KANDIRYHMÄT LUKUVUONNA / BACHELOR S THESIS GROUPS

Transkriptio

1 KANDIRYHMÄT LUKUVUONNA / BACHELOR S THESIS GROUPS Ryhmät löytyvät WebOodista. Katso seminaarikoodi ryhmän kohdalta. You can find each group in Weboodi. Please see the course code at each seminar description. 1. Kasvatustiede Ohjaaja: Eetu Pikkarainen, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A-01 a) Proseminaari (8 op), syksyllä b) Kandidaattiseminaari (2 op), keväällä 2. Kasvatuspsykologia Ohjaaja: Seppo Laukka, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A-01 Esimerkiksi oppimisprosessit, emootiot ja kognitiiviset tyylit (analyyttinen ja holistinen) eri kulttuureissa. 3. Kasvatuspsykologia Ohjaaja: Virva Siira, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A-01 PRO- ja KANDISEMINAARI: Psykologian alaan kuuluva tutkimus, ensisijaisesti aiheet kehitys-, persoonallisuus- ja lääketieteellisen psykologian sekä psykoterapian, psykoterapeuttisten menetelmien ja vuorovaikutuksen tutkimuksen alalta (1. perheen, perheen kommunikaation ja perimän erillis- sekä yhdysvaikutukset mielenterveyteen, persoonallisuuteen ja oppimiseen, 2. oppilashuolto ja vuorovaikutus; maisterivaiheen ja jatko-opintojen tutkimuksen mahdollisuus mm. Suomalaisessa Adoptiolapsiperhetutkimusryhmässä) KEHITYSPSYKOLOGIA: Vanhemmuus, varhainen vuorovaikutus, äitiys Kiintymyssuhteet Lapsuuden kokemukset ja rikollisuus Lapsen suru Eron merkitys perheessä LÄÄKETIETEELLIEN PSYKOLOGIA: Pakko-oireinen häiriö Asperger-lapsi inkluusiossa PSYKOTERAPIA, PSYKOTERAPEUTTISET MENETELMÄT JA VUOROVAIKUTUKSEN TUTKIMUS: Koiran ja ihmisen välinen suhde Ala-asteen luokanopettajan kokema itsemyötätunto tietoisen läsnäolon harjoitusten kautta Mielen ja ruumiin suhde psykoanalyyttisesti tarkasteltuna Kirjallisuusterapeuttinen työskentely vanhuuden kehitystehtävien tukena PERSOONALLISUUSPSYKOLOGIA:

2 Sukupuoli-identiteetin kehitys ja sukupuoli roolien rakentuminen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen konteksteissa Temperamentin vaikutus koulumenestykseen TYÖ- JA ORGANISAATIOPSYKOLOGIA: Johtamisen patologia ja esimies-alaissuhteet Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät yksilön näkökulmasta Inkluusio koulumaailmassa 4. Yleinen kasvatustiede/ Pinola Ohjaaja: Timo Pinola, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Kasvatustieteen oppialaan kuuluvat teemat kasvatussosiologista näkökulmaa unohtamatta Katsaus kielikylpyyn ja sen merkitykseen vieraan kielen oppimiselle Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulun liikuntakasvatuksen merkitys alakouluikäisille Vanhemman rooli lapsen kilpaurheilussa Matka kohti inklusiivista koulua Miksi minä? Koulukiusatun profiilli Piilo-opetussuunnitelma osana koulumaailmaa Opettaja työrauhan ylläpitäjänä alakoulussa Arvot, arvokasvatus ja niiden muuttuminen Luokanopettaja lahjakkaan lapsen tunnistajana Tutkiva oppiminen yhteisöllisenä opetusmenetelmänä Sosiaaliset suhteet koululiikuntatunnilla Maahanmuuttajan sopeutuminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään 5. EDGE (Education, Diversity, Globalization and Ethics) Ohjaajat: Maria Järvelä ja Minna Sääskilahti, Magda Karjalainen ja Audrey Paradis, 20 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Ryhmässä opiskelu pyrkii antamaan erityisvalmiuksia tutkia koulujen