset kliinisessä kemiassa 2. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien puhtautta in vitro ja in vivo tutkimuksia varten 3. Selvitä partikkelilaskennan periaatteet, esimerkkinä verisolujen laskenta 4. Miten voit herkistää immunokemiallisia proteiinimäärityksiä pyrittäessä aikaiseen sairauden/syövän toteamiseen? 5. Seerumin ja virtsan kreatiniinin määritys ja niihin liittyvät ongelmat erikoisesti laskettaessa kreatiniinin poistuma-arvoa. 6. Kuvaa aminohappojen analytiikka ja luettele tavallisimmat aminohappojen aineenvaihduntaan liittyvät sairauden maassamme.

14 Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 2. Huumeiden ja päihteiden seulontatutkimukset ja analytiikka 3. Turbidimetriset ja nefelometriset proteiinimääritykset: periaatteet 4. Liekki-emissiofotometrian periaatteet ja käyttö kliinisessä kemiassa: edut ja haitat 5. Testauslaboratorion akkreditointi: vaatimukset ja tarkoituksen mukainen laajuus sairaalalaboratorion kannalta 6. Sydäninfarktin uudet diagnostiset mahdollisuudet perinteisiin verrattuna Kliinisen kemian laboratorion sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta ja niiden tarpeellisuus laboratorion laatumanuaalin osana 2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisen peptidien analytiikka ja merkitys kliinisessä laboratorioanalytiikassa 3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä analytiikassa 4. Seerumin kreatiinikinaasin isoformit, niiden synty ja määritys sekä käyttö kliinisessä laboratorioanalytiikassa 5. Moderni raskaustestireaktio, selosta vähintään kaksi eri periaatetta ja selvitä, mitä menetelmän herkkyydeltä vaaditaan, jotta menetelmä olisi mahdollisimman monipuolinen kliinisessä käytössä 6. Radioisotooppileiman puhtauden tutkiminen a) in vitro ja b) in vivo toimintaa varten Selvitä, miten toteutat porrastetun kliinisen kemian laboratoriotoiminnan sairaanhoitopiirin alueella. Mitkä lait ja asetukset ovat tässä suunnittelussa apunasi? 2. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja menetelmän sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalyyseihin 3. Veren glykoituneen hemoglobiinin ja seerumin glykoituneiden proteiinien määritysperiaatteet, määrityksiin liittyvät ongelmat ja menetelmien käyttökelpoisuus diabeteksen hoitotasapainon

15 seurannassa 4. Miten selvität potilaan maksan kyvyn poistaa vierasaineita ja lääkeaineita joko yhdisteitä muuttamalla tai sappeen erittämällä? Kuvaa ne tutkimukset, joilla voit edellä mainitut seikat selvittää kliinikon tarpeisiin. 5. Kapillaarielektroforeesi analyysimenetelmänä, toimintaperiaate ja käytännön sovellutus 6. Selosta immunoradiometristen analyysien edut ja haitat perinteisiin RIA-analyyseihin verrattuna Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. Automaattinen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset a. vitamiini-, b. metaboliitti- ja c. lääkeaineanalytiikassa 3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys. Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen. 4. Miten selvität potilaan haiman kyvyn erittää insuliinia a. insuliinihoitoa saavalla ja b. normaalilla terveellä henkilöllä Miksi tämä tieto on tarpeen potilaan hoidon kannalta 5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä sovellutuksin 6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolla

16 Lisämunuaisen kuoren liikatoiminnan tutkimiseen käytettävät kliiniskemialliset menetelmät 2. Atomiabsorbtiospektrofotometrian perusteet ja käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 3. Monoklonaalisten ja polykloonalisten vasta-aineiden käytön edut ja ongelmat 4. Entsyymimääritysten vakiointi ECCLS:n mukaan. Erilaisten laitteistojen ja analyysiperiaatteiden aiheuttamat rajoitukset ja ongelmat 5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja tutkimusten hinnoitteluun? 6. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä. a. Miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen (laitteiston)? b. Mitä seikkoja on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta? PCR-tekniikka ja sen käyttö kliinisessä kemiassa 2. Verisolulaskennan periaatteet 3. Imeytymishäiriöiden tutkiminen isotooppimenetelmillä 4. Myrkytystutkimuksista (menetelmistä ja tutkimusjärjestys potilaan hoidon kannalta) 5. Kustannuslaskenta kliinisessä laboratoriossa 6. Sairaanhoitolaki Mitä määräyksiä ja velvoitteita se tuo mukanaan laboratorioille Mitä ominaisuuksia tulee ottaa huomioon valittaessa hematologista solulaskijaa 2. Proteiinien glykoitumisen periaate. Glykoituneiden hemoglobiinien määritys ja määrityksen kliininen käyttöarvo

