KANDIDAATIN TUTKIELMA

Transkriptio

1 KANDIDAATIN TUTKIELMA KANDI-INFO Sari Harmoinen Yliopistonlehtori OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

2 Missä vaiheessa kandidaatintutkielma? Pääosin kolmantena opintovuotena Muut opinnot ovat jo pitkällä, joten on aikaa keskittyä kandidaatintutkielman tekemiseen Muut aineopinnot on pääosin suoritettu Tutkimuksen peruskurssi on aloitettu tai aloitetaan ensi syksynä.

3 Mikä on kandidaatintutkielma? Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö, jossa sovelletaan oppiaineen teoreettisia lähtökohtia ja tutkimusmenetelmäopinnoissa hankittuja valmiuksia. Kandidaatintutkielma on osa pääaineen aineopintokokonaisuutta.

4 Kandidaatintutkielman osaamistavoitteet: Opiskelija pystyy määrittelemään tutkimusongelman osaa laatia tutkimussuunnitelman valitsemastaan kasvatusalaa koskevasta aiheesta pystyy käyttämään omaan tutkimusaiheeseensa liittyvää kirjallisuutta aiheen teoreettiseen tarkasteluun tuntee tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja pystyy käyttämään niitä tutkielmansa kirjoittamisessa pystyy laatimaan kandidaatintutkielman osaa opponoida toisen opiskelijan tekemää kandidaatintutkielmaa

5 Mikä on kandidaatintutkielma? Yliopistossa vallitsee tutkimuksen vapaus (Yliopistolaki 558/ ) à aiheen valinta(?) Oman aiheen kytkeytyminen tiedekunnan tutkimusaloihin Mikä aihe kiinnostaa ja on alan tieteellisessä keskustelussa perusteltu Kandista pro graduksi -ajatus Teoreettinen tutkielma = kirjallisuuskatsaus N sivua, noin tieteellistä lähdettä, myös muutamia kansainvälisiä-lähteitä Tarkat muotovaatimukset; tieteellinen viestintä

6 Mikä on kandidaatintutkielma? Kandidaatin tutkielma yhteensä 10 op Kanditutkielma/proseminaari 8 op Kandidaattiseminaari 2 op Kypsyysnäyte 0 op Vapaaehtoinen Y (1 op)

7 410050Y Kasvatustieteellinen tutkimus ja tiedonhaun järjestelmät I, 1 op Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hakea tieteellistä tietoa. Opiskelija osaa käyttää tieteenalansa tärkeimpiä tietokantoja ja viitteidenhallintajärjestelmää sekä osaa arvioida eri tiedonlähteitä. Tiedontarpeen eli tutkimusaiheen käsitteellistäminen hakutermeiksi Tiedonhakuprosessi: hakutekniikat ja hakutulosten analysointi Tieteenalan tärkeimmät tietokannat ja muut tiedonlähteet Viitteidenhallintajärjestelmän hyödyntäminen Toteutustavat vaihtelevat: joko luento-opetus tai verkkotyöskentely sekä itsenäinen työskentely. Lähiopetuksessa: 10 tuntia lähiopetusta ja 17 itsenäistä opiskelua. Verkko-opiskelussa 27 tuntia itsenäistä opiskelua LISÄTIETOJA: Tiedekirjasto Pegasuksen informaatikot, pegasustieto(at)oulu.fi

8 Kandiprosessi ajoittuu yhdelle lukuvuodelle à aiheen itsenäinen ideointi à ilmoittautuminen kandiryhmään keväällä viikoilla (ryhmien koko rajattu 16 opiskelijaan) à Ole yhteydessä ensin ohjaajaan ja ilmoittaudu WebOodissa ryhmään à kandiseminaarit: n. 30 tuntia lukuvuoden aikana à itsenäinen työskentely opinnäyte on opinnäyte! à yksilöohjaus, palaute à työn esittely kandiseminaarissa ja opponointi à työn viimeistely, palautus Laturiin, jolloin tulee Urkund-tarkistus (plagiointi) à kypsyysnäyte, kielentarkistus à arviointi (1 5)

9 Mitä jos proseminaari on tehty jo aiemmin? Mikäli olet tehnyt aiemmin proseminaarin, voit täydentää sen kandidaatintutkielmaksi (8+2 op) Ota yhteys ryhmän ohjaajaan ja sovi täydentämisestä hänen kanssaan.

