KANDIDAATIN TUTKIELMA

Transkriptio

1 KANDIDAATIN TUTKIELMA KANDI-INFO Tapio Tenhu Lehtori OULUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden tiedekunta

2 Missä vaiheessa kandidaatintutkielma? Pääosin kolmantena opintovuotena Muut opinnot ovat jo pitkällä, joten on aikaa keskittyä kandidaatintutkielman tekemiseen Muut aineopinnot on pääosin suoritettu Tutkimuksen peruskurssi on aloitettu tai aloitetaan syksyllä.

3 Mikä on kandidaatintutkielma? Kandidaatintutkielma on ensimmäinen tieteellinen opinnäytetyö, jossa sovelletaan oppiaineen teoreettisia lähtökohtia ja tutkimusmenetelmäopinnoissa hankittuja valmiuksia. Kandidaatintutkielma on osa pääaineen aineopintokokonaisuutta.

4 Kandidaatintutkielman osaamistavoitteet: Opiskelija pystyy määrittelemään tutkimusongelman osaa laatia tutkimussuunnitelman valitsemastaan kasvatusalaa koskevasta aiheesta pystyy käyttämään omaan tutkimusaiheeseensa liittyvää kirjallisuutta aiheen teoreettiseen tarkasteluun tuntee tieteellisen kirjoittamisen perusteet ja pystyy käyttämään niitä tutkielmansa kirjoittamisessa pystyy laatimaan kandidaatintutkielman osaa opponoida toisen opiskelijan tekemää kandidaatintutkielmaa

5 Kandidaatintutkielman sisältö: tutkimussuunnitelman laatiminen tutkimuksen toteuttaminen tutkimusraportin kirjoittaminen tutkielman opponointi ja arvioiminen kypsyysnäytteen kirjoittaminen Ks. lisää

6 Minkälainen on kandidaatintutkielma? Yliopistossa vallitsee tutkimuksen vapaus (Yliopistolaki 558/ ) aiheen valinta Oman aiheen kytkeytyminen tiedekunnan tutkimusaloihin Mikä aihe kiinnostaa ja on alan tieteellisessä keskustelussa perusteltu Kandista pro graduksi Teoreettinen tutkielma = kirjallisuuteen perustuva N sivua, noin tieteellistä lähdettä, kansainvälisiä-lähteitä Tarkat muotovaatimukset, tieteellinen viestintä

7 Mistä kandidaatintutkielma muodostuu? A Kandidaatin tutkielma yhteensä 10 op Sisältää: Kanditutkielma/proseminaari 8 op Kandidaattiseminaari 2 op Kypsyysnäyte 0 op Tiedonhankinnan kurssi KTK:lle on tulossa nyt alustavasti seuraavasti kandiseminaarien tiedonhakukursseja lukuvuodelle: 1. periodi 5 harjoitusryhmää viikot periodi 7 harjoitusryhmää (yksi englanniksi) viikot periodi 1 harjoitusryhmä Opiskelijat ilmoittautuvat oodissa kandidaatintutkielma-koodille.

8 Mistä kandidaatintutkielma muodostuu? KTK:lle on tulossa nyt alustavasti seuraavasti kandiseminaarien tiedonhakukursseja lukuvuodelle: 1. periodi 5 harjoitusryhmää viikot periodi 7 harjoitusryhmää (yksi englanniksi) viikot periodi 1 harjoitusryhmä Opiskelijat ilmoittautuvat oodissa kandidaatintutkielmakoodille. Ryhmistä voisi infota jo ennakkoon toukokuussa (myös kandiohjaajia). Näiden ryhmien lisäksi sitten kesäkurssit.

