Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä

Transkriptio

1 Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä Oulun kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamari LOPPURAPORTTI

2 SISÄLTÖ SIVU 1. Johdanto 3 2. Projektin kuvaus ja tavoitteet 4 3. Työseminaarit 3.1. Työseminaari Sortavalassa Työseminaari Kostamuksessa Työseminaari Joensuussa Ylisuurten ja ylipainavien kuljetusten luvat 28 Pyöreän pöydän keskustelu Petroskoissa Päätösseminaari Palautekysely Loppusanat 37 2

3 1. JOHDANTO Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamareiden sekä Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamarin toteuttama, alkanut hanke Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä on päättynyt Hanke on jatkoa vuosina toteutetulle Barents Business, Trade and Investments hankkeelle, jonka tulokset ja jonka aikana saadut kokemukset osoittivat, että Venäjän kaupan kasvuodotukset, liiketoimintojen kehittäminen lähialueilla ja kaupan esteiden poistaminen ovat yritysten kasvavan mielenkiinnon kohteina Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä hankkeen tarkoituksena on ollut kiinnittää huomiota konkreettisiin aiemmassa hankkeessa identifioituihin ongelmiin ja esityksiin jatkotoimenpiteistä tulli- ja rajakysymyksissä, investointimahdollisuuksien lisäämisessä sekä logistisissa ratkaisuissa ja kuljetuksiin liittyvissä ongelmissa. Kysymysten ja ongelmien käsittelyssä on hyödynnetty Barents Business, Trade and Investments -projektissa hyväksi koettua työryhmätyöskentelyä ja yhteisten työseminaarien käytäntöä. Tähän loppuraporttiin on koottu muistiot projektin puitteissa järjestetyistä tullausta, logistiikkaa ja alihankintaa käsittelevistä työseminaareista Sortavalassa, Kostamuksessa, Joensuussa ja Petroskoissa, joihin on osallistunut Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamareiden lisäksi yritysten edustajia ja viranomaisia sekä Suomesta että Venäjältä. Raportin lopussa on myös yhteenvedot Oulussa pidetystä hankkeen päätösseminaarista sekä hankkeeseen osallistuneille suomalaisille ja venäläisille tahoille lähetetystä projektin antamaa hyötyä kartoittavan palautekyselyn vastauksista. 3

4 2. PROJEKTIN KUVAUS JA TAVOITTEET Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä hankkeen perustan ovat muodostaneet osallistuvien yritysten ajankohtaiset kysymykset ja ongelmat, jotka vaativat yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten viranomaisten välillä. Pitkän tähtäimen tavoitteena on lisätä ja rohkaista suomalaisten yritysten Venäjälle suuntautuvaa liiketoimintaa helpottamalla vientiä, tuontia, alihankintaa ja tuotannollista toimintaa. Kauppakamariverkoston konkreettisena tavoitteena on ollut tässä hankkeessa: - Paneutua ajankohtaisiin tulliin ja rajanylitykseen, investointeihin ja lainsäädäntöön sekä logistiikkaan liittyviin kysymyksiin tekemällä lyhyitä selvityksiä ja ongelmatilanteiden kuvauksia hankkeeseen osallistuvien yritysten priorisoimista aiheista. - Vaikuttaa ongelmien ratkaisuun välittämällä em. selvitysten tuloksia ja tekemällä yritysryhmittäin toimenpide-esityksiä molempien maiden viranomaisille alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. - Toimia keskustelufoorumina yrityksille ja viranomaisille järjestämällä työseminaareja rajan molemmin puolin yritysryhmissä ja selvitystöissä esille nousseista teemoista. - Lisätä venäläisyritysten tietoa suomalaisten intresseistä liiketoiminnassa rajaalueella sekä ajatuksista yhteistyön lisäämiseksi kutsumalla venäläisiä yrittäjiä yhteisiin seminaareihin sekä julkaisemalla venäjänkielisiä tiedotteita, työryhmien raportteja ja toimenpide-esityksiä hankkeen tuloksista. - Tehostaa kauppakamariverkoston yhteistyötä pysyviksi toimintamuodoiksi ja välittää työn tulokset molempien maiden keskuskauppakamareiden käyttöön. Kauppakamariverkoston lisäksi hankkeeseen osallistuvat: Ouluseutu yrityspalvelut, Josek Oy, Keti Oy, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koillismaan kehitys Oy, Karjalan tasavallan taloudellisen kehityksen ministeriö, Luoteis-Venäjän tullihallinto, Petroskoin tullipiiri, Karjalan tasavallan tiekomitea, Venäjän federaation Karjalan tiemiliisi ja tullaukseen, rajanylitykseen, investointeihin ja lainsäädäntöön perehtyneitä asiantuntijoita molemmista maista. 4

5 3. TYÖSEMINAARIT 3.1. TYÖSEMINAARI SORTAVALASSA Yleistä Oulun, Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan kauppakamarit kutsuivat Sortavalassa järjestettyyn seminaariin kaikki Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä -hankkeeseen osallistuvat suomalaisyritykset sekä useita työryhmien aihepiireistä vastaavia viranomaisia. Karjalan tasavallassa kutsu esitettiin yrityksille, joilla tiedetään olevan liiketoimintaa maidemme välillä sekä viranomaisille, joiden vastuulla ovat tulli ja rajanylitys, investoinnit ja alihankintaasiat sekä kuljetukset ja niihin liittyvät luvat ja määräykset. Seminaariin osallistui 61 henkilöä, joista 32 venäläistä, 28 suomalaista ja yksi ruotsalainen. Osallistujat edustivat laajasti suur- ja pk-yrityksiä sekä viranomaistahoja. Seminaarin puheenjohtajina toimivat Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamareiden toimitusjohtajat Jaakko Okkonen ja Esa Komulainen sekä Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamarin toimitusjohtaja Aleksandr Pankratov. Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti Sortavalan kaupunginjohtaja Ryzhkov ja loppukeskustelun puheenjohtajuudesta vastasi Suomen keskuskauppakamarin osastopäällikkö Anne Hatanpää. Työseminaarin teemat Työseminaarin aiheet jakautuivat työryhmien teemojen mukaisesti alihankinta- ja investointikysymyksiin, tullaukseen ja rajanylitykseen sekä logistiikkaan. Alihankinnat ja investoinnit Työryhmän asiantuntija toimitusjohtaja Jaakko Seppälä toi puheenvuorossaan esille osaamisen tarpeet venäläisessä yhtiössä. Tapauksissa, joissa suomalainen yritys perustaa Venäjälle yrityksen kohdataan usein ongelmia, jotka johtuvat henkilöstön kyvyttömyydestä toimia ulkomaalaisomistuksessa olevassa ja kansainvälistä toimintaa harjoittavassa yrityksessä. Yrityksen venäläisen johdon tulisi hallita kokonaisuus, joka käsittää mm. talousjohdon, verotuksen pääkohtien tuntemisen, tullikäytännöt, logistiikan, tarvittavat viranomaissuhteet, tuotanto-osaamisen ja kommunikaation päämiehen kanssa (asiakassuhteen hallinta). Työntekijöiden kohdalla yrityksille aiheutuu ongelmia nykyaikaisten tuotantomenetelmien ja -tapojen tuntemuksessa sekä työntekijöiden sitouttamisessa pitkiin työsuhteisiin. Yritykset eivät myöskään ole riittävässä määrin pystyneet selvittämään venäläisille työntekijöilleen työn tuottavuuden ja palkkatason välistä kytköstä. 5

