Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä

Transkriptio

1 Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä Oulun kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamari Työseminaari Kostamuksessa Muistio Projektipäällikkö Kaisa Väyrynen

2 SISÄLTÖ Sivu 1. Johdanto 3 2. Työseminaarin teemat Alihankinnat ja investoinnit Logistiikka ja liikenne Tulli ja rajanylitys 7 3 Venäläisten yritysten näkemykset kaupan ongelmista haastattelututkimus 8 4. Yhteenveto 10 Liitte: Kostamuksen seminaarin osallistujaluettelo 1. Johdanto

3 Oulun, Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan kauppakamareiden työseminaari järjestettiin Kostamuksessa Seminaarikutsun saivat kaikki Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä hankkeeseen (Interreg III A Karelia) osallistuvat suomalaisyritykset sekä suuri joukko työryhmien aihepiireistä vastaavia viranomaisia. Karjalan tasavallassa kutsu esitettiin yrityksille, joilla tiedetään olevan liiketoimintaa maidemme välillä sekä viranomaisille, joiden vastuulla ovat tulli ja rajanylitys, investoinnit ja alihankinta-asiat sekä kuljetukset ja niihin liittyvät luvat ja määräykset. Seminaariin osallistui 65 henkilöä, joista 35 venäläistä, 28 suomalaista, yksi ruotsalainen ja yksi tanskalainen. Osallistujat edustivat laajasti suur- ja pk-yrityksiä sekä viranomaistahoja. Seminaarin puheenjohtajina toimivat Oulun ja Pohjois- Karjalan kauppakamareiden toimitusjohtajat Jaakko Okkonen ja Esa Komulainen sekä Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamarin presidentti Aleksandr Pankratov. Tilaisuuden isäntänä toimi Kostamuksen kaupunginjohtaja Mihail Jurinov. Hän esitteli puheenvuorossaan Kostamuksen kaupunkia ja sen investointipolitiikkaa. Jurinov totesi, että Kostamuksen kaupunki on vain 4 % Karjalan tasavallan väliluvusta ja vain 2 % pinta-alasta. Kuitenkin sen osuus tasavallan taloudesta on 35%. Alueen teollinen tuotanto on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Eniten kasvua on tapahtunut mustan metallurgian tuotannossa, koneenrakennuksessa ja kemianteollisuudessa. Kostamuksen verokertymä on kasvanut erittäin merkittävästi. Suurena ongelmana on se, että verotuloista vain murto-osa jää alueelle. Investoinnit ovat Kostamukselle erittäin tärkeitä. Jurinov mainitsi erityisesti Karhakosin tehtaan laajennuksen (16 milj. euroa), räjähdysainetehtaan (2,5 milj. euroa) Swedwood Ikean huonekalutehtaan (28 milj. euroa) ja Karel skaja sosna huonekalutehtaan (1,8 milj. euroa). Näiden lisäksi merkittäviä ovat myös hankkeet, joilla edistetään pk - sektorin kasvua, mm. matkailun kehittämistä. Kostamus on panostanut kehittämistoimenpiteitä myös asuntotuotantoon. Kostamuksen kaupungin talouskehitysosaston varajohtaja Nikolai Bigun korosti puheenvuorossaan rajan molemmin puolin toimivien kaupunkien, Kuhmon ja Kostamuksen, välistä yhteistyötä ja alueiden aktiivista roolia yhteistyön kehittämisessä. Kaupungin aktiivisuus on huomioitu myös Euroopan unionin tasolla ja Kostamus on saanut kunniamaininnan rajat ylittävästä yhteistyöstä.

