Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta
|
|
- Inkeri Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta Verikaasuanalytiikan preanalyyttiset haasteet 2. Akkreditointi: Periaatteet, vaatimukset ja pätevyyden arviointi 3. B12-vitamiini / holotranskobalamiini 4. Autoverifiointi 5. Valvottu näytteenotto (esim. huumenäyte) 6. Virtaussytometristen tutkimusten käyttö hematologisten sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa Sydämen vajaatoiminnan merkkiaineet ja niiden analytiikan järjestäminen 2. Laboratorion yhteistyö asiakkaan kanssa 3. Laboratoriotutkimusten viitevälit ja kansainvälisten ja kotimaisten suositusten huomioiminen tavoitearvoissa 4. Keskitetyn laboratoriotoiminnan preanalyyttisen näytelogistiikan haasteet 5. HbA1c: kliininen käyttö ja analytiikka 6. Kemian analysaattoreiden analyysimenetelmien jäljitettävyys Potilasturvallisuuden huomioiminen laboratorion toiminnassa 2. Sydäninfarktin diagnostiikassa käytettävät biokemialliset merkkiaineet 3. Immunokemiallisia menetelmiä häiritsevät tekijät 4. Laboratorion hankinnat ja hankintalaki 5. Ihmisen epididymaalinen antigeeni (HE4): kliininen käyttö ja määritysmenetelmä 6. Määritysmenetelmien mittausepävarmuus: miten arvioidaan ja hyödynnetään Lipoproteiini, apo A1 ja B: määrittäminen sekä edut haitat
2 verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-määrityksiin 2. IFCC:n uuden HbA1c-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat 3. Autovalidointi post-analyyttisena työkaluna 4. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on menetelmän periaate 5. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät 6. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi: esimerkkinä laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen uuteen laite-/menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit? Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen määritysmenetelmä: edut ja haitat. 2. INR-mittaukset Suomessa; menetelmät ja niiden vakiointi. 3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten indikaatiot. 4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät. 5. Kliinisen kemian laboratorio: Keskitetty vai hajautettu järjestelmä, edut ja haitat.
3 6. Laatujärjestelmien edellyttämät sisäiset auditoinnit osana laatujärjestelmän ylläpitoa Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen määritysmenetelmä: edut ja haitat 2. INR-mittaukset Suomessa ja menetelmien vakiointi Sivu 2 (28) 3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten indikaatiot 4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät 5. Kliinisen kemian laboratorion automaatio: 1) integroitu järjestelmä 2) saareke järjestelmä 6. Laatujärjestelmän edellyttämät menetelmävalidoinnit Apoproteiinimääritysten edut ja haitat verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL -määrityksiin. 2. CDT:n käytön indikaatiot ja tärkeimmät määritysmenetelmät 3. LC-MS/MS-mittaustekniikka steroidihormonien pitoisuusmittauksissa. Menetelmän edut ja haitat verrattuna muihin käytössä oleviin menetelmiin. 4. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät 5. Sisäiset auditoinnit osana laatu-/johtamisjärjestelmän ylläpitoa. 6. Kliinisen kemian analytiikan keskittäminen/hajauttaminen. Kuvaa molemmat ratkaisut sekä ratkaisujen edut ja haitat Preanalytiikka osana kliinisen kemian analytiikan laatua 2. IFCC:n uuden HbA1C-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat 3. B12-vitamiinin puutteet uudet laboratoriotutkimukset 4. Autovalidointi post-analyyttinsenä työkaluna 5. Pätevyysalueeseen kuuluvan akkreditoidun menetelmän menetelmämuutos; mitkä asiat tulee huomioida ja tutkia? 6. Laboratorion rooli vierianalytiikassa
4 Testosteronin määritysmenetelmät ja kliiniset sovellutukset 2. LDL- ja HDL-menetelmät ja niiden virhelähteet Sivu 3 (28) 3. CDT:n (vähähiilihydraattinen transferriini) menetelmävaihtoehdot ja tutkimusindikaatiot 4. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritykset 5. Alkoholimyrkytysten laboratoriodiagnostiikka 6. Kansallinen terveyshanke 2002 määritteli tavoitteenaan: " laboratoriotoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin yksiköihin". Mitä etuja ja mahdollisia haittoja arvioit suurempiin laboratorioyksiköihin siirtymisen tuovan mukanaan? Glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1C) määrityksen indikaatiot, yleisimmät määritysmenetelmät ja niiden periaatteet. 2. Immunonefelometrian periaate ja sen käyttö kliinisen kemian analytiikassa (2 esimerkkiä). 3. Homokysteiini, käytön indikaatiot ja yleisimpien menetelmien periaatteet. 4. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi; esimerkkinä laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen uuteen menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit? 5. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on menetelmän periaate? 6. Preanalyyttinen automaatio sairaalalaboratoriossa. Syksy Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät laboratoriolöydökset? 2. Proteomiikan mahdollisuudet kliinisen laboratoriodiagnostiikan kehityksessä? 3. Miten taseyksikkö, liikelaitos ja osakeyhtiö eroavat taloussuunnittelun ja hallintonsa osalta perinteiseen tapaan budjettiraamin perusteella toimintojansa suunnittelevasta yksiköstä? Sivu 4 (28)