6 Yritykset käyttävät Venäjällä hyvin paljon myös erilaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluja. Heidän osaltaan ongelmina ovat erityisosaamisalojen (mm. kiinteistö-, sopimus-, vero-, toimilupa-asiat) asiantuntijoiden löytäminen, asiantuntijan todellisen osaamistason varmistaminen/todentaminen etukäteen ja asiantuntijapalvelujen hankintamenettely ja tarjousten saaminen ennakkoon. Työryhmä esitti joukon ratkaisuvaihtoehtoja: Johdon osaamisen nostaminen edellyttää oikeantasoisen liiketoiminnan koulutuksen kehittämistä venäläisissä koulutusorganisaatioissa sekä yritysten oman panostuksen lisäämistä toimiala-osaamisen kehittämisessä. Työntekijöiden osaaminen nousee lisäämällä ja tehostamalla yleiskoulutusta paikallisissa oppilaitoksissa ja tuomalla esille entistä enemmän nykyaikaisia tuotantomenetelmiä ja tapoja. Päämiehen toimesta tulisi lisätä täsmäkoulutusta nykyaikaisin menetelmin ja nykyaikaisilla koneilla ja laitteilla. Asiantuntijapalvelujen saatavuus tehostuu mikäli jokin venäläinen organisaatio (esim. kaupunki, tasavalta tai kauppakamari) laatii ja ylläpitää luotettavan asiantuntijarekisterin, joka on helposti yritysten saatavissa tarvittaessa Työryhmän esityksiä kommentoivat Karjalan tasavallan talouskehityksen ministeriön asiantuntija Nadezhda Pavlovna Sabilina ja Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja Merja Åberg. Sabilina esitteli puheessaan Karjalan tasavallan investointiohjelmaa. Investoinnit Karjalan tasavallassa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Karjalan investoinnit ovat keskimäärin korkeammat kuin muilla Venäjän alueilla. Riskiluokituksessa Karjalan tasavalta arvioidaan keskinkertaiseksi muihin Venäjän alueisiin verrattuna. Sabilina esitteli tasavallan vahvuuksina mm. luonnonrikkaudet, tieteellisen perinteen, hyvän sijainnin ja kuljetusmahdollisuudet sekä hyvät yhteistyömahdollisuudet teollisessa tuotannossa. Alueen heikkoutena hän mainitsi mm. omien öljy- ja kaasuvarantojen puutteen ja asukasmäärän pienuuden. Karjalan tasavallassa toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtaja Sergei Katanandovin johtama työryhmä, joka keskittyy investointiprojektien täytäntöönpanoon ja byrokratisten esteiden vähentämiseen. Työryhmän listalla ovat verohelpotusten kehittäminen, luotto- ja takuuasiat, valtion luottojen hyödyntäminen sekä infrastruktuuriin liittyvät kysymykset. Åberg esitteli Suomen ja Venäjän valtioiden kauppatilastojen lisäksi Kauppa- ja teollisuusministeriön Venäjä palveluja sekä Finnvera Oyj:n rahoitusmahdollisuuksia. Sabilina ja Åberg eivät käsitelleet esityksissään kysymystä osaamisen kehittämisestä venäläisissä yrityksissä ja suomalaisten investoijien tarvetta 6

7 nostaa Venäjällä toimivien yritysten johdon, työntekijöiden ja asiantuntijoiden osaamisen tasoa. Tulli ja rajanylitys Tulliongelmia ja kuljetuksiin liittyviä lupa-asioita käsitelleen työryhmän asiantuntijan toimitusjohtaja Pekka Salon esityksessä esille nousivat seuraavat asiat: 1. Ennakkotiedon saanti tarvittavista asiakirjoista ja ko. tavaraa koskevista määräyksistä 2. Ennakkotieto ei välttämättä pidä paikkaansa itse tullaustapahtumassa (eri virkailijat) 3. Epävarmuus tullausarvosta (kauppalaskun pitäisi olla riittävä todiste) Mm. edellä mainituista ongelmista johtuen yritys ei pysty ennakoimaan koko tullausprosessin vaatimaa aikaa, tavaran ostaja ei tiedä milloin tavara saapuu ja Venäjällä olevalle tehtaalle aiheutuu seisokkeja ja sitä kautta taloudellisia tappioita. Tavaraa toimittavan yrityksen toimitusvarmuus koetaan asiakkaiden taholta huonoksi ja se menettää asiakkaita itsestään riippumattomista syistä. Työryhmän mielestä tullausprosessi toimisi paremmin mikäli: Venäjän tullin antaman ennakkotieto olisi sitovaa tullauksessa ja yritys pystyisi näin valmistautumaan tullaukseen tarvittavin asiakirjoin. Tullausarvon tulisi perustua kauppalaskuun Tullausarvon korotustapauksissa tavara tulisi päästää ehdollisena eteenpäin Tullimaksujen maksamiseen olisi mahdollisuus tullauspaikalla Tiedonkulku tullin ja pankin välillä saataisiin joustavaksi (erityisesti Sortavalassa) Korjaukset tullipapereihin voitaisiin tehdä helpommin (mm. tavaran paino, tullikoodi.) Brokereiden asiantuntemus teknisistä tavaroista paranisi ja heidän toimintaansa ei lamaannuttaisi pelko virheistä Työryhmä korosti, että sujuva ja nopea tullaustapahtuma vähentää yritysten taloudellisia tappioita ja tuotannon keskeytyksiä, tulli saa lisää maksutuloja ja veroja, salakuljetukset vähenevät ja tullauksesta voi muodostua rutiinitoimenpide myös pienille yrityksille. Sujuvuuden parantamisella voidaan varmistaa tullausten pysyminen oman alueen tullitoimipaikoissa. Petroskoin tullin johtaja Aleksei Nakroshaev kommentoi Salon esitystä. Hänen mukaansa Venäjän tullilaki on edistyksellinen ja toimii nopeasti. Erimielisyydet 7

8 esim. tullimaksun suuruudessa voidaan hoitaa ilman, että toimitus keskeytyy käyttämällä tulimaksujen sovittamismahdollisuutta. Nakroshaev korosti tullissa tehtävän tullaustapahtuman nopeutta, mutta ei käsitellyt puheessaan kokonaisaikaa, joka yritykseltä kuluu tullausprosessin toimittamiseen. Venäjän tullin Suomen edustaja Aleksandr Sen toi esille, että Venäjän tullijärjestelmässä tapahtuu paljon myönteistä kehitystä. Lainsäädäntöperusta paranee mm. tullimuodollisuuksissa sitä mukaa kuin mm. sähköinen tullaus ja tietojärjestelmät kehittyvät. Käsittelyssä on myös viranomaisten määrän vähentäminen rajaalueella kahteen, tulliin ja rajaan. Suomen tullin puheenvuoron käytti itäisen tullipiirin johtaja Tommi Kivilaakso. Hänen mukaansa Venäjällä käytössä oleva tullilaki on moderni, mutta ongelmia on silti hyvin paljon. Ongelmat tullauksessa painottuvat Venäjän puolelle. Kivilaakson mukaan ongelmia aiheutuu, koska 1) Venäjälle tuotavat tavarat ovat monipuolisia ja teknisesti usein hyvin vaikeasti tullattavia 2) Taloudellinen erittäin laaja rikollisuus Venäjällä esiintyy salakuljetuksina, kaksoislaskutuksena ja väärennöksinä. Tämä johtaa puolestaan todella tiukkaan kontrollointiin ja täten toimintojen vaikeutumiseen. Kivilaakso näki edellytyksenä sujuvalle tullaukselle rehellisen toiminnan, kansainvälisten sääntöjen, sopimusten, lakien ja kauppatapojen noudattamisen. Tämä edellyttää myös viranomaisten lainkuuliaisuutta. Korruption vallitessa tullaus ei tule koskaan sujuvaksi. Kivilaakso peräänkuulutti myös tullin asiantuntijoiden ammattitaidon tärkeyttä ja oikeata asennetta työhön. Viranomaisten päätösten on oltava aina avoimia, perusteltuja ja ennakoitavia. Tullin tulee toimia kumppanuudessa asiakkaiden kanssa ja toiminnan on perustuttava luottamukseen ja riskianalyysiin. PKC Group Oyj;n edustaja Soile Kukkonen totesi, että suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä huolto- ja varaosien toimittamisessa. Tullausprosessiin kuluva kokonaisaika voi olla jopa 4 viikkoa. Prosessiteollisuudessa tällainen ei ole mahdollista. Hän toivoi selkeitä parannuksia tullausprosessin nopeuttamiseen kaikkine siihen liittyvine vaiheineen ennen varsinaista tullikäsittelyä. Kithydro Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kauranen toi esille saman asian ja toivoi asioihin selkeyttä ja joustavuutta. Nykyaikainen tullikoodeksi antaa mahdollisuudet nopeaan tullaukseen, näin ei vain käytännössä vielä tapahdu. Logistiikka, liikenne ja ylipainoluvat Toimitusjohtaja Ari Tuutin vetämät keskustelut ja työskentely työryhmän yritysten kanssa toivat esille ensisijaisesti ongelmakentän, joka liittyy kappaletavaroiden kuljettamiseen. Tässä yhteydessä ongelma koskee tavaroita, jotka ovat painoluokaltaan 0,5 500 kg. Useimmissa tapauksissa kyseessä ovat huolto- ja varaosatoimitukset. 8