4 2. Työseminaarin teemat Työseminaarin aiheet jakautuivat työryhmien teemojen mukaisesti alihankinta- ja investointikysymyksiin, tullaukseen ja rajanylitykseen sekä logistiikkaan. Edellisistä seminaareista poiketen ohjelmassa korostui entistä enemmän myös venäläisten yritysten mielipiteet ja näkemykset rajan yli tapahtuvan kaupankäynnin ongelmista. Näkemykset tulivat ilmi Karjalan tasavallan kauppakamarin tekemän haastattelututkimuksen tuloksista. 2.1 Alihankinnat ja investoinnit Työryhmän asiantuntija toimitusjohtaja Jaakko Seppälä toi puheenvuorossaan esille positiivisen asennoitumisen investointeihin Venäjällä sekä viime aikoina jatkuvasti kehittyneen yhteistoiminnan. Suomalaiset yritykset työllistävät Venäjällä tällä hetkellä noin henkilöä, joista Kostamuksessa 5 %. Luku on merkittävä, kun otetaan huomioon kaupungin koko ja asukasmäärä, joka on noin Seppälä toi kuitenkin esille yritysten huolen osaavan työvoiman, palvelujen ja infrastruktuurin laadun ja määrän riittävyydestä. Investointeja Venäjälle toteuttavien ja niitä suunnittelevien yritysten mielestä mm. Karjalan tasavallan tulisi kiinnittää erityistä huomiota osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tämä tarkoittaa erityisesti johtohenkilöiden liiketoimintaosaamisen nostamista, mutta myös työntekijätason osaamisen parantamista ja oikein suuntaamista. Huomiota tulisi kiinnittää edelleen myös kirjanpito- ja lakipalveluiden laadulliseen tarjontaan sekä kunnossapidon ja rakentamisen palveluiden kehittämiseen. Karjalan tasavallassa tulisi myös kiinnittää huomiota asunto- ja toimistotilatuotantoon alueilla, joille kansainväliset yritykset investoivat. Ohjelmassa tulisi olla entistä tehokkaampi infrastruktuurin ja kunnallistekniikan (tiet, vesijohdot, sähkö, viemäri sadevesiviemäri, puhelin, data) suunnitelmallinen kehittäminen ja laadun parantaminen. Seppälä korosti puheessaan, että raja-alueilla on kaikki mahdollisuudet hyvin suotuisaan kehitykseen merkittäväksi tuotantokeskittymäksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön kaupallinen neuvos Eero Jäntti tuki kommenttipuheenvuorossaan Seppälän esitystä. Hän referoi Etlatiedon ja Solid Investin KTM:n tilauksesta tekemää tutkimusta, jonka mukaan vuonna 2004 suomalaisten investoinnit Venäjälle olivat noin 1,8 mrd euroa ja työllistivät Venäjällä henkilöä. Investointeja, jotka suomalaiset ovat tehneet ja sittemmin myyneet pois oli yhteensä 3,3 mrd euroa. Näistä merkittävimmät olivat TeliaSonera, Fortum ja Hartwall. Tutkimuksesta selviää, että suomalaisten investoinnit Venäjällä ovat vähintäänkin kohtuulliset, kun huomioidaan kansantalouden koko. Tällä hetkellä investoinnit kasvavat ja Venäjälle sijoittuvat yritykset edustavat hyvin monia toimialoja. Suurimpia aloja ovat elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus, metsäteollisuus ja elektroniikka- ja teknologiateollisuus.

