Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä

Transkriptio

1 Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä Oulun kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Karjalan tasavallan kauppaja teollisuuskamari Työseminaari Joensuussa Muistio Projektipäällikkö Kaisa Väyrynen

2 SISÄLTÖ Sivu 1. Johdanto 3 2. Työseminaarin teemat Tulli- ja rajanylitys Logistiikka ja liikenne Alihankinnat ja investoinnit 7 3. Yhteenveto 9 Liite: Joensuun seminaarin osallistujaluettelo

3 1. Johdanto Oulun, Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan kauppakamarit järjestivät Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä - projektin kolmannen työseminaarin Joensuussa Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Barentsin Euroarktisen Neuvoston alaisen kaupan esteiden työryhmän (BEAC/WGTB) kanssa. Seminaariin osallistui 45 henkilöä, joista 32 suomalaista ja 13 venäläistä. Seminaarin puheenjohtajina toimivat varakonsuli Pasi Toivanen, presidentti Aleksander Pankratov ja toimitusjohtaja Esa Komulainen. Kuten aikaisempiinkin seminaareihin, myös tähän tilaisuuteen oli kutsuttu osallistujia rajan molemmilta puolin. Niin yritysten kuin viranomaistenkin näkökulmasta kauppakamareiden seminaarit tarjoavat erinomaisen foorumin keskustelulle kaupan esteistä. Hankkeen aikana on pystytty lisäämään osallistujien aktiivisuutta ja viimeisimmissä seminaareissa erityisesti venäläisten yritysten edustajien osallistumista. 2. Työseminaarin teemat Kahden päivän aikana seminaarissa paneuduttiin tullaukseen, kuljetuksiin ja investointeihin liittyviin asioihin esitelmin, alustuksin ja paikoin hyvin vilkkaana käydyn keskustelun kautta. 2.1 Tulli ja rajanylitys Seminaarin järjestäjille ja osallistujille oli pettymys, että Venäjän federaation tullin edustajat peruivat osallistumisensa juuri ennen tilaisuuden alkua. Kutsuun olivat vastanneet myöntävästi Luoteis-Venäjän tullihallinnon kansainvälisten asioiden johtaja Vasili Smirnov, Venäjän federaation tullihallinnon Suomen edustaja Aleksandr Sen ja Petroskoin tullin päällikkö Aleksei Nakroshaev. Kaikki edellä mainitut peruuttivat esiintymisensä seminaarissa johtuen Venäjän tullin sisäisistä järjestelyistä. Tämä aiheutti luonnollisesti tilanteen, jossa kunnollista vuoropuhelua tullaukseen liittyvistä asioista ei voitu käydä. Suomen tullia edustivat varakonsuli Pasi Toivonen ja Itäisen tullipiirin johtaja Tommi Kivilaakso. Kivilaakso toi esille monia uudistuksia, joita on tehty molempien maiden tulleissa. Rajalle on rakennettu uutta infrastruktuuria ja kansainvälisesti katsoen myös Venäjän raja-asemat ovat korkealuokkaisia. Rajalla olisi pyrittävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin liikenteen kasvu tulevina vuosina. Hienot raja-asemat eivät hänen mukaansa kuitenkaan riitä, jos esim. raja-asemille johtavat tiet eivät ole kunnossa. Teiden kunnon lisäksi Kivilaakso mainitsi seuraavia epäkohtia nykyisessä tilanteessa: Raja-asemien väliset yhdyskäytävät ovat paikoitellen puutteellisia