5 Kuvaile erojen merkitystä laboratoriotoiminnan järjestämisen kannalta. 4. Mitä eroja uusi akkreditointistandardi SFS-EN ISO "Lääketieteelliset laboratoriot. Erityisvaatimukset laadulle ja pätevyydelle" on tuonut laboratorioiden laatujärjestelmiin verrattuna aikaisempiin yleisstandardeihin. 5. Kliinisissä laboratorioissa nykyisin käytetyt B-GHbA1C-analytiikan (glykohemoglobiini) menetelmävaihtoehdot, periaatteet ja eri menetelmien hyvät ja huonot puolet? 6. Selosta kliinisissä laboratorioissa käytössä olevat tärkeimmät hyytymisanalytiikassa käytetyt tekniikat ja kuvaile niiden hyviä ja huonoja puolia Autovalidointi, apuväline automatisoidussa laboratoriossa. Mitä se on ja mitä hyötyjä sillä saavutetaan? 2. Uudet säädökset työterveyden huume- ja päihdeanalytiikassa. Mitä vaatimuksia ne asettavat laboratorioanalytiikalle? 3. Laboratoriomenetelmien testaamisessa puhutaan validoinnista ja verifioinnista. Mitä ne tarkoittavat ja minkälaisissa tilanteissa ne täytyy tehdä? 4. Preanalyyttisten tekijöiden merkitys verikaasuanalytiikassa? 5. Kapillaarielektroforeesilaitteiston toimintaperiaate ja sovellukset kliinisen kemian analytiikassa? 6. Elektrolyyttien määrittäminen ioniselektiivisillä elektrodeilla eli ns. ISE-menetelmillä: mittausperiaatteet, tulostasojen vakiointi, virhelähteitä? B12 vitamiinin puutteen laboratoriodiagnostiikka 2. Massaspektrometrian periaate ja kliiniset sovellukset sairaalalaboratoriossa 3. Biokemialliset merkkiaineet sydämen vajaatoiminnan toteamisessa 4. Kuvaa kliinisen kemian laboratoriossa nykyisin käytössä olevia glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1c) määritysmenetelmiä ja selosta eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia
6 5. Kuvaa kuinka järjestäisit vieritestauksen (POC analytiikka) pystytyksen, toteutuksen ja seurannan laboratoriosi vastuualueella jos siihen kuuluu POC analytiikkaa pienempien omien laboratorioiden lisäksi sairaalan kliinisissä yksiköissä ja terveyslaboratorioissa. 6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää laboratoriossasi? Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritysten keskeiset menetelmävaihtoehdot ja kliiniset sovellutukset 2. Herkkä CRP: indikaatiot, menetelmät ja tulosten tulkinta 3. Downin oireyhtymän biokemiallinen seulonta 4. Selosta kliinisessä laboratoriossa käytössä olevien verisolulaskijoiden (testit PVK ja TVK) yleisimmät toimintaperiaatteet 5. Toimit kemistinä julkisessa laboratoriossa. Laboratoriossasi on tarve uusia kemian analysaattori. Selosta pääpiirteissään kuinka hankintamenettely tulee toteuttaa 6. Viime vuosina Suomessa on toteutettu joukko julkisten laboratorioiden yhdistämisiä. Selosta syitä yhdistämisiin sekä yhdistämisen mukana tuomia hyötyjä sekä mahdollisia haittoja Kuva preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuuksia ja mitä hyötyjä ja mahdollisia haittoja tällainen automaatio tuo laboratoriolle 2. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin (B-GHb-A1C) määritysperiaatteet sekä eri periaatteiden hyviä ja huonoja puolia 3. Kuvaa verisolulaskijoiden periaatteet 4. Sydämen natriureettiset peptidit 5. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa, millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliiniskemiallisista analyyseista. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta
7 ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen? 6. Vertaile vanhan mallisen keskuslaboratorion, taseyksikön, liikelaitoksen ja laboratorioyhtiön eroja. Voidaanko kaikkien tulos laskea ja miten sitä voidaan käyttää laboratorion kehittämiseen? Onko organisaatiomuodolla vaikutusta henkilökunnan koulutusmahdollisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja tieteelliseen tutkimukseen? Laktaasi-entsyymin puutteen diagnostiikan eri mahdollisuudet 2. Miten uudet kansainväliset suositukset muuttavat tavallisimpia entsyymianalyysejä ja niiden käytettävyyttä? 3. Mikä on liukoinen transferriinireseptori, miten sitä määrität ja mikä on analyysin kliininen käyttöarvo? 4. Selosta HPLC-massa-analysaattorin toimintaperiaate ja sen keskeiset käyttöalueet kliinisessä laboratoriossa. 5. Selosta kuinka organisoisit POC-analytiikan (Point of Care, vierianalytiikka) keskussairaalassa 6. Näytteen laatu on olennainen tekijä tuloksen luotettavuudelle. Selosta, mitkä tekijät ovat keskeisiä ns. preanalytiikan laadussa ja sen parantamisessa Ionispesifiset elektrodit kliinisen kemian analytiikassa. 2. Kapillaarielektroforeesilaitteiston yleiskuvaus ja laitteiston sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa 3. Mitkä entsyymianalyysit ovat kansainvälisellä tasolla juuri vakioitu (IFCC) ja mitä niiden käyttöönotto edellyttää kliiniseltä laboratoriolta? 4. Kuvaa kemikaali- ja radioisotooppijätteiden hävittämistä koskevat yleismääräykset Suomessa eli miten hävität ne oikeaoppisesti 5. Preanalytiikan automaatio kliinisen kemian laboratoriossa. Kuvaile sen hyötyjä ja mahdollisia varjopuolia aikaisempaan toimintaan verrattuna 6. Kuvaa laatujärjestelmät kliinisessä laboratoriossa