5 2.2 Logistiikka ja liikenne Kostamuksen työseminaarissa korostuivat erityisesti logistiikkaan liittyvät kysymykset. Näkökohtia toivat esille PKC Group Oyj:n logistiikkajohtaja Soile Kukkonen sekä Oulun tiepiirin tiejohtaja Erkki Myllylä. Soile Kukkonen läpi myös logistiikkatyöryhmän esityksen, koska puheenvuoron varsinainen esittäjä Riikka Kotila oli sairastunut. Soile Kukkonen pohjusti aihettaan viittaamalla yleisesti globalisaatioon ja siihen sisältyvään kansainvälisten asiakkaiden ja kilpailijoiden rakennejärjestelyihin, vaatimuksiin yhä lyhenevistä toimitusajoista ja suurempien kokonaisuuksien toimittamisesta. Tuotantotekniikan kehitys sekä tuotteiden teknologinen kehitys mahdollistavat, mutta samalla myös edellyttävät yhä tehokkaampaa ja sujuvampaa toimintaa sekä tavaroiden ja palveluiden liikkuvuutta. Toimiva logistinen infrastruktuuri on edellytys globaaliin toimintaan. Kun yritys suunnittelee tuotannon aloittamista tietyllä paikalla, edellytyksenä ovat kuljetus- ja huolintapalveluiden saatavuus ja toimintavarmuus. Raja-alueista puhuttaessa tullauksen joustavuus ja ennustettavuus sekä viranomaisyhteistyö ovat ehdottomia edellytyksiä liiketoiminnalle ja yrityksen sijoittumispäätökselle. Globaalissa toimintaympäristössä kireä tuotantoaikataulu vaatii raakaainetoimitusten, varaosien, huollon ja ylläpidon sekä lopputuotetoimitusten aikataulujen hallintaa ja minimointia. Mitä sujuvampi huolinta-, kuljetus- ja tullausympäristö ja sitä kautta stabiili tuotantoympäristö yritykselle pystytään tarjoamaan, sitä kiinnostuneempi yritys on investoinneista ja pitkäaikaisen tuotannon aloittamisesta paikkakunnalla. Kukkonen korosti puheessaan Kostamuksen hyvää sijaintia ja sujuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Raaka-ainetoimitusten kohdalla tullaus sujuu tällä hetkellä hyvin. Haasteena on kuitenkin kuljetuspalvelutarjonnan puute kappaletavarakuljetuksille, varaosa- ja tarviketullaukset sekä kielitaitoisen henkilökunnan puute. Riikka Kotilan työryhmän yrityksiltä keräämän materiaalin tärkein sisältö oli kappaletavaratoimitukset Suomesta Venäjälle. Esityksessä korostui kappaletavaratoimitusten tärkeys yritykselle ja tämän hetkiset vaikeudet. Ongelmat voidaan kiteyttää seuraavasti: Raja-alueilta ei löydy kohtuuhintaista ja aikatauluihin sitoutunutta kuljettajaa. Syynä tähän on se, että kuljetusliikkeillä ei ole tarvittavia verkostoja rajan molemmin puolin toimituksen kokonaisvaltaiseksi hoitamiseksi. Tavarat viedään yksittäiskuljetuksina, jolloin kuljetus on kallista. Lisäksi toimijat eivät voi sitoutua aikatauluihin rajanylitysproblematiikan vuoksi. Tavara toimitetaan vain tullipisteeseen saakka johtuen rekisteröintivaatimuksista. Vain tavaran vastaanottaja voi suorittaa ulostullauksen. Vastaanottajan täytyy olla rekisteröitynyt tullitoimipisteeseen ja

6 rekisteröityminen voidaan tehdä vain oman toimialueen tulliin. Yritys ei voi ottaa tavaraa vastaan toisella tullialueella. Työryhmä esittää, että tiedonvälitystä myyjän, ostajan, kuljetusliikkeen ja huolitsijan/brokerin välillä tulisi kehittää sekä Venäjän tullin tulisi helpottaa ulostullausta sekä rekisteröitymistä tulliin. Työryhmä korostaa, että toiminnan helpottuminen lisää kauppaa ja yritysten halukkuutta toiminnan laajentamiseen. Yrityksiltä saadun palautteen mukaan kysyntää kappaletavaroiden kuljetuksille on olemassa. Ryhmä esittää pohdittavaksi säännöllisen kappaletavarakuljetuksen järjestämistä välille Niirala Petroskoi ja jakelun järjestämistä Petroskoista eteenpäin. Kuljetusta voitaisiin kokeilla yritysten ja mahdollisesti julkisen rahoituksen tuella. Tiejohtaja Erkki Myllylä käsitteli omassa esityksessään myös logistiikan merkitystä yritysten toiminnassa. Hän viittasi tilastoihin, joissa markkinoiden läheisyys, työvoiman saanti sekä liikenneyhteydet ovat määräävimpiä tekijöitä yrityksen sijoittumisessa. Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiä asioita ovat teknologian kehittyminen sekä investoinnit kommunikaatioyhteyksiin ja logistiikkaan. Logistisista kustannuksista 45 % muodostuu tie-, rautatie- ja vesitiekuljetuksista. Oulun tiepiirin toimialueella Kuusamo- Pääjärvi tie saatiin kuntoon vuonna Venäjän puolella raja-asema on valmistumaisillaan ja tiestön kunnostustarve on siksi suuri. Myllylä pohti, voisiko tarve-selvityksen tehdä EU:n naapuruusohjelman tuella. Suomussalmi- Kalevala (Karttimo) sorapäällysteinen tie on Suomen puolella kunnostettu tyydyttäväksi. Venäjän puolella sorapäällysteinen tie on myös tyydyttävä, mm. sillat kunnostettu. Myllylä kysyi, olisiko jotain tehtävissä rajanylityspaikan käytön lisäämiselle. Status antaa siihen mahdollisuuden ja kysyntääkin voisi olla myös turismin muodossa. Oulu- Kostamus- Karjala- Arkangeli- tiehen liittyen Suomen puolella välillä Kontiomäki - Vartius sillat saadaan leveämmiksi v Ajoradan leventäminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosina Lytta- Kostamus - välin parantamisesta tarveselvitys on valmistunut. Kunnostuksen rahoitustarve on n. 5,5 milj. euroa. Jatkosuunnittelua tehdään naapuruusohjelman puitteissa. Kostamus- Kotskoma- välin kuntoa on parannettu ja parannettaneen tulevaisuudessa. Myllylä esitti viranomaisille ajatuksen siitä, olisiko mahdollista, että väli Suomen raja- Kotskoma kuuluisi Venäjän federaatiolle. Näin tien status saataisiin korkealle osana tärkeää Barentsin korridooria Norja- Ruotsi- Oulu- Kostamus- Karjala- Arkangel- jne. Oulu- Vartius on jo TERN- verkkoa. Viitoitusta ja opastusta parannettu ja halutaan parantaa kansainväliseksi sekä Suomen että Venäjän puolella. Mt 9127 Ukonlampi- Vartius (Suomussalmen suunta) parantamis- ja rahoitusmahdollisuuksia selvitetään.

