Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta"

Transkriptio

1 Sairaalakemistikuulustelujen kysymyksiä vuosien varrelta Verikaasuanalytiikan preanalyyttiset haasteet 2. Akkreditointi: Periaatteet, vaatimukset ja pätevyyden arviointi 3. B12-vitamiini / holotranskobalamiini 4. Autoverifiointi 5. Valvottu näytteenotto (esim. huumenäyte) 6. Virtaussytometristen tutkimusten käyttö hematologisten sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa Sydämen vajaatoiminnan merkkiaineet ja niiden analytiikan järjestäminen 2. Laboratorion yhteistyö asiakkaan kanssa 3. Laboratoriotutkimusten viitevälit ja kansainvälisten ja kotimaisten suositusten huomioiminen tavoitearvoissa 4. Keskitetyn laboratoriotoiminnan preanalyyttisen näytelogistiikan haasteet 5. HbA1c: kliininen käyttö ja analytiikka 6. Kemian analysaattoreiden analyysimenetelmien jäljitettävyys Potilasturvallisuuden huomioiminen laboratorion toiminnassa 2. Sydäninfarktin diagnostiikassa käytettävät biokemialliset merkkiaineet 3. Immunokemiallisia menetelmiä häiritsevät tekijät 4. Laboratorion hankinnat ja hankintalaki 5. Ihmisen epididymaalinen antigeeni (HE4): kliininen käyttö ja määritysmenetelmä 6. Määritysmenetelmien mittausepävarmuus: miten arvioidaan ja hyödynnetään Lipoproteiini, apo A1 ja B: määrittäminen sekä edut haitat

2 verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL-määrityksiin 2. IFCC:n uuden HbA1c-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat 3. Autovalidointi post-analyyttisena työkaluna 4. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on menetelmän periaate 5. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät 6. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi: esimerkkinä laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen uuteen laite-/menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit? Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen määritysmenetelmä: edut ja haitat. 2. INR-mittaukset Suomessa; menetelmät ja niiden vakiointi. 3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten indikaatiot. 4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät. 5. Kliinisen kemian laboratorio: Keskitetty vai hajautettu järjestelmä, edut ja haitat.

3 6. Laatujärjestelmien edellyttämät sisäiset auditoinnit osana laatujärjestelmän ylläpitoa Homogeeninen ja heterogeeninen immunokemiallinen määritysmenetelmä: edut ja haitat 2. INR-mittaukset Suomessa ja menetelmien vakiointi Sivu 2 (28) 3. Natriureettisten peptidien määritysmenetelmät ja määritysten indikaatiot 4. TAT (turnaround time) ja siihen vaikuttavat tekijät 5. Kliinisen kemian laboratorion automaatio: 1) integroitu järjestelmä 2) saareke järjestelmä 6. Laatujärjestelmän edellyttämät menetelmävalidoinnit Apoproteiinimääritysten edut ja haitat verrattuna kokonaiskolesteroli-, LDL- ja HDL -määrityksiin. 2. CDT:n käytön indikaatiot ja tärkeimmät määritysmenetelmät 3. LC-MS/MS-mittaustekniikka steroidihormonien pitoisuusmittauksissa. Menetelmän edut ja haitat verrattuna muihin käytössä oleviin menetelmiin. 4. Kystatiini-C: kliininen käyttö ja tärkeimmät määritysmenetelmät 5. Sisäiset auditoinnit osana laatu-/johtamisjärjestelmän ylläpitoa. 6. Kliinisen kemian analytiikan keskittäminen/hajauttaminen. Kuvaa molemmat ratkaisut sekä ratkaisujen edut ja haitat Preanalytiikka osana kliinisen kemian analytiikan laatua 2. IFCC:n uuden HbA1C-suosituksen periaatteet, hyödyt ja haitat 3. B12-vitamiinin puutteet uudet laboratoriotutkimukset 4. Autovalidointi post-analyyttinsenä työkaluna 5. Pätevyysalueeseen kuuluvan akkreditoidun menetelmän menetelmämuutos; mitkä asiat tulee huomioida ja tutkia? 6. Laboratorion rooli vierianalytiikassa

4 Testosteronin määritysmenetelmät ja kliiniset sovellutukset 2. LDL- ja HDL-menetelmät ja niiden virhelähteet Sivu 3 (28) 3. CDT:n (vähähiilihydraattinen transferriini) menetelmävaihtoehdot ja tutkimusindikaatiot 4. Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritykset 5. Alkoholimyrkytysten laboratoriodiagnostiikka 6. Kansallinen terveyshanke 2002 määritteli tavoitteenaan: " laboratoriotoiminnoissa siirrytään yhden tai useamman sairaanhoitopiirin yksiköihin". Mitä etuja ja mahdollisia haittoja arvioit suurempiin laboratorioyksiköihin siirtymisen tuovan mukanaan? Glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1C) määrityksen indikaatiot, yleisimmät määritysmenetelmät ja niiden periaatteet. 2. Immunonefelometrian periaate ja sen käyttö kliinisen kemian analytiikassa (2 esimerkkiä). 3. Homokysteiini, käytön indikaatiot ja yleisimpien menetelmien periaatteet. 4. Akkreditoidun laboratorion menetelmien validointi; esimerkkinä laboratoriossa aikaisemmin käytössä olevan menetelmän siirtäminen uuteen menetelmäympäristöön. Mitä teet ja mitä raportoit? 5. ISE kliinisen kemian analytiikassa; mihin käytetään ja mikä on menetelmän periaate? 6. Preanalyyttinen automaatio sairaalalaboratoriossa. Syksy Metabolinen oireyhtymä ja siihen liittyvät laboratoriolöydökset? 2. Proteomiikan mahdollisuudet kliinisen laboratoriodiagnostiikan kehityksessä? 3. Miten taseyksikkö, liikelaitos ja osakeyhtiö eroavat taloussuunnittelun ja hallintonsa osalta perinteiseen tapaan budjettiraamin perusteella toimintojansa suunnittelevasta yksiköstä? Sivu 4 (28)