10 Kandista maisteriksi Tutkimuksen peruskurssi àkandidaatintutkielma àkypsyysnäyte + kielentarkistus àkandidaatintutkinto àtutkimuksen jatkokurssi à pro gradu -tutkielma à maisterintutkinto 10

11 Ohjeita kandidaatintutkielman tekijälle Kirjaston tiedonhakukoulutus: Kasvatustieteiden tiedonhakuopas (kirjasto): = Urkund:

12 Kandidaatintutkielmien aiheita aiemmilta vuosilta KEHITYSPSYKOLOGIA: Äitiyden sekä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen synty Vaurioituneen kiintymyssuhteen siirtyminen sukupolvelta toiselle Lapsuuden kokemusten vaikutus myöhempään rikollisuuteen Lapsen suru LÄÄKETIETEELLIEN PSYKOLOGIA: Pakko-oireinen häiriö Asperger-lapsi inkluusiossa PERSOONALLISUUSPSYKOLOGIA: Sukupuoli-identiteetin kehitys ja sukupuoli roolien rakentuminen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen konteksteissa Temperamentin vaikutus koulumenestykseen

13 PSYKOTERAPIA, PSYKOTERAPEUTTISET MENETELMÄT JA VUOROVAIKUTUKSEN TUTKIMUS: Vanhempien ero ja sen pitkäaikaisvaikutukset lapseen aikuisiällä Koiran ja ihmisen välisen suhteen vaikutuksen ihmisen psyykeen Ala-asteen luokanopettajan kokema itsemyötätunto tietoisen läsnäolon harjoitusten kautta Mielen ja ruumiin suhde psykoanalyyttisesti tarkasteltuna Kirjallisuusterapeuttinen työskentely vanhuuden kehitystehtävien tukena TYÖ- JA ORGANISAATIOPSYKOLOGIA: Johtamisen patologia esimiehen ja alaisen välisessä suhteessa Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät yksilön näkökulmasta Inkluusio koulumaailmassa

14 Tanssikasvatuksen mahdollisuudet koulun aggressiokasvatuksessa TERAPEUTTINEN NÄKÖKULMA PERUSOPETUKSEN TAIDEKASVATUKSEEN Eheyttävä kuvataidetyöskentely tunneälyn kehittäjänä peruskoulussa MUSIIKIN OPPIKIRJASARJAN SISÄLLÖNANALYYSI KRIITTISEN PEDAGOGIIKAN VIITEKEHYKSESSÄ LUOVA OPPIMISYMPÄRISTÖ MUSIIKKIKASVATUKSESSA Sukupuolittuneet käytänteet alakoulun arjessa ja kuvataidekasvatuksessa KUVATAIDEKASVATUSKÄYTÄNNÖT TAIDEKASVATUKSEN TUTKIMUKSESSA VANHEMPIEN MAHDOLLISUUDET LUKUTAIDON JA LUKUHARRASTUKSEN EDISTÄJINÄ SWEAT, FEAR AND VISUAL ARTS: Visual art anxiety through narratives TAIDE- JA TAITOAINEET OSALLISUUDEN JA TOIMIJUUDEN TUKIJOINA Herkkää kasvatusta Kasvatustieteellisen ja filosofisen kirjallisuuden käsityksiä herkkyydestä LAPSEN KUVAKOKEMUS JA OPETTAJAN PIIRTÄMISEEN TUKEUTUVA TYÖTAPA TAIDEKOKEMUKSEN JA TAIDEKASVATUKSEN LÄHTÖKOHTIEN TARKASTELUA PRAGMATISMIN JA OPETUSSUUNNITELMAN NÄKÖKULMISTA LEIKIN JA TAITEEN AVULLA KOHTI EKOLOGISTA LASTENKULTTUURIA LUOVUUS KÄSITTEENÄ