7 Rautatieliikenne: Lietmajärvi- Kotskomaan liittyvät entiset toiveet. Sähköistys Suomen puolella valmis v Kostamuksessa toimivan Kometek Oy:n johtaja Sergei Shablinski toi esille tiekysymyksiin liittyen myös teiden kunnon raja-asemilla. Shablinski esitti myös ongelman yli 22 metrisistä kuljetuksista, joille lupa pitää hakea Petroskoista. Autot joutuvat seisomaan, koska lupien saanti kestää kauan. Uusien autojen rekisteröinti voi tapahtua vain Petroskoissa, jonne on matkaa 500 km. Yli 10 vuotta vanhat autot voidaan kuitenkin rekisteröidä Kostamuksessa. Kuljetusalan yrityksille Suomen viisumipolitiikka on ongelmallinen, koska kuljettajille myönnetään vain vuorokauden monikertaviisumeja. Viisumien hakuvaiheessa joudutaan aina odottamaan ja tämä vaikeuttaa kuljetusten sujuvuutta. 2.3 Tulli ja rajanylitys Tulli- ja rajanylitystyöryhmän näkemykset esitti toimitusjohtaja Pekka Salo. Hän referoi lyhyesti Karjalan tasavallan kauppakamarin tekemän haastattelututkimuksen tuloksia liittyen venäläisten yritysten näkemyksiin Suomen ja Venäjän tullien toiminnasta. Tutkimus osoitti, että venäläiset yritykset kokevat ongelmat lähes samanlaisina kuin suomalaiset yrittäjät. Selvityksen tuloksia tuki kostamuslaisen toimitusjohtaja Shablinksin esitys hänen omassa liiketoiminnassaan kohtaamista vaikeuksista. Shablinskin mukaan Venäjän tullin uudistukset eivät ole olleet oikeita, vaan todellisuudessa monissa asioissa on tapahtunut paluuta entiseen. Tullin henkilökunta on kasvanut, mutta palvelu ei ole parantunut. Yrityksiin suhtaudutaan epäilevästi ja jonotusajat ovat sietämättömiä. Tämä on johtanut lahjonnan yleistymiseen. Salo esitteli myös FIRU-case tutkimuksen tuloksia, jotka vastaavat täysin myös kauppakamareiden hankkeeseen osallistuvien yritysten näkemyksiä. Laajan tutkimuksen tuloksena ongelmiksi on listattu seuraavat: rajanylityksen kestoaika vaihtelee ennakoimattomasti Venäjän puolella toimii suuri määrä viranomaisia: asiakirjoja tarkistetaan Suomesta Venäjälle vietäessä 57 kertaa, joista viisi kertaa Suomessa ja 52 kertaa Venäjällä. ajoneuvojen sijoittelu ja ohjaaminen Venäjän rajalla aiheuttaa ruuhkaa (ei koske kaikkia rajanylityspaikkoja) kuljetuksissa suurin ajanhukka tapahtuu odotusajoissa eri viranomaisten kanssa FIRU-case esittää parannusehdotuksina rajaviranomaisten työn yhteensovittamista, liikenteen organisoimista ja viranomaistoimintojen vähentämistä Venäjän rajalla.