5 Kuvaile erojen merkitystä laboratoriotoiminnan järjestämisen kannalta. 4. Mitä eroja uusi akkreditointistandardi SFS-EN ISO "Lääketieteelliset laboratoriot. Erityisvaatimukset laadulle ja pätevyydelle" on tuonut laboratorioiden laatujärjestelmiin verrattuna aikaisempiin yleisstandardeihin. 5. Kliinisissä laboratorioissa nykyisin käytetyt B-GHbA1C-analytiikan (glykohemoglobiini) menetelmävaihtoehdot, periaatteet ja eri menetelmien hyvät ja huonot puolet? 6. Selosta kliinisissä laboratorioissa käytössä olevat tärkeimmät hyytymisanalytiikassa käytetyt tekniikat ja kuvaile niiden hyviä ja huonoja puolia Autovalidointi, apuväline automatisoidussa laboratoriossa. Mitä se on ja mitä hyötyjä sillä saavutetaan? 2. Uudet säädökset työterveyden huume- ja päihdeanalytiikassa. Mitä vaatimuksia ne asettavat laboratorioanalytiikalle? 3. Laboratoriomenetelmien testaamisessa puhutaan validoinnista ja verifioinnista. Mitä ne tarkoittavat ja minkälaisissa tilanteissa ne täytyy tehdä? 4. Preanalyyttisten tekijöiden merkitys verikaasuanalytiikassa? 5. Kapillaarielektroforeesilaitteiston toimintaperiaate ja sovellukset kliinisen kemian analytiikassa? 6. Elektrolyyttien määrittäminen ioniselektiivisillä elektrodeilla eli ns. ISE-menetelmillä: mittausperiaatteet, tulostasojen vakiointi, virhelähteitä? B12 vitamiinin puutteen laboratoriodiagnostiikka 2. Massaspektrometrian periaate ja kliiniset sovellukset sairaalalaboratoriossa 3. Biokemialliset merkkiaineet sydämen vajaatoiminnan toteamisessa 4. Kuvaa kliinisen kemian laboratoriossa nykyisin käytössä olevia glykoituneen hemoglobiinin (GHbA1c) määritysmenetelmiä ja selosta eri menetelmien hyviä ja huonoja puolia

6 5. Kuvaa kuinka järjestäisit vieritestauksen (POC analytiikka) pystytyksen, toteutuksen ja seurannan laboratoriosi vastuualueella jos siihen kuuluu POC analytiikkaa pienempien omien laboratorioiden lisäksi sairaalan kliinisissä yksiköissä ja terveyslaboratorioissa. 6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää laboratoriossasi? Natriureettisten peptidien pitoisuusmääritysten keskeiset menetelmävaihtoehdot ja kliiniset sovellutukset 2. Herkkä CRP: indikaatiot, menetelmät ja tulosten tulkinta 3. Downin oireyhtymän biokemiallinen seulonta 4. Selosta kliinisessä laboratoriossa käytössä olevien verisolulaskijoiden (testit PVK ja TVK) yleisimmät toimintaperiaatteet 5. Toimit kemistinä julkisessa laboratoriossa. Laboratoriossasi on tarve uusia kemian analysaattori. Selosta pääpiirteissään kuinka hankintamenettely tulee toteuttaa 6. Viime vuosina Suomessa on toteutettu joukko julkisten laboratorioiden yhdistämisiä. Selosta syitä yhdistämisiin sekä yhdistämisen mukana tuomia hyötyjä sekä mahdollisia haittoja Kuva preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuuksia ja mitä hyötyjä ja mahdollisia haittoja tällainen automaatio tuo laboratoriolle 2. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin (B-GHb-A1C) määritysperiaatteet sekä eri periaatteiden hyviä ja huonoja puolia 3. Kuvaa verisolulaskijoiden periaatteet 4. Sydämen natriureettiset peptidit 5. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa, millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliiniskemiallisista analyyseista. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta

7 ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen? 6. Vertaile vanhan mallisen keskuslaboratorion, taseyksikön, liikelaitoksen ja laboratorioyhtiön eroja. Voidaanko kaikkien tulos laskea ja miten sitä voidaan käyttää laboratorion kehittämiseen? Onko organisaatiomuodolla vaikutusta henkilökunnan koulutusmahdollisuuteen, yleiseen viihtyvyyteen ja tieteelliseen tutkimukseen? Laktaasi-entsyymin puutteen diagnostiikan eri mahdollisuudet 2. Miten uudet kansainväliset suositukset muuttavat tavallisimpia entsyymianalyysejä ja niiden käytettävyyttä? 3. Mikä on liukoinen transferriinireseptori, miten sitä määrität ja mikä on analyysin kliininen käyttöarvo? 4. Selosta HPLC-massa-analysaattorin toimintaperiaate ja sen keskeiset käyttöalueet kliinisessä laboratoriossa. 5. Selosta kuinka organisoisit POC-analytiikan (Point of Care, vierianalytiikka) keskussairaalassa 6. Näytteen laatu on olennainen tekijä tuloksen luotettavuudelle. Selosta, mitkä tekijät ovat keskeisiä ns. preanalytiikan laadussa ja sen parantamisessa Ionispesifiset elektrodit kliinisen kemian analytiikassa. 2. Kapillaarielektroforeesilaitteiston yleiskuvaus ja laitteiston sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa 3. Mitkä entsyymianalyysit ovat kansainvälisellä tasolla juuri vakioitu (IFCC) ja mitä niiden käyttöönotto edellyttää kliiniseltä laboratoriolta? 4. Kuvaa kemikaali- ja radioisotooppijätteiden hävittämistä koskevat yleismääräykset Suomessa eli miten hävität ne oikeaoppisesti 5. Preanalytiikan automaatio kliinisen kemian laboratoriossa. Kuvaile sen hyötyjä ja mahdollisia varjopuolia aikaisempaan toimintaan verrattuna 6. Kuvaa laatujärjestelmät kliinisessä laboratoriossa

