Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä

Transkriptio

1 Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä Oulun kauppakamari Pohjois-Karjalan kauppakamari Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamari Työseminaari Sortavalassa Muistio Projektipäällikkö Kaisa Väyrynen

2 Yleistä Oulun, Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan kauppakamarit kutsuivat Sortavalassa järjestettyyn seminaariin kaikki Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä -hankkeeseen osallistuvat suomalaisyritykset sekä useita työryhmien aihepiireistä vastaavia viranomaisia. Karjalan tasavallassa kutsu esitettiin yrityksille, joilla tiedetään olevan liiketoimintaa maidemme välillä sekä viranomaisille, joiden vastuulla ovat tulli ja rajanylitys, investoinnit ja alihankintaasiat sekä kuljetukset ja niihin liittyvät luvat ja määräykset. Seminaariin osallistui 61 henkilöä, joista 32 venäläistä, 28 suomalaista ja yksi ruotsalainen. Osallistujat edustivat laajasti suur- ja pk-yrityksiä sekä viranomaistahoja. Seminaarin puheenjohtajina toimivat Oulun ja Pohjois-Karjalan kauppakamareiden toimitusjohtajat Jaakko Okkonen ja Esa Komulainen sekä Karjalan tasavallan kauppa- ja teollisuuskamarin toimitusjohtaja Aleksandr Pankratov. Tilaisuuden avauspuheenvuoron käytti Sortavalan kaupunginjohtaja Ryzhkov ja loppukeskustelun puheenjohtajuudesta vastasi Suomen keskuskauppakamarin osastopäällikkö Anne Hatanpää. Työseminaarin teemat Työseminaarin aiheet jakautuivat työryhmien teemojen mukaisesti alihankinta- ja investointikysymyksiin, tullaukseen ja rajanylitykseen sekä logistiikkaan. Alihankinnat ja investoinnit Työryhmän asiantuntija toimitusjohtaja Jaakko Seppälä toi puheenvuorossaan esille osaamisen tarpeet venäläisessä yhtiössä. Tapauksissa, joissa suomalainen yritys perustaa Venäjälle yrityksen kohdataan usein ongelmia, jotka johtuvat henkilöstön kyvyttömyydestä toimia ulkomaalaisomistuksessa olevassa ja kansainvälistä toimintaa harjoittavassa yrityksessä. Yrityksen venäläisen johdon tulisi hallita kokonaisuus, joka käsittää mm. talousjohdon, verotuksen pääkohtien tuntemisen, tullikäytännöt, logistiikan, tarvittavat viranomaissuhteet, tuotanto-osaamisen ja kommunikaation päämiehen kanssa (asiakassuhteen hallinta). Työntekijöiden kohdalla yrityksille aiheutuu ongelmia nykyaikaisten tuotantomenetelmien ja -tapojen tuntemuksessa sekä työntekijöiden sitouttamisessa pitkiin työsuhteisiin. Yritykset eivät myöskään ole riittävässä määrin pystyneet selvittämään venäläisille työntekijöilleen työn tuottavuuden ja palkkatason välistä kytköstä.