8 Kauppakamareiden hankkeen työryhmä korostaa yllämainittujen ehdotusten lisäksi sähköisen tiedonkulun kehittämistä, vihreän linjan käyttöön ottamista useammilla rajanylityspaikoilla, tulospalkkausjärjestelmän kehittämistä rajalla, asiakaspalveluasenteen lisäämistä ja kehittämistä henkilöstökoulutuksena, huomion kiinnittämistä tullausarvon määrittelyyn sekä oikean informaatiopisteen perustamista rajalle. Venäjän federaation tullin Suomen edustaja Aleksandr Senin mielestä on hyvä, että myös kritiikkiä Venäjän tullia kohtaan esitetään. Kehityssuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2010, on juuri hyväksytty ja se tulee tuomaan helpotuksia liikeelämälle. Suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota informaatiojärjestelmään. Sen myönsi, että Venäjän tullitarkastus on monimutkaista ja syö yritysten aikaa ja rahaa. Hän totesi, että tällä hetkellä tullaukseen sisältyy viisi eri vaihetta: dokumenttientarkastus, hintatarkastus, valuuttatarkastus, tulliverotarkastus ja rahdintarkastus. Tämä tarkoittaa sitä, että raja-alueella on paljon eri viranomaisia ja mahdollisuudet väärinkäytöksiin ja korruptioon kasvavat. Venäjän tullilaitos on päättänyt tehdä uudistuksia kokeellisesti. Se tulee testaamaan järjestelmää, jossa ennakkoinformointi tapahtuu sähköpostilla ja tieto tullille, rajaviranomaisille ja muille viranomaisille välitetään sähköisesti. Kun tavara on tullissa, dokumentit on käsitelty sähköisesti ja rajanylityspaikalla toimivat vain tulli- ja rajaviranomaiset. Tavara menee tullin läpi tarkastettuna, läpivalaistuna tai ilman tarkastusta ns. riskillä. Tämä suuntaus on vahvistumassa Venäjän tullissa ja perustuu rekisteriin luotettavista toimijoista. Uudistukset koskevat myös jälkitarkastusmenetelmää. Menetelmässä korostuu sähköisen ennakkoon tapahtuvan tiedonsaannin ja välityksen tärkeys. Aleksandr Senin mukaan ennakkoinformoinnin järjestäminen vaatii sopimuksia Venäjän ja EU:n välillä. Venäjällä pyritään kehittämään jatkuvasti sähköisen tullauksen mahdollisuutta ja vuonna 2006 sähköiseen tullaukseen pystyvien tullien määrä tulee kasvamaan merkittävästi. Vuoden 2006 aikana investoidaan lisäksi läpivalaisulaitteisiin useilla tulliasemilla sekä tullaan tekemään tullin sisäisiä järjestelyjä asioiden koordinoimiseksi. Kommenttina vaikeuksiin tullausarvon määrittelystä Sen kertoi, että Venäjällä otetaan käyttöön tietopankki, johon tullaan keräämään hintatietoja eri tuotteista. Kaikissa toimenpiteissä tarvitaan hyvää yhteistyötä rajan yli muiden valtioiden tullilaitosten kanssa. 3 Venäläisten yritysten näkemykset kaupan ongelmista haastattelututkimus Kauppakamareiden hankesuunnitelman mukaisesti syksyllä 2005 toteutettiin haastattelututkimus, jossa selvitettiin Karjalan tasavallassa toimivien yritysten näkemyksiä liiketoiminnan ongelmista tullitoiminnassa, alihankinta- ja investointikysymyksissä sekä logistisissa asioissa.

