Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus. Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen

Transkriptio

1 Diagnostisen laboratoriotoiminnan kustannukset ja vaikuttavuus Laboratoriopalvelut SOTE-uudistuksen säästötavoitteita toteuttamassa Kari Punnonen

2 LABORATORIOPALVELUT 2000-LUVULLA Noin 15 vuoden kuluessa on merkittävän kokoisten julkisen sektorin laboratorio-organisaatioiden määrä laskenut noin 20stä siten, että jäljellä on 7-8 organisaatiota. Yksityissektorin ketjuuntumisen myötä on muutos siellä ollut vieläkin rajumpi. ISLAB ON NOIN 15 % JULKISEN SEKTORIN LAB PALVELUISTA

3 ISLAB Liikelaitoskuntayhtymä kliinisen kemian ja kliinisen mikrobiologian erikoisalojen sekä genetiikan laboratoriopalvelut omistajilleen (jäsenilleen), sekä omistajasairaanhoitopiireihin kuuluville kunnille. Valtakunnallisesti merkittävän kokoinen toimija

4 LABORATORIOSEKTORI ON JO UUDELLEENORGANISOITUNUT monien SOTE-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti JULKISELLA SEKTORILLA ALUEELLISET ERVA-RAJOJA MYÖTÄILEVÄT KOKONAISUUDET KANSAINVÄLISET YRITYKSET SUOMEN MARKKINOILLA voimistuva rooli TEHOKKUUS AJOITUS PROSESSIEN SUJUVUUS OSAOPTIMOINNIN VÄLTTÄMINEN

5 MITTAKAAVA vuosittain ESH+PTH on yli (yli 10 mrd) julkisen sektorin laboratoriotoiminta (kemia, hematologia, mikrobiologia) on vuosiarvoltaan Suomessa noin luokkaa (~ 5%) (Lähde: vuosikertomukset 2015, julkiset tilinpäätöstiedot) INR-mittausten vuosikustannus on karkeasti arvioiden noin /henkilö/vuosi x verensokerin kotiseurannan vuosikustannus on 50 milj luokkaa (Verensokerin omaseuranta diabeteksen hoidossa, FinOHTAn raportti 24/2005)

6 SOTE-MUUTOSTEN NÄKYMIÄ keskusohjaus ja STMn rooli, valtakunnalliset linjaukset järjestämistapa (maakunta, yhtiöt?) palveluiden saatavuuden määrittely ja laatu tietojärjestelmät ohjaus, valtakunnallisia toimijoita kansallinen genomistrategia ja biopankit potilaskeskeisyys tarve laatu (kokemus) valinnanvapaus? kilpailua halutaan lisää, asiakasyhteisöjemme kirjo kasvaa yksityiset toimijat voimakkaammin mukaan sen ajatellaan tuovan kustannussäästöjä osakeyhtiöt SOTE-palveluiden tuottajiksi tasapuolinen kilpailutilanne

7 PÄIVYSTYSASETUS TOIMINTOJEN OHJAUS TERVEYSPALVELUIDEN KESKITTYMINEN LAB TOIMINTA MUOTOUTUU TARPEIDEN MUKAISESTI

8 potilaat tekevät päätöksiä tutkimusvalinnoista (geeni)tutkimusten suoramarkkinointi kotinäytteenotto potilaat valitsevat palveluntuottajat potilaat arvioivat kokemansa laadun

9 SOTE-MUUTOSTEN NÄKYMIÄ potilaskeskeisyys tarve ja laatu (potilaan kokemus) keskusohjaus ja STMn rooli, valtakunnalliset linjaukset palveluiden saatavuuden ja laatuvaatimukset tietojärjestelmät ja kansallinen ohjaus, valtakunnallisia toimijoita kansallinen genomistrategia ja biopankit valinnanvapaus yksityiset toimijat voimakkaammin mukaan sen ajatellaan tuovan kustannussäästöjä osakeyhtiöt SOTE-palveluiden tuottajiksi