3 Yritykset käyttävät Venäjällä hyvin paljon myös erilaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluja. Heidän osaltaan ongelmina ovat erityisosaamisalojen (mm. kiinteistö-, sopimus-, vero-, toimilupa-asiat) asiantuntijoiden löytäminen, asiantuntijan todellisen osaamistason varmistaminen/todentaminen etukäteen ja asiantuntijapalvelujen hankintamenettely ja tarjousten saaminen ennakkoon. Työryhmä esitti joukon ratkaisuvaihtoehtoja: Johdon osaamisen nostaminen edellyttää oikeantasoisen liiketoiminnan koulutuksen kehittämistä venäläisissä koulutusorganisaatioissa sekä yritysten oman panostuksen lisäämistä toimiala-osaamisen kehittämisessä. Työntekijöiden osaaminen nousee lisäämällä ja tehostamalla yleiskoulutusta paikallisissa oppilaitoksissa ja tuomalla esille entistä enemmän nykyaikaisia tuotantomenetelmiä ja tapoja. Päämiehen toimesta tulisi lisätä täsmäkoulutusta nykyaikaisin menetelmin ja nykyaikaisilla koneilla ja laitteilla. Asiantuntijapalvelujen saatavuus tehostuu mikäli jokin venäläinen organisaatio (esim. kaupunki, tasavalta tai kauppakamari) laatii ja ylläpitää luotettavan asiantuntijarekisterin, joka on helposti yritysten saatavissa tarvittaessa Työryhmän esityksiä kommentoivat Karjalan tasavallan talouskehityksen ministeriön asiantuntija Nadezhda Pavlovna Sabilina ja Suomen kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja Merja Åberg. Sabilina esitteli puheessaan Karjalan tasavallan investointiohjelmaa. Investoinnit Karjalan tasavallassa ovat kasvaneet merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana. Karjalan investoinnit ovat keskimäärin korkeammat kuin muilla Venäjän alueilla. Riskiluokituksessa Karjalan tasavalta arvioidaan keskinkertaiseksi muihin Venäjän alueisiin verrattuna. Sabilina esitteli tasavallan vahvuuksina mm. luonnonrikkaudet, tieteellisen perinteen, hyvän sijainnin ja kuljetusmahdollisuudet sekä hyvät yhteistyömahdollisuudet teollisessa tuotannossa. Alueen heikkoutena hän mainitsi mm. omien öljy- ja kaasuvarantojen puutteen ja asukasmäärän pienuuden. Karjalan tasavallassa toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtaja Sergei Katanandovin johtama työryhmä, joka keskittyy investointiprojektien täytäntöönpanoon ja byrokratisten esteiden vähentämiseen. Työryhmän listalla ovat verohelpotusten kehittäminen, luotto- ja takuuasiat, valtion luottojen hyödyntäminen sekä infrastruktuuriin liittyvät kysymykset. Åberg esitteli Suomen ja Venäjän valtioiden kauppatilastojen lisäksi Kauppa- ja teollisuusministeriön Venäjä palveluja sekä Finnvera Oyj:n rahoitusmahdollisuuksia.

4 Sabilina ja Åberg eivät käsitelleet esityksissään kysymystä osaamisen kehittämisestä venäläisissä yrityksissä ja suomalaisten investoijien tarvetta nostaa Venäjällä toimivien yritysten johdon, työntekijöiden ja asiantuntijoiden osaamisen tasoa. Tulli ja rajanylitys Tulliongelmia ja kuljetuksiin liittyviä lupa-asioita käsitelleen työryhmän asiantuntijan toimitusjohtaja Pekka Salon esityksessä esille nousivat seuraavat asiat: 1. Ennakkotiedon saanti tarvittavista asiakirjoista ja ko. tavaraa koskevista määräyksistä 2. Ennakkotieto ei välttämättä pidä paikkaansa itse tullaustapahtumassa (eri virkailijat) 3. Epävarmuus tullausarvosta (kauppalaskun pitäisi olla riittävä todiste) Mm. edellä mainituista ongelmista johtuen yritys ei pysty ennakoimaan koko tullausprosessin vaatimaa aikaa, tavaran ostaja ei tiedä milloin tavara saapuu ja Venäjällä olevalle tehtaalle aiheutuu seisokkeja ja sitä kautta taloudellisia tappioita. Tavaraa toimittavan yrityksen toimitusvarmuus koetaan asiakkaiden taholta huonoksi ja se menettää asiakkaita itsestään riippumattomista syistä. Työryhmän mielestä tullausprosessi toimisi paremmin mikäli: Venäjän tullin antaman ennakkotieto olisi sitovaa tullauksessa ja yritys pystyisi näin valmistautumaan tullaukseen tarvittavin asiakirjoin. Tullausarvon tulisi perustua kauppalaskuun Tullausarvon korotustapauksissa tavara tulisi päästää ehdollisena eteenpäin Tullimaksujen maksamiseen olisi mahdollisuus tullauspaikalla Tiedonkulku tullin ja pankin välillä saataisiin joustavaksi (erityisesti Sortavalassa) Korjaukset tullipapereihin voitaisiin tehdä helpommin (mm. tavaran paino, tullikoodi.) Brokereiden asiantuntemus teknisistä tavaroista paranisi ja heidän toimintaansa ei lamaannuttaisi pelko virheistä Työryhmä korosti, että sujuva ja nopea tullaustapahtuma vähentää yritysten taloudellisia tappioita ja tuotannon keskeytyksiä, tulli saa lisää maksutuloja ja veroja, salakuljetukset vähenevät ja tullauksesta voi muodostua rutiinitoimenpide myös pienille yrityksille. Sujuvuuden parantamisella voidaan varmistaa tullausten pysyminen oman alueen tullitoimipaikoissa.