9 Tutkimuksesta vastasi Karjalan tasavallan kauppakamari. Oulun ja Pohjois- Karjalan kauppakamarit sekä työryhmien vetäjät osallistuivat selvitystyön suunnitteluun ja kysymyslomakkeen laadintaan. Kysymyslomake lähetettiin yhteensä 150 yritykselle. Vastauksia saatiin 30 yrityksestä, jotka edustavat monia eri toimialoja. Yritykset työllistävät yhteensä 7600 henkilöä. Lähes kaikki vastanneet yritykset harjoittavat kansainvälistä kauppaa. Yritysten tuotteita viedään Suomeen ja muihin Skandinavian maihin, EUmaihin, Baltiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Kanadaan. Tuontitavaroita tulee Suomesta, muista EU-maista ja Kanadasta. Yritykset käyttävät useita rajanylityspaikkoja: Värtsilä-Niirala, Svetogors, Inari, Kivijärvi, Pietari. Tutkimus osoitti, että venäläiset yritykset kokevat oman maansa tullin toiminnan selkeästi ongelmallisemmaksi kuin toiminnan Suomen tullin kanssa. Ongelmia venäläisille yrityksille aiheutuu mm. epävarmuudesta tullausarvosta, tullausprosessin ajallisesta ennakoimattomuudesta, rajanylityspaikkojen erilaisista käytännöistä, tullin perusteettomasta epäilystä, asiakirjojen hitaasta käsittelystä ja yllensä tullimuodollisuuksien sekavuudesta. Yritykset toivovat selkeästi tiedonsaannin parantamista ja esim. erityisen infopalvelupisteen perustamista tulliasioille. Yhteistyö suomalaisten partnereiden kanssa koetaan yleisesti ottaen myönteisenä. Eniten ongelmia esiintyy yhteistyökumppaneiden etsinnässä ja tiedon saannissa potentiaalisista partnereista. Kielitaito aiheuttaa jonkin verran ongelmia, mutta suomalaisten usein esille ottamat kulttuurierojen aiheuttamat vaikeudet eivät nouse venäläisten yritysten kyselyssä esille ollenkaan. Alihankintoihin ja investointeihin liittyen eniten ongelmia on rahoituksessa, vakuuksien järjestämisessä, viranomaisten vaatimuksien noudattamisessa sekä infrastruktuuriin liittyvissä asioissa. Jonkin verran ongelmia esiintyy myös alihankintatyön ja palveluiden hinnan määrittelyssä, palkkauskysymyksissä ja alihankinnan toimeksiannoista sopimisessa. Venäläiset yritykset eivät koe ongelmallisina sopimusten tekemistä tai sopimusten luotettavuutta. Lainsäädäntö on selkeä ongelma myös venäläisille yrityksille. Usein muuttuvat lait, tiedon saanti lainsäädännön muutoksista ja vaikeudet soveltaa niitä liiketoiminnassa nousevat selvästi esille yritysten vastauksissa. Suurina ongelmina koetaan myös viranomaisten eriarvoinen suhtautuminen suuriin ja pieniin yrityksiin, viranomaisten korruptoituneisuus sekä monimutkainen lupa- ja lisenssikäytäntö. Noudattaen suomalaisten yritysten näkemyksiä, myös venäläiset yritykset tuovat esille vastauksissaan vaikeudet osaavan yritysjohdon ja mm. teknisen henkilökunnan rekrytoimisessa. Johtohenkilöiden kielitaito on myös yksi selkeä ongelma. Yritykset eivät koe suuria ongelmia taloushallintoon tarvittavan henkilöstön etsimisessä, laatukysymyksissä tai työn tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Erityisen paljon suuriksi koettuja ongelmia on logistiikassa ja kuljetuksissa. Ylikuormaluvat ja maksut ja niihin kuluva aika aiheuttavat paljon ongelmia. Teiden kunnon ilmoitti ongelmaksi lähes kaikki vastanneista. Viitoitus on edelleen puutteellista. Myös tie- ja rautatiekuljetusten korkea hinta ja tiedon saanti