9 Yritykset eivät voi löytää tavaroille kohtuuhintaista kuljettajaa. Työryhmän toimesta tehtiin koetarjouspyyntö 15 kuljetus- ja huolintaliikkeelle. Tulokseksi saatiin yksi aikatauluun sidottu tarjous, jossa toimitusaika oli 5 vrk ja hinta yli Yrityksien ongelmana on myös kappaletavaroiden toimitus vain tullipisteeseen saakka (ja silloinkin useilla toimijoilla vain Pietariin tai Moskovaan), koska vain vastaanottaja voi suorittaa ulostullaukset. Tavaran vastaanottajan täytyy olla rekisteröitynyt ko. tullitoimipisteeseen voidakseen vastaanottaa tavaran. Tämä vaikeuttaa yritysten joustavaa toimintaa ja hidastaa tavaroiden kuljetuksia. Ongelmien seurauksena yrityksille aiheutuu puuttuvista varaosista työnseisauksia, ne menettävät asiakkaitaan ja salakuljetustapaukset lisääntyvät. Työryhmä esitti, että: Huolintayhtiöllä olisi mahdollisuus tullata tavaran ulos. Tämä vaatii tehokasta tiedonvälitystä lähettäjän, kuljettajan, huolitsijan ja vastaanottajan kesken Suomalaisille ja venäläisille kuljetusliikkeille tulisi taata liiketoimintamahdollisuus yhteisen toimivan jakeluketjun järjestämiseksi Kuljetus- ja logistiikka-asioissa keskustelun aiheeksi nostettiin myös kuormamääräykset ja rautatievaunujen puhdistus. Ongelman ytimen muodostavat Venäjän kuormamääräykset, jotka ovat vanhat ja uudistusprosessi niiden osalta on hidas. Määräyksiä tulkitaan ja sovelletaan eri tavalla ja tästä aiheutuu väärinkäsityksiä. Kolmantena asiana Tuutti nosti esille tarpeen arvioida Suomen ja Karjalan välisen tieverkon kehittämistarpeita. Tätä tarkoitusta varten kauppakamarit haluavat tietää elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksiä ja esittelevät Suomen tiehallinnon laatiman kehittämissuunnitelman seuraavassa seminaarissa. Liittyen työryhmän ongelmakenttään toimitusjohtaja Pekka Salo toi esille ylipainoasiat. Suurimmat ongelmat ovat seuraavat: 1 Lupien hakuprosessi kestää tiekomiteassa 8-10 vuorokautta. Kokonaisuudessaan hankinta-aika saattaa asiakkaalle olla kuitenkin jopa 3-4 viikkoa. Lupien pitkä hakuaika on sovitettava puutavaran varasto- ja valmistumistilanteeseen sekä sää- ja muihin ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin. 2 Lupien voimassaoloaika on enintään 30 päivää. Lupia jää ajamatta puutavaran varasto- ja valmistumistilanteesta ja muista ennalta arvaamattomista (sää-, keli-) olosuhteista johtuen. Lupien hyvitysmenettely on erittäin työläs ja pitkä prosessi. 3 Lupien matkakohtainen reititys edellyttää, että jokainen lupa reititetään tiekohtaisesti alusta loppuun asti. Tämä hankaloittaa vaikeuttaa ajojen taloudellista ja logistista suunnittelua. Työryhmä esitti parannusehdotuksena, että: 9

10 a. Lupajärjestelmä tulee kokonaisuudessaan yksinkertaistaa b. Yksityiskohtaisista reiteistä on luovuttava c. Lupien voimassaoloajan pitäisi olla vähintään kaksi kuukautta Kuljetus- ja ylipainolupa-asioita kommentoivat Karjalan tasavallan rakennusministeriön varaministeri Aleksander Krasavin ja Suomen liikenne- ja viestintäministeriön kansainvälisten asiain neuvos Jouko Alaluusua. Krasavin kertoi, että Karjalan tasavallassa on tehty tiehallinnon uudistaminen. Tiekomitean sijasta asioista vastaa nyt rakennusministeriöön sijoitettu yksikkö. Yksikön johtajana hän esitti suurimmaksi huomen aiheeksi Karjalan tasavallan teiden ja rakenteiden kunnon sekä tilanteen teiden huoltamisessa. Ministeriössä on tekeillä kehittämissuunnitelma vuosiksi Suunnitelman pääkohtina ovat teiden ylläpito ja kunnostaminen, Sortavala-Värtsilä tie, Kostamus-Lyttä tieosuus sekä Suoperän aseman rakentaminen. Yliapainolupien osalta Krasavin korosti, että normit määritellään Venäjän federaation säännöissä ja niiden yksinkertaistamisesta voidaan päättää vain Venäjän federaation tieministeriössä. Näin ollen työryhmän esittämät kysymykset tulisi esittää kansainvälisellä tasolla. Ylipainolupia ei voida myöntää muualta kuin Petroskoista. Suunnitelmissa on Krasavinin mukaan tulevaisuudessa siirtää tieosuudet Kostamukseen ja Värtsillän Venäjän federaation alaisuuteen. Karjalan tasavallan rakennusministeriö voi päättää reittien määräämisestä aluetasolla. Koska tiet ovat heikkokuntoisia, alueellisille teille on laitettu rajoituksia keväällä. Kansainvälisten asiain neuvos Jouko Alaluusua totesi omassa esityksessään, että päivän aikana esille nousseista kysymyksistä käydään keskusteluja jatkuvasti myös valtioiden välisissä neuvotteluissa. Rajanylitysasiat ovat esillä lähes päivittäin. Alaluusua korosti, että taloudelliset menetykset kansainvälisessä liikenteessä johtuen seminaarissa mainituista ongelmista ovat huomattavat. Tieliikenteen selvitys Karjalan tasavallan osalta on erittäin merkityksellinen asia, koska EU:n tasolla kysymys on ajankohtainen. Muutaman kuukauden kuluttua EU:ssa valmistuu esitys ulkoliikenteen käytävien tärkeysjärjestyksestä. Alaluusua kehotti suomalaisia ja venäläisiä yhdistämään voimansa ja markkinoimaan oman alueensa kehittämiskohteita yhdessä. Suomen puheenjohtajuuskaudella tulee korostumaan logistiikka EU:n tasolla. Ylipainolupien osalta Alaluusua totesi, että Venäjän liikennestrategiassa tavoitteeksi on asetettu yleiseurooppalaisten normien käyttöön ottaminen myös Venäjällä. Stora Enson alue-esimies Arvo Nousiainen totesi, että Impilahden sahalta kulkee Suomeen päivittäin jopa 40 rekka-autoa. Hän peräänkuulutti Koirinoja-Sortavalatieosuuden kunnostamista ja esitti tehtäväksi selvitystä liikennevirrasta väleillä Sortavala-Pitkäranta, Sortavala Lahdenpohja. Selvityksen perusteella paikallistason olisi helpompi vaatia rahoitusta tieosuuksille. 10