9 407045A Tiedonhankintakurssi (kasvatustieteet) Seija Kulmala

10 Mikä tiedonhaun kurssi ja miksi? tiedonhankinnan kurssi on pakollinen osa A Kandidaatintutkielma kurssia 27 tuntia opiskelijan työtä, ei erillistä opintopistettä kurssin käytyään opiskelija osaa - hakea tieteellistä tietoa - käyttää tieteenalansa tärkeimpiä tietokantoja - arvioida hakutuloksia ja lähteitä - käyttää viitteidenhallintajärjestelmää kurssi vastaa mm. kysymyksiin - Miten ne hakusanat keksitään? - Mitä kautta tieteellistä ja luotettavaa tietoa kannattaa etsiä? - Miksi Google ei riitä? - Kuinka viitteet saa pysymään tallessa lähdeluettelon tekoon asti? Oulun yliopiston kirjasto / Tiedekirjasto Pegasus / Tiedonhankintakurssi Oulun yliopisto

11 Milloin kurssille? kurssi järjestetään kaikilla periodeilla kesäkurssit 2018 touko-, kesä- ja elokuussa - kirjaston kesäkurssit erillinen ilmoittautuminen Oodissa lisätietoja: - kurssin esittelysivu - kirjaston informaatikot, informationservice(at)oulu.fi oppimateriaalia: - Kasvatustieteiden ja psykologian tiedonhakuopas - Opinnäyteopas Oulun yliopiston kirjasto / Tiedekirjasto Pegasus / Tiedonhankintakurssi Oulun yliopisto

12 Tervetuloa oppimaan tieteellisen tiedon hakua!

13 Kandiprosessi ajoittuu yhdelle lukuvuodelle o aiheen itsenäinen ideointi o ilmoittautuminen kandiryhmään keväällä (viikoilla 20-21?) o (ryhmien koko rajattu 16 opiskelijaan) o ilmoittaudu WebOodissa ryhmään (Ole tarvittaessa yhteydessä ensin ohjaajaan) o kandiseminaarit: n. 30 tuntia lukuvuoden aikana o itsenäinen työskentely opinnäyte on opinnäyte! o yksilöohjaus, palaute o työn esittely kandiseminaarissa ja opponointi o työn viimeistely, palautus Laturiin, o samalla Urkund-tarkistus (plagiointi) o kypsyysnäyte, kielentarkistus o arviointi (1 5)

14 Mitä jos proseminaari on tehty jo aiemmin? Mikäli olet tehnyt aiemmin proseminaarin, voit täydentää sen kandidaatintutkielmaksi (8+2 op) Ota yhteys ryhmän ohjaajaan ja sovi täydentämisestä hänen kanssaan.

15 Kandista maisteriksi o tutkimuksen peruskurssi o kandidaatintutkielma o kypsyysnäyte + kielentarkistus o kandidaatintutkinto o tutkimuksen jatkokurssi o pro gradu -tutkielma o maisterintutkinto

16 Ohjeita kandidaatintutkielman tekijälle Kasvatustieteiden ja psykologian tiedonhakuopas: Kurssitarjonta KTK:n opiskelijoille: Urkund:

17 Kandiryhmät, A Kandidaattiseminaari/Taidekasvatus /Ervasti ja Tenhu A Kandidaattiseminaari/MaLu-aineet ja TVT / A Kandidaattiseminaari/ MUKO A Kandidaattiseminaari/Erityispedagogiikka/ Veivo *etusija erityispedagogiikan pääaineopiskelijoilla* A Kandidaattiseminaari/Erityispedagogiikka/ Kairaluoma * etusija erityispedagogiikan pääaineopiskelijoilla* A Kandidaattiseminaari/VAKA/ Karjalainen A Kandidaattiseminaari/VAKA/Pekkarinen A Kandidaattiseminaari/VAKA /Moilanen A Kandidaattiseminaari/Liikuntakasvatus/ Takalo ja Rahikkala A Kandidaattiseminaari/Koulutuksen ja kasvatuksen yhteiskunnalliset ja kulttuuriset kontekstit/laitala ja Alanko