10 kuljetuskustannuksista on venäläisille yrityksille ongelmallista. Kuljetusyritysten kanssa esiintyy jonkin verran ongelmia toiminnan luotettavuudessa. Byrokraattisuus rajanylityksessä kaikilla tasoilla aiheuttaa vaikeuksia myös venäläisten yritysten liiketoiminnalle. 4. Yhteenveto Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamareiden yhteistyö Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamarin kanssa on hyvin konkreettista ja paneutuu tällä hetkellä sekä suomalaisten että venäläisten yritysten haasteisiin rajan yli tapahtuvassa kaupassa ja yhteisten investointien ja alihankintatoiminnan kehittämisessä. Kauppakamareiden tarjoama keskustelufoorumi, joissa asioihin paneudutaan yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa toimii hyvin ja on saavuttanut yritysten luottamuksen. Viranomaisille tilaisuudet tarjoavat erittäin hyvän kanavan saada tietoa konkreettisista kaupan ongelmista suoraan yrityksiltä. Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalaisten yritysten kiinnostus investoida tai solmia alihankintasuhteita Karjalan tasavaltaan ja muualle Suomen lähialueille on kasvanut selkeästi. Yritysten erityisenä huolena on: o osaavan ja kielitaitoisen työvoiman ja liiketoiminnassa tarvittavien palvelujen laatu ja määrä ja riittävyys o infrastruktuurin ja kunnallistekniikan (tiet, vesijohdot, sähkö, viemäri sadevesiviemäri, puhelin, data) laatu ja toimitusvarmuus o kuljetuspalvelutarjonta kappaletavarakuljetuksille o varaosa- ja tarviketullaukset o rajanylityksen kohtuuton ja ennakoimaton kestoaika, pitkät odotukset o viranomaisten suuri määrä Venäjän rajalla Kauppakamareiden hankkeeseen osallistuvat yritykset korostavat, että tullauksen joustavuus ja ennustettavuus sekä viranomaisyhteistyö ovat ehdottomia edellytyksiä liiketoiminnalle ja yrityksen sijoittumispäätökselle. Mitä sujuvampi huolinta-, kuljetus- ja tullausympäristö ja sitä kautta stabiili tuotantoympäristö yritykselle pystytään tarjoamaan, sitä kiinnostuneempi yritys on investoinneista ja pitkäaikaisen tuotannon aloittamisesta paikkakunnalla. Yritykset toivovat venäläisten sekä valtion että aluehallintoon kuuluvien viranomaisten tehostavan toimintaansa edellä kuvattujen ongelmien ratkaisujen lisäksi sähköisen tiedonkulun kehittämisessä, vihreän linjan käyttöön ottamisessa useammilla rajanylityspaikoilla sekä asunto- ja toimistotilatuotannon käynnistämisessä alueilla, joille kansainväliset yritykset investoivat. Työseminaarissa esitettiin uusina aloitteina tulospalkkausjärjestelmän kehittämistä rajalle, asiakaspalveluasenteen lisäämistä ja kehittämistä henkilöstökoulutuksena ja oikean informaatiopisteen perustamista rajalle.

11 Logistiikka työryhmä esitti pohdittavaksi säännöllisen kappaletavarakuljetuksen järjestämistä välille Niirala Petroskoi ja jakelun järjestämistä Petroskoista eteenpäin. Kuljetusta voitaisiin kokeilla yritysten ja mahdollisesti julkisen rahoituksen tuella. Esille nousivat myös useat aloitteet teiden kunnostuksista raja-alueilla ja mm. ajatus siitä, että Suomen raja- Kotskoma voisi kuulua Venäjän federaatiolle. Näin tien status saataisiin korkealle osana tärkeää Barentsin korridooria Norja- Ruotsi- Oulu-Kostamus- Karjala- Arkangel. Kauppakamareiden tekemän haastattelututkimuksen tulosten valossa voidaan todeta, että Karjalan tasavallassa toimivat yritykset kokevat kaupan käynnin ongelmat hyvin paljon samanlaisina kuin suomalaiset. Ongelmat rajanylityksessä, teiden huono kunto, ylipainolupien saamisen vaikeus ja viranomaistoiminnan byrokraattisuus vaikeuttavat myös venäläisten liiketoimintaa. Suomessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten venäläisten yritysten tiedonsaantia suomalaisista yrityksistä, yhteistyömahdollisuuksista ja esim. EU-määräyksistä voitaisiin parantaa. Kauppakamareiden hanke yritysten kanssa jatkuu mainituista asioista ja ongelmakohdista tiedottamisella ja esitettyjen aloitteiden välittämisellä mahdollisimman monille viranomaistahoille Suomessa ja Venäjällä. Kauppakamarit pyrkivät välittämään mahdollisimman konkreettista tietoa rajan molemmin puolin toimivien yritysten ongelmista ja liiketoimintamahdollisuuksien parantamismahdollisuuksista.