8 Kansainväliset suositukset sydäninfarktin toteamisessa käytettävät menetelmät ja niiden laatuvaatimukset 2. PCR-analyysin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa 3. Natriureettiset peptidit ja niiden analytiikka sekä käyttö sairauksien diagnostiikassa 4. Diabeteksen diagnostiikassa ja hoidossa käytettävät menetelmät ja niiden laatuvaatimukset 5. Laboratorioanalyytikan keskittäminen ja vierianalytiikka; selosta näiden toimintamallien etuja ja haittoja 6. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa Sydänlihasvaurion riskitekijät ja niiden määritys sekä laatuvaatimukset 2. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa 3. Preanalyyttiset tekijät ja niiden merkitys laboratoriotutkimusten laatua ajatellen. 4. Ns. herkkä S-CRP, periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa 5. Point-of-care testit (POCT) ja niiden käyttöarvo ja laadunvalvonta kliinisessä kemiassa 6. Kliinisen kemian laboratoriopalvelujen tuotanto ja yleiset järjestelyt Suomessa Liukoisen transferriinireseptorin määritysmenetelmät raudanpuuteanemiassa 2. Molekyyligeneettisten teknikoiden soveltaminen kliinisessä laboratoriossa 3. POC teknologiat sairaalaympäristössä, hyödyt ja haitat 4. Huumausaine- ja myrkytysanalytiikka nykypäivän kliinisessä laboratoriossa
9 5. Määrittele käsitteet sisäinen laadunvarmistus ja ulkoinen laadunarviointi ja miten hyödynnät niitä päivittäisessä kliinisessä laboratoriotyössä 6. Porrastetun laboratoriotoimintojen organisointi shp:n alueella unohtamatta yksityisen sektorin tarjoamia lab.palveluja Herkät C-reaktiivisten proteiinin määritysmenetelmät ja niiden kliininen käyttöarvo 2. Mikä on INR-arvo, sen periaate, laskeminen ja käytännön hyöty laboratoriotyössä. 3. Kokonaiskalsiumin ja ionisoidun kalsiumin määritysperiaatteet ja laadunvalvonta 4. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin määritysperiaatteet virhelähteineen 5. Kuvaa tavallisimmat vierikokeet (bed-side analyysit) ja niiden käyttö kliinisessä laboratoriotyössä 6. Kuvaa preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuudet ja niistä saatava taloudellinen hyöty Kemiluminenssi ja viivästynyt fluoresenssi sekä niiden käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 2. Suorat HDL- ja LDL-kolesterolin määritysmenetelmät ja niiden kliininen merkitys 3. Seerumin liukoinen transferriinireseptori, sen määritys ja kliininen käyttöarvo 4. Ionispesifiset elektrodit ja niiden käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 5. Testosteroni: biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys 6. Näytteiden identifikaatiojärjestelmät kliinisessä laboratoriotyössä Mitä etuja tarjoavat sydänlihasvaurion merkkiaineet perinteisiin entsyymimäärityksiin verrattuna ja mitä ongelmia on otettava
10 huomioon spesifisiä markkereita käytettäessä. 2. Kuvaa seerumin transferriinireseptorin määritysperiaate ja tutkimuksen käyttöarvo kliinisessä laboratoriotyössä 3. Miten valmistat radioaktiivista teknetiumia (Tc99) kliinisen laboratorion käyttöön. Mitä on otettava huomioon merkattaessa eri tyyppisiä yhdistetä tutkimusta varten. 4. Kasvuhormoni : biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys 5. Selosta lyhyesti standardin SFS-EN mukainen kliinisen laboratorion laatujärjestelmä 6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää? Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla. Laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 tuntia vuoronkaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. Kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja kaasukromatografisten menetelmien kliiniset sovellutukset. 3. Suorien HDL- ja LDL-kolesterolimääritysten periaatteet ja määritysten kliininen merkitys 4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määritetään eri tavoin ja mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet? 5. Fluoroimmunologisten menetelmien periaatteet ja niiden sovellutukset kliiniskemiallisessa analytiikassa 6. Isoentsyymimääritykset ja niiden kliininen merkitys Selosta partikkelilaskennan eri periaatteet suppeina ja laajoina tutkimuksina, esimerkkeinä verisolujen laskennat 2. GHbA1C:n määritysmenetelmät ja niiden virhelähteet 3. Selosta PCR:n (polymerase chain reaction) periaate ja tärkeimmät kliiniskemialliset sovellutukset 4. Ionisoidun kalsiumin määrittäminen ja kliiniskemiallinen merkitys 5. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien
11 puhtautta in vivo -tutkimuksia varten 6. Kliinisen kemian laboratorion automaatiomahdollisuudet näytteiden käsittelyn, analytiikan ja vastauspalvelun kannalta. Syksy Kemiluminesenssi ja sen käyttö 2. Lp(a), määritysmenetelmät ja kliininen käyttö 3. Kemian laboratorion työsuojeluun liittyvä lainsäädäntö 4. Näytteen identifikaatiojärjestelmät 5. Mitä hyötyä on hematologian laskennallisista indekseistä ja erikoisparametreistä, joita superautomaatit tuottavat 6. Antigeenien ja antibodien leimaamisessa käytettävät mahdollisuudet kliinisen kemian analytiikkaa varten Selosta nefelometristen menetelmien periaatteet ja edut sekä haitat ja anna kolme (3) hyvää esimerkkiä, joissa sovellat periaatetta päivittäiseen analytiikkaan 2. Selosta kliinisen laboratorioalan hyvän palvelun periaatteet. Mitkä mielestäsi ovat nykyiset pahimmat pullonkaulat hyvän palvelun saavuttamiseksi? 3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä laboratoriotyössä 4. Mikä on protrombiiniaika, miten sen mittaat ja miten vakioit ja yhdenmukaistat eri menetelmillä saatuja tuloksia? 5. Mitkä ovat seerumin ja virtsan kreatiniinin määritystavat sekä määrityksiin liittyvät edut ja haitat määritystavasta riippuen? 6. Mitä vaikuttaa radioisotoopin elinikä radioimmunologisiin tai vastaaviin määrityksiin ja miten voit ongelmia välttää/eliminoida? SYKSY Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten
12 sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset a. vitamiini-, b. metaboliitti- ja c. lääkeaineanalytiikkaan 3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys. Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen. 4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määrität eri tavoin ja mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet? 5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä sovellutuksin 6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolle Selosta, minkälaisia analyysiteknikoita käytetään hormonianalyytikassa. 2. Esitä arvioisi kalium, -kalsium ja kolesterolimääritysten analyyttisesta kokonaisvirheestä. Mistä komponenteista analyyttinen kokonaisvirhe koostuu? Mitkä ovat Laaduntarkkailu Oy:n asettamat laatutavoitteet edellä mainituille määrityksille? Mitä preanalyyttisiä tekijöitä tulisi ottaa huomioon kyseisten määritysten biologisen variaation pienentämiseksi? 3. Atomiabsorptiospektrofotometrian periaatteet ja käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa. 4. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliiniskemiallisista analyyseistä. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta
13 ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen. 5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja miten voit kustannuksia pienentää? 6. Radioisotooppien puhtauden selvittäminen in vitro ja in vivo tutkimuksia varten Eri immunokemiallisten menetelmien periaatteet sovellutuksin kuvattuna radioimmunoanalyysistä moderneihin tekniikkoihin saakka 2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisten peptidien analytiikka ja kliininen käyttö 3. Määrittele käsitteet isoentsyymi ja isoformi sekä kuvaa esimerkein, miten näitä voidaan hyödyntää lihaksen ja sydänlihaksen kuntoa selvitettäessä. 4. Kliinis-kemiallisen laboratorion kehitysnäkymät 5-10 vuoden kuluessa 5. Kapillaarielektroforeesi, periaate ja sovellutukset kliiniskemialliseen analytiikkaan. 6. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalytiikkaan PCR-tekniikka ja sen sovellutukset kliinisessä kemiassa 2. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien puhtautta in vitro ja in vivo tutkimuksia varten 3. Selvitä partikkelilaskennan periaatteet, esimerkkinä verisolujen laskenta 4. Miten voit herkistää immunokemiallisia proteiinimäärityksiä pyrittäessä aikaiseen sairauden/syövän toteamiseen? 5. Seerumin ja virtsan kreatiniinin määritys ja niihin liittyvät ongelmat erikoisesti laskettaessa kreatiniinin poistuma-arvoa. 6. Kuvaa aminohappojen analytiikka ja luettele tavallisimmat aminohappojen aineenvaihduntaan liittyvät sairauden maassamme.
14 Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 2. Huumeiden ja päihteiden seulontatutkimukset ja analytiikka 3. Turbidimetriset ja nefelometriset proteiinimääritykset: periaatteet 4. Liekki-emissiofotometrian periaatteet ja käyttö kliinisessä kemiassa: edut ja haitat 5. Testauslaboratorion akkreditointi: vaatimukset ja tarkoituksen mukainen laajuus sairaalalaboratorion kannalta 6. Sydäninfarktin uudet diagnostiset mahdollisuudet perinteisiin verrattuna Kliinisen kemian laboratorion sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta ja niiden tarpeellisuus laboratorion laatumanuaalin osana 2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisen peptidien analytiikka ja merkitys kliinisessä laboratorioanalytiikassa 3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä analytiikassa 4. Seerumin kreatiinikinaasin isoformit, niiden synty ja määritys sekä käyttö kliinisessä laboratorioanalytiikassa 5. Moderni raskaustestireaktio, selosta vähintään kaksi eri periaatetta ja selvitä, mitä menetelmän herkkyydeltä vaaditaan, jotta menetelmä olisi mahdollisimman monipuolinen kliinisessä käytössä 6. Radioisotooppileiman puhtauden tutkiminen a) in vitro ja b) in vivo toimintaa varten Selvitä, miten toteutat porrastetun kliinisen kemian laboratoriotoiminnan sairaanhoitopiirin alueella. Mitkä lait ja asetukset ovat tässä suunnittelussa apunasi? 2. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja menetelmän sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalyyseihin 3. Veren glykoituneen hemoglobiinin ja seerumin glykoituneiden proteiinien määritysperiaatteet, määrityksiin liittyvät ongelmat ja menetelmien käyttökelpoisuus diabeteksen hoitotasapainon
15 seurannassa 4. Miten selvität potilaan maksan kyvyn poistaa vierasaineita ja lääkeaineita joko yhdisteitä muuttamalla tai sappeen erittämällä? Kuvaa ne tutkimukset, joilla voit edellä mainitut seikat selvittää kliinikon tarpeisiin. 5. Kapillaarielektroforeesi analyysimenetelmänä, toimintaperiaate ja käytännön sovellutus 6. Selosta immunoradiometristen analyysien edut ja haitat perinteisiin RIA-analyyseihin verrattuna Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. Automaattinen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset a. vitamiini-, b. metaboliitti- ja c. lääkeaineanalytiikassa 3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys. Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen. 4. Miten selvität potilaan haiman kyvyn erittää insuliinia a. insuliinihoitoa saavalla ja b. normaalilla terveellä henkilöllä Miksi tämä tieto on tarpeen potilaan hoidon kannalta 5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä sovellutuksin 6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolla
16 Lisämunuaisen kuoren liikatoiminnan tutkimiseen käytettävät kliiniskemialliset menetelmät 2. Atomiabsorbtiospektrofotometrian perusteet ja käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 3. Monoklonaalisten ja polykloonalisten vasta-aineiden käytön edut ja ongelmat 4. Entsyymimääritysten vakiointi ECCLS:n mukaan. Erilaisten laitteistojen ja analyysiperiaatteiden aiheuttamat rajoitukset ja ongelmat 5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja tutkimusten hinnoitteluun? 6. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä. a. Miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen (laitteiston)? b. Mitä seikkoja on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta? PCR-tekniikka ja sen käyttö kliinisessä kemiassa 2. Verisolulaskennan periaatteet 3. Imeytymishäiriöiden tutkiminen isotooppimenetelmillä 4. Myrkytystutkimuksista (menetelmistä ja tutkimusjärjestys potilaan hoidon kannalta) 5. Kustannuslaskenta kliinisessä laboratoriossa 6. Sairaanhoitolaki Mitä määräyksiä ja velvoitteita se tuo mukanaan laboratorioille Mitä ominaisuuksia tulee ottaa huomioon valittaessa hematologista solulaskijaa 2. Proteiinien glykoitumisen periaate. Glykoituneiden hemoglobiinien määritys ja määrityksen kliininen käyttöarvo
17 3. Kreatiiniinien synty elimistössä, määritysperiaatteet ja tutkimuksen kliininen merkitys viitearvoineen 4. Haiman insuliinierityksen tutkiminen terveellä kansalaisella ja diabeetikolla. 5. AFOS:n isoentsyymien määritys ja kliininen merkitys 6. Apolipoproteiini E:n isoformit, niiden määritys ja kliininen merkitys Kuvaa maamme terveydenhuollon organisaatio uudessa muodossaan lähtien 2. Hyperkolesterolemian geneettiset syyt ja niiden selvittäminen laboratoriotutkimuksin sekä diagnostiikan että etiologian kannalta 3. Millä kromogeenisella substraateilla voit korvata perinteisiä hyytymisaikaan perustuvia analyyseja? Selosta myös hyytymistutkimusten suorittamisen periaatteet kromogeenisia substraatteja käyttäen. 4. Automaatiomahdollisuudet kliinisessä laboratoriotyössä 5. Vitamiinimääritykset kliinisessä kemiassa ja näiden tutkimusten todellinen hyöty sekä biologinen merkitys 6. Miten suoritat vakioinnin määrittäessäsi kineettisillä menetelmillä entsyymiaktiivisuuksia? Esitä tähän kuvaus tai kaavat, joiden perusteella voit vakioinnin suorittaa Entsyymien käyttö kliinis-kemiallisessa analytiikassa 2. Veren laskon määrittämien. Miten määritystä voidaan helpottaa nykyaikaista tekniikkaa hyväksi käyttäen. 3. Osmolaliteetti. Määrittäminen ja kliininen käyttö 4. Kliinis-kemiallisen laboratorion laaduntarkkailu. Tavoitteet ja toteuttaminen 5. Kilpirauhasen toiminta ja toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 6. Diabetes-potilaiden sokeritasapainon seurannassa käytetyt menetelmät
18 Kliinis-kemiallisen laboratorion sisäinen laaduntarkkailu, tavoitteet ja toteuttaminen 2. Kreatiniinikinaasin ja sen isoentsyymien ominaisuudet, määritysmenetelmät ja merkitys 3. Lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnan tutkiminen 4. Korkeapainenestekromatografian periaate, analyyttiset sovellutukset ja menetelmien kliiniset käyttöalueet 5. Manuaalisen solulaskennan eri suoritustavat, menetelmien virhelähteet, niiden vähentäminen ja solulaskennan automaatiomahdollisuudet tulosten parantamiseksi 6. Miten selvität a. mahaontelon, b. keuhkopussiontelon c. nivelnesteen koostumuksen ja todennäköisen syyn nesteen esiintymiseen nesteen koostumuksen perusteella? Seerumin glykoituneet proteiinit ja niiden merkitys 2. Atomiaborptiospektrofotometrian perusteet ja sovellutukset kliinis-kemiallisessa analytiikassa 3. Suuren keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteiston 4. Lisämunuaiskuoren toiminnan tutkimiseen käytettävät laboratoriotutkimukset 5. Mikrotietokoneen hyväksikäyttö analyysilaitteiden tulostuksessa 6. Herkkien liuskakokeiden käyttö sydäninfarktin ja munuaissairauksien tutkimisessa Selvitä, miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin
19 väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimia 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta 2. Automaattisen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset: a. vitamiinib. metaboliittic. proteiinianalytiikkaan 3. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 4. Laboratoriotutkimusten näytteenottoon ja esikäsittelyyn liittyvät virhelähteet ja niiden eliminaatiomahdollisuudet 5. Selvitä time-resolved fluroimmunoassay-menetelmien periaate ja tämän analytiikan sovellutukset kliinisessä kemiassa 6. Mitä näkökohtia on otettava huomioon laboratoriotyössä, kun näytteitä käsitellään HIV- ja hepatiitti-infektiota sairastavista potilaista xx Seerumin ja virtsan vapaiden hormonien määritysperiaatteet. Kuvaa vähintään kaksi hyvää esimerkkiä tutkittuna sekä seerumista että virtsasta. 2. Seerumin prealbumiinin määritys ja kliininen merkitys 3. Selkäydinnesteen solujen laskenta ja tunnistus sekä tämän analytiikan kliininen merkitys 4. Isoelektrinen fokusointi ja sen käyttöalueet kliinisessä kemiassa Kerro ne viranomaisten asettamat velvoitteet, mitkä on määrätty keskussairaalapiirien kuntainliitoille oman piirinsä laboratoriotoiminnan suhteen. Kuvaa lisäksi, miten järjestät alueellisen laboratoriotoiminnan toimiessasi aluekemistin virassa keskussairaalapiirissä, missä on keskussairaalan lisäksi aluesairaala ja suuri kaupunginsairaala 2. Radioimmunoassay-menetelmät ovat viime vuosina huomattavasti kehittyneet perinteisiin 1970-luvun RIA-menetelmiin verrattuna.