18 Kandiryhmät, A Kandidaattiseminaari/EDGE A Kandidaattiseminaari/LET A Kandidaattiseminaari/Pinola A Kandidaattiseminaari/Teknologiseen maailmaan kasvattaminen kasvatustieteen tutkimuskohteena A Kandidaattiseminaari/ Pikkarainen A Proseminaari (kasvatustieteen sivuaineopiskelijat) / Pikkarainen A Kasvatuspsykologian kandidaatintutkielma/laukka *etusija kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoilla* A Kasvatuspsykologian kandidaatintutkielma/siira *etusija kasvatuspsykologian pääaineopiskelijoilla* Psykologian proseminaari (sivuaineopiskelijat) / Karhu

19 Kandiryhmät, kasvatustieteiden koulutus Kasvatustiede: Eetu PIkkarainen tarkoitettua ensisijaisesti kasvatustieteen koulutuksen kasvatustieteen pää- ja sivuaineopiskelijoille, mutta myös muut ovat tervetulleita siinä määrin kuin on tilaa. Aiheet voivat liittyä kouluinstituutioon tai muihin pedagogisiin instituutioihin: niiden suhteet muuhun yhteiskuntaan, rakenne ja ihmisten toiminta niiden puitteissa. Tärkeintä on pedagoginen (kasvatustieteellinen) näkökulma. Tutkimusote saa mielellään olla kasvatusteoreettinen tai -filosofinen (esim. johonkin kasvatusajattelijaan tai käsitteelliseen ongelmaan liittyvä), mutta työ voi käsitellä myös empiirisemmän aiheen teoriataustaa.

20 Kandiryhmät, kasvatustieteiden koulutus Kasvatuspsykologia - 2 kandiryhmää, ohjaajat Virva Siira ja Seppo Laukka - psykologian ja kasvatuspsykologian alan tutkimus (kehitys-, persoonallisuus-, neuro- sekä työ- ja organisaatiopsykologia, psykoterapiat ja psykoterapeuttiset menetelmät, mielenterveys, hyvinvointi ja perhe sekä perheen ulkopuoliset kasvuympäristöt)

21 Kandiryhmät, luokanopettajankoulutukset EDGE (Education, Diversity, Globalization and Ethics) Ryhmän ohjaaja: Kulttuurienvälisen kasvatuksen lehtori Ryhmässä opiskelu pyrkii antamaan erityisvalmiuksia tutkia koulujen monikulttuuristumiseen, interkulttuuriseen oppimiseen ja kasvatukseen liittyviä ilmiöitä sekä kansainvälistymistä kasvatuksen ja koulutuksen kentällä. Monikulttuurisuus nähdään ryhmässä laajasti: kansallisuuden ja etnisyyden lisäksi siihen kuuluvat mm. sellaiset kysymykset kuin kieli, uskonto, maailmankatsomus, sosiaaliluokka, sukupuoli ja monet alakulttuurit ja näiden eri tekijöiden yhteenkietoutuneisuus. Toinen tutkimusalue ryhmässä on kasvatukseen, pedagogiseen suhteeseen ja koulutukseen liittyvät eettiset kysymykset sekä ammattietiikka. Tällöin tarkastellaan kasvatukseen liittyen mm. sellaisia kysymyksiä kuin arvot ja normit, vastuut, velvollisuudet, oikeudet, eettinen kasvatus, näkemykset oikeasta ja väärästä. Lisäksi ryhmässä voi tehdä media- ja kielikasvatusta käsitteleviä kandidaatintutkielmia.

22 EDGE (Education, Diversity, Globalization and Ethics) Bachelor s and Master s thesis seminar Leaders: Lecturer, international education Studying in EDGE group aims at providing students with competences to do research on intercultural issues in the area of education. In the EDGE group diversity and multiculturalism are understood broadly; in addition to national and ethnic differences, issues of language, religion, worldview, social class, gender and other subcultures and their interconnectedness are discussed in the group. The group also focuses on ethical issues related to education and pedagogical relationship (e.g. values, norms, responsibilities, rights, ethics education, views on right and wrong etc.). In addition, EDGE group provides a possibility to write theses exploring media and language education.