11 Savo-Karjalan tiepiirin kehittämispäällikkö Timo Hulkko tarkensi, että tiepiiri on tekemässä selvitystä erityisesti Pitkäranta-Sortavala-tieosuudella. Yritykset toivat esille myös tietoliikenneyhteyksien kehittämisen. Sähköinen tullaus, vihreä linja yms. eivät toimi Vartiuksen tai Niiralan raja-asemilla. Tietoliikenneyhteydet ovat edellytys investointien kehitykselle. Jatkotoimenpiteet Työseminaarin korkeatasoiset puhujat ja aktiiviset yritysten edustajat osoittivat, että kauppakamareiden yhteisesti luoma keskustelufoorumi on tarpeellinen kanava tietojen keräämiselle ja ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemiselle. Keskustelua ja työtä jatketaan välittämällä nyt esitetyt asiat eri intressitahoille Suomessa ja Venäjällä. Muistiossa esille nousseet asiat nostetaan keskusteluihin eri tilanteissa ja tilaisuuksissa. Kysymyksiin pyritään saamaan täydennystä ennen seuraavaa työseminaaria. Seuraavan työseminaarin aiheet määritellään työryhmissä syksyn aikana. Yritykset voivat esittää esille nostettavia kysymyksiä suoraan kauppakamareille tai työryhmien vetäjille. Jatkossa pyrkimyksenä on sitouttaa työhön entistä enemmän Karjalan tasavallassa toimivia yrityksiä ja saada heidän mielipiteensä asioista, jotka koskettavat rajan yli tapahtuvaa liiketoimintaa. 11

12 3.2 TYÖSEMINAARI KOSTAMUKSESSA Johdanto Oulun, Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan kauppakamareiden työseminaari järjestettiin Kostamuksessa Seminaarikutsun saivat kaikki Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä hankkeeseen (Interreg III A Karelia) osallistuvat suomalaisyritykset sekä suuri joukko työryhmien aihepiireistä vastaavia viranomaisia. Karjalan tasavallassa kutsu esitettiin yrityksille, joilla tiedetään olevan liiketoimintaa maidemme välillä sekä viranomaisille, joiden vastuulla ovat tulli ja rajanylitys, investoinnit ja alihankinta-asiat sekä kuljetukset ja niihin liittyvät luvat ja määräykset. Seminaariin osallistui 65 henkilöä, joista 35 venäläistä, 28 suomalaista, yksi ruotsalainen ja yksi tanskalainen. Osallistujat edustivat laajasti suur- ja pk-yrityksiä sekä viranomaistahoja. Seminaarin puheenjohtajina toimivat Oulun ja Pohjois- Karjalan kauppakamareiden toimitusjohtajat Jaakko Okkonen ja Esa Komulainen sekä Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamarin presidentti Aleksandr Pankratov. Tilaisuuden isäntänä toimi Kostamuksen kaupunginjohtaja Mihail Jurinov. Hän esitteli puheenvuorossaan Kostamuksen kaupunkia ja sen investointipolitiikkaa. Jurinov totesi, että Kostamuksen kaupunki on vain 4 % Karjalan tasavallan väliluvusta ja vain 2 % pinta-alasta. Kuitenkin sen osuus tasavallan taloudesta on 35%. Alueen teollinen tuotanto on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Eniten kasvua on tapahtunut mustan metallurgian tuotannossa, koneenrakennuksessa ja kemianteollisuudessa. Kostamuksen verokertymä on kasvanut erittäin merkittävästi. Suurena ongelmana on se, että verotuloista vain murto-osa jää alueelle. Investoinnit ovat Kostamukselle erittäin tärkeitä. Jurinov mainitsi erityisesti Karhakosin tehtaan laajennuksen (16 milj. euroa), räjähdysainetehtaan (2,5 milj. euroa) Swedwood Ikean huonekalutehtaan (28 milj. euroa) ja Karel skaja sosna huonekalutehtaan (1,8 milj. euroa). Näiden lisäksi merkittäviä ovat myös hankkeet, joilla edistetään pk - sektorin kasvua, mm. matkailun kehittämistä. Kostamus on panostanut kehittämistoimenpiteitä myös asuntotuotantoon. Kostamuksen kaupungin talouskehitysosaston varajohtaja Nikolai Bigun korosti puheenvuorossaan rajan molemmin puolin toimivien kaupunkien, Kuhmon ja Kostamuksen, välistä yhteistyötä ja alueiden aktiivista roolia yhteistyön kehittämisessä. Kaupungin aktiivisuus on huomioitu myös Euroopan unionin tasolla ja Kostamus on saanut kunniamaininnan rajat ylittävästä yhteistyöstä. 12

13 Työseminaarin teemat Työseminaarin aiheet jakautuivat työryhmien teemojen mukaisesti alihankinta- ja investointikysymyksiin, tullaukseen ja rajanylitykseen sekä logistiikkaan. Edellisistä seminaareista poiketen ohjelmassa korostui entistä enemmän myös venäläisten yritysten mielipiteet ja näkemykset rajan yli tapahtuvan kaupankäynnin ongelmista. Näkemykset tulivat ilmi Karjalan tasavallan kauppakamarin tekemän haastattelututkimuksen tuloksista. Alihankinnat ja investoinnit Työryhmän asiantuntija toimitusjohtaja Jaakko Seppälä toi puheenvuorossaan esille positiivisen asennoitumisen investointeihin Venäjällä sekä viime aikoina jatkuvasti kehittyneen yhteistoiminnan. Suomalaiset yritykset työllistävät Venäjällä tällä hetkellä noin henkilöä, joista Kostamuksessa 5 %. Luku on merkittävä, kun otetaan huomioon kaupungin koko ja asukasmäärä, joka on noin Seppälä toi kuitenkin esille yritysten huolen osaavan työvoiman, palvelujen ja infrastruktuurin laadun ja määrän riittävyydestä. Investointeja Venäjälle toteuttavien ja niitä suunnittelevien yritysten mielestä mm. Karjalan tasavallan tulisi kiinnittää erityistä huomiota osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tämä tarkoittaa erityisesti johtohenkilöiden liiketoimintaosaamisen nostamista, mutta myös työntekijätason osaamisen parantamista ja oikein suuntaamista. Huomiota tulisi kiinnittää edelleen myös kirjanpito- ja lakipalveluiden laadulliseen tarjontaan sekä kunnossapidon ja rakentamisen palveluiden kehittämiseen. Karjalan tasavallassa tulisi myös kiinnittää huomiota asunto- ja toimistotilatuotantoon alueilla, joille kansainväliset yritykset investoivat. Ohjelmassa tulisi olla entistä tehokkaampi infrastruktuurin ja kunnallistekniikan (tiet, vesijohdot, sähkö, viemäri sadevesiviemäri, puhelin, data) suunnitelmallinen kehittäminen ja laadun parantaminen. Seppälä korosti puheessaan, että raja-alueilla on kaikki mahdollisuudet hyvin suotuisaan kehitykseen merkittäväksi tuotantokeskittymäksi. Kauppa- ja teollisuusministeriön kaupallinen neuvos Eero Jäntti tuki kommenttipuheenvuorossaan Seppälän esitystä. Hän referoi Etlatiedon ja Solid Investin KTM:n tilauksesta tekemää tutkimusta, jonka mukaan vuonna 2004 suomalaisten investoinnit Venäjälle olivat noin 1,8 mrd euroa ja työllistivät Venäjällä henkilöä. Investointeja, jotka suomalaiset ovat tehneet ja sittemmin myyneet pois oli yhteensä 3,3 mrd euroa. Näistä merkittävimmät olivat TeliaSonera, Fortum ja Hartwall. Tutkimuksesta selviää, että suomalaisten investoinnit Venäjällä ovat vähintäänkin kohtuulliset, kun huomioidaan kansantalouden koko. Tällä hetkellä investoinnit kasvavat ja Venäjälle sijoittuvat yritykset edustavat hyvin monia toimialoja. Suurimpia aloja ovat elintarviketeollisuus, rakennusteollisuus, metsäteollisuus ja elektroniikka- ja teknologiateollisuus. 13