4 Venäjän tullin määräys laskea vietävän tavaran määrää 50 kilosta 35 kiloon vaikuttaa kauppaan Ulkomaalaisilta autoilta perittävä maksusitoumus ei saa Suomen tullilta ymmärrystä Ministeri Mihail Jurinov kommentoi, että määräys tuli myös Karjalan tasavallalle yllätyksenä ja se vaikeuttaa myös venäläisiä yrityksiä. Saman totesi myös omassa kommentissaan Petroskoin tullin lehdistöavustaja Aleksandr Djakov Kansainvälisten asiain neuvos Jouko Alaluusua Liikenne- ja viestintäministeriöstä totesi, että määräys on tieliikennelain vastainen ja siitä on käyty kirjeenvaihtoa ministerien tasolla. Asiaan on luvattu muutosta Venäjän taholta. Puutavaran vientiä koskeva tullitariffin korotus lähtien koettelee kuljetusten kannattavuutta Lajitteluvaatimus latvaläpimitan mukaan on käsittämätön. Määräys hidastaa toimintaa suuresti, mutta ei hyödytä ketään, koska sillä ei ole esim. verotuksellista vaikutusta. Pohjoisilla alueilla kuljetusten määrä on pudonnut merkittävästi Kivilaakso kritisoi poliitikkoja, jotka eivät näe tilannetta tarpeeksi selvästi ja toivoo, että rajanylityspaikkojen alueviranomaiset olisivat entistä aktiivisempia ja vaatisivat asioihin huomiota valtakunnallisella tasolla. Hyvänä esimerkkinä on Pohjois- Karjalan alueen aktiivinen toiminta rajan saamiseksi auki ympärivuorokautiseksi. Varakonsuli Pasi Toivonen esitteli omassa puheenvuorossaan Barentsin Euroarktisen kaupan esteiden työryhmän toimintaa. Tullilaitosten edustajista koostuva työryhmä on toiminut kaksi vuotta. Pyrkimyksenä on käsitellä yhteisesti kaupan esiteitä ja vaikuttaa yhteisten toimintamallien kehittämiseen. Vuonna 2007 tullaan tekemään mm. logistiikkaketjujen prosessikuvauksia, joiden avulla voidaan entistä paremmin puuttua konkreettisiin epäkohtiin tullausprosessissa. Tullien toiminnassa tarvitaan selkeyttämistä. Keskuskauppakamarin asiakirjasihteeri Ilse Kuussaari selosti kansainvälisen Ata Carnet tulliasiakirjan ja sopimuksen sisällön ja kertoi lyhyesti sen toimivuudesta Suomen ja Venäjän välillä. Sopimus on kansainvälinen, jota kaikki siihen liittyvät jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan. Venäjällä on kuitenkin omia sovellutuksia, joita se noudattaa huolimatta kansainvälisestä sopimuksesta. Syitä näihin omiin sovellutuksiin ei ole saatu selville. Petroskoin tullin edustajan Aleksandr Djakovin mukaan syyt löytyvät Venäjän tullilainsäädännöstä. Pasi Toivanen korosti kuitenkin, että tullilainsäädännössä sanotaan kansainvälisten sopimusten menevät kansallisen lainsäädännön yli. Päällikkö Jari Sirola, Pohjois-Karjalan rajavartiosto / Tohmajärven rajavartioalueelta kävi puheenvuorossaan läpi Pohjois-Karjalan rajanylityspaikat sekä kertasi rajanylityksen säädöspohjaa. Hän kävi läpi kansainväliset ja tilapäiset rajanylityspaikat sekä mainitsi tavat, miten rajan voi ylittää muissa paikoissa. Sirola esitteli rajantarkastusten määrät Pohjois-Karjalan rajanylityspaikoilla sekä mm. havaittujen rikkomusten ja huomautusten määrän kehittymisen viime vuosina. Havaitut rikkomukset ja huomautukset vähenivät vuonna 2006 verrattuna edelliseen vuoteen. Sirola esitteli rajavaltuutettujen toimintatavan ja eri hallinnon tasojen osallistumisen yhteistyöhön. Sirolan mukaan Niiralan liikenteen oletetaan