17 3. Kreatiiniinien synty elimistössä, määritysperiaatteet ja tutkimuksen kliininen merkitys viitearvoineen 4. Haiman insuliinierityksen tutkiminen terveellä kansalaisella ja diabeetikolla. 5. AFOS:n isoentsyymien määritys ja kliininen merkitys 6. Apolipoproteiini E:n isoformit, niiden määritys ja kliininen merkitys Kuvaa maamme terveydenhuollon organisaatio uudessa muodossaan lähtien 2. Hyperkolesterolemian geneettiset syyt ja niiden selvittäminen laboratoriotutkimuksin sekä diagnostiikan että etiologian kannalta 3. Millä kromogeenisella substraateilla voit korvata perinteisiä hyytymisaikaan perustuvia analyyseja? Selosta myös hyytymistutkimusten suorittamisen periaatteet kromogeenisia substraatteja käyttäen. 4. Automaatiomahdollisuudet kliinisessä laboratoriotyössä 5. Vitamiinimääritykset kliinisessä kemiassa ja näiden tutkimusten todellinen hyöty sekä biologinen merkitys 6. Miten suoritat vakioinnin määrittäessäsi kineettisillä menetelmillä entsyymiaktiivisuuksia? Esitä tähän kuvaus tai kaavat, joiden perusteella voit vakioinnin suorittaa Entsyymien käyttö kliinis-kemiallisessa analytiikassa 2. Veren laskon määrittämien. Miten määritystä voidaan helpottaa nykyaikaista tekniikkaa hyväksi käyttäen. 3. Osmolaliteetti. Määrittäminen ja kliininen käyttö 4. Kliinis-kemiallisen laboratorion laaduntarkkailu. Tavoitteet ja toteuttaminen 5. Kilpirauhasen toiminta ja toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 6. Diabetes-potilaiden sokeritasapainon seurannassa käytetyt menetelmät

18 Kliinis-kemiallisen laboratorion sisäinen laaduntarkkailu, tavoitteet ja toteuttaminen 2. Kreatiniinikinaasin ja sen isoentsyymien ominaisuudet, määritysmenetelmät ja merkitys 3. Lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnan tutkiminen 4. Korkeapainenestekromatografian periaate, analyyttiset sovellutukset ja menetelmien kliiniset käyttöalueet 5. Manuaalisen solulaskennan eri suoritustavat, menetelmien virhelähteet, niiden vähentäminen ja solulaskennan automaatiomahdollisuudet tulosten parantamiseksi 6. Miten selvität a. mahaontelon, b. keuhkopussiontelon c. nivelnesteen koostumuksen ja todennäköisen syyn nesteen esiintymiseen nesteen koostumuksen perusteella? Seerumin glykoituneet proteiinit ja niiden merkitys 2. Atomiaborptiospektrofotometrian perusteet ja sovellutukset kliinis-kemiallisessa analytiikassa 3. Suuren keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteiston 4. Lisämunuaiskuoren toiminnan tutkimiseen käytettävät laboratoriotutkimukset 5. Mikrotietokoneen hyväksikäyttö analyysilaitteiden tulostuksessa 6. Herkkien liuskakokeiden käyttö sydäninfarktin ja munuaissairauksien tutkimisessa Selvitä, miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin

19 väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimia 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta 2. Automaattisen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset: a. vitamiinib. metaboliittic. proteiinianalytiikkaan 3. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 4. Laboratoriotutkimusten näytteenottoon ja esikäsittelyyn liittyvät virhelähteet ja niiden eliminaatiomahdollisuudet 5. Selvitä time-resolved fluroimmunoassay-menetelmien periaate ja tämän analytiikan sovellutukset kliinisessä kemiassa 6. Mitä näkökohtia on otettava huomioon laboratoriotyössä, kun näytteitä käsitellään HIV- ja hepatiitti-infektiota sairastavista potilaista xx Seerumin ja virtsan vapaiden hormonien määritysperiaatteet. Kuvaa vähintään kaksi hyvää esimerkkiä tutkittuna sekä seerumista että virtsasta. 2. Seerumin prealbumiinin määritys ja kliininen merkitys 3. Selkäydinnesteen solujen laskenta ja tunnistus sekä tämän analytiikan kliininen merkitys 4. Isoelektrinen fokusointi ja sen käyttöalueet kliinisessä kemiassa Kerro ne viranomaisten asettamat velvoitteet, mitkä on määrätty keskussairaalapiirien kuntainliitoille oman piirinsä laboratoriotoiminnan suhteen. Kuvaa lisäksi, miten järjestät alueellisen laboratoriotoiminnan toimiessasi aluekemistin virassa keskussairaalapiirissä, missä on keskussairaalan lisäksi aluesairaala ja suuri kaupunginsairaala 2. Radioimmunoassay-menetelmät ovat viime vuosina huomattavasti kehittyneet perinteisiin 1970-luvun RIA-menetelmiin verrattuna.

20 Kuvaa tärkeimmät nykyaikaiset menetelmät ja tavat, joilla RIAanalytiikkaa voidaan herkistää olennaisesti spesifisyydestä tinkimättä 3. Seerumin isoentsyymimääritykset sydäninfarktin toteamisessa 4. Seerumin ja virtsan lysotsyymin määritystavat ja kliininen käyttöarvo Syövän diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan käytettävät laboratoriotutkimukset 2. Kuivakemian käyttömahdollisuudet kliinis-kemiallisessa analytiikassa 3. Porfyriadiagnostiikkaan liittyvät laboratoriotutkimukset 4. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisilla menetelmillä Plasman glykolysoituneet proteiinit 2. Selkäydinnesteen proteiinimääritykset : menetelmät ja merkitys 3. Korkean verenpaineen selvittämiseen liittyvät hormonimääritykset 4. DNA-luotainten käyttö kliinisessä laboratoriodiagnostiikassa 5. Fluoroimmunoassaytekniikat 6. Kliinisenkemiallisen analytiikan kehitysnäkymät Beeta-2-mikroglobuliini- merkitys ja määritys 2. Uusista tuumorimarkkereista 3. Hypo- ja hypertyreoosin diagnostiikassa käytetyt kliiniskemialliset tutkimukset 4. Virtaussytometrian toimintaperiaate 5. Yhdistelmä-DNA tekniikka Veren tärkeimmät hyytymätutkimukset 2. Mitä ymmärretään ns. referenssimenetelmällä 3. Ionispesifiset elektrodit. Mittausperiaatteet ja kliiniset

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikka Määritelmä Point-of-care testing: vieritesti, vieritestaus, vieritutkimus,

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Johdatus kliiniseen tutkimukseen 25.8.2011 Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Susanna Luukkonen kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, tutkimuskoordinaattori, Islab

Lisätiedot

Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys

Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys Hannele Kangas Sairaalakemisti, FT, dosentti, hannele.kangas(at)hus.fi HUSLAB FINAS-päivät 22.1.2013 Vieritestauksen määritelmä Vieritestaus

Lisätiedot

POC-suositus. - Laboratorionäkökulma

POC-suositus. - Laboratorionäkökulma POC-suositus - Laboratorionäkökulma apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB Sisältö Tulevaisuuden visioita missä ollaan ja minne mennään? Laboratoriotestien valinta, tekotapa ja tekopaikka edut ja haitat Säädökset

Lisätiedot

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016 Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016 KUOPIO KYS Iisalmen aluesairaala Pieksämäen aluesairaala Varkauden aluesairaala Harjulan sairaala JOENSUU Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO, JOHON SISÄLTYY SAIRAALAKEMISTIN ERIKOISTUMISKOULUTUS, ERIKOISTUVAN LOKIKIRJA

FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO, JOHON SISÄLTYY SAIRAALAKEMISTIN ERIKOISTUMISKOULUTUS, ERIKOISTUVAN LOKIKIRJA FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO, JOHON SISÄLTYY SAIRAALAKEMISTIN ERIKOISTUMISKOULUTUS, ERIKOISTUVAN SAIRAALAKEMISTIN LOKIKIRJA Sisältö Henkilötiedot... 3 Erikoistuva sairaalakemisti... 3 Koulutettavan

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1

5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus

Lisätiedot

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja

Lisätiedot

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen Vieritestit Vieritesteillä tarkoitetaan sairauksien diagnostiikkaan tai hoidon

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Annika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi

Annika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi Annika Rökman sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi Oma taustani FM genetiikka 1998 sairaalageneetikko 2004 FT Perinnöllisestä eturauhassyövästä 2004 Finaksen teknisenä arvioijana vuodesta

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015

Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015 Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 TERVETULOA KLIINISEN KEMIAN KURSSILLE! Kurssin tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija:

Lisätiedot

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Linnéa Linko linnea.linko@utu.fi Sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus toistuvin välein tehtävät kontrollinäytteet (päivittäin,

Lisätiedot

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö

Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä

Lisätiedot

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla

Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen

Lisätiedot

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka

Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Riitta Vanharanta Sairaalakemisti Laboratoriolääketiedepäivät 2014 1 Johdanto Kansainvälisten tutkimusten perusteella laboratoriotutkimusten virheistä yli 50%

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013

Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013 Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää

Lisätiedot

Kliinisten määritysten näytteet

Kliinisten määritysten näytteet FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 103 (129) Kliinisten määritysten näytteet FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi

Lisätiedot

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka Preanalyyttinen vaihe SFS-EN ISO 15189: 3.10 Tutkimusta edeltävät toimenpiteet Preanalyyttinen vaihe Kliinikon pyynnöstä käynnistetyt toimenpiteet/vaiheet

Lisätiedot

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS

Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien

Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien Ilkka Penttilä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos 70100 Kuopio Ilkka.penttila@uef.fi HbA1c ja diabeteksen komplikaatioriski Hemoglobin heterotetramer,

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Jan Østrup 13.12.2011

Toimitusjohtaja Jan Østrup 13.12.2011 Toimitusjohtaja Jan Østrup 13.12.2011 TeleChemistry Oy Perustettu vuonna 2007 Työntekijöitä 17 henkilöä Pääkonttori Turussa Toimivalla johdolla ja työntekijöillä 47,5 prosenttia omistuksesta Loput suomalaisilla

Lisätiedot

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Laboratoriolääketiede: Kliininen kemia ja hematologia Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Erikoistuva lääkäri Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Postinumero:

Lisätiedot

Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti

Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti Kerttu Irjala prof, Mehiläinen Oyj Keskeiset tulosten modifioijat Vuorokaudenaika, erityksen pulsointi Vuodenaika (

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa ISLAB/Joensuu Kaija Leisma Labquality-päivät 10.2.2012 PINTA ALA 16% KOKO MAAN PINTA ALASTA VÄESTÖ 10% KOKO MAAN VÄESTÖSTÄ islab UUSIMAA 2,7,% KOKO MAAN

Lisätiedot

Vieritestauksen laatutyökalut

Vieritestauksen laatutyökalut Vieritestauksen laatutyökalut apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB 1990 2002 2009 2010-11? Moodi 3/1990: Hajautettu ja keskitetty analytiikka Moodi 5/2002: Suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Moodi

Lisätiedot

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes sairautena

Tyypin 2 diabetes sairautena Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja

Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana

Lisätiedot

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille

Lisätiedot

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka

Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista

Lisätiedot

D ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste

D ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste Liitetaulukko 3. Vastauksissa esiintyneet sairaudet ja sairausryhmät 1, joiden hoidossa käytettiin ravintoita. Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt Eräät vaikeat

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.

Lisätiedot

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC

Lisätiedot

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014

Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet

Lisätiedot

Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta

Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Harri Niinikoski Lastentautien erikoislääkäri Lääketieteellisen ravitsemusopin professori TYKS lastenklinikka ja TY biolääketiede 10/2015 SUONENsisäinen ravitsemus

Lisätiedot

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Labquality Days 5.2.2015 Johanna Salminen Tiiminvetäjä/Verikeskuksen vastuuhoitaja VSSHP Tyks-Sapa liikelaitos, Tykslab, Päivystys-ja automaatiolaboratorio Päivystys-

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Versio 8/31.03.2000 SUOMEN KLIINISEN KEMIAN YHDISTYS STRATEGIASUUNNITELMA

Versio 8/31.03.2000 SUOMEN KLIINISEN KEMIAN YHDISTYS STRATEGIASUUNNITELMA 1(5) Versio 8/31.03.2000 SUOMEN KLIINISEN KEMIAN YHDISTYS STRATEGIASUUNNITELMA Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys (SKKY) on laatinut tämän strategiasuunnitelman, jossa kartoitetaan tämänhetkiset alan kehitysnäkymät

Lisätiedot

Vieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus 19.11.2012

Vieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus 19.11.2012 Vieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus 19.11.2012 1 Mikä on vieritesti? Vieritestin määritelmä: Laboratoriotesti jonka vastaus saadaan nopeasti (usein välittömästi)

Lisätiedot

Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio 7.2.14

Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio 7.2.14 Mikä pätevyys näytteenottoon tarvitaan? Taina Vierunketo Laboratoriohoitaja EPSHP Ähtärin sairaalan laboratorio 7.2.14 Luotettavan laboratoriotutkimuksen tuloksen perusedellytys on oikein otettu näyte

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005

PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon

Lisätiedot

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen

Vedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä

Lisätiedot

Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen

Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen Laboratoriolääketiede 2014 Riitta Tähtelä, FT, sairaalakemisti Mehiläinen Oy Laboratoriopalvelut 1 Verinäytteiden käsittely Suositusten mukaan Näytteet otetaan lisäaineelliseen

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat

Lisätiedot

LABQUALITY DAYS 6.-7.2.2014 HEIDI NOUSIAINEN. 2/11/2014 Heidi Nousiainen 1

LABQUALITY DAYS 6.-7.2.2014 HEIDI NOUSIAINEN. 2/11/2014 Heidi Nousiainen 1 LABQUALITY DAYS 6.-7.2.2014 HEIDI NOUSIAINEN 1 KIRJALLISUUSKATSAUS: NÄYTTEIDEN SÄILYTYSLÄMPÖTILAT TAVALLISIMMISSA HORMONITUTKIMUKSISSA erikoistuva kemisti Heidi Nousiainen HUSLAB 2 STANDARDI SFS-EN ISO

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

CRP-vieritestien laatu. Paula Pohja-Nylander

CRP-vieritestien laatu. Paula Pohja-Nylander CRP-vieritestien laatu HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaala Kellokosken sairaala Lohjan sairaanhoitoalue Nummi- Pusula Karkkila Vihti Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT

PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti

Lisätiedot

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB)

Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa. Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Yhtenäisen laatujärjestelmän rakentaminen muutostilanteessa Sari Väisänen Itä-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (ISLAB) Mikä on ISLAB? Kunnallinen organisaatio: liikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011

Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011 Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011 Fimean laboratorio on Suomen virallinen lääkkeiden valvontalaboratorio Laboratorion tehtävänä on

Lisätiedot

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia Avajaiset 09:00 Päivien avaus; Ilkka Mononen, Europaeaa Labquality Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009 Laadunedistämispalkinnot 09:20 Avausluento Sosiaali- ja terveyspolitiikan ajankohtaiset näkymät; ylijohtaja

Lisätiedot

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat

Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Hemostaasitutkimusten preanalytiikka ja analytiikan ongelmat Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry:n (SKKY) ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä 24.3.2011 Kaija Javela, sairaalakemisti, hemostaasi- ja

Lisätiedot

Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa. Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa. Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Luennon aihe Laboratoriotutkimusten erityispiirteet Lapsilla Raskaana olevilla

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY T043 Liite 1.01 / Appendix 1.01 Sivu / Page 1(12) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY FIMLAB LABORATORIOT OY FIMLAB MEDICAL LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala

Lisätiedot

VIERITESTAUSJÄRJESTELMÄT KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA. 09.02.2007 Kari Åkerman Kliininen laboratorio Kainuun maakunta -kuntayhtymä