14 Logistiikka ja liikenne Kostamuksen työseminaarissa korostuivat erityisesti logistiikkaan liittyvät kysymykset. Näkökohtia toivat esille PKC Group Oyj:n logistiikkajohtaja Soile Kukkonen sekä Oulun tiepiirin tiejohtaja Erkki Myllylä. Soile Kukkonen läpi myös logistiikkatyöryhmän esityksen, koska puheenvuoron varsinainen esittäjä Riikka Kotila oli sairastunut. Soile Kukkonen pohjusti aihettaan viittaamalla yleisesti globalisaatioon ja siihen sisältyvään kansainvälisten asiakkaiden ja kilpailijoiden rakennejärjestelyihin, vaatimuksiin yhä lyhenevistä toimitusajoista ja suurempien kokonaisuuksien toimittamisesta. Tuotantotekniikan kehitys sekä tuotteiden teknologinen kehitys mahdollistavat, mutta samalla myös edellyttävät yhä tehokkaampaa ja sujuvampaa toimintaa sekä tavaroiden ja palveluiden liikkuvuutta. Toimiva logistinen infrastruktuuri on edellytys globaaliin toimintaan. Kun yritys suunnittelee tuotannon aloittamista tietyllä paikalla, edellytyksenä ovat kuljetus- ja huolintapalveluiden saatavuus ja toimintavarmuus. Raja-alueista puhuttaessa tullauksen joustavuus ja ennustettavuus sekä viranomaisyhteistyö ovat ehdottomia edellytyksiä liiketoiminnalle ja yrityksen sijoittumispäätökselle. Globaalissa toimintaympäristössä kireä tuotantoaikataulu vaatii raakaainetoimitusten, varaosien, huollon ja ylläpidon sekä lopputuotetoimitusten aikataulujen hallintaa ja minimointia. Mitä sujuvampi huolinta-, kuljetus- ja tullausympäristö ja sitä kautta stabiili tuotantoympäristö yritykselle pystytään tarjoamaan, sitä kiinnostuneempi yritys on investoinneista ja pitkäaikaisen tuotannon aloittamisesta paikkakunnalla. Kukkonen korosti puheessaan Kostamuksen hyvää sijaintia ja sujuvaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. Raaka-ainetoimitusten kohdalla tullaus sujuu tällä hetkellä hyvin. Haasteena on kuitenkin kuljetuspalvelutarjonnan puute kappaletavarakuljetuksille, varaosa- ja tarviketullaukset sekä kielitaitoisen henkilökunnan puute. Riikka Kotilan työryhmän yrityksiltä keräämän materiaalin tärkein sisältö oli kappaletavaratoimitukset Suomesta Venäjälle. Esityksessä korostui kappaletavaratoimitusten tärkeys yritykselle ja tämän hetkiset vaikeudet. Ongelmat voidaan kiteyttää seuraavasti: Raja-alueilta ei löydy kohtuuhintaista ja aikatauluihin sitoutunutta kuljettajaa. Syynä tähän on se, että kuljetusliikkeillä ei ole tarvittavia verkostoja rajan molemmin puolin toimituksen kokonaisvaltaiseksi hoitamiseksi. Tavarat viedään yksittäiskuljetuksina, jolloin kuljetus on kallista. Lisäksi toimijat eivät voi sitoutua aikatauluihin rajanylitysproblematiikan vuoksi. Tavara toimitetaan vain tullipisteeseen saakka johtuen rekisteröintivaatimuksista. Vain tavaran vastaanottaja voi suorittaa ulostullauksen. Vastaanottajan täytyy olla rekisteröitynyt tullitoimipisteeseen ja 14

15 rekisteröityminen voidaan tehdä vain oman toimialueen tulliin. Yritys ei voi ottaa tavaraa vastaan toisella tullialueella. Työryhmä esittää, että tiedonvälitystä myyjän, ostajan, kuljetusliikkeen ja huolitsijan/brokerin välillä tulisi kehittää sekä Venäjän tullin tulisi helpottaa ulostullausta sekä rekisteröitymistä tulliin. Työryhmä korostaa, että toiminnan helpottuminen lisää kauppaa ja yritysten halukkuutta toiminnan laajentamiseen. Yrityksiltä saadun palautteen mukaan kysyntää kappaletavaroiden kuljetuksille on olemassa. Ryhmä esittää pohdittavaksi säännöllisen kappaletavarakuljetuksen järjestämistä välille Niirala Petroskoi ja jakelun järjestämistä Petroskoista eteenpäin. Kuljetusta voitaisiin kokeilla yritysten ja mahdollisesti julkisen rahoituksen tuella. Tiejohtaja Erkki Myllylä käsitteli omassa esityksessään myös logistiikan merkitystä yritysten toiminnassa. Hän viittasi tilastoihin, joissa markkinoiden läheisyys, työvoiman saanti sekä liikenneyhteydet ovat määräävimpiä tekijöitä yrityksen sijoittumisessa. Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeimpiä asioita ovat teknologian kehittyminen sekä investoinnit kommunikaatioyhteyksiin ja logistiikkaan. Logistisista kustannuksista 45 % muodostuu tie-, rautatie- ja vesitiekuljetuksista. Oulun tiepiirin toimialueella Kuusamo- Pääjärvi tie saatiin kuntoon vuonna Venäjän puolella raja-asema on valmistumaisillaan ja tiestön kunnostustarve on siksi suuri. Myllylä pohti, voisiko tarve-selvityksen tehdä EU:n naapuruusohjelman tuella. Suomussalmi- Kalevala (Karttimo) sorapäällysteinen tie on Suomen puolella kunnostettu tyydyttäväksi. Venäjän puolella sorapäällysteinen tie on myös tyydyttävä, mm. sillat kunnostettu. Myllylä kysyi, olisiko jotain tehtävissä rajanylityspaikan käytön lisäämiselle. Status antaa siihen mahdollisuuden ja kysyntääkin voisi olla myös turismin muodossa. Oulu- Kostamus- Karjala- Arkangeli- tiehen liittyen Suomen puolella välillä Kontiomäki - Vartius sillat saadaan leveämmiksi v Ajoradan leventäminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosina Lytta- Kostamus - välin parantamisesta tarveselvitys on valmistunut. Kunnostuksen rahoitustarve on n. 5,5 milj. euroa. Jatkosuunnittelua tehdään naapuruusohjelman puitteissa. Kostamus- Kotskoma- välin kuntoa on parannettu ja parannettaneen tulevaisuudessa. Myllylä esitti viranomaisille ajatuksen siitä, olisiko mahdollista, että väli Suomen raja- Kotskoma kuuluisi Venäjän federaatiolle. Näin tien status saataisiin korkealle osana tärkeää Barentsin korridooria Norja- Ruotsi- Oulu- Kostamus- Karjala- Arkangel- jne. Oulu- Vartius on jo TERN- verkkoa. Viitoitusta ja opastusta parannettu ja halutaan parantaa kansainväliseksi sekä Suomen että Venäjän puolella. Mt 9127 Ukonlampi- Vartius (Suomussalmen suunta) parantamis- ja rahoitusmahdollisuuksia selvitetään. Rautatieliikenne: Lietmajärvi- Kotskomaan liittyvät entiset toiveet. Sähköistys Suomen puolella valmis v

16 Kostamuksessa toimivan Kometek Oy:n johtaja Sergei Shablinski toi esille tiekysymyksiin liittyen myös teiden kunnon raja-asemilla. Shablinski esitti myös ongelman yli 22 metrisistä kuljetuksista, joille lupa pitää hakea Petroskoista. Autot joutuvat seisomaan, koska lupien saanti kestää kauan. Uusien autojen rekisteröinti voi tapahtua vain Petroskoissa, jonne on matkaa 500 km. Yli 10 vuotta vanhat autot voidaan kuitenkin rekisteröidä Kostamuksessa. Kuljetusalan yrityksille Suomen viisumipolitiikka on ongelmallinen, koska kuljettajille myönnetään vain vuorokauden monikertaviisumeja. Viisumien hakuvaiheessa joudutaan aina odottamaan ja tämä vaikeuttaa kuljetusten sujuvuutta. Tulli ja rajanylitys Tulli- ja rajanylitystyöryhmän näkemykset esitti toimitusjohtaja Pekka Salo. Hän referoi lyhyesti Karjalan tasavallan kauppakamarin tekemän haastattelututkimuksen tuloksia liittyen venäläisten yritysten näkemyksiin Suomen ja Venäjän tullien toiminnasta. Tutkimus osoitti, että venäläiset yritykset kokevat ongelmat lähes samanlaisina kuin suomalaiset yrittäjät. Selvityksen tuloksia tuki kostamuslaisen toimitusjohtaja Shablinksin esitys hänen omassa liiketoiminnassaan kohtaamista vaikeuksista. Shablinskin mukaan Venäjän tullin uudistukset eivät ole olleet oikeita, vaan todellisuudessa monissa asioissa on tapahtunut paluuta entiseen. Tullin henkilökunta on kasvanut, mutta palvelu ei ole parantunut. Yrityksiin suhtaudutaan epäilevästi ja jonotusajat ovat sietämättömiä. Tämä on johtanut lahjonnan yleistymiseen. Salo esitteli myös FIRU-case tutkimuksen tuloksia, jotka vastaavat täysin myös kauppakamareiden hankkeeseen osallistuvien yritysten näkemyksiä. Laajan tutkimuksen tuloksena ongelmiksi on listattu seuraavat: rajanylityksen kestoaika vaihtelee ennakoimattomasti Venäjän puolella toimii suuri määrä viranomaisia: asiakirjoja tarkistetaan Suomesta Venäjälle vietäessä 57 kertaa, joista viisi kertaa Suomessa ja 52 kertaa Venäjällä. ajoneuvojen sijoittelu ja ohjaaminen Venäjän rajalla aiheuttaa ruuhkaa (ei koske kaikkia rajanylityspaikkoja) kuljetuksissa suurin ajanhukka tapahtuu odotusajoissa eri viranomaisten kanssa FIRU-case esittää parannusehdotuksina rajaviranomaisten työn yhteensovittamista, liikenteen organisoimista ja viranomaistoimintojen vähentämistä Venäjän rajalla. Kauppakamareiden hankkeen työryhmä korostaa yllämainittujen ehdotusten lisäksi sähköisen tiedonkulun kehittämistä, vihreän linjan käyttöön ottamista 16