10 BIOPANKIT ITÄ-SUOMEN BIOPANKISSA SÄILYTETTÄVÄT NÄYTTEET JA TIEDOT Tavoitteena on luoda laajoja, laadukkaita näytekokoelmia tehostamaan ja laajentamaan lääketieteellisiä tutkimusmahdollisuuksia. Näytteitä ja tietoja voidaan kerätä biopankkiin hoitoon liittyvän näytteenoton tai tieteelliseen tutkimukseen osallistumisen yhteydessä. Joskus näyte voidaan pyytää varta vasten biopankki varten. Biopankkiin voidaan siirtää myös aiemmin otettuja näytteitä. Näytteet ovat esimerkiksi: kudos- tai solunäytteitä (kuten koepalat, ohutneulanäytteet, luuydinnäytteet, irtosolunäytteet, leikkauksessa irrotettu kudos) verinäytteitä eritenäytteitä (kuten virtsa, sylki, yskös) näytteistä eristetty DNA

11 Kuluttajille suunnatut genomitietopalvelut Kuluttajille suunnatut geneettiset palvelut ovat yleistyneet bioalan nopean kehityksen myötä. Kuluttajat voivat nyt ostaa monenlaisia henkilökohtaiseen genomitietoon perustuvia palveluita, joita on aiemmin ollut tarjolla vain ammattilaisten käyttöön. Uteliaisuus Elintavat Lääketieteellinen tarve Palvelut voidaan sijoittaa kolmikentälle asiakkaan käyttötarpeen mukaisesti. Palvelu voi täyttää tarvetta, joka on lääketieteellinen, kokemuksellisuuteen tai muuhun tietotarpeeseen liittyvä tai elintapamuutoksiin liittyvä. Sitra

12 vuosittain ESH+PTH on yli (yli 10 mrd) julkisen sektorin laboratoriotoiminta (kemia, hematologia, mikrobiologia) on vuosiarvoltaan Suomessa noin luokkaa (n. 5%) (Lähde: vuosikertomukset 2015, julkiset tilinpäätöstiedot) INR-mittausten vuosikustannus on karkeasti arvioiden noin /henkilö/vuosi x verensokerin kotiseurannan vuosikustannus on 50 milj luokkaa (Verensokerin omaseuranta diabeteksen hoidossa, FinOHTAn raportti 24/2005) muu nouseva toiminta (kuluttajamarkkinat) XX??

13 TUOTTAAKO DIAGNOSTIIKAN AKTIVITEETIN LISÄÄNTYMINEN TERVEYSHYÖTYJÄ?

14 KENTTÄ TÄYDENTYY UUSILLA TOIMINNOILLA Verensokeri ja INR SUORAAN KULUTTAJILLE KOHDISTETTU DIAGNOSTIIKKA: GEENIT, ALLERGIAT JNE BIOPANKIT PERINTEINEN KLIININEN LAB

15 ARJESSA JO NYT koko ajan nopeammin sairaaloiden rytmi kiihtyy biopankit muuttavat lääketieteellisen tutkimuksenkäytäntöjä näytteenottopalveluiden tarve eivät juurikaan tuota tässä vaiheessa analytiikan tarvetta uusia geenidiagnostiikan nimikkeitä ja menetelmiä molekyylibiologian tekniikat tulevat arjen työkaluiksi syöpätaudit infektioiden diagnostiikka laboratorion tietojärjestelmille (Potilaskertomus) uusia vaatimuksia, geneettisten löydösten kuvaaminen genomidatan tallentaminen (potilaskertomus) ja käsittely? Tulkinta?

16 SOTE JA SÄÄSTÖ DIAGNOSTIIKAN MÄÄRÄÄ SÄÄTÄMÄLLÄ EI SAAVUTETA SUURIA, MUTTA DIAGNOSTIIKAN TÄYTYY ONNISTUA TUKEMAAN POTILASHOIDON TARPEITA ajoitus osumatarkkuus joukkuepeli diagnostiikka on kuin maila jääkiekkoilijalle harva tuloksia tavoitteleva seura päättää säästää vähentämällä mailojen käyttöä otteluissa laatu, ajoitus, hyviä osumia! huono mennä kentälle ilman mailaa