15 MINÄPYSTYVYYDEN VAIKUTUKSET OPPILAIDEN KOULUMENESTYKSEEN OPPIMISEN SOSIAALINEN SÄÄTELY ALAKOULUN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSESTA - Opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön taidot ja niiden kehittäminen OPPIMISEN ITSESÄÄTELYTAITOJEN KEHITTYMISEN TUKEMINEN ALAKOULUSSA MOTIVAATION NÄKÖKULMASTA

16 Mediakasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa Suomi toisena kielenä päiväkodin varhaiskasvatuksessa/ esiopetuksessa Osallisuus varhaiskasvatuksessa Monikulttuurinen lapsi päiväkodissa Minulla on ensimmäinen kandiryhmä menossa ja töitä alkaa juuri valmistua eli eivät lopullisia nimiä: Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten vertaissuhteissa Oppimisympäristön merkitys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvattaja lapsen tunnetaitojen tukijana Alle kolmevuotiaiden lasten vertaisoppiminen päiväkodissa

17 Anna se heti minulle takaisin, tai kunnian kukko ei kieu - Aggressio lastenohjelmissa Alle kolmevuotiaiden kuvataidekasvatus SUKUPUOLITTAVAT KÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA Kierrätyskäsityö lapsen kokonaisvaltaista oppimista ja kehittymistä tukevana menetelmänä TAIDEKASVATTAJA TUNNEKASVATTAJANA - KUVATAIDEKASVATUS TUNNEKASVATUKSEN VÄLINEENÄ VARHAISKASVATUKSESSA.

18 Musiikin fysiologiset, psyykkiset ja psykososiaaliset vaikutukset ihmiseen. Poikkileikkaus empiirisen musiikintutkimuksen keskeisiin tuloksiin Opettajuuden kehittyminen reflektion avulla instrumenttiopetuksessa Tarkkaavuushaïrioẗ musiikkikasvatuksessa Yhteistoiminnallinen oppiminen koulujuhlien musiikkiesitysten toteutuksessa Musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatillinen identiteetti Sosiaalinen vuorovaikutus ba ndisoitossa

19 Liikuntateknologia ja koululiikunta Yhdessä vai erikseen? tytöt ja pojat perusopetuksen liikuntatunneilla Nykysirkus motoristen perustaitojen kehittämisen tukena 7 12-vuotiailla Koulu-uupuneen oppilaan tukeminen, oppilaan lukihäiriön vaikutus itsetuntoon, tunnekasvatuksen merkitys koulussa, masentuneen oppilaan kohtaaminen ja tukeminen.

20 Matematiikan ja kuvataiteen integrointi symmetrian opetuksessa Videopelien käyttö, ongelmanratkaisu ja ohjelmointi Tavoitelähtöisyys (matematiikan) opetuksen suunnittelussa Kasvun tehokkuus ja tuottavuus haasteet koulumaailmassa Karkeamotoristen taitojen vaikutus matemaattisten taitojen oppimiseen Metsä oppimisympäristönä esi- ja alkuopetuksen tiedekasvatuksessa

21 koulu- ja kasvatusinstituutioiden tutkimus sosiaalitieteiden näkökulmasta lasten ja nuorten osallisuus koulukontekstissa ja kuntatasolla, esim. oppilaskuntatoiminta, lasten ja nuorten valtuustot/vaikuttajaryhmät, demokratiakasvatus perhesosiologia, esim. perhemuotojen moninaisuus, läheissuhteet jäsentensä kokemina kasvatusyhteistyö, erityisesti kodin ja koulun välinen yhteistyö eri osapuolten (lapsi, opettajat, rehtorit, vanhemmat) näkökulmasta tarkasteltuna yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus, esim. ympäristökasvatus, ympäristökonfliktit, ympäristön arvot ja arvottaminen, ympäristökysymysten suhde ihmisten arkeen, elämäntapoihin ja kulttuuriin. koulutuksen järjestämisen politiikka, muutokset oppilaitosverkossa ja muutoksen vaikutukset yhteiskunnan/ koulutuksen eri tasoilla, esim kyläkoulututkimus muuttoliike ja transnationalismi yhteiskuntatutkimuksessa