monikulttuuristumiseen, interkulttuuriseen oppimiseen ja kasvatukseen liittyviä ilmiöitä sekä kansainvälistymistä kasvatuksen ja koulutuksen kentällä. Monikulttuurisuus nähdään ryhmässä laajasti: kansallisuuden ja etnisyyden lisäksi siihen kuuluvat mm. sellaiset kysymykset kuin kieli, uskonto, maailmankatsomus, sosiaaliluokka, sukupuoli ja monet alakulttuurit ja näiden eri tekijöiden yhteenkietoutuneisuus. Toinen tutkimusalue ryhmässä on kasvatukseen, pedagogiseen suhteeseen ja koulutukseen liittyvät eettiset kysymykset sekä ammattietiikka. Tällöin tarkastellaan kasvatukseen liittyen mm. sellaisia kysymyksiä kuin arvot ja normit, vastuut, velvollisuudet, oikeudet, eettinen kasvatus, näkemykset oikeasta ja väärästä. Lisäksi ryhmässä voi tehdä media- ja kielikasvatusta käsitteleviä kandidaatintutkielmia. EDGE (Education, Diversity, Globalization and Ethics) Bachelor s and Master s thesis seminar

3 Leaders: Maria Järvelä, Minna Sääskilahti, Magda Karjalainen and Audrey Paradis, group of 20 students, Course code in Weboodi A Studying in EDGE group aims at providing students with competences to do research on intercultural issues in the area of education. In the EDGE group diversity and multiculturalism are understood broadly; in addition to national and ethnic differences, issues of language, religion, worldview, social class, gender and other subcultures and their interconnectedness are discussed in the group. The group also focuses on ethical issues related to education and pedagogical relationship (e.g. values, norms, responsibilities, rights, ethics education, views on right and wrong etc.). In addition, EDGE group provides a possibility to write theses exploring media and language education. 6. Taidekasvatuksen kandiryhmä Ohjaajat: Marja Ervasti ja Tapio Tenhu, 24 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Taidekasvatuksen kandiryhmässä tutkimuksen lähtökohdan muodostavat taiteen kokeminen, oppiminen ja merkityksenanto. Ryhmässä perehdytään erityisesti taide- ja taitoaineiden tutkimukseen. Aiheet toivat tarkastella laajasti taidekasvatuksen teoreettisia, filosofisia ja pedagogisia lähtökohtia, kentällä tapahtuvia kehittämishankkeita, taideopettajuutta sekä moniaistisia ja taiteidenvälisiä prosesseja. Metodologisina lähtökohtina ovat fenomenologinen, narratiivinen ja pragmaattinen taidekasvatuksen tutkimus. Tanssikasvatuksen mahdollisuudet koulun aggressiokasvatuksessa Terapeuttinen näkökulma perusopetuksen taidekasvatukseen Eheyttävä kuvataidetyöskentely tunneälyn kehittäjänä peruskoulussa Musiikin oppikirjasarjan sisällönanalyysi kriittisen pedagogiikan viitekehyksessä Luova oppimisympäristö musiikkikasvatuksessa Sukupuolittuneet käytänteet alakoulun arjessa ja kuvataidekasvatuksessa Kuvataidekasvatuskäytännöt taidekasvatuksen tutkimuksessa Vanhempien mahdollisuudet lukutaidon ja lukuharrastuksen edistäjinä Sweat, fear and visual arts - visual art anxiety through narratives Taide- ja taitoaineet osallisuuden ja toimijuuden tukijoina Herkkää kasvatusta kasvatustieteellisen ja filosofisen kirjallisuuden käsityksiä herkkyydestä Lapsen kuvakokemus ja opettajan piirtämiseen tukeutuva työtapa Taidekokemuksen ja taidekasvatuksen lähtökohtien tarkastelua pragmatismin ja opetussuunnitelman näkökulmista Leikin ja taiteen avulla kohti ekologista lastenkulttuuria Luovuus