23 Kandiryhmät, luokanopettajankoulutukset Learning and Educational Technology (LET) Ryhmän ohjaajat: Piia Näykki & Jonna Malmberg Oletko kiinnostunut oppimisen tutkimuksesta tai siitä miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppimisessa? Tutkimuksemme kohteena on oppimisen tutkimus ja teknologiatuettu oppiminen. Vastaamme uuden vuosituhannen oppimishaasteisiin, jotka vaativat tiedon omaksumisen taitojen lisäksi oppimismotivaatiota sekä tehokkaita itsenäisen ja yhteisöllisen oppimisen strategioita niin formaalissa koulutuksessa, arjen oppimistilanteissa ja työelämässä. Käytännössä edistämme tutkimuksillamme sekä oppimisprosessia että oppimisen tuloksia eli sitä, kuinka opitaan ja mitä opitaan. Tavoitteenamme on kehittää entistä tuloksellisempaa, tehokkaampaa ja innostavampaa opetusta, tehdä oppijat tietoiseksi oppimisestaan sekä auttaa heitä oppimaan teknologian tuella. Tutkimusalueestamme kiinnostuneet opiskelijat ovat tervetulleita liittymään LET -kandidaattiprojektiin tai pro gradu -ryhmään tai myöhemmässä vaiheessa suorittamaan jatko-opintoja. Maisteriopiskelijat voivat osallistua LET -tutkimusprojekteihin (ks. lisätietoa joiden aiheita ovat: Itsesäätöinen oppiminen teknologia-avusteisissa oppimisympäristöissä, motivaatio ja emootiot sekä niiden vaikutus yksilölliseen ja yhteisölliseen oppimiseen ja Tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen ja opettaminen

24 Kandiryhmät, luokanopettajankoulutukset Timo Pinolan kandiryhmä: Kasvatustieteen opinalaan kuuluvat aiheet mahdollisia kasvatussosiologista näkökulmaa unohtamatta.

25 Kandiryhmät, luokanopettajankoulutukset Teknologiseen maailmaan kasvattaminen kasvatustieteen tutkimuskohteena Ryhmän ohjaajat:??

26 Taidekasvatuksen kandiryhmä Ryhmän ohjaajat: Tapio Tenhu ja Marja Ervasti Taidekasvatuksen kandiryhmässä perehdytään erityisesti taide- ja taitoaineiden tutkimukseen. Tarkastelun lähtökohtina ovat taide tietona, taiteen kokeminen, oppiminen ja merkityksenanto. Aiheet voivat tarkastella taidekasvatuksen teoreettisia, filosofisia ja pedagogisia perusteita, kuten mm. taideopettajuutta ja taiteellisia, ilmiöperusteisia, moniaistisia sekä taiteidenvälisiä prosesseja. Metodologisina lähtökohtina ovat fenomenologinen, narratiivinen, pragmaattinen ja arts based -tutkimus.

27 Varhaiskasvatuksen koulutus Kandiseminaari Ryhmän ohjaaja: Asko Pekkarinen Tutkimusaiheet voivat käsitellä monikulttuuriseen kasvatukseen liittyviä kysymyksiä, tieto-ja viestintätekniikan hyödyntämistä sekä mediakasvatusta, erityisesti varhaiskasvatuksessa. Lisäksi aiheet voivat käsitellä varhaiskasvatusta yhteiskunnallisesta näkökulmasta niin paikallisesti kuin globaalisti.

28 Kandiryhmä, varhaiskasvatus Ryhmän ohjaaja: Satu Karjalainen Ryhmän tutkimusaiheet voivat liittyä varhaiskasvatusikäisen lapsen kasvun ja kasvatuksen erilaisiin ilmiöihin. Aiheena voivat olla mm. lasten vertaissuhteet ja niissä tapahtuva vuorovaikutus, aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus, yhteisöllisyys varhaiskasvatuksessa, lasten osallisuus sekä edellä mainittujen yhteys lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen.