8 Kansainväliset suositukset sydäninfarktin toteamisessa käytettävät menetelmät ja niiden laatuvaatimukset 2. PCR-analyysin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa 3. Natriureettiset peptidit ja niiden analytiikka sekä käyttö sairauksien diagnostiikassa 4. Diabeteksen diagnostiikassa ja hoidossa käytettävät menetelmät ja niiden laatuvaatimukset 5. Laboratorioanalyytikan keskittäminen ja vierianalytiikka; selosta näiden toimintamallien etuja ja haittoja 6. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisen kemian analytiikassa Sydänlihasvaurion riskitekijät ja niiden määritys sekä laatuvaatimukset 2. Kapillaarielektroforeesin periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa 3. Preanalyyttiset tekijät ja niiden merkitys laboratoriotutkimusten laatua ajatellen. 4. Ns. herkkä S-CRP, periaate ja sovellutukset kliinisessä kemiassa 5. Point-of-care testit (POCT) ja niiden käyttöarvo ja laadunvalvonta kliinisessä kemiassa 6. Kliinisen kemian laboratoriopalvelujen tuotanto ja yleiset järjestelyt Suomessa Liukoisen transferriinireseptorin määritysmenetelmät raudanpuuteanemiassa 2. Molekyyligeneettisten teknikoiden soveltaminen kliinisessä laboratoriossa 3. POC teknologiat sairaalaympäristössä, hyödyt ja haitat 4. Huumausaine- ja myrkytysanalytiikka nykypäivän kliinisessä laboratoriossa

9 5. Määrittele käsitteet sisäinen laadunvarmistus ja ulkoinen laadunarviointi ja miten hyödynnät niitä päivittäisessä kliinisessä laboratoriotyössä 6. Porrastetun laboratoriotoimintojen organisointi shp:n alueella unohtamatta yksityisen sektorin tarjoamia lab.palveluja Herkät C-reaktiivisten proteiinin määritysmenetelmät ja niiden kliininen käyttöarvo 2. Mikä on INR-arvo, sen periaate, laskeminen ja käytännön hyöty laboratoriotyössä. 3. Kokonaiskalsiumin ja ionisoidun kalsiumin määritysperiaatteet ja laadunvalvonta 4. Kuvaa glykoituneen hemoglobiinin määritysperiaatteet virhelähteineen 5. Kuvaa tavallisimmat vierikokeet (bed-side analyysit) ja niiden käyttö kliinisessä laboratoriotyössä 6. Kuvaa preanalyyttisen työn automaatiomahdollisuudet ja niistä saatava taloudellinen hyöty Kemiluminenssi ja viivästynyt fluoresenssi sekä niiden käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 2. Suorat HDL- ja LDL-kolesterolin määritysmenetelmät ja niiden kliininen merkitys 3. Seerumin liukoinen transferriinireseptori, sen määritys ja kliininen käyttöarvo 4. Ionispesifiset elektrodit ja niiden käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 5. Testosteroni: biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys 6. Näytteiden identifikaatiojärjestelmät kliinisessä laboratoriotyössä Mitä etuja tarjoavat sydänlihasvaurion merkkiaineet perinteisiin entsyymimäärityksiin verrattuna ja mitä ongelmia on otettava

10 huomioon spesifisiä markkereita käytettäessä. 2. Kuvaa seerumin transferriinireseptorin määritysperiaate ja tutkimuksen käyttöarvo kliinisessä laboratoriotyössä 3. Miten valmistat radioaktiivista teknetiumia (Tc99) kliinisen laboratorion käyttöön. Mitä on otettava huomioon merkattaessa eri tyyppisiä yhdistetä tutkimusta varten. 4. Kasvuhormoni : biologia, määritysmenetelmät ja kliininen merkitys 5. Selosta lyhyesti standardin SFS-EN mukainen kliinisen laboratorion laatujärjestelmä 6. Mitä tutkit ja dokumentoit ja miten informoit asiakkaita vaihtaessasi kliiniskemiallista määritysmenetelmää? Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla. Laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 tuntia vuoronkaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. Kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja kaasukromatografisten menetelmien kliiniset sovellutukset. 3. Suorien HDL- ja LDL-kolesterolimääritysten periaatteet ja määritysten kliininen merkitys 4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määritetään eri tavoin ja mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet? 5. Fluoroimmunologisten menetelmien periaatteet ja niiden sovellutukset kliiniskemiallisessa analytiikassa 6. Isoentsyymimääritykset ja niiden kliininen merkitys Selosta partikkelilaskennan eri periaatteet suppeina ja laajoina tutkimuksina, esimerkkeinä verisolujen laskennat 2. GHbA1C:n määritysmenetelmät ja niiden virhelähteet 3. Selosta PCR:n (polymerase chain reaction) periaate ja tärkeimmät kliiniskemialliset sovellutukset 4. Ionisoidun kalsiumin määrittäminen ja kliiniskemiallinen merkitys 5. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien

11 puhtautta in vivo -tutkimuksia varten 6. Kliinisen kemian laboratorion automaatiomahdollisuudet näytteiden käsittelyn, analytiikan ja vastauspalvelun kannalta. Syksy Kemiluminesenssi ja sen käyttö 2. Lp(a), määritysmenetelmät ja kliininen käyttö 3. Kemian laboratorion työsuojeluun liittyvä lainsäädäntö 4. Näytteen identifikaatiojärjestelmät 5. Mitä hyötyä on hematologian laskennallisista indekseistä ja erikoisparametreistä, joita superautomaatit tuottavat 6. Antigeenien ja antibodien leimaamisessa käytettävät mahdollisuudet kliinisen kemian analytiikkaa varten Selosta nefelometristen menetelmien periaatteet ja edut sekä haitat ja anna kolme (3) hyvää esimerkkiä, joissa sovellat periaatetta päivittäiseen analytiikkaan 2. Selosta kliinisen laboratorioalan hyvän palvelun periaatteet. Mitkä mielestäsi ovat nykyiset pahimmat pullonkaulat hyvän palvelun saavuttamiseksi? 3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä laboratoriotyössä 4. Mikä on protrombiiniaika, miten sen mittaat ja miten vakioit ja yhdenmukaistat eri menetelmillä saatuja tuloksia? 5. Mitkä ovat seerumin ja virtsan kreatiniinin määritystavat sekä määrityksiin liittyvät edut ja haitat määritystavasta riippuen? 6. Mitä vaikuttaa radioisotoopin elinikä radioimmunologisiin tai vastaaviin määrityksiin ja miten voit ongelmia välttää/eliminoida? SYKSY Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten

12 sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset a. vitamiini-, b. metaboliitti- ja c. lääkeaineanalytiikkaan 3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys. Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen. 4. Mitä ovat kasvainmerkkiaineet, miten niitä määrität eri tavoin ja mitkä ovat kasvainmerkkiaineiden kliiniset käyttöalueet? 5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä sovellutuksin 6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolle Selosta, minkälaisia analyysiteknikoita käytetään hormonianalyytikassa. 2. Esitä arvioisi kalium, -kalsium ja kolesterolimääritysten analyyttisesta kokonaisvirheestä. Mistä komponenteista analyyttinen kokonaisvirhe koostuu? Mitkä ovat Laaduntarkkailu Oy:n asettamat laatutavoitteet edellä mainituille määrityksille? Mitä preanalyyttisiä tekijöitä tulisi ottaa huomioon kyseisten määritysten biologisen variaation pienentämiseksi? 3. Atomiabsorptiospektrofotometrian periaatteet ja käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa. 4. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliiniskemiallisista analyyseistä. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta

13 ja b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen. 5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja miten voit kustannuksia pienentää? 6. Radioisotooppien puhtauden selvittäminen in vitro ja in vivo tutkimuksia varten Eri immunokemiallisten menetelmien periaatteet sovellutuksin kuvattuna radioimmunoanalyysistä moderneihin tekniikkoihin saakka 2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisten peptidien analytiikka ja kliininen käyttö 3. Määrittele käsitteet isoentsyymi ja isoformi sekä kuvaa esimerkein, miten näitä voidaan hyödyntää lihaksen ja sydänlihaksen kuntoa selvitettäessä. 4. Kliinis-kemiallisen laboratorion kehitysnäkymät 5-10 vuoden kuluessa 5. Kapillaarielektroforeesi, periaate ja sovellutukset kliiniskemialliseen analytiikkaan. 6. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalytiikkaan PCR-tekniikka ja sen sovellutukset kliinisessä kemiassa 2. Mitä seikkoja tulee ottaa huomioon tutkittaessa radioisotooppien puhtautta in vitro ja in vivo tutkimuksia varten 3. Selvitä partikkelilaskennan periaatteet, esimerkkinä verisolujen laskenta 4. Miten voit herkistää immunokemiallisia proteiinimäärityksiä pyrittäessä aikaiseen sairauden/syövän toteamiseen? 5. Seerumin ja virtsan kreatiniinin määritys ja niihin liittyvät ongelmat erikoisesti laskettaessa kreatiniinin poistuma-arvoa. 6. Kuvaa aminohappojen analytiikka ja luettele tavallisimmat aminohappojen aineenvaihduntaan liittyvät sairauden maassamme.

14 Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 2. Huumeiden ja päihteiden seulontatutkimukset ja analytiikka 3. Turbidimetriset ja nefelometriset proteiinimääritykset: periaatteet 4. Liekki-emissiofotometrian periaatteet ja käyttö kliinisessä kemiassa: edut ja haitat 5. Testauslaboratorion akkreditointi: vaatimukset ja tarkoituksen mukainen laajuus sairaalalaboratorion kannalta 6. Sydäninfarktin uudet diagnostiset mahdollisuudet perinteisiin verrattuna Kliinisen kemian laboratorion sisäinen ja ulkoinen laadunvalvonta ja niiden tarpeellisuus laboratorion laatumanuaalin osana 2. Prokollageenin karboksi- ja aminoterminaalisen peptidien analytiikka ja merkitys kliinisessä laboratorioanalytiikassa 3. Entsyymi-immunologisten menetelmien edut ja haitat kliinisessä analytiikassa 4. Seerumin kreatiinikinaasin isoformit, niiden synty ja määritys sekä käyttö kliinisessä laboratorioanalytiikassa 5. Moderni raskaustestireaktio, selosta vähintään kaksi eri periaatetta ja selvitä, mitä menetelmän herkkyydeltä vaaditaan, jotta menetelmä olisi mahdollisimman monipuolinen kliinisessä käytössä 6. Radioisotooppileiman puhtauden tutkiminen a) in vitro ja b) in vivo toimintaa varten Selvitä, miten toteutat porrastetun kliinisen kemian laboratoriotoiminnan sairaanhoitopiirin alueella. Mitkä lait ja asetukset ovat tässä suunnittelussa apunasi? 2. Automaattisen kaasukromatografialaitteiston toimintaperiaate ja menetelmän sovellutukset metaboliitti- ja myrkytysanalyyseihin 3. Veren glykoituneen hemoglobiinin ja seerumin glykoituneiden proteiinien määritysperiaatteet, määrityksiin liittyvät ongelmat ja menetelmien käyttökelpoisuus diabeteksen hoitotasapainon

15 seurannassa 4. Miten selvität potilaan maksan kyvyn poistaa vierasaineita ja lääkeaineita joko yhdisteitä muuttamalla tai sappeen erittämällä? Kuvaa ne tutkimukset, joilla voit edellä mainitut seikat selvittää kliinikon tarpeisiin. 5. Kapillaarielektroforeesi analyysimenetelmänä, toimintaperiaate ja käytännön sovellutus 6. Selosta immunoradiometristen analyysien edut ja haitat perinteisiin RIA-analyyseihin verrattuna Selvitä miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksen mukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimimaan 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta. 2. Automaattinen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset a. vitamiini-, b. metaboliitti- ja c. lääkeaineanalytiikassa 3. Seerumin HDL-kolesterolin ja vastaavan apolipoproteiinin määritykset ja menetelmien antamien tulosten kliininen merkitys. Kuvaa ne tavat, joiden avulla voit määrittää seerumin HDLkolesterolin määrän vähittäin kolmea erilaista periaatetta käyttäen. 4. Miten selvität potilaan haiman kyvyn erittää insuliinia a. insuliinihoitoa saavalla ja b. normaalilla terveellä henkilöllä Miksi tämä tieto on tarpeen potilaan hoidon kannalta 5. Entsyymi-immunologisten menetelmien periaatteet kliiniskemiallisissa seulontakokeissa ja varsinaisessa analyyseissä sovellutuksin 6. Bed-side- analytiikka kliinisessä kemiassa : Miten järjestät näiden menetelmien tarkoituksenmukaisen analytiikan ja laadunvalvonnan ja mitä mutkia nämä menetelmät tuovat perinteiselle laboratoriolla