12

13 Työseminaari, Kostamus LIITE Nimi Tehtävä Organisaatio /Yritys Alaluusua Jouko Kansainvälisten asioiden neuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Antoshkin Pjotr Johtaja OOO "Kvadra" Argeev Vladimir Johtaja OOO "Ranket" Arvio Jussi Myyntipäällikkö Sähkö-Rantek Oy Bigun Nikolai Varajohtaja Kostamuksen kaupungin talouskehityksenosasto Djakov Aleksandr Lehdistösihteeri Petroskoin tulli Efimova Olga Asiantuntija OOO "Ranket" Gorbunov Pavel Varajohtaja OOO "Nikon" Guseva Elena Tekninen koordinaattori OOO "Svedvud Karelia" Haataja Heikki Projektipäällikkö Via Vartius Oy Horin Andrei Johtaja OOO "Obereg" Horin Viktor Johtaja OOO "Obereg" Jarin Juri Jakkola Gennadi Johtaja OOO "Inter Ekspress ltd." Jermakova Vera Osastopäällikkö Sortavalan tulli, tullitarkastusosasto Jorgensen Bengt Johtaja OOO "Svedvud Karelia" Jurinov M.N. Kaupunginjohtaja Kostamuksen kaupunki Jäntti Eero Kaupallinen neuvos Kauppa- ja teollisuusministeriö Kaarto Sisko Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan liitto Kankaanpää Risto Projektiassistentti P-K:n kauppakamari Karpus Andrei Edustaja Malminrikastamolaitteiden korjaustehdas Kauranen Jouko Toimitusjohtaja Kithydro Oy Keltanen Antero Aluepäällikkö John Nurminen Oy, puutoimiala, Vartius Keränen Paavo Projektijohtaja Kainuun liitto Kirjanen Eino Tulkki Komulainen Esa Toimitusjohtaja P-K:n kauppakamari Korsun Viktoria Asiantuntija OOO "Saunaset" Koslov Juri Johtaja OOO "Petrohleb" Kostin Mihail Asiantuntija OOO "Fotos" Kukkonen Soile Forwarding Manager PKC Group Oyj Laukka Seppo Toimitusjohtaja Steeldone Oy Lautanen Timo Tutkimusjohtaja Joensuun yliopisto/spatia Malinin Aleksandr Kehitysjohtaja OOO "AEK", logistiikkaosasto Matilainen Atle Tullivalvontatarkastaja Vartiuksen tulli

14 Mugainskih Valeri Edustaja Malminrikastamolaitteiden korjaustehdas Myllylä Erkki Tiejohtaja Tiehallinto/ Oulun tiepiiri Okkonen Jaakko Toimitusjohtaja Oulun kauppakamari Pankratov Aleksandr Presidentti Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamari Pimenov Nikolai Johtaja Tiede- ja kehityskeskus, Kostamus Prohorov Aleksandr Johtaja Kala ja marjapojat Prohorova Irina Varajohtaja Kala ja marjapojat Prosin Aleksandr Johtaja OOO "El" Rahja Marita Vientikoordinaattori Sähkö-Rantek Oy Rantapää Juha-Matti Toimitusjohtaja Sähkö-Rantek Oy Rähmönen Pentti Kehittämispäällikkö Josek Oy Shablinski Sergei Johtaja OOO "Kometek" Salo Antti Kuljetusesimies Stora Enso Oyj Salo Pekka Toimitusjohtaja Lestroika Oy Silvennoinen Tuula Aluepäällikkö John Nurminen Oy, Vartius Selinskyi Pavel Johtaja OOO "KCK" - Kostamuksen rakennusyhtiö Sen Aleksandr Venäjän tullin Suomen edustaja Venäjän federaation tullilaitos Seppälä Jaakko Toimitusjohtaja Ecofoster Oy Shabilinskyi Sergei Johtaja OOO "Kometek" Shamsin Andrei Varapresidentti Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamari Skrinikov Ivan Kostamuksen kauupunki Sofronov Juri Tullinpäällikkö Kostamuksen tulli Stepanov Anatoli Johtaja OOO "Tehnomodul" Svedjeholm Karl-Erik Aluepäällikkö Ruotsin pohjoinen tullipiiri Toivanen Pasi Varakonsuli Suomen Pietarin konsulaatti Tolonen Timo Alue-esimies Stora Enso Oyj Tsukankov Aleksandr Johtaja OOO "Sever TT" Turunen Seppo Aluepäällikkö John Nurminen Oy, Niirala Virranniemi Pekka Tuontipäällikkö Pölkky Oy Väyrynen Kaisa Projektipäällikkö Oulun kauppakamari