5 kasvavan ja rajanylityspaikan infrastruktuuria tullaan kehittämään. Paljon riippuu kuitenkin yleisestä tilanteesta sekä Venäjän liikenteen kehittymisestä. Sirola esitti huolensa Onkamo - Niirala tieosuuden huonosta kunnosta. Lakimies Esa Näätänen, SKAL ry:stä esitteli lyhyesti SKAL ry:n toimintaa. Varsinaisessa esityksessään hän keskittyi ennen kaikkea Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen. Kuljetukset ovat siirtyneet viimeisten vuosien aikana selkeästi venäläisille yrityksille. Epätasapaino johtuu SKAL ry:n virallisen kannantoton mukaan suomalaisten viranomaisten haluttomuudesta puolustaa kansallisia etuja ja rohkeuden puutteesta ryhtyä vastavuoroisiin toimenpiteisiin. Näätänen otti esille myös tullipetokset tavarantoimituksissa. Väärinkäytöksiin osallistuvat monet tahot ja rikollista toimintaa tapahtuu rajan molemmilla puolin. Näätänen korosti puheenvuorossaan, että tärkeintä olisi saada kiinni väärinkäytösten taustalla vaikuttavat todelliset tekijät ja korruptoitunut järjestelmä. 2.2 Logistiikka ja liikenne Seminaarin toinen päivä jatkoi edellisenä iltapäivänä aloitettua logistiikan ja liikenteen teemaa. Päivän puheenjohtajana toiminut toimitusjohtaja Esa Komulainen esitteli aluksi Joensuussa tehtävää logistiikkaselvitystä ja erityisesti sen Venäjän liikennettä koskevaa osiota. Osiossa paneudutaan erityisesti liikenneyhteyksien kehittämiseen rajalta Petroskoihin, ratayhteyksien kehittämiseen raaka-ainekuljetusten näkökulmasta, tullin toiminnan tehostamiseen sekä alihankintayhteistyön edellytysten parantamiseen. Selvitys valmistuu syksyllä. Markkinointipäällikkö Matti Andersson, VR-yhtymät Oy:stä esitteli lyhyesti VR Cargon toimintaa. Yhtiö kuljettaa 40,7 miljoona tonnia tavaraa vuodessa ja sen liikevaihto on 336 miljoonaa euroa. Kansainvälisten kuljetusten osuus on 40 %. Kansainvälisistä kuljetuksista 75 % on itäisiä kuljetuksia, 19,6 % transitokuljetuksia ja loput 5,4 % läntisiä. Suomella on Anderssonin mukaan parhaat mahdollisuudet toimia rautatiesiltana Euroopan, Venäjän ja Aasian välillä. Edellytyksiä tuovat sijainti, yhteinen raideleveys, satamat, hyvät meriyhteydet, varastologistiikka ja sähköinen tiedonvälitys. Andersson esitteli lyhyesti uusimpia VR Cargon reittejä ja hankkeita, mm. Pohjois- Korean reitin, konttijunayhteyden Pekingiin, Moskovaan ja muualle Venäjälle, ja markkinointiaktiviteetteja Ruotsiin ja Norjaan. Andersson korosti, että tuleva Lietmajärvi-Kotskoma ratayhteys luo erinomaisia mahdollisuuksia pohjoisten alueiden kuljetuksiin. Karjalan tasavallan talousministeri Mihail Jurinov ja Andersson sopivat yhteydenpidosta liittyen Lietmajärvi-Kotskoma ratayhteyden avaamisen nopeuttamispyrkimyksiin. Johtaja Nikolai Koksharov Venäjän kuljetusalan liiton Karjalan tasavallan alueosastosta käytti puheenvuoron venäläisten kuljetusalan edustajien puolesta. Venäjän kuljetusalan liitto yhdistää alueelliset kuljetusliitot, joita on yhteensä 28.