16 Lisämunuaisen kuoren liikatoiminnan tutkimiseen käytettävät kliiniskemialliset menetelmät 2. Atomiabsorbtiospektrofotometrian perusteet ja käyttö kliiniskemiallisessa analytiikassa 3. Monoklonaalisten ja polykloonalisten vasta-aineiden käytön edut ja ongelmat 4. Entsyymimääritysten vakiointi ECCLS:n mukaan. Erilaisten laitteistojen ja analyysiperiaatteiden aiheuttamat rajoitukset ja ongelmat 5. Mitkä seikat vaikuttavat laboratoriotutkimusten kustannuksiin ja tutkimusten hinnoitteluun? 6. Keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä. a. Miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteen (laitteiston)? b. Mitä seikkoja on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta? PCR-tekniikka ja sen käyttö kliinisessä kemiassa 2. Verisolulaskennan periaatteet 3. Imeytymishäiriöiden tutkiminen isotooppimenetelmillä 4. Myrkytystutkimuksista (menetelmistä ja tutkimusjärjestys potilaan hoidon kannalta) 5. Kustannuslaskenta kliinisessä laboratoriossa 6. Sairaanhoitolaki Mitä määräyksiä ja velvoitteita se tuo mukanaan laboratorioille Mitä ominaisuuksia tulee ottaa huomioon valittaessa hematologista solulaskijaa 2. Proteiinien glykoitumisen periaate. Glykoituneiden hemoglobiinien määritys ja määrityksen kliininen käyttöarvo

17 3. Kreatiiniinien synty elimistössä, määritysperiaatteet ja tutkimuksen kliininen merkitys viitearvoineen 4. Haiman insuliinierityksen tutkiminen terveellä kansalaisella ja diabeetikolla. 5. AFOS:n isoentsyymien määritys ja kliininen merkitys 6. Apolipoproteiini E:n isoformit, niiden määritys ja kliininen merkitys Kuvaa maamme terveydenhuollon organisaatio uudessa muodossaan lähtien 2. Hyperkolesterolemian geneettiset syyt ja niiden selvittäminen laboratoriotutkimuksin sekä diagnostiikan että etiologian kannalta 3. Millä kromogeenisella substraateilla voit korvata perinteisiä hyytymisaikaan perustuvia analyyseja? Selosta myös hyytymistutkimusten suorittamisen periaatteet kromogeenisia substraatteja käyttäen. 4. Automaatiomahdollisuudet kliinisessä laboratoriotyössä 5. Vitamiinimääritykset kliinisessä kemiassa ja näiden tutkimusten todellinen hyöty sekä biologinen merkitys 6. Miten suoritat vakioinnin määrittäessäsi kineettisillä menetelmillä entsyymiaktiivisuuksia? Esitä tähän kuvaus tai kaavat, joiden perusteella voit vakioinnin suorittaa Entsyymien käyttö kliinis-kemiallisessa analytiikassa 2. Veren laskon määrittämien. Miten määritystä voidaan helpottaa nykyaikaista tekniikkaa hyväksi käyttäen. 3. Osmolaliteetti. Määrittäminen ja kliininen käyttö 4. Kliinis-kemiallisen laboratorion laaduntarkkailu. Tavoitteet ja toteuttaminen 5. Kilpirauhasen toiminta ja toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 6. Diabetes-potilaiden sokeritasapainon seurannassa käytetyt menetelmät

18 Kliinis-kemiallisen laboratorion sisäinen laaduntarkkailu, tavoitteet ja toteuttaminen 2. Kreatiniinikinaasin ja sen isoentsyymien ominaisuudet, määritysmenetelmät ja merkitys 3. Lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnan tutkiminen 4. Korkeapainenestekromatografian periaate, analyyttiset sovellutukset ja menetelmien kliiniset käyttöalueet 5. Manuaalisen solulaskennan eri suoritustavat, menetelmien virhelähteet, niiden vähentäminen ja solulaskennan automaatiomahdollisuudet tulosten parantamiseksi 6. Miten selvität a. mahaontelon, b. keuhkopussiontelon c. nivelnesteen koostumuksen ja todennäköisen syyn nesteen esiintymiseen nesteen koostumuksen perusteella? Seerumin glykoituneet proteiinit ja niiden merkitys 2. Atomiaborptiospektrofotometrian perusteet ja sovellutukset kliinis-kemiallisessa analytiikassa 3. Suuren keskussairaalan laboratorioon ollaan hankkimassa kemiallista analyysilaitteistoa (-laitetta), millä on tarkoitus tehdä pääosa laboratorion kliinis-kemiallisista analyyseistä. a. Mitkä seikat on otettava huomioon päätettäessä hankinnasta b. miten testaat mahdollisesti hankittavan laitteiston 4. Lisämunuaiskuoren toiminnan tutkimiseen käytettävät laboratoriotutkimukset 5. Mikrotietokoneen hyväksikäyttö analyysilaitteiden tulostuksessa 6. Herkkien liuskakokeiden käyttö sydäninfarktin ja munuaissairauksien tutkimisessa Selvitä, miten varustat keskussairaalan kliinisen kemian laboratorion tarkoituksenmukaisilla laitteilla ja henkilökunnalla, kun piirin

19 väestöpohja on ja kun laboratorion tulee kyetä toimia 24 h vuorokaudessa ja vastaamaan eri tyyppisistä äkillisten sairauksien edellyttämästä analytiikasta 2. Automaattisen HPLC-laitteiston toimintaperiaate ja menetelmän kliiniset sovellutukset: a. vitamiinib. metaboliittic. proteiinianalytiikkaan 3. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisin menetelmin 4. Laboratoriotutkimusten näytteenottoon ja esikäsittelyyn liittyvät virhelähteet ja niiden eliminaatiomahdollisuudet 5. Selvitä time-resolved fluroimmunoassay-menetelmien periaate ja tämän analytiikan sovellutukset kliinisessä kemiassa 6. Mitä näkökohtia on otettava huomioon laboratoriotyössä, kun näytteitä käsitellään HIV- ja hepatiitti-infektiota sairastavista potilaista xx Seerumin ja virtsan vapaiden hormonien määritysperiaatteet. Kuvaa vähintään kaksi hyvää esimerkkiä tutkittuna sekä seerumista että virtsasta. 2. Seerumin prealbumiinin määritys ja kliininen merkitys 3. Selkäydinnesteen solujen laskenta ja tunnistus sekä tämän analytiikan kliininen merkitys 4. Isoelektrinen fokusointi ja sen käyttöalueet kliinisessä kemiassa Kerro ne viranomaisten asettamat velvoitteet, mitkä on määrätty keskussairaalapiirien kuntainliitoille oman piirinsä laboratoriotoiminnan suhteen. Kuvaa lisäksi, miten järjestät alueellisen laboratoriotoiminnan toimiessasi aluekemistin virassa keskussairaalapiirissä, missä on keskussairaalan lisäksi aluesairaala ja suuri kaupunginsairaala 2. Radioimmunoassay-menetelmät ovat viime vuosina huomattavasti kehittyneet perinteisiin 1970-luvun RIA-menetelmiin verrattuna.