käsitteenä 7. Learning and Educational Technology (LET) Ohjaajat: Piia Näykki & Jonna Malmberg, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Oletko kiinnostunut oppimisen tutkimuksesta tai siitä miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa? Tutkimuksemme kohteena on oppimisen tutkimus ja teknologiatuettu oppiminen. Vastaamme uuden vuosituhannen oppimishaasteisiin, jotka vaativat tiedon omaksumisen taitojen lisäksi oppimismotivaatiota sekä tehokkaita itsenäisen ja yhteisöllisen oppimisen strategioita niin formaalissa koulutuksessa, arjen oppimistilanteissa ja työelämässä. Käytännössä edistämme tutkimuksillamme sekä oppimisprosessia että oppimisen tuloksia eli sitä, kuinka opitaan ja mitä opitaan. Tavoitteenamme on kehittää entistä

4 tuloksellisempaa, tehokkaampaa ja innostavampaa opetusta, tehdä oppijat tietoiseksi oppimisestaan sekä auttaa heitä oppimaan teknologian tuella. Tutkimusalueestamme kiinnostuneet opiskelijat ovat tervetulleita liittymään LET -kandidaattiprojektiin tai pro gradu -ryhmään tai myöhemmässä vaiheessa suorittamaan jatko-opintoja. Maisteriopiskelijat voivat osallistua LET -tutkimusprojekteihin (ks. lisätietoa joiden aiheita ovat: 1) Itsesäätöinen oppiminen teknologia-avusteisissa oppimisympäristöissä 2) Motivaatio ja emootiot sekä niiden vaikutus yksilölliseen ja yhteisölliseen oppimiseen 3) Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen Minäpystyvyyden vaikutukset oppilaiden koulumenestykseen Oppimisen sosiaalinen säätely Alakoulun opettajien näkemyksiä perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksesta- opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön taidot ja niiden kehittäminen Oppimisen itsesäätelytaitojen kehittymisen tukeminen alakoulussa motivaation näkökulmasta 8. Teknologiseen maailmaan kasvattaminen kasvatustieteen tutkimuskohteena Ohjaajat: Matti Lindh ja Jaakko Nykänen, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Kandiryhmän keskeisiä tutkimuskohteita: a) Teknologiapainotteisuuden tutkimus. b) Perusasteella toteutettavan teknologiakasvatuksen tutkimus. c) Teknisen työn ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden integroinnin tutkimus. d) Käsityön ja teknisen työn opetuksen ja oppimisen tutkimus. e) Muut teknologiapainotteisen luokanopettajakoulutuksen opiskelijoiden aiheet, joille ei löydy aihetta vastaavaa kandiryhmää. Ennakkokäsityksiä teknologiapainotteisesta luokanopettajakoulutuksesta Yhteistoiminnallinen oppiminen teknologisessa ongelmanratkaisussa Taidekäsityö ja muotoilukasvatus perusopetuksen käsityön kontekstissa Lapsen abduktiivinen päättely teknologisessa ongelmanratkaisuprosessissa Ohjelmoinnin oppiminen alakoulussa teknologiakasvatuksen näkökulmasta Oppimisen pelillistäminen ja sen lähtökohdat Ohjelmointi osaksi alakoulun arkea Lasten suoriutumiskäyttäytyminen tietokoneohjelmoinnin oppimisen yhteydessä Oppimistavoitteet yrityskylän oppimateriaaleissa Välittämisen etiikka osana alakoulun eettistä kasvatusta 9. Liikuntakasvatuksen kandiryhmä Ohjaajat: Susanna Takalo / Ari Rahikkala opiskelijaa 1. ja 2. ryhmä, Weboodissa koodilla A Tutkimusaiheet tarkastelevat oppimista ja opettamista sekä lasten ja nuorten toimintakykyä ja hyvinvointia. Ilmiöitä tarkastellaan liikunnan näkökulmasta ensisijaisesti koulussa tai siihen sidoksissa olevissa ympäristöissä.