20 Kuvaa tärkeimmät nykyaikaiset menetelmät ja tavat, joilla RIAanalytiikkaa voidaan herkistää olennaisesti spesifisyydestä tinkimättä 3. Seerumin isoentsyymimääritykset sydäninfarktin toteamisessa 4. Seerumin ja virtsan lysotsyymin määritystavat ja kliininen käyttöarvo Syövän diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan käytettävät laboratoriotutkimukset 2. Kuivakemian käyttömahdollisuudet kliinis-kemiallisessa analytiikassa 3. Porfyriadiagnostiikkaan liittyvät laboratoriotutkimukset 4. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisilla menetelmillä Plasman glykolysoituneet proteiinit 2. Selkäydinnesteen proteiinimääritykset : menetelmät ja merkitys 3. Korkean verenpaineen selvittämiseen liittyvät hormonimääritykset 4. DNA-luotainten käyttö kliinisessä laboratoriodiagnostiikassa 5. Fluoroimmunoassaytekniikat 6. Kliinisenkemiallisen analytiikan kehitysnäkymät Beeta-2-mikroglobuliini- merkitys ja määritys 2. Uusista tuumorimarkkereista 3. Hypo- ja hypertyreoosin diagnostiikassa käytetyt kliiniskemialliset tutkimukset 4. Virtaussytometrian toimintaperiaate 5. Yhdistelmä-DNA tekniikka Veren tärkeimmät hyytymätutkimukset 2. Mitä ymmärretään ns. referenssimenetelmällä 3. Ionispesifiset elektrodit. Mittausperiaatteet ja kliiniset
Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Vierianalytiikka Määritelmä Point-of-care testing: vieritesti, vieritestaus, vieritutkimus,
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotLaboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys
Johdatus kliiniseen tutkimukseen 25.8.2011 Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Susanna Luukkonen kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, tutkimuskoordinaattori, Islab
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotPOC-suositus. - Laboratorionäkökulma
POC-suositus - Laboratorionäkökulma apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB Sisältö Tulevaisuuden visioita missä ollaan ja minne mennään? Laboratoriotestien valinta, tekotapa ja tekopaikka edut ja haitat Säädökset
LisätiedotVieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys
Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys Hannele Kangas Sairaalakemisti, FT, dosentti, hannele.kangas(at)hus.fi HUSLAB FINAS-päivät 22.1.2013 Vieritestauksen määritelmä Vieritestaus
Lisätiedot(S-Ferrit) Kertoo elimistön rautavarastoista tarkemmin kuin pelkkä hemoglobiiniarvo.
TUTKIMUSPAKETIT Tutkimuspaketti aktiiviliikkujalle 80,00 Aktiivisesti treenaavan on hyvä tietää, mitä elimistölle kuuluu. Aktiiviliikkujan tutkimuspaketissa on yhteensä 16 laboratoriotutkimusta. Tutkimukset
LisätiedotKliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi
Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi Dos Jaakko-Juhani Himberg HUSLAB /laatupäällikkö JJH November 2004 1 IVD-direktiivi ja siirtymäaika In vitro -diagnostiikkaan tarkoitettuja
LisätiedotHyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016
Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016 KUOPIO KYS Iisalmen aluesairaala Pieksämäen aluesairaala Varkauden aluesairaala Harjulan sairaala JOENSUU Pohjois-Karjalan
LisätiedotPostanalytiikka ja tulosten tulkinta
Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin
LisätiedotAjankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS
Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin
LisätiedotFILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO, JOHON SISÄLTYY SAIRAALAKEMISTIN ERIKOISTUMISKOULUTUS, ERIKOISTUVAN LOKIKIRJA
FILOSOFIAN LISENSIAATIN TUTKINTO, JOHON SISÄLTYY SAIRAALAKEMISTIN ERIKOISTUMISKOULUTUS, ERIKOISTUVAN SAIRAALAKEMISTIN LOKIKIRJA Sisältö Henkilötiedot... 3 Erikoistuva sairaalakemisti... 3 Koulutettavan
LisätiedotLabqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta?
Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta? apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB Moodi 3/1990: Hajautettu ja keskitetty analytiikka Labqualityn Tekninen valiokunta 09/2007: Päätös
LisätiedotUuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa
Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka
LisätiedotKokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen
Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen Vieritestit Vieritesteillä tarkoitetaan sairauksien diagnostiikkaan tai hoidon
LisätiedotLaboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013
Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 TERVETULOA KLIINISEN KEMIAN KURSSILLE! Kurssin tavoitteena on, että kurssin jälkeen opiskelija:
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotGlukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008
Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Linnéa Linko linnea.linko@utu.fi Sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus toistuvin välein tehtävät kontrollinäytteet (päivittäin,
LisätiedotVirtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009
Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin
LisätiedotLääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki
Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen
LisätiedotAnnika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi
Annika Rökman sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi Oma taustani FM genetiikka 1998 sairaalageneetikko 2004 FT Perinnöllisestä eturauhassyövästä 2004 Finaksen teknisenä arvioijana vuodesta
LisätiedotTerveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö. Leila Risteli johtava lääkäri 26.3.2015
Terveyskeskusten ja NordLabin yhteistyö johtava lääkäri 26.3.2015 1 Laboratoriotutkimus on osa potilaan hoitoprosessia 2 Tavoitteenamme on taata kliinikkolääkärille laboratoriotutkimusten tulokset oikea-aikaisesti,
LisätiedotLaboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus
Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin
LisätiedotLaboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla
Laboratoriotutkimusten viitevälit vanhuksilla Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri Analyysijärjestelmien valmistaja vastaa myös viitearvojen