20 Kuvaa tärkeimmät nykyaikaiset menetelmät ja tavat, joilla RIAanalytiikkaa voidaan herkistää olennaisesti spesifisyydestä tinkimättä 3. Seerumin isoentsyymimääritykset sydäninfarktin toteamisessa 4. Seerumin ja virtsan lysotsyymin määritystavat ja kliininen käyttöarvo Syövän diagnostiikkaan ja hoidon seurantaan käytettävät laboratoriotutkimukset 2. Kuivakemian käyttömahdollisuudet kliinis-kemiallisessa analytiikassa 3. Porfyriadiagnostiikkaan liittyvät laboratoriotutkimukset 4. Kilpirauhasen toiminnan tutkiminen kliinis-kemiallisilla menetelmillä Plasman glykolysoituneet proteiinit 2. Selkäydinnesteen proteiinimääritykset : menetelmät ja merkitys 3. Korkean verenpaineen selvittämiseen liittyvät hormonimääritykset 4. DNA-luotainten käyttö kliinisessä laboratoriodiagnostiikassa 5. Fluoroimmunoassaytekniikat 6. Kliinisenkemiallisen analytiikan kehitysnäkymät Beeta-2-mikroglobuliini- merkitys ja määritys 2. Uusista tuumorimarkkereista 3. Hypo- ja hypertyreoosin diagnostiikassa käytetyt kliiniskemialliset tutkimukset 4. Virtaussytometrian toimintaperiaate 5. Yhdistelmä-DNA tekniikka Veren tärkeimmät hyytymätutkimukset 2. Mitä ymmärretään ns. referenssimenetelmällä 3. Ionispesifiset elektrodit. Mittausperiaatteet ja kliiniset

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Johdatus kliiniseen tutkimukseen 25.8.2011 Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys Susanna Luukkonen kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, tutkimuskoordinaattori, Islab

Lisätiedot

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016

Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa. ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016 Hyvä tasalaatuisuus laboratoriossa ISLAB, Joensuun aluelaboratorio Marja Liehu 11.2.2016 KUOPIO KYS Iisalmen aluesairaala Pieksämäen aluesairaala Varkauden aluesairaala Harjulan sairaala JOENSUU Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta

Postanalytiikka ja tulosten tulkinta Postanalytiikka ja tulosten Veli Kairisto dosentti, kliinisen kemian ja hematologisten laboratoriotutkimusten erikoislääkäri kliininen diagnoosi tulkittu löydös päätös kliininen taso suhteutus viitearvoihin

Lisätiedot

Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta?

Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta? Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta? apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB Moodi 3/1990: Hajautettu ja keskitetty analytiikka Labqualityn Tekninen valiokunta 09/2007: Päätös

Lisätiedot

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia 2009 kemisti Paula Pohja-Nylander Tavallisimmat vieritestit avoterveydenhuollossa Hemoglobiini Anemiadiagnostiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS

Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset. Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Ajankohtaista hematologiasta: Anemian laboratoriotutkimukset Eeva-Riitta Savolainen Osastonylilääkäri Nordlab Oulu/OYS Anemia mitä tarkoitetaan? Veren hemoglobiini tai punasoluarvot ovat pienemmät kuin

Lisätiedot

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus 7.2.2008 Linnéa Linko linnea.linko@utu.fi Sisäinen ja ulkoinen laadunvarmistus Sisäinen laadunvarmistus toistuvin välein tehtävät kontrollinäytteet (päivittäin,

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus Laboratorioprosessin i laatu; mistä elementeistä laatu koostuu Labquality-päivät 5.2.2010 Oili Liimatainen PSHP Laboratoriokeskus Laadussa huomioitava Preanalytiikka Analytiikka Postanalytiikka Kansainvälisiin

Lisätiedot

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala 4.2.2009 Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala Virtsa elimistön tietolähteenä Virtsa - ensimmäinen kehon aine, jonka tutkiminen yhdistettiin

Lisätiedot

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö 4.2.2009 Mitä on näytteenoton n laadunhallinta? Osa laboratoriotutkimusprosessin laadunhallintaa Näytteenottoprosessille

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen

Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen LABORATORIOPALVELUT 2000-LUVULLA Noin 15 vuoden kuluessa

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Sertifiointi Vaatimusten mukaisuuden toteamista Asiakas määrittelee tuotteen ja palvelun laatuvaatimukset asiakasohjautuva

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua

Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka tärkeä osa analytiikan laatua Preanalytiikka Preanalyyttinen vaihe SFS-EN ISO 15189: 3.10 Tutkimusta edeltävät toimenpiteet Preanalyyttinen vaihe Kliinikon pyynnöstä käynnistetyt toimenpiteet/vaiheet

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Jan Østrup 13.12.2011

Toimitusjohtaja Jan Østrup 13.12.2011 Toimitusjohtaja Jan Østrup 13.12.2011 TeleChemistry Oy Perustettu vuonna 2007 Työntekijöitä 17 henkilöä Pääkonttori Turussa Toimivalla johdolla ja työntekijöillä 47,5 prosenttia omistuksesta Loput suomalaisilla

Lisätiedot

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT Raisa Loginov Dosentti, sairaalamikrobiologi HUSLAB / Kliininen mikrobiologia Mitä kaikkea tulee huomioida otettaessa käyttöön näitä testejä? Kliinisen mikrobiologian toimilupa

Lisätiedot

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS) 30.3.2016 Elina Porkkala-Sarataho Tuotantopäällikkö Fimlab Laboratoriot Oy Keski-Suomen alue SISÄLTÖ Tromboplastiiniaika,