17 useammilla rajanylityspaikoilla, tulospalkkausjärjestelmän kehittämistä rajalla, asiakaspalveluasenteen lisäämistä ja kehittämistä henkilöstökoulutuksena, huomion kiinnittämistä tullausarvon määrittelyyn sekä oikean informaatiopisteen perustamista rajalle. Venäjän federaation tullin Suomen edustaja Aleksandr Senin mielestä on hyvä, että myös kritiikkiä Venäjän tullia kohtaan esitetään. Kehityssuunnitelma, joka ulottuu vuoteen 2010, on juuri hyväksytty ja se tulee tuomaan helpotuksia liikeelämälle. Suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota informaatiojärjestelmään. Sen myönsi, että Venäjän tullitarkastus on monimutkaista ja syö yritysten aikaa ja rahaa. Hän totesi, että tällä hetkellä tullaukseen sisältyy viisi eri vaihetta: dokumenttientarkastus, hintatarkastus, valuuttatarkastus, tulliverotarkastus ja rahdintarkastus. Tämä tarkoittaa sitä, että raja-alueella on paljon eri viranomaisia ja mahdollisuudet väärinkäytöksiin ja korruptioon kasvavat. Venäjän tullilaitos on päättänyt tehdä uudistuksia kokeellisesti. Se tulee testaamaan järjestelmää, jossa ennakkoinformointi tapahtuu sähköpostilla ja tieto tullille, rajaviranomaisille ja muille viranomaisille välitetään sähköisesti. Kun tavara on tullissa, dokumentit on käsitelty sähköisesti ja rajanylityspaikalla toimivat vain tulli- ja rajaviranomaiset. Tavara menee tullin läpi tarkastettuna, läpivalaistuna tai ilman tarkastusta ns. riskillä. Tämä suuntaus on vahvistumassa Venäjän tullissa ja perustuu rekisteriin luotettavista toimijoista. Uudistukset koskevat myös jälkitarkastusmenetelmää. Menetelmässä korostuu sähköisen ennakkoon tapahtuvan tiedonsaannin ja välityksen tärkeys. Aleksandr Senin mukaan ennakkoinformoinnin järjestäminen vaatii sopimuksia Venäjän ja EU:n välillä. Venäjällä pyritään kehittämään jatkuvasti sähköisen tullauksen mahdollisuutta ja vuonna 2006 sähköiseen tullaukseen pystyvien tullien määrä tulee kasvamaan merkittävästi. Vuoden 2006 aikana investoidaan lisäksi läpivalaisulaitteisiin useilla tulliasemilla sekä tullaan tekemään tullin sisäisiä järjestelyjä asioiden koordinoimiseksi. Kommenttina vaikeuksiin tullausarvon määrittelystä Sen kertoi, että Venäjällä otetaan käyttöön tietopankki, johon tullaan keräämään hintatietoja eri tuotteista. Kaikissa toimenpiteissä tarvitaan hyvää yhteistyötä rajan yli muiden valtioiden tullilaitosten kanssa. Venäläisten yritysten näkemykset kaupan ongelmista haastattelututkimus Kauppakamareiden hankesuunnitelman mukaisesti syksyllä 2005 toteutettiin haastattelututkimus, jossa selvitettiin Karjalan tasavallassa toimivien yritysten näkemyksiä liiketoiminnan ongelmista tullitoiminnassa, alihankinta- ja investointikysymyksissä sekä logistisissa asioissa. Tutkimuksesta vastasi Karjalan tasavallan kauppakamari. Oulun ja Pohjois- Karjalan kauppakamarit sekä työryhmien vetäjät osallistuivat selvitystyön suunnitteluun ja kysymyslomakkeen laadintaan. 17

18 Kysymyslomake lähetettiin yhteensä 150 yritykselle. Vastauksia saatiin 30 yrityksestä, jotka edustavat monia eri toimialoja. Yritykset työllistävät yhteensä 7600 henkilöä. Lähes kaikki vastanneet yritykset harjoittavat kansainvälistä kauppaa. Yritysten tuotteita viedään Suomeen ja muihin Skandinavian maihin, EUmaihin, Baltiaan, Kaakkois-Aasiaan ja Kanadaan. Tuontitavaroita tulee Suomesta, muista EU-maista ja Kanadasta. Yritykset käyttävät useita rajanylityspaikkoja: Värtsilä-Niirala, Svetogors, Inari, Kivijärvi, Pietari. Tutkimus osoitti, että venäläiset yritykset kokevat oman maansa tullin toiminnan selkeästi ongelmallisemmaksi kuin toiminnan Suomen tullin kanssa. Ongelmia venäläisille yrityksille aiheutuu mm. epävarmuudesta tullausarvosta, tullausprosessin ajallisesta ennakoimattomuudesta, rajanylityspaikkojen erilaisista käytännöistä, tullin perusteettomasta epäilystä, asiakirjojen hitaasta käsittelystä ja yllensä tullimuodollisuuksien sekavuudesta. Yritykset toivovat selkeästi tiedonsaannin parantamista ja esim. erityisen infopalvelupisteen perustamista tulliasioille. Yhteistyö suomalaisten partnereiden kanssa koetaan yleisesti ottaen myönteisenä. Eniten ongelmia esiintyy yhteistyökumppaneiden etsinnässä ja tiedon saannissa potentiaalisista partnereista. Kielitaito aiheuttaa jonkin verran ongelmia, mutta suomalaisten usein esille ottamat kulttuurierojen aiheuttamat vaikeudet eivät nouse venäläisten yritysten kyselyssä esille ollenkaan. Alihankintoihin ja investointeihin liittyen eniten ongelmia on rahoituksessa, vakuuksien järjestämisessä, viranomaisten vaatimuksien noudattamisessa sekä infrastruktuuriin liittyvissä asioissa. Jonkin verran ongelmia esiintyy myös alihankintatyön ja palveluiden hinnan määrittelyssä, palkkauskysymyksissä ja alihankinnan toimeksiannoista sopimisessa. Venäläiset yritykset eivät koe ongelmallisina sopimusten tekemistä tai sopimusten luotettavuutta. Lainsäädäntö on selkeä ongelma myös venäläisille yrityksille. Usein muuttuvat lait, tiedon saanti lainsäädännön muutoksista ja vaikeudet soveltaa niitä liiketoiminnassa nousevat selvästi esille yritysten vastauksissa. Suurina ongelmina koetaan myös viranomaisten eriarvoinen suhtautuminen suuriin ja pieniin yrityksiin, viranomaisten korruptoituneisuus sekä monimutkainen lupa- ja lisenssikäytäntö. Noudattaen suomalaisten yritysten näkemyksiä, myös venäläiset yritykset tuovat esille vastauksissaan vaikeudet osaavan yritysjohdon ja mm. teknisen henkilökunnan rekrytoimisessa. Johtohenkilöiden kielitaito on myös yksi selkeä ongelma. Yritykset eivät koe suuria ongelmia taloushallintoon tarvittavan henkilöstön etsimisessä, laatukysymyksissä tai työn tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisessa. Erityisen paljon suuriksi koettuja ongelmia on logistiikassa ja kuljetuksissa. Ylikuormaluvat ja maksut ja niihin kuluva aika aiheuttavat paljon ongelmia. Teiden kunnon ilmoitti ongelmaksi lähes kaikki vastanneista. Viitoitus on edelleen puutteellista. Myös tie- ja rautatiekuljetusten korkea hinta ja tiedon saanti kuljetuskustannuksista on venäläisille yrityksille ongelmallista. Kuljetusyritysten kanssa esiintyy jonkin verran ongelmia toiminnan luotettavuudessa. Byrokraattisuus rajanylityksessä kaikilla tasoilla aiheuttaa vaikeuksia myös venäläisten yritysten liiketoiminnalle. 18

19 Yhteenveto Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamareiden yhteistyö Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamarin kanssa on hyvin konkreettista ja paneutuu tällä hetkellä sekä suomalaisten että venäläisten yritysten haasteisiin rajan yli tapahtuvassa kaupassa ja yhteisten investointien ja alihankintatoiminnan kehittämisessä. Kauppakamareiden tarjoama keskustelufoorumi, joissa asioihin paneudutaan yhteistyössä yritysten ja viranomaisten kanssa toimii hyvin ja on saavuttanut yritysten luottamuksen. Viranomaisille tilaisuudet tarjoavat erittäin hyvän kanavan saada tietoa konkreettisista kaupan ongelmista suoraan yrityksiltä. Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalaisten yritysten kiinnostus investoida tai solmia alihankintasuhteita Karjalan tasavaltaan ja muualle Suomen lähialueille on kasvanut selkeästi. Yritysten erityisenä huolena on: o osaavan ja kielitaitoisen työvoiman ja liiketoiminnassa tarvittavien palvelujen laatu ja määrä ja riittävyys o infrastruktuurin ja kunnallistekniikan (tiet, vesijohdot, sähkö, viemäri sadevesiviemäri, puhelin, data) laatu ja toimitusvarmuus o kuljetuspalvelutarjonta kappaletavarakuljetuksille o varaosa- ja tarviketullaukset o rajanylityksen kohtuuton ja ennakoimaton kestoaika, pitkät odotukset o viranomaisten suuri määrä Venäjän rajalla Kauppakamareiden hankkeeseen osallistuvat yritykset korostavat, että tullauksen joustavuus ja ennustettavuus sekä viranomaisyhteistyö ovat ehdottomia edellytyksiä liiketoiminnalle ja yrityksen sijoittumispäätökselle. Mitä sujuvampi huolinta-, kuljetus- ja tullausympäristö ja sitä kautta stabiili tuotantoympäristö yritykselle pystytään tarjoamaan, sitä kiinnostuneempi yritys on investoinneista ja pitkäaikaisen tuotannon aloittamisesta paikkakunnalla. Yritykset toivovat venäläisten sekä valtion että aluehallintoon kuuluvien viranomaisten tehostavan toimintaansa edellä kuvattujen ongelmien ratkaisujen lisäksi sähköisen tiedonkulun kehittämisessä, vihreän linjan käyttöön ottamisessa useammilla rajanylityspaikoilla sekä asunto- ja toimistotilatuotannon käynnistämisessä alueilla, joille kansainväliset yritykset investoivat. Työseminaarissa esitettiin uusina aloitteina tulospalkkausjärjestelmän kehittämistä rajalle, asiakaspalveluasenteen lisäämistä ja kehittämistä henkilöstökoulutuksena ja oikean informaatiopisteen perustamista rajalle. Logistiikka työryhmä esitti pohdittavaksi säännöllisen kappaletavarakuljetuksen järjestämistä välille Niirala Petroskoi ja jakelun järjestämistä Petroskoista eteenpäin. Kuljetusta voitaisiin kokeilla yritysten ja mahdollisesti julkisen rahoituksen tuella. 19

20 Esille nousivat myös useat aloitteet teiden kunnostuksista raja-alueilla ja mm. ajatus siitä, että Suomen raja- Kotskoma voisi kuulua Venäjän federaatiolle. Näin tien status saataisiin korkealle osana tärkeää Barentsin korridooria Norja- Ruotsi- Oulu-Kostamus- Karjala- Arkangel. Kauppakamareiden tekemän haastattelututkimuksen tulosten valossa voidaan todeta, että Karjalan tasavallassa toimivat yritykset kokevat kaupan käynnin ongelmat hyvin paljon samanlaisina kuin suomalaiset. Ongelmat rajanylityksessä, teiden huono kunto, ylipainolupien saamisen vaikeus ja viranomaistoiminnan byrokraattisuus vaikeuttavat myös venäläisten liiketoimintaa. Suomessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten venäläisten yritysten tiedonsaantia suomalaisista yrityksistä, yhteistyömahdollisuuksista ja esim. EU-määräyksistä voitaisiin parantaa. Kauppakamareiden hanke yritysten kanssa jatkuu mainituista asioista ja ongelmakohdista tiedottamisella ja esitettyjen aloitteiden välittämisellä mahdollisimman monille viranomaistahoille Suomessa ja Venäjällä. Kauppakamarit pyrkivät välittämään mahdollisimman konkreettista tietoa rajan molemmin puolin toimivien yritysten ongelmista ja liiketoimintamahdollisuuksien parantamismahdollisuuksista. 20

21 3.3. TYÖSEMINAARI JOENSUUSSA Johdanto Oulun, Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan kauppakamarit järjestivät Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä - projektin kolmannen työseminaarin Joensuussa Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Barentsin Euroarktisen Neuvoston alaisen kaupan esteiden työryhmän (BEAC/WGTB) kanssa. Seminaariin osallistui 45 henkilöä, joista 32 suomalaista ja 13 venäläistä. Seminaarin puheenjohtajina toimivat varakonsuli Pasi Toivanen, presidentti Aleksander Pankratov ja toimitusjohtaja Esa Komulainen. Kuten aikaisempiinkin seminaareihin, myös tähän tilaisuuteen oli kutsuttu osallistujia rajan molemmilta puolin. Niin yritysten kuin viranomaistenkin näkökulmasta kauppakamareiden seminaarit tarjoavat erinomaisen foorumin keskustelulle kaupan esteistä. Hankkeen aikana on pystytty lisäämään osallistujien aktiivisuutta ja viimeisimmissä seminaareissa erityisesti venäläisten yritysten edustajien osallistumista. Työseminaarin teemat Kahden päivän aikana seminaarissa paneuduttiin tullaukseen, kuljetuksiin ja investointeihin liittyviin asioihin esitelmin, alustuksin ja paikoin hyvin vilkkaana käydyn keskustelun kautta. Tulli ja rajanylitys Seminaarin järjestäjille ja osallistujille oli pettymys, että Venäjän federaation tullin edustajat peruivat osallistumisensa juuri ennen tilaisuuden alkua. Kutsuun olivat vastanneet myöntävästi Luoteis-Venäjän tullihallinnon kansainvälisten asioiden johtaja Vasili Smirnov, Venäjän federaation tullihallinnon Suomen edustaja Aleksandr Sen ja Petroskoin tullin päällikkö Aleksei Nakroshaev. Kaikki edellä mainitut peruuttivat esiintymisensä seminaarissa johtuen Venäjän tullin sisäisistä järjestelyistä. Tämä aiheutti luonnollisesti tilanteen, jossa kunnollista vuoropuhelua tullaukseen liittyvistä asioista ei voitu käydä. Suomen tullia edustivat varakonsuli Pasi Toivonen ja Itäisen tullipiirin johtaja Tommi Kivilaakso. Kivilaakso toi esille monia uudistuksia, joita on tehty molempien maiden tulleissa. Rajalle on rakennettu uutta infrastruktuuria ja kansainvälisesti katsoen myös Venäjän raja-asemat ovat korkealuokkaisia. Rajalla olisi pyrittävä ennakoimaan mahdollisimman hyvin liikenteen kasvu tulevina vuosina. Hienot raja-asemat eivät hänen mukaansa kuitenkaan riitä, jos esim. raja-asemille johtavat tiet eivät ole kunnossa. 21

22 Teiden kunnon lisäksi Kivilaakso mainitsi seuraavia epäkohtia nykyisessä tilanteessa: Raja-asemien väliset yhdyskäytävät ovat paikoitellen puutteellisia Venäjän tullin määräys laskea vietävän tavaran määrää 50 kilosta 35 kiloon vaikuttaa kauppaan Ulkomaalaisilta autoilta perittävä maksusitoumus ei saa Suomen tullilta ymmärrystä Ministeri Mihail Jurinov kommentoi, että määräys tuli myös Karjalan tasavallalle yllätyksenä ja se vaikeuttaa myös venäläisiä yrityksiä. Saman totesi myös omassa kommentissaan Petroskoin tullin lehdistöavustaja Aleksandr Djakov Kansainvälisten asiain neuvos Jouko Alaluusua Liikenne- ja viestintäministeriöstä totesi, että määräys on tieliikennelain vastainen ja siitä on käyty kirjeenvaihtoa ministerien tasolla. Asiaan on luvattu muutosta Venäjän taholta. Puutavaran vientiä koskeva tullitariffin korotus lähtien koettelee kuljetusten kannattavuutta Lajitteluvaatimus latvaläpimitan mukaan on käsittämätön. Määräys hidastaa toimintaa suuresti, mutta ei hyödytä ketään, koska sillä ei ole esim. verotuksellista vaikutusta. Pohjoisilla alueilla kuljetusten määrä on pudonnut merkittävästi Kivilaakso kritisoi poliitikkoja, jotka eivät näe tilannetta tarpeeksi selvästi ja toivoo, että rajanylityspaikkojen alueviranomaiset olisivat entistä aktiivisempia ja vaatisivat asioihin huomiota valtakunnallisella tasolla. Hyvänä esimerkkinä on Pohjois- Karjalan alueen aktiivinen toiminta rajan saamiseksi auki ympärivuorokautiseksi. Varakonsuli Pasi Toivonen esitteli omassa puheenvuorossaan Barentsin Euroarktisen kaupan esteiden työryhmän toimintaa. Tullilaitosten edustajista koostuva työryhmä on toiminut kaksi vuotta. Pyrkimyksenä on käsitellä yhteisesti kaupan esiteitä ja vaikuttaa yhteisten toimintamallien kehittämiseen. Vuonna 2007 tullaan tekemään mm. logistiikkaketjujen prosessikuvauksia, joiden avulla voidaan entistä paremmin puuttua konkreettisiin epäkohtiin tullausprosessissa. Tullien toiminnassa tarvitaan selkeyttämistä. Keskuskauppakamarin asiakirjasihteeri Ilse Kuussaari selosti kansainvälisen Ata Carnet tulliasiakirjan ja sopimuksen sisällön ja kertoi lyhyesti sen toimivuudesta Suomen ja Venäjän välillä. Sopimus on kansainvälinen, jota kaikki siihen liittyvät jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan. Venäjällä on kuitenkin omia sovellutuksia, joita se noudattaa huolimatta kansainvälisestä sopimuksesta. Syitä näihin omiin sovellutuksiin ei ole saatu selville. Petroskoin tullin edustajan Aleksandr Djakovin mukaan syyt löytyvät Venäjän tullilainsäädännöstä. Pasi Toivanen korosti kuitenkin, että tullilainsäädännössä sanotaan kansainvälisten sopimusten menevät kansallisen lainsäädännön yli. Päällikkö Jari Sirola, Pohjois-Karjalan rajavartiosto / Tohmajärven rajavartioalueelta kävi puheenvuorossaan läpi Pohjois-Karjalan rajanylityspaikat sekä kertasi rajanylityksen säädöspohjaa. Hän kävi läpi kansainväliset ja tilapäiset rajanylityspaikat sekä mainitsi tavat, miten rajan voi ylittää muissa paikoissa. Sirola 22

23 esitteli rajantarkastusten määrät Pohjois-Karjalan rajanylityspaikoilla sekä mm. havaittujen rikkomusten ja huomautusten määrän kehittymisen viime vuosina. Havaitut rikkomukset ja huomautukset vähenivät vuonna 2006 verrattuna edelliseen vuoteen. Sirola esitteli rajavaltuutettujen toimintatavan ja eri hallinnon tasojen osallistumisen yhteistyöhön. Sirolan mukaan Niiralan liikenteen oletetaan kasvavan ja rajanylityspaikan infrastruktuuria tullaan kehittämään. Paljon riippuu kuitenkin yleisestä tilanteesta sekä Venäjän liikenteen kehittymisestä. Sirola esitti huolensa Onkamo - Niirala tieosuuden huonosta kunnosta. Lakimies Esa Näätänen, SKAL ry:stä esitteli lyhyesti SKAL ry:n toimintaa. Varsinaisessa esityksessään hän keskittyi ennen kaikkea Suomen ja Venäjän väliseen liikenteeseen. Kuljetukset ovat siirtyneet viimeisten vuosien aikana selkeästi venäläisille yrityksille. Epätasapaino johtuu SKAL ry:n virallisen kannantoton mukaan suomalaisten viranomaisten haluttomuudesta puolustaa kansallisia etuja ja rohkeuden puutteesta ryhtyä vastavuoroisiin toimenpiteisiin. Näätänen otti esille myös tullipetokset tavarantoimituksissa. Väärinkäytöksiin osallistuvat monet tahot ja rikollista toimintaa tapahtuu rajan molemmilla puolin. Näätänen korosti puheenvuorossaan, että tärkeintä olisi saada kiinni väärinkäytösten taustalla vaikuttavat todelliset tekijät ja korruptoitunut järjestelmä. Logistiikka ja liikenne Seminaarin toinen päivä jatkoi edellisenä iltapäivänä aloitettua logistiikan ja liikenteen teemaa. Päivän puheenjohtajana toiminut toimitusjohtaja Esa Komulainen esitteli aluksi Joensuussa tehtävää logistiikkaselvitystä ja erityisesti sen Venäjän liikennettä koskevaa osiota. Osiossa paneudutaan erityisesti liikenneyhteyksien kehittämiseen rajalta Petroskoihin, ratayhteyksien kehittämiseen raaka-ainekuljetusten näkökulmasta, tullin toiminnan tehostamiseen sekä alihankintayhteistyön edellytysten parantamiseen. Selvitys valmistuu syksyllä. Markkinointipäällikkö Matti Andersson, VR-yhtymät Oy:stä esitteli lyhyesti VR Cargon toimintaa. Yhtiö kuljettaa 40,7 miljoona tonnia tavaraa vuodessa ja sen liikevaihto on 336 miljoonaa euroa. Kansainvälisten kuljetusten osuus on 40 %. Kansainvälisistä kuljetuksista 75 % on itäisiä kuljetuksia, 19,6 % transitokuljetuksia ja loput 5,4 % läntisiä. Suomella on Anderssonin mukaan parhaat mahdollisuudet toimia rautatiesiltana Euroopan, Venäjän ja Aasian välillä. Edellytyksiä tuovat sijainti, yhteinen raideleveys, satamat, hyvät meriyhteydet, varastologistiikka ja sähköinen tiedonvälitys. Andersson esitteli lyhyesti uusimpia VR Cargon reittejä ja hankkeita, mm. Pohjois- Korean reitin, konttijunayhteyden Pekingiin, Moskovaan ja muualle Venäjälle, ja markkinointiaktiviteetteja Ruotsiin ja Norjaan. Andersson korosti, että tuleva Lietmajärvi-Kotskoma ratayhteys luo erinomaisia mahdollisuuksia pohjoisten alueiden kuljetuksiin. Karjalan tasavallan talousministeri Mihail Jurinov ja Andersson sopivat yhteydenpidosta liittyen Lietmajärvi-Kotskoma ratayhteyden avaamisen nopeuttamispyrkimyksiin. 23