29 Kandiryhmä, varhaiskasvatus, Ryhmän ohjaaja: Jaakko Moilanen Tutkimusaiheet Opiskelija voi tutkia esim. varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta, lastentarhanopettajien toimenkuvaa, pedagogisia ja käytännön opetuskokeiluja, vuorovaikutusta, ympäristöä, opetussuunnitelmia

30 Koulutuksen ja kasvatuksen yhteiskunnalliset haasteet Ryhmän ohjaajat: Anu Alanko ja Marjo Laitala Ryhmässä tehtäville tutkielmille on yhteistä, että niissä painotetaan sosiaalisia yhteisöjä yksilöiden sijaan. Tutkielmissa tarkastellaan ihmisten toimintaa yhteiskunnan ja yhteisöjensä jäseninä tai lähtökohtana voi olla yhteiskunnan rakenteiden tutkimus (esimerkiksi sosiaaliset jaot ja eriarvoisuus). Myös yhteiskunnallisen muutoksen ja vallan kysymykset kasvatuksen ja koulutuksen kontekstissa ovat keskeisiä. Sosiologian tutkielmille on leimallista kriittinen eli kysyvä ja kyseenalaistava tutkimusote. Ryhmän ohjaajien asiantuntemus paikantuu erityisesti perhe- ja nuorisotutkimuksen, rasismin ja monikulttuurisuuden sekä lastensuojelun historian aloille.

31 Musiikkikasvatuksen koulutuksen kandi-ryhmä Ryhmän ohjaajat: Nina Jokela ja Petteri Klintrup Musiikkikasvatus

32 Liikuntakasvatuksen kandiryhmä Ryhmän ohjaajat: Susanna Takalo / Ari Rahikkala Tutkimusaiheet tarkastelevat oppimista ja opettamista sekä lasten ja nuorten toimintakykyä ja hyvinvointia. Ilmiöitä tarkastellaan liikunnan näkökulmasta ensisijaisesti koulussa tai siihen sidoksissa olevissa ympäristöissä. Liikuntakasvatuksen kandiryhmässä opinnäytteet tehdään pääsääntöisesti PARITÖINÄ Mahdollisuus jatkaa kandidaatin tutkielmaa pro gradu - tutkielmaksi liikuntakasvatuksen graduryhmässä

33 Erityispedagogiikan kandiryhmä Ryhmän ohjaaja: Lea Veivo ja Leila Kairaluoma Oppimisvaikeudet, sosioemotionaaliset haasteet, interventiot, inkluusio ja tuen monenlaiset muodot, erityisopettajan ammatillinen kasvu ja konsultoiva rooli

34 MALU-TVT-KANDIRYHMÄ Ryhmän ohjaajat: Sari Harmoinen ja Jari Laru Matematiikan ja luonnontieteiden sisältöjen opetus, opetusoppimisprosessit, 21th skills, asenteet, oppimisvaikeudet esiopetuksessa ja perusasteella, siirtymävaiheet (esiopetus, perusopetus, alaluokat ja yläluokat), yhteisöllinen oppiminen, yhteisöllinen oppiminen sekä oppimisen tukeminen esimerkiksi teknologiaa hyödyntäen. Oppimisvälineiden käyttö, toiminnallisuus oppimisessa sekä oppimisympäristöt, luokkahuoneinfrastruktuuri (älytaulut, dokumenttikamerat, tabletit jne.), sovellukset ja ohjelmisto (sosiaalinen media, pelit, ohjelmointi jne. ), tietokoneavusteinen yhteisöllinen oppiminen ja yhteiskunnalliset haasteet (digitaaliset kuilut, avoin lähdekoodi, avoimet oppimateriaalit jne).