22 Kandiryhmät, kasvatustieteiden koulutus Kasvatustiede: a) Proseminaari (8 op), syksyllä, Eetu Pikkarainen b) Kandidaattiseminaari (2 op), keväällä, Kasvatuspsykologia - kaksi ryhmää, ohjaajat Virva Siira ja Seppo Laukka 1) PRO- ja KANDISEMINAARI: Psykologian alaan kuuluva tutkimus. 2) MAISTERIVAIHEEN opinnäytteeseen (voi olla mm. tieteellinen artikkeli tavoitteena) suuntautuneiden osalta ensisijaisesti aiheet kehitys-, persoonallisuus- ja lääketieteellisen psykologian sekä psykoterapian, psykoterapeuttisten menetelmien ja vuorovaikutuksen tutkimuksen alalta; perimän ja ympäristön merkitys mielenterveydelle (sisältää perheen, kasvuympäristön, kommunikaation, persoonallisuuden, mielenterveyden, oppimisen tutkimuksen mahdollisuuden mm. Suomalaisessa Adoptiolapsiperhetutkimusryhmässä)

23 Kandiryhmät, luokanopettajankoulutukset EDGE (Education, Diversity, Globalization and Ethics) Ryhmän ohjaajat: Katri Jokikokko, Maria Järvelä ja Minna Sääskilahti Ryhmässä opiskelu pyrkii antamaan erityisvalmiuksia tutkia koulujen monikulttuuristumiseen, interkulttuuriseen oppimiseen ja kasvatukseen liittyviä ilmiöitä sekä kansainvälistymistä kasvatuksen ja koulutuksen kentällä. Monikulttuurisuus nähdään ryhmässä laajasti: kansallisuuden ja etnisyyden lisäksi siihen kuuluvat mm. sellaiset kysymykset kuin kieli, uskonto, maailmankatsomus, sosiaaliluokka, sukupuoli ja monet alakulttuurit ja näiden eri tekijöiden yhteenkietoutuneisuus. Toinen tutkimusalue ryhmässä on kasvatukseen, pedagogiseen suhteeseen ja koulutukseen liittyvät eettiset kysymykset sekä ammattietiikka. Tällöin tarkastellaan kasvatukseen liittyen mm. sellaisia kysymyksiä kuin arvot ja normit, vastuut, velvollisuudet, oikeudet, eettinen kasvatus, näkemykset oikeasta ja väärästä. Lisäksi ryhmässä voi tehdä media- ja kielikasvatusta käsitteleviä kandidaatintutkielmia.

24 EDGE (Education, Diversity, Globalization and Ethics) Bachelor s and Master s thesis seminar Leaders: Katri Jokikokko, Maria Järvelä, and Minna Sääskilahti Studying in EDGE group aims at providing students with competences to do research on intercultural issues in the area of education. In the EDGE group diversity and multiculturalism are understood broadly; in addition to national and ethnic differences, issues of language, religion, worldview, social class, gender and other subcultures and their interconnectedness are discussed in the group. The group also focuses on ethical issues related to education and pedagogical relationship (e.g. values, norms, responsibilities, rights, ethics education, views on right and wrong etc.). In addition, EDGE group provides a possibility to write theses exploring media and language education.