VIERITESTAUSJÄRJESTELMÄT KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA. 09.02.2007 Kari Åkerman Kliininen laboratorio Kainuun maakunta -kuntayhtymä VIERITESTAUSJÄRJESTELMÄT KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA 09.02.2007 Kari Åkerman Kliininen laboratorio Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuu Kainuu väestö 2006 Hyrynsalmi 3043 Kajaani 35402 Kuhmo

Lisätiedot

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015

TRISOMIASEULONTA. Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Veli Isomaa / 5.2.2015 TRISOMIASEULONTA Trisomia Kromosomipoikkeavuus, jossa yhdessä kromosomiparissa on ylimääräinen kromosomi. Kromosomiluku on tällöin 47 Seulonta Seulonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen

Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen. 11.2.2010 Veijo Lesonen Keksinnöstä liiketoiminnaksi ansaintamallin rakentaminen 11.2.2010 Veijo Lesonen Mediracer Oy EMG Laboratoriot Oy (1987- ) Vahva substanssi kliinisen neurofysiologian (knf) erikoisalalta Potilailla pitkät

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Asiakastiedote 26/2014

Asiakastiedote 26/2014 Arvoisa asiakas, Asiakastiedote Sivu 1/5 Muutoksia reniini- ja aldosteronimäärityksiin sekä uusi tutkimus Aldosteroni-reniini, suhde fp-reniini, konsentraatio fp-reninm ATK 22100 P -Reniini, konsentraatio

Lisätiedot

Fimea kehittää, arvioi ja informoi

Fimea kehittää, arvioi ja informoi Fimea kehittää, arvioi ja informoi SELKOTIIVISTELMÄ JULKAISUSARJA 4/2012 Eteisvärinän hoito Verenohennuslääke dabigatraanin ja varfariinin vertailu Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa

Lisätiedot

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto

Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen. HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Syfiliksen laboratoriodiagnostiikka ato od ag ost a Labqualitypäivät 04.02.10 Riitta Karttunen HUSLAB, kl. Mikrobiologia Virologian ja immunologian osasto Aiheet suora bakteerin osoitus tai nukleiinihappotestiosoitus

Lisätiedot

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys

BIOHIT OYJ. globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys BIOHIT OYJ globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys 1 Biohit lyhyesti Biohit Oyj on globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on "Innovating

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen

Lisätiedot

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Maija-Liisa Virtanen KANSALLINEN PROJEKTI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN

TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN TÄRKEIMMÄT AUTOVASTA-AINEET JA NIIDEN MÄÄRITTÄMINEN LABORATORIOLÄÄKETIEDE 2014 AARO MIETTINEN BAKTERIOLOGIAN JA IMMUNOLOGIAN OSASTO, HAARTMAN-INSTITUUTTI, HY Mikä tutkimus on tärkeä? - Tärkeä diagnostiikassa,

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman

Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015. Harri Hagman Kuntaneuvottelukierros 15.-18.9.2015 Harri Hagman H. Hagman Laboratorionäytteidenoton, kuvantamisen (K) ja lääkehuollon (L) toimipisteitä on yhteensä 24 sivu 2 Eurajoen terveysasema + K Harjavallan sairaala

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA

PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA PORFYRIATUTKIMUSKESKUS HELSINGIN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Johtaja Dos. Raili Kauppinen, sisätautien erikoislääkäri Sähköposti: raili.kauppinen@hus.fi Puh. (09) 471 71910 Laboratorio tarjoaa analytiikka-

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti

Lisätiedot

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni

Vasta-ainemääritys. Johdanto. www.edu.fi/biogeeni Vasta-ainemääritys Johdanto Vasta-ainemääritys (engl. immunoassay) perustuu spesifisen vasta-aineen (engl. antibody) sitoutumiseen mitattavaan antigeeniin (engl. antigen). Menetelmän etuja ovat suuri herkkyys

Lisätiedot

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta

Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta Yleistietoa Aloe Verasta ja ACTIValoesta 2. Yleistietoa Aloe Verasta MITÄ ALOE VERA SISÄLTÄÄ Mono- ja polysakkaridit (useita) Antrakinonit (ainakin 13 erilaista) Ligniinit Saponiinit Salisyylihappo Entsyymit

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T070 Liite 1.01 / Appendix 1.01 Sivu / Page 1(13) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY YHTYNEET MEDIX LABORATORIOT OY UNITED MEDIX LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala

Lisätiedot