6 Näihin kuuluu noin 4000 erilaista pienempää laitosta, jotka työllistävät yhteensä 2,5 miljoona henkilöä. Liittoa johtaa entinen liikenneministeri V.B. Jefimov. Liiton tavoitteena on huolehtia kuljetus- ja huolinta-alan intresseistä valtakunnallisella tasolla. Kokasharovin mukaan Karjalan tasavallan sijainti on hyvin edullinen kansainvälisille kuljetuksille. Kaikista Karjalan tasavallasta tapahtuvista kuljetuksista noin 20 % on ulkomaanliikennettä. Luku kasvaa, mutta edellyttää infrastruktuurin kehittämistä. Matkustajaliikenteellä on hyvät tulevaisuudennäkymät matkailun kehittyessä alueella. Koksharov toivoi, että kuljetusten epätasapainosta puhuttaessa huomioitaisiin se, että venäläiset kuljettajat eivät tällä hetkellä saa viisumia Suomeen pidemmäksi kuin 6 kuukaudeksi ja oleskeluaika Suomessa on vain 30 vuorokautta. Lisäksi venäläisiä autoja pysäytetään rajalle pienten teknisten ongelmien vuoksi ja käännytetään lastauspaikalle. Varakonsuli Pasi Toivanen pyysi lähettämään kuvauksen viisumiongelmista Pietariin. Hän toimittaa tarvittaessa vastauksia ja lisätietoja kauppakamareiden välityksellä. Kehittämispäällikkö Timo Hulkko, Savo-Karjalan tiepiiristä kertasi Suomen tiehallinnon tavoitteet lähialueyhteistyössä ja korosti johdon ja asiantuntijoiden säännöllisiä tapaamisia sekä yhteisiä seminaareja ja koulutusprojekteja. Tällä hetkellä alueiden yhteisessä työohjelmassa ovat talvikunnossapito, vähäliikenteisten sorateiden ylläpitomenetelmät, urakointikäytännöt, tiestö- ja liikennetietojen kerääminen ja hyödyntäminen, siltateknologia ja koulutusyhteistyö. Tielaitokset pyrkivät hyödyntämään EU:n rahoitusmahdollisuuksia. Tieasioista vastaava varaministeri Aleksandr Krasavin, Karjalan tasavallan rakennusministeriöstä kertoi, että tasavallan teiden kehittämisohjelmassa painopisteinä ovat tieosuus Petroskoi-Sortavala-Pietarin siirtäminen federaation hallintaan, tieosuus Karhumäki- Kostamus sekä Vienan Karjalan matkailun mahdollistavien teiden parantaminen ja Suoperä-Kortesalmi tieosuus. Krasavinin mukaan tällä hetkellä Karjalan tasavallan teistä 50 % ei vastaa vahvuusvaatimuksia, 80 % ei vastaa tasaisuusvaatimuksia ja 200 siltaa on alle kaikkien vaatimusten. Tasavallassa tarvitaan uutta teknologiaa ja resursseja teiden korjaamiseen, uusien teiden rakentamiseen ja siltateknologiaan. Kuljetuksiin liittyvien lupa-asioiden suhteen tasavallassa noudatetaan federaation lainsäädäntöä, mutta valmiutta on mahdollisuuksien mukaan prosessien yksinkertaistamiseen. Petroskoissa on tehty aloite kuljetusalan liiton ja eri viranomaisten yhteisestä yhdistyksestä, joka voisi kokoontua säännöllisesti ratkaisemaan syntyneitä ongelmia.

7 OOO Varanide yrityksen toimitusjohtaja Ljudmila Kaltygina (vas.), johtava konsultti Risto Pajari Pohto Oy:stä sekä Stora Enso Oyj:n alue-esimies Arvo Nousiainen keskustelemassa tielupa-asioista. 2.3 Alihankinnat ja investoinnit Erittäin mielenkiintoisen esityksen pitänyt Karjalan tasavallan talousministeri Mihail Jurinov kertoi puheensa alussa kansainvälisen luottoluokituslaitoksen Fitch Ratingin nostaneen Karjalan tasavallan luokkaan A(rus). Hänen mielestään tämä on hyvä signaali kiinnostuneille ulkomaisille investoijille. Karjalan tasavalta tarjoaa seuraavia helpotuksia investoijille: Alennettu harkinnanvarainen voittoverokanta (13,5 %) organisaatioille Vapautus varallisuusverosta korkeintaan viideksi vuodeksi Jurinov mainitsi erityisesti kolme aluetta joissa investointien kasvuvauhti on viime vuosina ollut suurta. Nämä ovat Petroskoi, Kostamus ja Sortavalan-Pitkärannan alue. Suurista investoinneista hän mainitsi Stora Enson Impilahden sahan (15 milj. Euroa), PKC Groupin johdinsarjatehtaan Kostamuksessa (27 milj. Euroa) ja uusimpana IKEA:n huonekalualan tehtaan Kostamuksessa (29 milj. Euroa). Kokonaisinvestoinnit olivat vuonna 2002 hieman alle 9200 miljoonaa ruplaa ja ennuste vuodelle 2006 on noin miljoonaa ruplaa. Erityisen suurta kasvu on ollut metsäteollisuudessa. Vuosina investoinnit olivat 4038 miljoonaa ruplaa ja vuosina miljoonaa ruplaa. Matkailussa investointivauhti on ollut myös kova. Vuonna 2002 investointeja oli 200 miljoonaa ruplaa ja ennuste tälle vuodelle on 470 miljoonaa ruplaa. Kiinnostuneita investoijia varten Karjalan tasavallan talousministeriö ylläpitää websivustoa josta saa ajankohtaista tietoa aiheesta. Lopuksi hän