25 Kandiryhmät, luokanopettajankoulutukset Learning and Educational Technology (LET) Ryhmän ohjaajat: Piia Näykki & Jonna Malmberg Oletko kiinnostunut oppimisen tutkimuksesta tai siitä miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa? Tutkimuksemme kohteena on oppimisen tutkimus ja teknologiatuettu oppiminen. Vastaamme uuden vuosituhannen oppimishaasteisiin, jotka vaativat tiedon omaksumisen taitojen lisäksi oppimismotivaatiota sekä tehokkaita itsenäisen ja yhteisöllisen oppimisen strategioita niin formaalissa koulutuksessa, arjen oppimistilanteissa ja työelämässä. Käytännössä edistämme tutkimuksillamme sekä oppimisprosessia että oppimisen tuloksia eli sitä, kuinka opitaan ja mitä opitaan. Tavoitteenamme on kehittää entistä tuloksellisempaa, tehokkaampaa ja innostavampaa opetusta, tehdä oppijat tietoiseksi oppimisestaan sekä auttaa heitä oppimaan teknologian tuella. Tutkimusalueestamme kiinnostuneet opiskelijat ovat tervetulleita liittymään LET - kandidaattiprojektiin tai pro gradu -ryhmään tai myöhemmässä vaiheessa suorittamaan jatkoopintoja. Maisteriopiskelijat voivat osallistua LET -tutkimusprojekteihin (ks. lisätietoa joiden aiheita ovat: Itsesäätöinen oppiminen teknologiaavusteisissa oppimisympäristöissä, Motivaatio ja emootiot sekä niiden vaikutus yksilölliseen ja yhteisölliseen oppimiseen ja Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen

26 Taidekasvatuksen kandiryhmä Ryhmän ohjaajat: Tapio Tenhu ja Marja Ervasti Ryhmän kuvaus: Taidekasvatuksen kandiryhmässä tutkimuksen lähtökohdan muodostavat taiteen kokeminen, oppiminen ja merkityksenanto. Ryhmässä perehdytään erityisesti taide- ja taitoaineiden tutkimukseen. Aiheet toivat tarkastella laajasti taidekasvatuksen teoreettisia, filosofisia ja pedagogisia lähtökohtia, kentällä tapahtuvia kehittämishankkeita, taideopettajuutta sekä moniaistisia ja taiteidenvälisiä prosesseja. Metodologisina lähtökohtina ovat fenomenologinen, narratiivinen ja pragmaattinen taidekasvatuksen tutkimus.

27 Kandiryhmät, luokanopettajankoulutukset Teknologiseen maailmaan kasvattaminen kasvatustieteen tutkimuskohteena Ryhmän ohjaajat:??

28 Varhaiskasvatuksen koulutus Kandiseminaari Ryhmän ohjaaja: Asko Pekkarinen Tutkimusaiheet voivat käsitellä monikulttuuriseen kasvatukseen liittyviä kysymyksiä, tieto-ja viestintätekniikan hyödyntämistä sekä mediakasvatusta, erityisesti varhaiskasvatuksessa. Lisäksi aiheet voivat käsitellä varhaiskasvatusta yhteiskunnallisesta näkökulmasta niin paikallisesti kuin globaalisti.

29 Kandiryhmä, varhaiskasvatus Ryhmän ohjaaja: Satu Karjalainen Ryhmän tutkimusaiheet voivat liittyä varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun ja kasvatuksen erilaisiin ilmiöihin. Aiheena voivat olla mm. lasten vertaissuhteet ja niissä tapahtuva vuorovaikutus, aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus, yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa, lasten osallisuus sekä edellä mainittujen yhteys lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen.

30 Kandiryhmä, varhaiskasvatus, taide-, taito- ja kulttuurikasvatus Ryhmän ohjaaja: Jaakko Moilanen Tutkimusaiheet voivat tarkastella taide- ja taitokasvatuksen, erityisesti kuvataidekasvatuksen, sekä kulttuurikasvatuksen teoreettisia, filosofisia ja pedagogisia lähtökohtia. Opiskelija voi tutkia esim. varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta, lastentarhanopettajien toimenkuvaa, pedagogisia ja käytännön opetuskokeiluja, vuorovaikutusta, ympäristöä, opetussuunnitelmia taide- ja kulttuurikasvatuksen näkökulmista.