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotMikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö
Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille
LisätiedotSynlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen. Heikki Aaltonen 31.10.2013
Synlab Kansainvälisen laboratoriotoimijan laajentuminen Suomeen Heikki Aaltonen 31.10.2013 31.10.2013 Synlab Euroopan suurin laboratoriotoimija Eurooppa Noin miljoona analyysia päivässä Noin 7 000 työntekijää
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotMiten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu
Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden
LisätiedotRintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta. Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö
Rintasyövän reseptori- ja HER-2 tutkimusten laadunhallinta Jorma Isola Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Reseptori- ja HER2-tutkimusten erityispiirteitä i ii i Tutkittavia näytteitä
LisätiedotKokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla. Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS
Kokemuksia vieritutkimuksista TYKS:n Lastenpoliklinikalla Jussi Mertsola Professori Lastenpkl:n osastonylilääkäri TYKS Lastenklinikka Kriittinen asenne laboratorio- ja rtgtutkimuksiin Ensin kliininen tutkiminen,
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotDiagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen
Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen LABORATORIOPALVELUT 2000-LUVULLA Noin 15 vuoden kuluessa
LisätiedotKliinisten määritysten näytteet
FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 103 (129) Kliinisten määritysten näytteet FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotPreanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua
Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka Preanalyyttinen vaihe SFS-EN ISO 15189: 3.10 Tutkimusta edeltävät toimenpiteet Preanalyyttinen vaihe Kliinikon pyynnöstä käynnistetyt toimenpiteet/vaiheet
LisätiedotArvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä
Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia
LisätiedotHematologia Solulaskennan autovalidointi. Virva Huotari erikoislääkäri OYS/Laboratorio
Hematologia Solulaskennan autovalidointi Virva Huotari erikoislääkäri OYS/Laboratorio Autovalidointi mitä se on? manuaalinen validointi autovalidointi autoverification = automated result verification validoinnin
LisätiedotLabqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka
Labqualityn uudet kierrokset: Preanalytiikka Päivi Rauvo EQA-koordinaattori 11.2.2014 1 Taustaa Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu että preanalyyttisessä vaiheessa tapahtuu jopa yli 50 % kaikista
LisätiedotHyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka
Hyytymis- ja vuototutkimusten preanalytiikka Riitta Vanharanta Sairaalakemisti Laboratoriolääketiedepäivät 2014 1 Johdanto Kansainvälisten tutkimusten perusteella laboratoriotutkimusten virheistä yli 50%
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotPerustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien
Perustelut HbA1c:n yksikön muutokseksi 1.1.2016 lähtien Ilkka Penttilä Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos 70100 Kuopio Ilkka.penttila@uef.fi HbA1c ja diabeteksen komplikaatioriski Hemoglobin heterotetramer,
LisätiedotLotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.
Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito
LisätiedotERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN
ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Laboratoriolääketiede: Kliininen kemia ja hematologia Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Erikoistuva lääkäri Nimi: Osoite: Postitoimipaikka: Postinumero:
LisätiedotSERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotMukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio
Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä FINAS-päivä 26.1.2017 Sara Heilimo, Tullilaboratorio Esityksen sisältö Tullilaboratoriosta lyhyesti Mukautuva pätevyysalue Tullilaboratoriossa
LisätiedotToimitusjohtaja Jan Østrup 13.12.2011
Toimitusjohtaja Jan Østrup 13.12.2011 TeleChemistry Oy Perustettu vuonna 2007 Työntekijöitä 17 henkilöä Pääkonttori Turussa Toimivalla johdolla ja työntekijöillä 47,5 prosenttia omistuksesta Loput suomalaisilla
LisätiedotJOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI
JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.
LisätiedotMiksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti
Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti Kerttu Irjala prof, Mehiläinen Oyj Keskeiset tulosten modifioijat Vuorokaudenaika, erityksen pulsointi Vuodenaika (
LisätiedotINR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016
INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,
LisätiedotNivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus
Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset
LisätiedotVieritestauksen laatutyökalut
Vieritestauksen laatutyökalut apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB 1990 2002 2009 2010-11? Moodi 3/1990: Hajautettu ja keskitetty analytiikka Moodi 5/2002: Suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Moodi
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotMittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007
Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä
LisätiedotLuotettava vieritestaus. Satu Nokelainen FM, vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB
Luotettava vieritestaus Satu Nokelainen FM, vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Vieritestaus ja vieritesti Vieritutkimus Potilaan vierellä suoritettavia veritai eritenäytteistä tehtäviä vieritutkimuksia
LisätiedotKanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri
Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP
LisätiedotLaboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?
Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista
LisätiedotNOPEAT KASETTI-PCR TESTIT
NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa
LisätiedotD ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste
Liitetaulukko 3. Vastauksissa esiintyneet sairaudet ja sairausryhmät 1, joiden hoidossa käytettiin ravintoita. Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt Eräät vaikeat
LisätiedotBioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa
Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Yhteystiedot Islab, Mikkelin aluelaboratorio c/o Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu 35 37 50100 Mikkeli Opiskelijavastaavat:
LisätiedotITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)
Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion
LisätiedotNäytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa
Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa ISLAB/Joensuu Kaija Leisma Labquality-päivät 10.2.2012 PINTA ALA 16% KOKO MAAN PINTA ALASTA VÄESTÖ 10% KOKO MAAN VÄESTÖSTÄ islab UUSIMAA 2,7,% KOKO MAAN
LisätiedotKvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa
Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa Maria Valkonen, Kaisa Jalkanen, Martin Täubel, Anne Hyvärinen 31.3.2014 Sisäilmastoseminaari 2014 1 Tausta Asumisterveysoppaan mukaiset sisäympäristön
LisätiedotLuotettavaa vierianalytiikkaa kuukausivuokralla
Luotettavaa vierianalytiikkaa kuukausivuokralla Fimlab Laboratoriot Oy lukuina Fimlab on Suomen ensimmäinen julkisen terveydenhuollon laboratorioyhtiö. Tuotamme laboratoriopalveluita, laboratorioalan koulutusta
LisätiedotKaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1. Näytteenotto 1 Näytteenottolinja
Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 1 Näytteenotto 1 Näytteenottolinja Kaasumittaukset jatkuvatoimiset menetelmät 2 Näytteenotto 2 Näytteenkäsittelytekniikat y Suositus: näytekaasu suoraan kuumana
LisätiedotKemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö
Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille
LisätiedotLABQUALITY DAYS 6.-7.2.2014 HEIDI NOUSIAINEN. 2/11/2014 Heidi Nousiainen 1
LABQUALITY DAYS 6.-7.2.2014 HEIDI NOUSIAINEN 1 KIRJALLISUUSKATSAUS: NÄYTTEIDEN SÄILYTYSLÄMPÖTILAT TAVALLISIMMISSA HORMONITUTKIMUKSISSA erikoistuva kemisti Heidi Nousiainen HUSLAB 2 STANDARDI SFS-EN ISO
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotMitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta on yritykselle - Case Medix Biochemica
Mitä hyötyä kliinisestä tutkimuksesta on yritykselle - Case Medix Biochemica FiHTA SEMINAARI: Kliininen arviointi ja kliininen tieto - mikä riittää? 6.6.2012, Sinikka Tiisala Liiketoiminnan kehitysjohtaja
LisätiedotLuun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin
Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat
LisätiedotVedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen
Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä
LisätiedotSuositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1
Suositus terveydenhoidollisesta huumetestauksesta THL 1 Suosituksen tavoitteet Huumetestaus järjestetään ja toteutetaan oikein, ja se on osa päihdepotilaan hyvää hoitoa Päihdehuollossa työskentelevät ammattilaiset
LisätiedotVersio 8/31.03.2000 SUOMEN KLIINISEN KEMIAN YHDISTYS STRATEGIASUUNNITELMA
1(5) Versio 8/31.03.2000 SUOMEN KLIINISEN KEMIAN YHDISTYS STRATEGIASUUNNITELMA Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys (SKKY) on laatinut tämän strategiasuunnitelman, jossa kartoitetaan tämänhetkiset alan kehitysnäkymät
Lisätiedotakkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu
Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu
LisätiedotKilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014
Kilpirauhasvasta-aineet: milloin määritys on tarpeen? Dosentti, oyl Anna-Maija Haapala 7.2.2014 Kilpirauhasvasta-aineet - Tyreoideaperoksidaasi (TPO), vasta-aineet - Tyreoglobuliini (Tygl), vasta-aineet
LisätiedotVerikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin
Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin Labquality Days 5.2.2015 Johanna Salminen Tiiminvetäjä/Verikeskuksen vastuuhoitaja VSSHP Tyks-Sapa liikelaitos, Tykslab, Päivystys-ja automaatiolaboratorio Päivystys-
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
Lisätiedot4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia
Avajaiset 09:00 Päivien avaus; Ilkka Mononen, Europaeaa Labquality Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009 Laadunedistämispalkinnot 09:20 Avausluento Sosiaali- ja terveyspolitiikan ajankohtaiset näkymät; ylijohtaja
LisätiedotGeeliputkien lähetys ja säilyttäminen
Geeliputkien lähetys ja säilyttäminen Laboratoriolääketiede 2014 Riitta Tähtelä, FT, sairaalakemisti Mehiläinen Oy Laboratoriopalvelut 1 Verinäytteiden käsittely Suositusten mukaan Näytteet otetaan lisäaineelliseen
LisätiedotMITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP
WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,
LisätiedotAKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE
AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotVastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta
Vastasyntyneen aineenvaihduntatautien seulonta Harri Niinikoski Lastentautien erikoislääkäri Lääketieteellisen ravitsemusopin professori TYKS lastenklinikka ja TY biolääketiede 10/2015 SUONENsisäinen ravitsemus
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotTrusker'S Precious And Grace
Trusker'S Precious And Grace KAARINA.KIRJONEN@HOTMAIL.FI Näyte: 870100003060 Näytetyyppi: seerumi Päiväys: 31-05-2018 TUTKIMUS TULOS VIITEVÄLI MATALA NORMAALI KORKEA. Kreatiniini ja Albumiini MATALA NORMAALI
LisätiedotDiabetes. Diabetespäiväkirja
Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Omat hoitotavoitteet Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen
LisätiedotLASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala
LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta
LisätiedotPPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN 2005
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI PPSHP:N ALUEEN LABORATORIO- JA KUVANTAMISPALVELUJEN ALUEELLINEN LAKU-PROJEKTI 2003-2005 2005 Hallinnollinen apulaisylilääkäri Timo Kouri OYS, Laboratorio Terveydenhuollon
LisätiedotVieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus 19.11.2012
Vieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus 19.11.2012 1 Mikä on vieritesti? Vieritestin määritelmä: Laboratoriotesti jonka vastaus saadaan nopeasti (usein välittömästi)
LisätiedotPoimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä. Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia
Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia Sisältö Taustaa Asiakkaan odotukset Kansainväliset erityisvaatimukset Pätevyyskriteereitä Johtamisjärjestelmä
LisätiedotKeski-Suomi: Muutoksia kemian tutkimuksissa
Laboratoriotiedote 48/2018 (kemia) Keski-Suomi: Muutoksia kemian tutkimuksissa 2.5.2018 Amylaasitutkimukset Omassa tuotannossa siirrytään automaatiouudistuksen myötä haimaperäisen amylaasin määrittämisestä
LisätiedotVerensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus
Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito
LisätiedotOMAHOITOLOMAKE Liite 3
OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake
LisätiedotPredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa. Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT
PredictAD-hanke Kohti tehokkaampaa diagnostiikkaa Alzheimerin taudissa Jyrki Lötjönen, johtava tutkija VTT 2 Alzheimerin taudin diagnostiikka Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus. Alzheimerin tauti
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotFimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011
Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011 Fimean laboratorio on Suomen virallinen lääkkeiden valvontalaboratorio Laboratorion tehtävänä on
LisätiedotNÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA
NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus
Lisätiedot