8 painotti Petroskoissa pidettävää toista venäläis-suomalaista talousfoorumia, jonne hän toivoi runsasta osanottoa Suomen puolelta. Karjalan tasavallan talousministeri Mihail Jurinov (oik.) ja Karjalan tasavallan rakannusministeriön varaministeri Aleksandr Krasavin Toimitusjohtaja Keijo Mutanen, Josek Oy:stä esitteli marraskuussa 2005 perustetun Luoteis- Venäjän Kehitysyhtiö Oy:n (NWR Investment Ltd.). Kyseessä on suomalainen holding- yhtiö, jonka tavoitteena on perustaa teollisuuskyliä Venäjälle. Karjalan Tasavalta ja Petroskoin kaupunki ovat sitoutuneet hankkeeseen. Sijoitusmuistio valmis ja kahdeksan miljoonan euron pääoman kerääminen yhtiölle on käynnistetty. Toiminta käynnistyy vuoden 2006 loppuun mennessä ja ensimmäinen kohde on todennäköisimmin Petroskoi. Piippo Oy:n toimitusjohtaja Kari Hirvonen kertoi omia kokemuksiaan ulkoisen jalostamisen käynnistämisestä Venäjällä. Yritys valmistaa köysiä. Hirvonen korosti hyvää valmistautumista ja perehtymistä asioihin asiantuntijoiden avustuksella ja selkeän yhteistyösopimuksen tekemistä. Oikean partnerin löytäminen on ensiarvoisen tärkeää ja yhteistyön tulee perustua molemminpuoliseen luottamukseen ja sitoutumiseen. Sortavalalainen yrittäjä, OOO Vega-Plus yrityksen toimitusjohtaja Sergei Lvov, puhui pitkästä kokemuksestaan yhteistyöstä suomalaisten yritysten kanssa. Hänen mukaansa moni asia on parantunut vuosien myötä, uusi tullilaki on tuonut uudistuksia sekä tavaranvaihto ja matkustaminen rajan yli ovat lisääntyneet. Lvov peräänkuulutti kuitenkin tullin myöntämiä helpotuksia pitkään ja rehellisesti toimineille yrityksille. Tällä hetkellä tullin ylivarovaisuus ja puuttuminen kaikkiin pieniin asioihin hidastuttavat normaalia liiketoimintaa ja tavaran kulkua tarpeettomasti. Lvov toimii Sortavalan yrittäjäjärjestön puheenjohtajana ja ilmoitti olevansa halukas avustamaan yrityksiä, jotka suunnittelevat liiketoimintojen aloittamista raja-alueella.

9 . Toimitusjohtaja Sergei Lvov (oik.) yhdessä Karjalan tasavallan kauppaja teollisuuskamarin presidentin Aleksandr Pankratovin (takana) ja asiantuntija Vjatseslav Tsernikovin kanssa. 3. Yhteenveto Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamareiden yhteistyö Karjalan tasavallan kauppaja teollisuuskamarin kanssa on hyvin konkreettista ja paneutuu tällä hetkellä sekä suomalaisten että venäläisten yritysten haasteisiin rajan yli tapahtuvassa kaupassa ja yhteisten investointien ja alihankintatoiminnan kehittämisessä. Kauppakamareiden tarjoama keskustelufoorumi, joissa asioihin paneudutaan yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa toimii hyvin ja on saavuttanut yritysten luottamuksen. Viranomaisille tilaisuudet tarjoavat erittäin hyvän kanavan saada tietoa konkreettisista kaupan ongelmista suoraan yrityksiltä. Venäläisten viranomaisten ja yritysten aktiivisuus on kasvanut hankkeen aikana selkeästi. Kauppakamareiden hanke yritysten kanssa jatkuu mainituista asioista ja ongelmakohdista tiedottamisella ja esitettyjen aloitteiden välittämisellä mahdollisimman monille viranomaistahoille Suomessa ja Venäjällä. Kauppakamarit pyrkivät välittämään mahdollisimman konkreettista tietoa rajan molemmin puolin toimivien yritysten ongelmista ja liiketoimintamahdollisuuksien parantamismahdollisuuksista.