5 Petroskoin tullin johtaja Aleksei Nakroshaev kommentoi Salon esitystä. Hänen mukaansa Venäjän tullilaki on edistyksellinen ja toimii nopeasti. Erimielisyydet esim. tullimaksun suuruudessa voidaan hoitaa ilman, että toimitus keskeytyy käyttämällä tulimaksujen sovittamismahdollisuutta. Nakroshaev korosti tullissa tehtävän tullaustapahtuman nopeutta, mutta ei käsitellyt puheessaan kokonaisaikaa, joka yritykseltä kuluu tullausprosessin toimittamiseen. Venäjän tullin Suomen edustaja Aleksandr Sen toi esille, että Venäjän tullijärjestelmässä tapahtuu paljon myönteistä kehitystä. Lainsäädäntöperusta paranee mm. tullimuodollisuuksissa sitä mukaa kuin mm. sähköinen tullaus ja tietojärjestelmät kehittyvät. Käsittelyssä on myös viranomaisten määrän vähentäminen rajaalueella kahteen, tulliin ja rajaan. Suomen tullin puheenvuoron käytti itäisen tullipiirin johtaja Tommi Kivilaakso. Hänen mukaansa Venäjällä käytössä oleva tullilaki on moderni, mutta ongelmia on silti hyvin paljon. Ongelmat tullauksessa painottuvat Venäjän puolelle. Kivilaakson mukaan ongelmia aiheutuu, koska 1) Venäjälle tuotavat tavarat ovat monipuolisia ja teknisesti usein hyvin vaikeasti tullattavia 2) Taloudellinen erittäin laaja rikollisuus Venäjällä esiintyy salakuljetuksina, kaksoislaskutuksena ja väärennöksinä. Tämä johtaa puolestaan todella tiukkaan kontrollointiin ja täten toimintojen vaikeutumiseen. Kivilaakso näki edellytyksenä sujuvalle tullaukselle rehellisen toiminnan, kansainvälisten sääntöjen, sopimusten, lakien ja kauppatapojen noudattamisen. Tämä edellyttää myös viranomaisten lainkuuliaisuutta. Korruption vallitessa tullaus ei tule koskaan sujuvaksi. Kivilaakso peräänkuulutti myös tullin asiantuntijoiden ammattitaidon tärkeyttä ja oikeata asennetta työhön. Viranomaisten päätösten on oltava aina avoimia, perusteltuja ja ennakoitavia. Tullin tulee toimia kumppanuudessa asiakkaiden kanssa ja toiminnan on perustuttava luottamukseen ja riskianalyysiin. PKC Group Oyj;n edustaja Soile Kukkonen totesi, että suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä huolto- ja varaosien toimittamisessa. Tullausprosessiin kuluva kokonaisaika voi olla jopa 4 viikkoa. Prosessiteollisuudessa tällainen ei ole mahdollista. Hän toivoi selkeitä parannuksia tullausprosessin nopeuttamiseen kaikkine siihen liittyvine vaiheineen ennen varsinaista tullikäsittelyä. Kithydro Oy:n toimitusjohtaja Jouko Kauranen toi esille saman asian ja toivoi asioihin selkeyttä ja joustavuutta. Nykyaikainen tullikoodeksi antaa mahdollisuudet nopeaan tullaukseen, näin ei vain käytännössä vielä tapahdu. Logistiikka, liikenne ja ylipainoluvat Toimitusjohtaja Ari Tuutin vetämät keskustelut ja työskentely työryhmän yritysten kanssa toivat esille ensisijaisesti ongelmakentän, joka liittyy kappaletavaroiden kuljettamiseen. Tässä yhteydessä ongelma koskee tavaroita, jotka ovat painoluokaltaan 0,5 500 kg. Useimmissa tapauksissa kyseessä ovat huolto- ja varaosatoimitukset.