31 Koulutuksen ja kasvatuksen yhteiskunnalliset haasteet Ryhmän ohjaajat: Anu Alanko, Marjo Laitala ja Outi Autti Ryhmässä tehtäville tutkielmille on yhteistä, että niissä tarkastellaan yhteiskuntaa ja yhteisöjä jostain näkökulmasta: tutkitaan joko rakenteita ja/tai ihmisten toimintaa yhteiskunnan ja yhteisöjensä jäseninä. Keskeistä on myös yhteiskunnallisen muutoksen ja vallan kysymykset kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa. Sosiologian tutkielmille on leimallista kriittisyys: niissä käsitellään usein yhteiskunnallisia epäkohtia ja ristiriitoja. Ryhmän työt paikantuvat erityisesti kasvatus- ja koulutussosiologian, perhe- ja ympäristösosiologian sekä historiallisen sosiologian kentille.

32 Musiikkikasvatuksen koulutuksen kandi-ryhmä Ryhmän ohjaajat: Nina Jokela ja Petteri Klintrup Musiikkikasvatus

33 Liikuntakasvatuksen kandiryhmä Ryhmän ohjaajat: Susanna Takalo / Ari Rahikkala Tutkimusaiheet tarkastelevat oppimista ja opettamista sekä lasten ja nuorten toimintakykyä ja hyvinvointia. Ilmiöitä tarkastellaan liikunnan näkökulmasta ensisijaisesti koulussa tai siihen sidoksissa olevissa ympäristöissä. Mahdollisuus jatkaa kandidaatin tutkielmaa pro gradu - tutkielmaksi liikuntakasvatuksen gradu ryhmässä

34 Erityispedagogiikan kandiryhmä Ryhmän ohjaaja: Lea Veivo Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kohtaaminen ja ohjaaminen ja tukeminen, oppilaan itsetunnon tukeminen, oppilaan tunnetaidot, koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus, opettajan ammatillinen kasvu

35 MALU-TVT-KANDIRYHMÄ Ryhmän ohjaajat: Sari Harmoinen ja Jari Laru Matematiikan ja luonnontieteiden sisältöjen opetus, opetusoppimisprosessit, 21th skills, asenteet, oppimisvaikeudet esiopetuksessa ja perusasteella, siirtymävaiheet (esiopetus, perusopetus, alaluokat ja yläluokat), yhteisöllinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen sekä oppimisen tukeminen esimerkiksi teknologiaa hyödyntäen. Oppimisvälineiden käyttö, toiminnallisuus oppimisessa sekä oppimisympäristöt, luokkahuoneinfrastruktuuri (älytaulut, dokumenttikamerat, tabletit jne.), sovellukset ja ohjelmisto (sosiaalinen media, pelit, ohjelmointi jne. ), tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen ja yhteiskunnalliset haasteet (digitaaliset kuilut, avoin lähdekoodi, avoimet oppimateriaalit jne).

36 Tutkielman aiheen valinnan tueksi Kaisa Leinonen ja Hennariikka Valppu-Paaso kandi-info

37 Mitä? Toiminnallisia työpajoja tutkielma-aiheen valinnan tueksi kaikille kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille. Tiedätkö mistä aiheesta lähdet tekemään tutkielmaa? Vai onko hyviä aihevaihtoehtoja liian monta? Haluatko päästää jäsentelemään ajatuksiasi tutkielman tekemisestä ja aiheen valinnasta muiden opiskelijoiden kanssa?

38 Miten pääsee mukaan? Tule paikalle: Ma 9.5. klo KTK122 TAI/ JA To klo KTK215 Työpajoissa mukana Hennariikka Valppu-Paaso, Tiina Kemppainen ja Kaisa Leinonen. Lisätietoja voit kysyä Hennariikalta, Tiinalta tai Kaisalta.

39 TERVETULOA KANDITYÖPAJOIHIN! J KYSYMYKSIÄ?