5 Mahdollisuus jatkaa kandidaatin tutkielmaa pro gradu - tutkielmaksi liikuntakasvatuksen gradu ryhmässä. Liikuntateknologia ja koululiikunta Yhdessä vai erikseen? tytöt ja pojat perusopetuksen liikuntatunneilla Nykysirkus motoristen perustaitojen kehittämisen tukena 7 12-vuotiailla 10. Erityispedagogiikka Ohjaajat: Lea Veivo, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan kohtaaminen ja ohjaaminen ja tukeminen, oppilaan itsetunnon tukeminen, oppilaan tunnetaidot, koulukiusaaminen ja siihen puuttuminen, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus, opettajan ammatillinen kasvu Koulu-uupuneen oppilaan tukeminen Oppilaan lukihäiriön vaikutus itsetuntoon Tunnekasvatuksen merkitys koulussa Masentuneen oppilaan kohtaaminen ja tukeminen Positiivinen pedagogiikka opetuksen lähtökohtana 11. Varhaiskasvatus/ Pekkarinen Ohjaajat: Asko Pekkarinen, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Tutkimusaiheet voivat käsitellä monikulttuuriseen kasvatukseen liittyviä kysymyksiä, tieto-ja viestintätekniikan hyödyntämistä sekä mediakasvatusta, erityisesti varhaiskasvatuksessa. Lisäksi aiheet voivat käsitellä varhaiskasvatusta yhteiskunnallisesta näkökulmasta niin paikallisesti kuin globaalisti. Mediakasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa Suomi toisena kielenä päiväkodin varhaiskasvatuksessa/ esiopetuksessa Osallisuus varhaiskasvatuksessa Monikulttuurinen lapsi päiväkodissa 12. Varhaiskasvatus/ Karjalainen Ohjaajat: Satu Karjalainen ja Susanna Kinnunen, 20 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Ryhmän tutkimusaiheet voivat liittyä varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun ja kasvatuksen erilaisiin ilmiöihin. Aiheena voivat olla mm. lasten vertaissuhteet ja niissä tapahtuva vuorovaikutus, aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus, yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa, lasten osallisuus sekä edellä mainittujen yhteys lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen. Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten vertaissuhteissa

6 Oppimisympäristön merkitys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvattaja lapsen tunnetaitojen tukijana Alle kolmevuotiaiden lasten vertaisoppiminen päiväkodissa 13. Varhaiskasvatuksen taide-, taito- ja kulttuurikasvatus Ohjaaja: Jaakko Moilanen, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Tutkimusaiheet voivat tarkastella taide- ja taitokasvatuksen, erityisesti kuvataidekasvatuksen, sekä kulttuurikasvatuksen teoreettisia, filosofisia ja pedagogisia lähtökohtia. Opiskelija voi tutkia esim. varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta, lastentarhanopettajien toimenkuvaa, pedagogisia ja käytännön opetuskokeiluja, vuorovaikutusta, ympäristöä, opetussuunnitelmia taide- ja kulttuurikasvatuksen näkökulmista. Anna se heti minulle takaisin, tai kunnian kukko ei kieu -aggressio lastenohjelmissa Alle kolmevuotiaiden kuvataidekasvatus Sukupuolittavat käytännöt päiväkodissa Kierrätyskäsityö lapsen kokonaisvaltaista oppimista ja kehittymistä tukevana menetelmänä Taidekasvattaja tunnekasvattajana - kuvataidekasvatus tunnekasvatuksen välineenä varhaiskasvatuksessa. 14. Musiikkikasvatuksen koulutuksen ryhmä Ohjaajat: Petteri Klintrup, 20 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Musiikkikasvatus Musiikin fysiologiset, psyykkiset ja psykososiaaliset vaikutukset ihmiseen. Poikkileikkaus empiirisen musiikintutkimuksen keskeisiin tuloksiin Opettajuuden kehittyminen reflektion avulla instrumenttiopetuksessa Tarkkaavuusha irio t musiikkikasvatuksessa Yhteistoiminnallinen oppiminen koulujuhlien musiikkiesitysten toteutuksessa Musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatillinen identiteetti Sosiaalinen vuorovaikutus ba ndisoitossa 15. Koulutuksen ja kasvatuksen yhteiskunnalliset ja kulttuuriset kontekstit Ohjaajat: Anu Alanko, Marjo Laitala ja Outi Autti, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Ryhmässä tehtäville tutkielmille on yhteistä, että niissä tarkastellaan yhteiskuntaa ja yhteisöjä jostain näkökulmasta: tutkitaan joko rakenteita ja/tai ihmisten toimintaa yhteiskunnan ja yhteisöjensä jäseninä. Keskeistä on myös yhteiskunnallisen muutoksen ja vallan kysymykset kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa. Sosiologian tutkielmille on leimallista kriittisyys: niissä käsitellään usein yhteiskunnallisia epäkohtia ja ristiriitoja. Ryhmän työt paikantuvat erityisesti kasvatus- ja koulutussosiologian, perhe- ja ympäristösosiologian sekä historiallisen sosiologian kentille.