6 Yritykset eivät voi löytää tavaroille kohtuuhintaista kuljettajaa. Työryhmän toimesta tehtiin koetarjouspyyntö 15 kuljetus- ja huolintaliikkeelle. Tulokseksi saatiin yksi aikatauluun sidottu tarjous, jossa toimitusaika oli 5 vrk ja hinta yli Yrityksien ongelmana on myös kappaletavaroiden toimitus vain tullipisteeseen saakka (ja silloinkin useilla toimijoilla vain Pietariin tai Moskovaan), koska vain vastaanottaja voi suorittaa ulostullaukset. Tavaran vastaanottajan täytyy olla rekisteröitynyt ko. tullitoimipisteeseen voidakseen vastaanottaa tavaran. Tämä vaikeuttaa yritysten joustavaa toimintaa ja hidastaa tavaroiden kuljetuksia. Ongelmien seurauksena yrityksille aiheutuu puuttuvista varaosista työnseisauksia, ne menettävät asiakkaitaan ja salakuljetustapaukset lisääntyvät. Työryhmä esitti, että: Huolintayhtiöllä olisi mahdollisuus tullata tavaran ulos. Tämä vaatii tehokasta tiedonvälitystä lähettäjän, kuljettajan, huolitsijan ja vastaanottajan kesken Suomalaisille ja venäläisille kuljetusliikkeille tulisi taata liiketoimintamahdollisuus yhteisen toimivan jakeluketjun järjestämiseksi Kuljetus- ja logistiikka-asioissa keskustelun aiheeksi nostettiin myös kuormamääräykset ja rautatievaunujen puhdistus. Ongelman ytimen muodostavat Venäjän kuormamääräykset, jotka ovat vanhat ja uudistusprosessi niiden osalta on hidas. Määräyksiä tulkitaan ja sovelletaan eri tavalla ja tästä aiheutuu väärinkäsityksiä. Kolmantena asiana Tuutti nosti esille tarpeen arvioida Suomen ja Karjalan välisen tieverkon kehittämistarpeita. Tätä tarkoitusta varten kauppakamarit haluavat tietää elinkeinoelämän kehittymisen edellytyksiä ja esittelevät Suomen tiehallinnon laatiman kehittämissuunnitelman seuraavassa seminaarissa. Liittyen työryhmän ongelmakenttään toimitusjohtaja Pekka Salo toi esille ylipainoasiat. Suurimmat ongelmat ovat seuraavat: 1 Lupien hakuprosessi kestää tiekomiteassa 8-10 vuorokautta. Kokonaisuudessaan hankinta-aika saattaa asiakkaalle olla kuitenkin jopa 3-4 viikkoa. Lupien pitkä hakuaika on sovitettava puutavaran varasto- ja valmistumistilanteeseen sekä sää- ja muihin ennalta arvaamattomiin olosuhteisiin. 2 Lupien voimassaoloaika on enintään 30 päivää. Lupia jää ajamatta puutavaran varasto- ja valmistumistilanteesta ja muista ennalta arvaamattomista (sää-, keli-) olosuhteista johtuen. Lupien hyvitysmenettely on erittäin työläs ja pitkä prosessi. 3 Lupien matkakohtainen reititys edellyttää, että jokainen lupa reititetään tiekohtaisesti alusta loppuun asti. Tämä hankaloittaa vaikeuttaa ajojen taloudellista ja logistista suunnittelua.