35 Aiheen keksiminen?? Opintojen aikana eri kursseilla heränneet ajatukset ja kysymykset Kokemukset harjoiteluissa Mitkä ovat ajankohtaisia teemoja? Minkälaiset aiheet kiinnostavat itseä? KÄYTÄ AIKAA IDEOINTIIN! Jultikassa näkyy jo tehtyjä töitä _facet%3a%22thesis%22&filter%5b%5d=oyk_org_level_1_eng_str_mv% 3A%22Faculty+of+Education%22

36 Kandidaatintutkielmien aiheita aiemmilta vuosilta KEHITYSPSYKOLOGIA: Äitiyden sekä äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen synty Vaurioituneen kiintymyssuhteen siirtyminen sukupolvelta toiselle Lapsuuden kokemusten vaikutus myöhempään rikollisuuteen Lapsen suru LÄÄKETIETEELLIEN PSYKOLOGIA: Pakko-oireinen häiriö Asperger-lapsi inkluusiossa PERSOONALLISUUSPSYKOLOGIA: Sukupuoli-identiteetin kehitys ja sukupuoli roolien rakentuminen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen konteksteissa Temperamentin vaikutus koulumenestykseen

37 PSYKOTERAPIA, PSYKOTERAPEUTTISET MENETELMÄT JA VUOROVAIKUTUKSEN TUTKIMUS: Vanhempien ero ja sen pitkäaikaisvaikutukset lapseen aikuisiällä Koiran ja ihmisen välisen suhteen vaikutuksen ihmisen psyykeen Ala-asteen luokanopettajan kokema itsemyötätunto tietoisen läsnäolon harjoitusten kautta Mielen ja ruumiin suhde psykoanalyyttisesti tarkasteltuna Kirjallisuusterapeuttinen työskentely vanhuuden kehitystehtävien tukena TYÖ- JA ORGANISAATIOPSYKOLOGIA: Johtamisen patologia esimiehen ja alaisen välisessä suhteessa Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät yksilön näkökulmasta Inkluusio koulumaailmassa

38 Tanssikasvatuksen mahdollisuudet koulun aggressiokasvatuksessa TERAPEUTTINEN NÄKÖKULMA PERUSOPETUKSEN TAIDEKASVATUKSEEN Eheyttävä kuvataidetyöskentely tunneälyn kehittäjänä peruskoulussa MUSIIKIN OPPIKIRJASARJAN SISÄLLÖNANALYYSI KRIITTISEN PEDAGOGIIKAN VIITEKEHYKSESSÄ LUOVA OPPIMISYMPÄRISTÖ MUSIIKKIKASVATUKSESSA Sukupuolittuneet käytänteet alakoulun arjessa ja kuvataidekasvatuksessa KUVATAIDEKASVATUSKÄYTÄNNÖT TAIDEKASVATUKSEN TUTKIMUKSESSA VANHEMPIEN MAHDOLLISUUDET LUKUTAIDON JA LUKUHARRASTUKSEN EDISTÄJINÄ SWEAT, FEAR AND VISUAL ARTS: Visual art anxiety through narratives TAIDE- JA TAITOAINEET OSALLISUUDEN JA TOIMIJUUDEN TUKIJOINA Herkkää kasvatusta Kasvatustieteellisen ja filosofisen kirjallisuuden käsityksiä herkkyydestä LAPSEN KUVAKOKEMUS JA OPETTAJAN PIIRTÄMISEEN TUKEUTUVA TYÖTAPA TAIDEKOKEMUKSEN JA TAIDEKASVATUKSEN LÄHTÖKOHTIEN TARKASTELUA PRAGMATISMIN JA OPETUSSUUNNITELMAN NÄKÖKULMISTA LEIKIN JA TAITEEN AVULLA KOHTI EKOLOGISTA LASTENKULTTUURIA LUOVUUS KÄSITTEENÄ

39 MINÄPYSTYVYYDEN VAIKUTUKSET OPPILAIDEN KOULUMENESTYKSEEN OPPIMISEN SOSIAALINEN SÄÄTELY ALAKOULUN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSESTA - Opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön taidot ja niiden kehittäminen OPPIMISEN ITSESÄÄTELYTAITOJEN KEHITTYMISEN TUKEMINEN ALAKOULUSSA MOTIVAATION NÄKÖKULMASTA

40 Mediakasvatuksen toteuttaminen päiväkodissa Suomi toisena kielenä päiväkodin varhaiskasvatuksessa/ esiopetuksessa Osallisuus varhaiskasvatuksessa Monikulttuurinen lapsi päiväkodissa Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten vertaissuhteissa Oppimisympäristön merkitys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvattaja lapsen tunnetaitojen tukijana Alle kolmevuotiaiden lasten vertaisoppiminen päiväkodissa