7 Kandidaatintyöt voivat käsitellä seuraavia aiheita: koulu- ja kasvatusinstituutioiden tutkimus sosiaalitieteiden näkökulmasta lasten ja nuorten osallisuus koulukontekstissa ja kuntatasolla, esim. oppilaskuntatoiminta, lasten ja nuorten valtuustot/vaikuttajaryhmät, demokratiakasvatus perhesosiologia, esim. perhemuotojen moninaisuus, läheissuhteet jäsentensä kokemina kasvatusyhteistyö, erityisesti kodin ja koulun välinen yhteistyö eri osapuolten (lapsi, opettajat, rehtorit, vanhemmat) näkökulmasta tarkasteltuna yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus, esim. ympäristökasvatus, ympäristökonfliktit, ympäristön arvot ja arvottaminen, ympäristökysymysten suhde ihmisten arkeen, elämäntapoihin ja kulttuuriin. koulutuksen järjestämisen politiikka, muutokset oppilaitosverkossa ja muutoksen vaikutukset yhteiskunnan/ koulutuksen eri tasoilla, esim kyläkoulututkimus muuttoliike ja transnationalismi yhteiskuntatutkimuksessa 16. MaLu aineet ja TVT Ohjaajat: Sari Harmoinen ja Jari Laru, 16 opiskelijan ryhmä, Weboodissa koodilla A Matematiikan ja luonnontieteiden sisältöjen opetus, opetus-oppimisprosessit, 21th skills, asenteet, oppimisvaikeudet esiopetuksessa ja perusasteella, siirtymävaiheet (esiopetus, perusopetus, alaluokat ja yläluokat), yhteisöllinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen sekä oppimisen tukeminen esimerkiksi teknologiaa hyödyntäen. Oppimisvälineiden käyttö, toiminnallisuus oppimisessa sekä oppimisympäristöt, luokkahuoneinfrastruktuuri (älytaulut, dokumenttikamerat, tabletit jne.), sovellukset ja ohjelmisto (sosiaalinen media, pelit, ohjelmointi jne. ), tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen ja yhteiskunnalliset haasteet (digitaaliset kuilut, avoin lähdekoodi, avoimet oppimateriaalit jne). Esimerkkejä ryhmässä aiemmin tehdyistä ja valmistumassa olevista tutkielmista: Matematiikan ja kuvataiteen integrointi symmetrian opetuksessa Videopelien käyttö, ongelmanratkaisu ja ohjelmointi Tavoitelähtöisyys (matematiikan) opetuksen suunnittelussa Kasvun tehokkuus ja tuottavuus haasteet koulumaailmassa Karkeamotoristen taitojen vaikutus matemaattisten taitojen oppimiseen Metsä oppimisympäristönä esi- ja alkuopetuksen tiedekasvatuksessa