7 Työryhmä esitti parannusehdotuksena, että: a. Lupajärjestelmä tulee kokonaisuudessaan yksinkertaistaa b. Yksityiskohtaisista reiteistä on luovuttava c. Lupien voimassaoloajan pitäisi olla vähintään kaksi kuukautta Kuljetus- ja ylipainolupa-asioita kommentoivat Karjalan tasavallan rakennusministeriön varaministeri Aleksander Krasavin ja Suomen liikenne- ja viestintäministeriön kansainvälisten asiain neuvos Jouko Alaluusua. Krasavin kertoi, että Karjalan tasavallassa on tehty tiehallinnon uudistaminen. Tiekomitean sijasta asioista vastaa nyt rakennusministeriöön sijoitettu yksikkö. Yksikön johtajana hän esitti suurimmaksi huomen aiheeksi Karjalan tasavallan teiden ja rakenteiden kunnon sekä tilanteen teiden huoltamisessa. Ministeriössä on tekeillä kehittämissuunnitelma vuosiksi Suunnitelman pääkohtina ovat teiden ylläpito ja kunnostaminen, Sortavala-Värtsilä tie, Kostamus-Lyttä tieosuus sekä Suoperän aseman rakentaminen. Yliapainolupien osalta Krasavin korosti, että normit määritellään Venäjän federaation säännöissä ja niiden yksinkertaistamisesta voidaan päättää vain Venäjän federaation tieministeriössä. Näin ollen työryhmän esittämät kysymykset tulisi esittää kansainvälisellä tasolla. Ylipainolupia ei voida myöntää muualta kuin Petroskoista. Suunnitelmissa on Krasavinin mukaan tulevaisuudessa siirtää tieosuudet Kostamukseen ja Värtsillän Venäjän federaation alaisuuteen. Karjalan tasavallan rakennusministeriö voi päättää reittien määräämisestä aluetasolla. Koska tiet ovat heikkokuntoisia, alueellisille teille on laitettu rajoituksia keväällä. Kansainvälisten asiain neuvos Jouko Alaluusua totesi omassa esityksessään, että päivän aikana esille nousseista kysymyksistä käydään keskusteluja jatkuvasti myös valtioiden välisissä neuvotteluissa. Rajanylitysasiat ovat esillä lähes päivittäin. Alaluusua korosti, että taloudelliset menetykset kansainvälisessä liikenteessä johtuen seminaarissa mainituista ongelmista ovat huomattavat. Tieliikenteen selvitys Karjalan tasavallan osalta on erittäin merkityksellinen asia, koska EU:n tasolla kysymys on ajankohtainen. Muutaman kuukauden kuluttua EU:ssa valmistuu esitys ulkoliikenteen käytävien tärkeysjärjestyksestä. Alaluusua kehotti suomalaisia ja venäläisiä yhdistämään voimansa ja markkinoimaan oman alueensa kehittämiskohteita yhdessä. Suomen puheenjohtajuuskaudella tulee korostumaan logistiikka EU:n tasolla. Ylipainolupien osalta Alaluusua totesi, että Venäjän liikennestrategiassa tavoitteeksi on asetettu yleiseurooppalaisten normien käyttöön ottaminen myös Venäjällä.

8 Stora Enson alue-esimies Arvo Nousiainen totesi, että Impilahden sahalta kulkee Suomeen päivittäin jopa 40 rekka-autoa. Hän peräänkuulutti Koirinoja-Sortavalatieosuuden kunnostamista ja esitti tehtäväksi selvitystä liikennevirrasta väleillä Sortavala-Pitkäranta, Sortavala Lahdenpohja. Selvityksen perusteella paikallistason olisi helpompi vaatia rahoitusta tieosuuksille. Savo-Karjalan tiepiirin kehittämispäällikkö Timo Hulkko tarkensi, että tiepiiri on tekemässä selvitystä erityisesti Pitkäranta-Sortavala-tieosuudella. Yritykset toivat esille myös tietoliikenneyhteyksien kehittämisen. Sähköinen tullaus, vihreä linja yms. eivät toimi Vartiuksen tai Niiralan raja-asemilla. Tietoliikenneyhteydet ovat edellytys investointien kehitykselle. Jatkotoimenpiteet Työseminaarin korkeatasoiset puhujat ja aktiiviset yritysten edustajat osoittivat, että kauppakamareiden yhteisesti luoma keskustelufoorumi on tarpeellinen kanava tietojen keräämiselle ja ajankohtaisista kysymyksistä keskustelemiselle. Keskustelua ja työtä jatketaan välittämällä nyt esitetyt asiat eri intressitahoille Suomessa ja Venäjällä. Muistiossa esille nousseet asiat nostetaan keskusteluihin eri tilanteissa ja tilaisuuksissa. Kysymyksiin pyritään saamaan täydennystä ennen seuraavaa työseminaaria. Seuraavan työseminaarin aiheet määritellään työryhmissä syksyn aikana. Yritykset voivat esittää esille nostettavia kysymyksiä suoraan kauppakamareille tai työryhmien vetäjille. Jatkossa pyrkimyksenä on sitouttaa työhön entistä enemmän Karjalan tasavallassa toimivia yrityksiä ja saada heidän mielipiteensä asioista, jotka koskettavat rajan yli tapahtuvaa liiketoimintaa.