10 Osallistujaluettelo Työseminaari, Joensuu Nimi Tehtävä Organisaatio /Yritys Liite Alaluusua Jouko Kansainvälisten asioiden neuvos Liikenne- ja viestintäministeriö Alvila Jaana Asiantuntija Karelia Siitake Ay Andersson Matti Markkinointijohtaja VR-yhtymät Oy Djakov Aleksandr Lehdistösihteeri Petroskoin tulli Hartikainen Timo Toimitusjohtaja FEG Oy Hirvonen Kari Toimitusjohtaja Piippo Oy Honkanen Riikka Projektipäällikkö Joensuun yliopisto/itäinnova Hulkko Timo Kehittämispäällikkö Savo-Karjalan tiepiiri Hyvärinen Heikki Development Manager Finnvera Oyj Jevtsukov George Ministerin avustaja Karjalan tasavallan talousministeriö Jurinov Mihail Ministeri Karjalan tasavallan talousministeriö Kaarto Sisko Aluekehityspäälliikkö Pohjois-Karjalan liitto Kakkonen Pirjo EU-koordinaattori Itä-Suomen lääninhallitus Kaltygin Juri Toimitusjohtaja Atlon OOO Kaltygina Ljudmila Toimitusjohtaja Vara-Nide Oy Kankaanpää Risto Projektiassistentti P-K:n kauppakamari Karhapää-Puhakka Satu Projektipäällikkö Joensuun yliopisto Kivilaakso Tommi Johtaja Suomen tulli/ Itäinen tullipiiri Koksharov Nikolai Johtaja Karelavtotrans, Venäjän kuljetusalanliitto, Karjala P-K:n Komulainen Esa Toimitusjohtaja kauppakamari Kopylenko Tatjana Varapresidentti Karjalan tasavallan kauppaja teollisuuskamari Krasavin Aleksandr Varaministeri Karjalan tasavallan rakennusministeriö Kuussaari Ilse Asiakirjasihteeri Keskuskauppakamari Lautanen Timo Tutkimusjohtaja Joensuun yliopisto/alue- ja kuntatutkimuskeskus Lvov Sergei Toimitusjohtaja OOO Vega-Plus Markov Aleksei Osastopäällikkö Karjalan tasavallan rakennusministeriö Mutanen Keijo Toimitusjohtaja Josek Oy Nousiainen Arvo Alue-esimies Stora Enso / Venäjän puunhankinta

11 Näkki Juhani Projektipäällikkö Keti Oy/ Karelia Business Link Näätänen Esa Lakimies SKAL ry Pajari Risto Johtava konsultti POHTO Oy Palojärvi Kari Toiminnanjohtaja SKAL ry/itä-suomi Pankratov Aleksandr Presidentti Karjalan tasavallan kauppaja teollisuuskamari Puumalainen Janna Yhteyspäällikkö Joensuun kaupunki Rähmönen Pentti Kv-kaupan johtaja Josek Oy Salo Pekka Toimitusjohtaja Lestroika Oy Saravesi Petri Projektipäällikkö Ecofoster Oy Sirola Jari Päällikkö Tohmajärven rajavartioalue/ P-KR Starkov Valeri Toimitusjohtaja Kask-Nevaavtotrans Toivanen Pasi Varakonsuli Suomen tulli Tshernikov Vjatselslav Asiantuntija Turunen Seppo Aluepäällikkö John Nurminen Oy Uusitalo Lea Osastopäällikkö John Nurminen Oy Vuorenmaa Markku Toimitusjohtaja Lieksan teollisuuskylä Oy Oulun Väyrynen Kaisa Projektipäällikkö kauppakamari

12

13