41 Anna se heti minulle takaisin, tai kunnian kukko ei kieu -Aggressio lastenohjelmissa Alle kolmevuotiaiden kuvataidekasvatus SUKUPUOLITTAVAT KÄYTÄNNÖT PÄIVÄKODISSA Kierrätyskäsityö lapsen kokonaisvaltaista oppimista ja kehittymistä tukevana menetelmänä TAIDEKASVATTAJA TUNNEKASVATTAJANA - KUVATAIDEKASVATUS TUNNEKASVATUKSEN VÄLINEENÄ VARHAISKASVATUKSESSA.

42 Musiikin fysiologiset, psyykkiset ja psykososiaaliset vaikutukset ihmiseen. Poikkileikkaus empiirisen musiikintutkimuksen keskeisiin tuloksiin Opettajuuden kehittyminen reflektion avulla instrumenttiopetuksessa Tarkkaavuushäiriöt musiikkikasvatuksessa Yhteistoiminnallinen oppiminen koulujuhlien musiikkiesitysten toteutuksessa Musiikkikasvatuksen opiskelijan ammatillinen identiteetti Sosiaalinen vuorovaikutus bändisoitossa

43 Liikuntateknologia ja koululiikunta Yhdessä vai erikseen? tytöt ja pojat perusopetuksen liikuntatunneilla Nykysirkus motoristen perustaitojen kehittämisen tukena 7 12-vuotiailla Koulu-uupuneen oppilaan tukeminen, oppilaan lukihäiriön vaikutus itsetuntoon, tunnekasvatuksen merkitys koulussa, masentuneen oppilaan kohtaaminen ja tukeminen.

44 Matematiikan ja kuvataiteen integrointi symmetrian opetuksessa Videopelien käyttö, ongelmanratkaisu ja ohjelmointi Tavoitelähtöisyys (matematiikan) opetuksen suunnittelussa Kasvun tehokkuus ja tuottavuus haasteet koulumaailmassa Karkeamotoristen taitojen vaikutus matemaattisten taitojen oppimiseen Metsä oppimisympäristönä esi- ja alkuopetuksen tiedekasvatuksessa

45 koulu- ja kasvatusinstituutioiden tutkimus sosiaalitieteiden näkökulmasta lasten ja nuorten osallisuus koulukontekstissa ja kuntatasolla, esim. oppilaskuntatoiminta, lasten ja nuorten valtuustot/vaikuttajaryhmät, demokratiakasvatus perhesosiologia, esim. perhemuotojen moninaisuus, läheissuhteet jäsentensä kokemina kasvatusyhteistyö, erityisesti kodin ja koulun välinen yhteistyö eri osapuolten (lapsi, opettajat, rehtorit, vanhemmat) näkökulmasta tarkasteltuna yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkimus, esim. ympäristökasvatus, ympäristökonfliktit, ympäristön arvot ja arvottaminen, ympäristökysymysten suhde ihmisten arkeen, elämäntapoihin ja kulttuuriin. koulutuksen järjestämisen politiikka, muutokset oppilaitosverkossa ja muutoksen vaikutukset yhteiskunnan/ koulutuksen eri tasoilla, esim kyläkoulututkimus muuttoliike ja transnationalismi yhteiskuntatutkimuksessa

46 päiväkoti-ikäisten lasten ravitsemustottumukset ja perheen sosioekonominen asema opettajan piiloinen ja näkyvä vallankäyttö lihavuudesta julkisuudessa rakentuva kuva - yhteiskuntatieteellinen näkökulma aatteet ja opit laitoskasvatuksen (koulukodit) taustalla luvun alussa opiskelijoiden käsityksiä akateemisesta vapaudesta suomalaisten perheellistyminen lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet koulussa lapsiin kohdistuva mainonta ja lasten kulutus

47 Kysymyksiä?