Lisätiedot

Vieritestauksen laatutyökalut

Vieritestauksen laatutyökalut Vieritestauksen laatutyökalut apulaisylikemisti, dosentti HUSLAB 1990 2002 2009 2010-11? Moodi 3/1990: Hajautettu ja keskitetty analytiikka Moodi 5/2002: Suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Moodi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Numeta G16E, Numeta G19E 2332015, Versio 30 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2 Julkisen yhteenvedon osiot VI21 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Joillakin sairaalapotilailla ei välttämättä

Lisätiedot

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa

Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Bioanalyytikko-opiskelijoiden harjoittelupaikat Mikkelin aluelaboratoriossa Yhteystiedot Islab, Mikkelin aluelaboratorio c/o Mikkelin keskussairaala Porrassalmenkatu 35 37 50100 Mikkeli Opiskelijavastaavat:

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio

Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä. FINAS-päivä Sara Heilimo, Tullilaboratorio Mukautuva pätevyysalue - hyödyntäminen käytännön laboratoriotyössä FINAS-päivä 26.1.2017 Sara Heilimo, Tullilaboratorio Esityksen sisältö Tullilaboratoriosta lyhyesti Mukautuva pätevyysalue Tullilaboratoriossa

Lisätiedot

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia

4.2.2009 Keskiviikko Avajaiset. 1. Hematologia Avajaiset 09:00 Päivien avaus; Ilkka Mononen, Europaeaa Labquality Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2009 Laadunedistämispalkinnot 09:20 Avausluento Sosiaali- ja terveyspolitiikan ajankohtaiset näkymät; ylijohtaja

Lisätiedot

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Maija-Liisa Virtanen KANSALLINEN PROJEKTI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä. Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia

Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä. Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia Sisältö Taustaa Asiakkaan odotukset Kansainväliset erityisvaatimukset Pätevyyskriteereitä Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus

Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus Verensiirtoon liittyvät toimenpiteet sairaalassa ja verensiirron toteutus 22.3.2013 Anestesiakurssi 2013 Anri Tienhaara, verikeskuslääkäri Vsshp-Sapa, Tykslab Verensiirron tarpeellisuuden arviointi verensiirtohoito

Lisätiedot

CRP-vieritestien laatu. Paula Pohja-Nylander

CRP-vieritestien laatu. Paula Pohja-Nylander CRP-vieritestien laatu HUS:n sairaanhoitoalueet ja sairaalat Hyvinkään sairaanhoitoalue Hyvinkään sairaala Kellokosken sairaala Lohjan sairaanhoitoalue Nummi- Pusula Karkkila Vihti Hyvinkää Mäntsälä Järvenpää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

VIERITESTAUSJÄRJESTELMÄT KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA. 09.02.2007 Kari Åkerman Kliininen laboratorio Kainuun maakunta -kuntayhtymä

VIERITESTAUSJÄRJESTELMÄT KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA. 09.02.2007 Kari Åkerman Kliininen laboratorio Kainuun maakunta -kuntayhtymä VIERITESTAUSJÄRJESTELMÄT KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN ALUEELLA 09.02.2007 Kari Åkerman Kliininen laboratorio Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kainuu Kainuu väestö 2006 Hyrynsalmi 3043 Kajaani 35402 Kuhmo

Lisätiedot

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIINISET AUDITOINNIT JA AKKREDITOINTITOIMINTA Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu KLIININEN AUDITOINTI Kliininen auditointi on säteilyn lääketieteellisen käytön Suunnitelmallista arviointia, jossa

Lisätiedot

KUSTANNUSLASKENTA PATOLOGIAN LBORATORION TOIMINNAN KUVAAJANA

KUSTANNUSLASKENTA PATOLOGIAN LBORATORION TOIMINNAN KUVAAJANA KUSTANNUSLASKENTA PATOLOGIAN LBORATORION TOIMINNAN KUVAAJANA Labquality days 7.2.2014 Olayinka Raheem HUSLAB Patologian ja genetiikan vastuualue Kustannuslaskenta 2 Kustannuslaskenta 3 Kustannuslaskenta

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat.

2. Tutkimuksen DNA, vasta-aineet IF (natiivi) (S -DNAnAb, 1261) nimi, menetelmä ja viitearvot muuttuvat. ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 12/2010 1(6) LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kuopion aluelaboratorio Kliininen mikrobiologia 31.5.2010 Muutoksia natiivi-dna-vasta-ainetutkimuksissa: 1.

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775985/2014 Viekirax-valmisteen (ombitasviiri/paritapreviiri/ritonaviiri) enhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Viekirax-valmisteen enhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA Lotta Tyynismaa asiantuntijaproviisori Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 lotta.tyynismaa@hus.fi SISÄLTÖ Yleistä Lääkehuollon rooli terveydenhuollossa

Lisätiedot

Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa. Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa. Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Erityistilanteet laboratoriotulosten tulkinnassa Päivi Lakkisto Kliininen opettaja, el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013 Luennon aihe Laboratoriotutkimusten erityispiirteet Lapsilla Raskaana olevilla

Lisätiedot

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA

MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA MITÄ VIRHEITÄ TEHDÄÄN VIERIANALYTIIKASSA Kerttu Irjala 10.10.2014 LÄHTÖKOHTAVIRHEET Ryhdytään tekemään testiä, jonka tuloksia ei hyödynnetä/ymmärretä Valitaan väärä laite ja/tai pakkauskoko, huono testi

Lisätiedot

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät?

Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? Ennen verensiirtoa tehtävät tutkimukset miksi veret viipyvät? 16.3.2016 Anu Korhonen www.veripalvelu.fi Veriryhmät punasolun pintarakenne periytyvä löydetty siihen tarttuvan vasta-aineen perusteella veriryhmäjärjestelmät

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

LIITE VALMISTEYHTEENVETO

LIITE VALMISTEYHTEENVETO LIITE VALMISTEYHTEENVETO 4 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mizollen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Mitsolastiini (INN) 10 mg 3. LÄÄKEMUOTO Depottabletti. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1. Terapeuttiset indikaatiot

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Käytön tuen prosessien vakiointi 15 osp Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Prosessien tunnistaminen ja vakiointi 8 osp Työssäoppiminen 7 osp

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi)

Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) EMA/577184/2015 Riskienhallintasuunnitelman julkinen yhteenveto Repatha (evolokumabi) Tämä on Repatha-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden avulla

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden Ylikemisti, dos., Kari Åkerman, Kliininen kemian toimintayksikkö, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pikamittaus Pikamittauksella ymmärretään

Lisätiedot

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000

Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Talousveden kemiallisten määritysmenetelmien oikeellisuus, täsmällisyys ja toteamisraja - vaatimukset STMa 461/2000 Ylitarkastaja Heli Laasonen, FT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira

Lisätiedot

INR vieritestien laatu

INR vieritestien laatu INR vieritestien laatu Vieritestit suomalaisessa terveydenhuollossa 17.4.2007 Pia Leino kl. kemian erikoislääkäri VSSHP, TYKSLAB TYKSLAB INR vieritestiyhteistyö aloitettu 2/2004 n. 20 INR vieritutkimuslaitetta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ALUEELLISEN LAATUJÄRJESTELMÄN PYSTYTTÄMISESTÄ. Lähtökohdat ja koulutuksen koordinointi

KOKEMUKSIA ALUEELLISEN LAATUJÄRJESTELMÄN PYSTYTTÄMISESTÄ. Lähtökohdat ja koulutuksen koordinointi KOKEMUKSIA ALUEELLISEN LAATUJÄRJESTELMÄN PYSTYTTÄMISESTÄ Lähtökohdat ja koulutuksen koordinointi Laaduntarkkailupäivät 9.-10.2.2006 Katja Viitala, sairaalakemisti ETELÄ-POHJANMAAN TERVEYDENHUOLLON STRATEGIA

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli

Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Tiedote tutkimuksesta 1(5) Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva tiedotemalli Yleistä Mahdollista tutkittavaa puhutellaan yleensä teitittelemällä. Menettely kuitenkin vaihtelee kohderyhmän mukaan. Tiedote

Lisätiedot

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/601943/2014 Trulicity-valmisteen (dulaglutidi) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Trulicity-valmisteen riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja

IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja Terveydenhuollon XVIII Atk-päivät 18-19.5.1992 Demonstraatiot Demonstraatio 7. (II) 14.00-14.50 IV. Potilasryhmittely-, kustannuslaskenta ja johdon tietojärjestelmät LABORATORION KUSTANNUSLASKENTA Kauko

Lisätiedot

Mineraalilaboratorio Mila Oy Versio 2.8 Näytteenotto-ohje MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE

Mineraalilaboratorio Mila Oy Versio 2.8 Näytteenotto-ohje MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE MINERAALILABORATORIO MILA OY NÄYTTEENOTTO-OHJE 2017 NÄYTTEIDEN LÄHETYSOHJEITA - Näytteiden lähetys maanantaista torstaihin pikapostina. Taksin tai kuriiripalvelun välityksellä näytteitä voi lähettää myös

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T070 Liite 1.01 / Appendix 1.01 Sivu / Page 1(13) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY YHTYNEET MEDIX LABORATORIOT OY UNITED MEDIX LABORATORIES LTD Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40)

2a) Piirrä ison valtimon ja laskimon rakenne ja nimeä kuvaan siinä näkyvät rakenteet (4p) (Ihminen s.40) TerBio Valintakoe 2010 Biologian osakoe, vastaukset 1. Määrittele lyhyesti, mitä tarkoittavat a) Systolinen verenpaine (1p) (Ihminen s.42) b) Imuneste (1p) (Ihminen s. 179) c) Perusaineenvaihdunta (2p)

Lisätiedot

Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon

Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Suomessa tehdään noin 70 000 000 laboratoriotutkimusta vuodessa. Kuva: Shutterstock Potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon Hoitosuositukset ovat asiantuntijoiden

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

HyvisSADe yhteistyöprojekti

HyvisSADe yhteistyöprojekti HyvisSADe yhteistyöprojekti Hoitoon hakeutuminen ja kansalaisen ajanvarauspalvelut Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Maija Paukkala ja Jani Kariniemi 23.4.2013 Yhteistyöprojektin toteuttajat

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi

Verensiirtoserologian laadunarviointi. Tarja-Terttu Pelliniemi Verensiirtoserologian laadunarviointi Tarja-Terttu Pelliniemi 13.2.2004 Laadunarviointi Taustaa Sisäinen laadunvarmistus Ulkoinen laadunarviointi Tulevaisuuden näkymiä 8.2.2003 EU-Direktiivi 6 Artikla

Lisätiedot

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA LABORATORIOLÄÄKETIEDE KLIININEN KEMIA JA HEMATOLOGIA KLIININEN LAITOS LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA TURUN YLIOPISTO

ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA LABORATORIOLÄÄKETIEDE KLIININEN KEMIA JA HEMATOLOGIA KLIININEN LAITOS LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA TURUN YLIOPISTO ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA LABORATORIOLÄÄKETIEDE KLIININEN KEMIA JA HEMATOLOGIA KLIININEN LAITOS LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA TURUN YLIOPISTO SISÄLLYS (Lokikirja päivitetty 05/2015) 1 PERUSTIEDOT...

Lisätiedot

9 6 LABORATORIOTOIMINNAN JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT

9 6 LABORATORIOTOIMINNAN JÄRJESTÄMISVAIHTOEHDOT KOKOUSKUTSU 2/2012 Kokousaika klo 13.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 5 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 6 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 7 1 4 OSAVUOSIKATSAUS

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004

Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat. Pirkko Lammi 2004 Miten uudet verenkuvan viitearvot toimivat Pirkko Lammi 2004 Lähtökohdat Jotta sairaus voidaan erottaa terveydestä laboratoriolääketieteen keinoin, on tiedettävä, millaisia arvoja terveet henkilöt saavat.

Lisätiedot

Laboratorioalan perustutkinto

Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalan perustutkinto Laboratorioalalla työtehtävät liittyvät laadunvalvontaan, tuotantoprosessien seurantaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Laboratorioissa tehdään

Lisätiedot

1. Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus

1. Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus 1. Henkilöstön rekrytointi ja saatavuus NordLab aluelaboratorioista jää eläkkeelle arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä 161 laboratoriohoitajaa ja vuoteen 2025 mennessä 244 laboratoriohoitajaa. Oulun

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot