Palvelutoiminnan kustannuslaskenta, hinnoittelu ja edullisuusvertailut. Koulutustapahtuma Oulu, Radisson SAS Hotel,

Transkriptio

1 Palvelutoiminnan kustannuslaskenta, hinnoittelu ja edullisuusvertailut Koulutustapahtuma Oulu, Radisson SAS Hotel,

2 Hallintokustannusten kohdistaminen - Hallintokustannukset hinnoittelussa, edullisuusvertailussa ja tuloksellisuusarvioinnissa - Hallintolisän kohdistamismenetelmät Tero Tyni, tero.tyni@kuntaliitto.fi Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

3 Hallintokustannukset hinnoittelussa hinnoittelussa otetaan huomioon Toimialahallinnon, Toimialalautakunnan, Tarkastustoimen kustannukset sekä Osuus yleishallinnon kustannuksista Kunnan liikelaitoksessa johtokunnan kustannukset Kunnan hinnoittelussa ei oteta huomioon ns. demokratiakustannuksia, eli Valtuusto-, tai hallitustyöskentelystä aiheutuvia kustannuksia Kuntayhtymässä tilanne on toinen, siellä valtuuston, hallituksen ja johtokunnan kustannukset otetaan hinnoittelussa huomioon Oulu Tero Tyni

4 Hallintokustannukset edullisuusvertailuissa Perusperiaatteena on miettiä, vaikuttaako kyseiseen hallintokustannukseen se, ostetaanko ko. palvelu ulkoa vai ei Toimialajohdon, lautakunnan tai tarkastustoimen kustannuksiin ei vaikuta Yleishallinnon tai oman toimialahallinnon kustannuksiin voi vaikuttaa Oulu Tero Tyni

5 Hallintokustannukset tuloksellisuusarvioinnissa Tuloksellisuusarvioinnissa lähtökohtana on kysymys siitä, voiko tuloksellisuusarvioinnin kohteena oleva yksikkö vaikuttaa kyseisiin hallintokustannuksiin Yleishallinnon tai toimialahallinnon kustannuksiin voi vaikuttaa silloin, kun kyseessä on hallintopalvelujen käyttöön perustuva kustannusten kohdistustapa Toimitilojen käyttömäärään tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus Esim. kustannusperusteisiin vyörytyseriin ei voi käytännössä vaikuttaa Oulu Tero Tyni

6 Hallintolisien kohdistusmenetelmät -suoriteperusteinen laskutus Suoriteperusteinen laskutus on aiheuttamisperiaatteen mukainen tapa kohdistaa hallinnon kustannuksia Vaatii tuotteistetut ja hinnoitellut hallintopalvelut Esim. palkanlaskun työntekijä Käsitellyt laskujen määrä Myös aikaperusteinen hinnoittelu (esim. asiantuntijapalvelu) Osa hallinnosta voi olla hankala tuotteistaa, esim. talousarvion tai toimintastrategian tekeminen Oulu Tero Tyni

7 Hallintolisien kohdistusmenetelmät -toimintakustannuksiin perustuva kohdistus Tavallisesti vyörytysperusteena on toiminnasta aiheutuvat kustannukset (budjetoidut tai toteutuneet) Kaksi seikkaa, jotka on otettava erikseen huomioon 1. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen ostot kuntayhtymältä, isäntäkunnalta tai muulta vastaavalta tuottajalta vähennetään kustannuspohjasta 2. Investoinnit, jotka vaativat hallinnon toimia ja aiheuttavat kustannuksia (kaksi tapaa) Poistoihin perustuva tapa Suunnittelukustannuksiin perustuva tapa Oulu Tero Tyni

8 Hallintolisien kohdistusmenetelmät -toimintakustannuksiin ja poistoihin perustuva esimerkki Toiminta menot (ilman hallintokustannuksia) Poistot Välittömät menot Osuus välittömistä menoista Kohdistettavat hallinnon kustannukset A B / = 19,05 % / = 37,41 % 19,05 % * = ,41 % * = C / = 43,54 % 43,54 % * = Summa % Oulu Tero Tyni

9 Hallintolisien kohdistusmenetelmät -toimintakustannuksiin ja poistoihin perustuva esimerkki (yleiskustannuslisälaskenta) Toimintam enot ilman hallintokustannuksia Poistot Välittömät menot A B C Summa Toimialalle kohdistuvat hallintokustannukset *6,8 % = *6,8% = *6,8% = *6,8% =n Hallinnon kustannukset Kustannuspohja, jolle kohdistetaan: 1,47 milj. Yleiskustannuslisä: / 1,47 m = 6,8 % Oulu Tero Tyni

10 Pääomakustannukset Kiinteistöpääoman arvostus ja tuottovaatimus Pääomavuokran määräytyminen Tero Tyni, Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

11 Kiinteistöpääoman arvostus Laskentatilanteita, joissa pääomakustannuksilla, ja sitä kautta myös arvostustavalla, on merkitystä - hinnoittelulaskelmat - kuntien väliseen kustannustenjakoon liittyvät maksuosuuslaskelmat. - myös kuntien yhteistoiminnassa, kun määritellään jäsen- ja sopimuskunnan nettovarallisuusosuutta Pysyviin vastaaviin sitoutuneen pääoman arvoa tarvitaan sekä poiston että koron laskennassa. Pääsääntönä on käyttää samaa arvoperustaa sekä korolle että poistoille. Oulu Tero Tyni

12 Kiinteistöpalvelujen, tilavuokran, määrittely Vuokran suuruus = pääomavuokra + ylläpitovuokra Ylläpitovuokralla katetaan ylläpito- ja käyttömenot, kuten lämmitys-, vesi- ja jätevesi- jätehuolto-, kiinteistöhuolto-, kunnossapito-, isännöinti-, kiinteistösähkö ja hallintokustannukset Rakennuksen ylläpitovuokra määritellään yleensä edellisen vuoden ylläpitokustannusten + kustannustason muutoksen perusteella Oulu Tero Tyni

13 Pääomavuokra Vuokran suuruus = pääomavuokra + ylläpitovuokra Pääomavuokraan kuuluu Kiinteistön kulumisesta aiheutuva kustannus (poisto tai korjausvastike) Kiinteistöön sitoutuneen pääoman kustannus (tuottovaatimus, laskennallinen korkokustannus) Kiinteistön vakuuttamisesta aiheutuva kustannus Mahdollinen tontin vuokra Oulu Tero Tyni

14 Pääoman arvostustavan määräytyminen Arvostustapa riippuu laskentatilanteesta Perusvaihtoehtoja ovat 1. taseen mukainen kirjanpitoarvo, 2. nykykäyttöarvo, 3. (taulukkoarvo) 4. todennäköinen luovutusarvo eli markkina-arvo 5. tuottoarvo. Näistä 1-3 sopivat pääsääntöisesti kiinteistöjen arvonmääritykseen, kohta 4 oikeastaan vain ulospäin suuntautuneessa tilatuotannossa, myymis- ja vuokraustilanteessa Oulu Tero Tyni

15 Taseen mukainen arvo Esimerkki: Kiinteistön rakennuttamiskustannukset ovat 10 vuotta sitten olleet , hankinta-avustus Kiinteistön omahankintameno on siis josta tehdään kirjanpidon mukainen tasapoisto 30 vuoden poistoajalla Tasapoisto = / 30 = ,33 Kymmenen vuoden kuluttua rakentamishetkestä kiinteistön tasearvo on = * ,33 = ,67 Oulu Tero Tyni

16 Nykykäyttöarvo Esimerkki Iältään 10 vuotta vanhan kiinteistön kirjanpitoarvo on ,67 euroa. Kiinteistön jälleenhankintahinta, eli uuden vastaavan kiinteistön hankintahinta, on euroa. Ikäalennukset voidaan tehdä olettamalla kiinteistön hinnan aleneminen ajan kuluessa. Jos oletetaan, että kiinteistön jälleenhankintahinta on euroa ja kiinteistön arvo alenee 25 % 10 vuoden aikana, Kiinteistön nykyarvo: = Jälleenhankintahinta 25 % * jälleenhankintahinta = euroa euroa = euroa Oulu Tero Tyni

17 Oulu Tero Tyni

18 Kustannuskehitys Rakennuksen jälleenhankintaarvot eri ajankohtina Rakennuksen suhteellisen kunnon kehittyminen, % alkuperäisestä Tavoiteltava kunto Rakennuksen korjausvastuut eri ajankohtina (prosenttia jälleenhankintahinnasta) Kulumaton osuus 1. peruskorjaus 2. peruskorjaus Kirjanpidon mukaan Kirjanpidon mukaan, jos hankintaan saatu rahoitusavustus x 2 -käyrän mukainen arvon aleneminen aika Oulu Tero Tyni

19 Todennäköinen luovutusarvo eli markkinaarvo Kiinteistön arvo voidaan arvostaa markkinahintojen perusteella, eli todennäköisen myyntihinnan perusteella Vaatii puolueettoman arvioinnin Sopii kiinteistöliiketoimintaan, kun vuokrataan tiloja kunnan ulkopuolelle Oulu Tero Tyni

20 Tuottovaatimuksen suuruus Tuottovaatimus, eli laskentakorko, voidaan määritellä toimiala- tai toimitilakohtaisesti. käyttötarkoitukseltaan samantyyppisissä tiloissa sovelletaan tuottovaatimuksen osalta yhdenmukaista laskentakorkokantaa. tuottovaatimus voi olla erilainen sisäisessä ja ulkoisessa hinnoittelussa. Kun kiinteistön arvostukseen käytetään kirjanpitoarvoa, korko lasketaan nimelliskoron mukaan nykyarvoa, korko lasketaan reaalikoron mukaan Oulu Tero Tyni

21 Eri kiinteistötyyppiesimerkkejä Liiketilojen vuokraamisessa tuottovaatimus voi olla muita vuokrattavia tiloja korkeampi. Verorahoitteiseen tai muutoin yleishyödylliseen toimintaan vuokratuissa tiloissa tuottovaatimus tavallisesti asetetaan enintään kunnan maksaman vieraan pääoman keskikoron määräiseksi. Peruskorjausta, purkamista tai myyntiä odottavissa tai muutoin vaikeasti vuokrattavissa tiloissa tuottovaatimus voi alhainen. Samoin omana ryhmänään tuottovaatimuksen suhteen voivat olla esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti merkittävät kiinteistöt. Oulu Tero Tyni

22 Laskentakorko, tuottovaatimus Riippuu laskentatilanteesta Verorahoitteinen toiminta (esim. koulu, tk, päiväkoti) korkeintaan kunnan pitkäaikaisen lainakannan keskimääräistä lainakorkoa vastaavaa korkoa. Liiketiloissa: Edellä mainittu viitekorko lisättynä toimialan riskilisällä. Peruskorjausta odottavissa tiloissa ja kulttuurihistoriallisissa suojelukohteissa: tuottovaatimus voidaan määritellä tapauskohtaisesti tai siitä voidaan luopua myös kokonaan. Oulu Tero Tyni

23 Pääomavuokran tarkastaminen Karkein tapa sopia tarkastus on tehdä tasearvoon korotus, joka vastaan rakennuskustannusindeksin muutosta hankintahetken ja tämän hetken välillä pääomavuokran eri osatekijöiden kustannukset voidaan tarkastella vuosittain ja jopa kiinteistökohtaisesti Kokonaisuuden kannalta järkevä vaihtoehto on todennäköisesti edellä mainittujen välimuoto Oulu Tero Tyni

24 Kirjanpitoarvon ja nykykäyttöarvon vertailua Kirjanpitoarvo Nykykäyttöarvo Arvostusperuste Poistamaton hankintameno Jälleenhankintahinta ikäalennukset Arvon alenema Sumu-poisto rahoitusosuuden Ikäalennusten perusteella sisältävästä hankintamenosta Pääasiallinen Sisäinen ja ulkoinen hinnoittelu Ulkoinen ja sisäinen hinnoittelu käyttötapa Mitä laskentakorkoa Pitkäaikainen markkinakorko Reaalikorko käyte- tään yleensä? Vertailtavuus Välttävä, kirjanpidon poistot eivät Hyvä. Muutokset ajan suhteen välttämättä kuvaa korjaustarvetta rakentamiskustannuksissa Vertailtavuus eri kuntien suhteen Arvostuksen läpinäkyvyys Tyydyttävä, rakentamisajankohta vaikuttaa vertailun tulokseen Hyvä vaikuttavat pääomakustannuksiin Tyydyttävä, jälleenhankintahinnan määrittely vaikuttaa vertailun tulokseen Tyydyttävä. Nykyarvon oletukset jälleenhankintahinnasta vaikuttavat lopputulokseen Oulu Tero Tyni

25 Toimintavaihtoehtojen ja investointien edullisuusvertailut Oman toiminnan ja ostopalvelujen edullisuusvertailu Investointihankkeen edullisuusvertailu Tero Tyni, Erityisasiantuntija, Kuntatalous Puhelin

26 Oma tuotanto vai ostopalvelu? Lähtökohtana hintavertailu, jossa oman tuotannon hintaa verrataan yksityisen puolen hintoihin Etenemisvaiheet Tuotteistus Kustannusten laskenta Kustannusten ja ostopalvelukustannuksen vertailu Verotus- ja valtionosuusasioiden huomiointi laskemissa Päätöksen teko Mahdollinen kilpailutus Oulu Tero Tyni

27 Tuotteistusprosessi Tuotteistamisen tarkoituksena on jäsentää olemassa oleva tuotanto siten, että voidaan todentaa Tuotteiden määrä Tuotteen laatu Tuotteiden hinta (omakustannus /valmistusarvo) Kun edellä olevat on selvillä, tuotteella on olemassa hinnan lisäksi tuoteseloste, jota voidaan tarvita esimerkiksi Kilpailutettaessa Oman tuotannon ja ostopalvelun edullisuusvertailussa Tilaaja-tuottaja-mallissa Tuotteistaminen on tehtävä olemassa olevan tarpeen mukaan Oulu Tero Tyni

28 Tuotteistaminen Tuotekohtaisen kustannuslaskennan pohjana on jollakin tasolla tehty tuotteistus esimerkiksi hoitokäynti Tarkempi esim. Päivystyshoitokäynti vs. normaalikäynnit Tarkempi Päivystyskäynnit oiretyypeittäin Toimintoihin perustuva tuotteistaminen Esim. potilaan kuljetus, vastaanotto ja hoito toimintoihin liittyvä hallinto Oulu Tero Tyni

29 Tuotejako Tuotteistamisessa on hyvä olla substanssi-, laskenta- ja tietojärjestelmäosaaja Substanssiosaaja varmistaa, että tuoteluokitus on myös substanssin kannalta mielekäs Laskentaosaaja varmistaa, että valitun tuoteluokituksen kustannukset on mahdollista selvittää Tietojärjestelmäosaaja varmistaa, että valitun tuoteluokituksen tiedot (tuotemäärä- ja kustannustiedot) voidaan poimia laskentajärjestelmistä Sopivan karkea tuotejako Liian tarkka tuotejako aiheuttaa turhaa laskentaa, kustannusten jakaminen voi olla vaikeaa Liian epätarkka tuotejako ei välttämättä tue päätöksentekoa Oulu Tero Tyni

30 Tuotejako II Tuotteistamisessa voidaan ottaa vaikutteita myös kilpailevan palvelutuotannon tuotteistuksessa Siellähän laatu ym. tekijät on määritelty ja ehkä otettu huomioon hinnoittelussa Samalla hintavertailu oman toiminnan ja ostopalvelun välillä helpottuu Ilman tuotteistamista ostopalvelujen käyttö on likimain mahdotonta Tuotteistusprosessissa määritellään se, mitä ostetaan. Määrittely on oltava selkeä, jotta Erimielisyyksiltä toimitusvaiheessa vältytään Erimielisyyksiltä kilpailuttamisvaiheessa vältytään Oulu Tero Tyni

31 Hoidon vaikuttavuus on olennainen tekijä tuotteistuksessa Asiakkaita (jopa samaa jonkin asiakkaan tiettyä sairautta) voidaan hoitaa vaihtoehtoisilla tavoilla - esim syöpä: lääke-, säde-, leikkaus-, ym. hoitomuodot tai niiden eri yhdistelmä Asiakkaan näkökulmasta on sama, millä hoitomuodolla hänet saadaan terveeksi, joten diagnoosiperusteinen tuotteistus on siinä mielessä mielekäs (esim. DRG) Toisaalta on tärkeä selvittää eri hoitomuotojen keskinäinen paremmuusjärjestys (vaikuttavuus, hinta), jotta osataan valita järkevin hoitotapa Tähän kysymykseen DRG ei (ilmeisesti) vastaa Tuotteistaminen on tehtävä olemassa olevan tarpeen mukaan Oulu Tero Tyni

32 Tuotteistusesimerkki kotipalvelusta Tilapäinen kotipalvelu Asiakkaalla ei ole palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Käynnit ovat satunnaisia ja/tai tilapäisiä Palvelujen tarve on 1 10 tuntia kuukaudessa. Asiakas valitsee tarvitsemansa palvelut tukipalveluina. Peruskotipalvelu Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma Käyntejä on 1 3 kertaa viikossa arkipäivisin. Käyntitarve voi johtua esimerkiksi haavanhoidosta tai kylvetyksestä ja käynneillä varmistutaan siitä, että asiakas pärjää välipäivät omatoimisesti tai muun tuen avulla Käynteihin kuluu aikaa maksimissaan 6 7 tuntia viikossa, kuukausitasolla tuntia. Palveluja ovat turvapalvelut, tarpeen mukaan tukipalveluina ateriat, siivous, vaatehuolto, asiointi, sauna (satunnaisesti), hoiva ja huolenpito Laajennettu kotipalvelu Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma Käyntejä on 4 10 kertaa viikossa arkipäivisin Käynteihin kuluva aika on maksimissaan tuntia viikossa, kuukausitasolla tuntia Palveluina on turvapalvelut, hoiva ja huolenpito (varmistusta ja tarkkailua), tukipalveluina ateriat, siivous, vaatehuolto, sauna (kerran viikossa avustettuna), asiointia Olennaista esimerkissä on hyvä määrittely; tämän määrittelyn pohjalta on jo paljon helpompi tehdä esimerkiksi edullisuusvertailua oman toiminnan ja ostopalvelun välillä Oulu Tero Tyni

33 Tuotteistusesimerkki kotipalvelusta (jatkuu) Laajennettu / valvottu kotipalvelu Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma Käyntejä on kertaa viikossa päivittäin Käynteihin kuluva aika on maksimissaan 20 tuntia viikossa, kuukausitasolla tuntia Kotipalvelu hoidetaan osittain parityönä usein yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa, sillä asiakkaiden hoitoisuustarve on suuri ja kaikki toiminnot eivät suju yksin Palvelu- ja seurantatarve on lähes jatkuvaa ja se sisältää turvapalvelut, kaikki ateriat, siivoukset, vaatehuollon, saunan (kerran viikossa avustettuna), hoivan, asiointia sekä yöpartiomahdollisuuden Tehostettu kotipalvelu Asiakkaalla on palvelu- ja hoitosuunnitelma Käyntejä on useita kertoja päivittäin 3 5 kertaa vuorokaudessa. Käynteihin kuluva aika on yli 10 tuntia viikossa, jopa 80 tuntia kuukaudessa Kotipalvelu hoidetaan osittain parityönä usein yhteistyössä kotisairaanhoidon kanssa, sillä asiakkaiden hoitoisuustarve on suuri ja useat toiminnot eivät suju yksin Asiakas on täysin autettava ja tarvitsee erityistä hoivaa ja huolenpitoa. Palvelu sisältää turvapalvelut, kaikki ateriat, siivoukset, vaatehuollon, saunan (kerran viikossa avustettuna), hoivan ja huolenpidon, asiointia sekä yöpartion tarvittaessa. (Lähde: Porin kaupunkiseudun hyvinvointipalvelujen tuotteistaminen, Karinharju 2004) Oulu Tero Tyni

34 Termejä Valmistusarvoon (VA) lasketaan valmistuksen muuttuvat ja kiinteät kustannukset, (henkilöstö, aineet tarvikkeet, palvelujen ostot, sekä tuotantovälineiden pääomakustannukset) Omakustannusarvo (OKA) lasketaan edellä mainittujen lisäksi tuotteen markkinoinnista hallinnosta aiheutuvat kustannukset. Kuntapalveluissa markkinointikustannuksia vastaavat lähinnä palvelutarpeen selvittämisestä, palvelujen luovuttamisesta ja käytön seurannasta aiheutuvat kustannukset. Oulu Tero Tyni

35 Tuotekohtainen kustannuslaskentaesimerkki Esimerkin lähtötiedot Kotipalvelu, jolla kolme eri tuotetta 1 Satunnainen kotipalvelu 2 Peruskotipalvelu 3 Laajennettu kotipalvelu Halutaan selvittää kotipalvelukäynnin hinta Kotipalvelun eri tuotteiden välittömät kustannukset tunnetaan (työntekijöiden palkkakustannukset) (yht. 1 milj. ) Välilliset kustannukset Oulu Tero Tyni

36 Jakolaskenta Lasketaan keskimääräinen käyntihinta 1,1 milj. / käyntikertaa = 169 / käyntikerta Tiedetään, että todelliset kustannukset vaihtelevat eri käyntikertatyyppien mukaan esimerkiksi käyntikerran pituuden tai hoidon vaativuuden mukaan Jakolaskenta ei oikeastaan sovellu laskentatilanteeseen, koska kyseessä on erityyppiset tuotteet Oulu Tero Tyni

37 Jakolaskentaan liittyviä ongelmia Usein erilaisia tuoteryhmiä: onko kustannusrakenne samanlainen eri ryhmien välillä Laskelmien käyttötarkoituksesta riippuen keskimääräisen yksikkökustannuksen tulkinta voi olla hankalaa Jakolaskenta soveltuu parhaiten sellaiseen laskentaan, jossa tuotanto on homogeenista (esim. jätevesilaitos tai vesilaitos) Oulu Tero Tyni

38 Ekvivalenssilaskenta Ekvivalenssilaskenta on jakolaskennan erityissovellutus, jonka ideana on yhteismitallistaa erilaisia tuotteita. Esimerkiksi jos tiedetään että tuotteen 1 valmistukseen kuluu vähemmän resursseja kuin tuotteen 2, tehdään ekvivalenssikertoimet. Tuote 1: ekv-kerroin 1 Tuote 2: ekv-kerroin 1,5 Kertoimien välinen suhde toisiinsa on merkitsevä, ei niiden absoluuttinen suuruus Oulu Tero Tyni

39 Ekvivalenssilaskenta Edellisen esimerkki: oletetaan että satunnainen hoitokäynti vaatii puolet vähemmän resursseja kuin muiden ryhmien hoitokäynnit Tuote 1: ekv-kerroin 1 Tuotteet 2 ja 3: ekv-kerroin 2 Lasketaan ekvivalenssihoitokertojen määrä Tuote 1: käyntiä * 1 (ekv-kerroin ) = Tuotteet 2 ja 3 yht käyntiä * 2 (ekv-kerroin) = Yhteensä ekv-käyntiä Oulu Tero Tyni

40 Ekvivalenssilaskenta Lasketaan ekv-käynnin hinta Kustannukset yhteensä 1,1milj. 1.1milj / = 110 Lasketaan satunnaisen hoidon hinta ekv-käynnin hinta * ekv-kerroin =110 * 1 = 110 / käynti Lasketaan tuotteiden 2 ja 3 käynnin hinta ekv-käynnin hinta * ekv-kerroin 110 * 2 = 220 Oulu Tero Tyni

41 Ekvivalenssilaskenta (kooste) Tulosten suuruus riippuu hyvin voimakkaasti ekvivalenssikertoimista Hyvä ja helppo menetelmä, jos pystyy laskemaan tai tietämään oikean ekvivalenssikertoimen Jos ekvivalenssikertoimien arviointi menee väärin tulokset ovat virheellisiä Oulu Tero Tyni

42 Yleiskustannuslisälaskenta Mikäli tuottajalla on eri tuoteryhmiä, joiden välisiä kustannuseroja halutaan selvittää, selvitetään ensin kunkin tuoteryhmän välittömät kustannukset, joihin lisätään välillisten kustannuksien yleiskustannuslisäkustannuslisä Yleiskustannuslisän kaava Laskentakauden välilliset kustannukset Yleiskustannuslisä= Laskentakauden välittömät kustannukset Yleiskustannuslisä voidaan laskea myös muulle kohdistamistekijälle, esim. ajankäytölle, käyntikerroille tai tilankäytölle Oulu Tero Tyni

43 Erilaisia kohdistamistekijöitä Käytetään yleiskustannus- ja toimintolaskennassa Kustannus Kohdentamisperuste Henkilöstä riippuvat kustannukset Tilakustannukset Koneet ja laitteet Materiaalit ATK-kustannukset Henkilöiden lukumäärän tai yksittäisen työntekijän ajankäytön perusteella Tilojen tarpeen tai tilojen käytön mukaan Koneiden ja laitteiden käytön mukaan Käytön tai arvioidun käytön mukaan Työpisteiden mukaan AIHEUTTAMISPERIAATE ON AINA OTETTAVA HUOMIOON! Oulu Tero Tyni

44 Yleiskustannuslisälaskenta: Edellinen esimerkki Tuote Hoitokertaa /vuosi Välittömät kustannukset Hoidon keskim. kesto Hoitotuntien määrä Osuus käytetyistä tunneista 1 Satunnaine n kotipalvelu 2 Peruskotipalvelu 3 Laajennettu kotipalvelu * / = = 0, * 4 = / = 0, = * / = = 0,5 Yhteensä % Oulu Tero Tyni

45 Yleiskustannuslisälaskenta: Välillisten kustannusten kohdistaminen Välilliset kustannukset Autosta syntyvät kustannukset /vuosi Aineet ja tarvikkeet /vuosi Hallinto ja tukipalvelut /vuosi Lasketaan yleiskustannuslisät Huom. Edullisuusvertailussa oman toiminnan ja ostopalvelun suhteen pitää harkita, voidaanko tätä erää ottaa huomioon Oulu Tero Tyni

46 Autoilun YK-lisä Autojen käytön kustannukset /vuosi Kohdistetaan autojen kustannukset käyntikertojen määrän perusteella Autoilun YK-lisä 3,08 /käynti (= / käyntiä) Oulu Tero Tyni

47 Aineet ja tarvikkeet YK-lisä Aineet ja tarvikkeet yhteensä Kohdistetaan välittömien kustannusten perusteella paitsi: ryhmä 1, satunnainen kotihoito ei käytä aineita ja tarvikkeita Tuotteiden 2 ja 3, joille aine- ja tarvikekustannukset kohdistetaan: välittömät kustannukset yhteensä (= ) YK-lisä: 0,83 % = / HUOM! Jakajana on summa ryhmien 2 ja 3 välittömistä kustannuksista (ryhmälle 1 ei kohdisteta aine- ja tarvikekustannuksia) Oulu Tero Tyni

48 Hallinnon ja tukipalvelujen YK-lisä Hallinto ja tukipalvelut /vuosi Kohdistetaan välittömien kustannusten perusteella Välittömät kustannukset yht. 1 milj. Hallinnon YK-lisä 7,5 % (=75 000/1 milj. ) Oulu Tero Tyni

49 Yleiskustannuslisälaskenta: Tulosten laskeminen Tuote Välittömät yksikkökustannukset /käynti Autoilun YK-lisä 3,08 /käynti Aineet ja tarvikkeet (0,83 %) Hallinto (7,5 %) Yhteensä 1 Satunnainen kotipalvelu /3 000 = 133,3 3,08-7,5 % * 133,3 = ,4 2 Peruskotipalvelu /1 000 = 150 3,08 0,83 % * 150 = 1,25 7,5 % * 150 = 11,25 165,6 3 Laajennettu kotipalvelu /2 500 = 180 3,08 0,83 % * 180 = 1,50 7,5 % * 180 = 13,5 198,1 Oulu Tero Tyni

50 Yleiskustannuslisälaskenta: Tarkistus Tuotteiden yksikkökustannus * tuotteiden määrä Tuote 1: 146,4 * = Tuote 2: 165,6 * = Tuote 3: 198,1 * = Yhteensä (250 enemmän kuin alkuperäinen summa. Ero johtuu pyöristysvirheestä) Oulu Tero Tyni

51 Yksikkölisien laskemisesta Yksikkölisän kohdentamisperuste määräytyy aiheuttamisperusteen mukaan, jos mahdollista Esim. laitteet tai koneet käyttöajan mukaan Ei kohdisteta kustannuksia niille tuotteille, jotka eivät ko. kustannuksia aiheuta Yleiskustannuslisä on kokonaisuudessaan varsin hyvä tapa jakaa yleiskustannuksia Oulu Tero Tyni

52 Edullisuusvertailu oman toiminnan ja ostopalvelun välillä Edullisuusvertailua varten toimintatavat ostopalvelussa ja omassa toiminnassa täytyy olla vertailukelpoista tuotteistus Esim. päivähoito, kotipalvelu, tietty leikkaus: onko tarjottu hinta riittävän samantyyppisestä asiakkaasta? Sellaisia kustannuksia tai tuottoja, jotka syntyvät riippumatta siitä, että ostetaanko palvelu vai ei, ei kannata ottaa laskelmiin KuEL-maksut Toimialajohdon kustannukset Tarkastustoimen kustannukset Valmius- tai varallaolokustannusten ottaminen laskelmiin, esim. ei verrata ympärivuorokautisesti toimivan sairaalan keskimääräisiä kustannuksia vain virka-aikaan toimivan yksityisen sairaalan hintoihin, jos joka tapauksessa oman toiminnan valmius on pidettävä Oulu Tero Tyni

53 Verotus- ja saatujen valtionosuustekijöiden huomiointi Ostopalvelukustannuksesta voidaan mahdollisesti vähentää laskennallinen ALV-palautus terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalihuollon ostopalveluissa Saadut valtionosuudet tai arvonlisäverokysymykset voivat estää kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksen Valtionosuudet seuraavat 15 vuotta Myös arvonlisäverovaikutukset otettava huomioon Oulu Tero Tyni

54 Kustannusten vertailu Oman tuotannon kustannuksista joudutaan arvioimaan kustannuskehitys tulevaisuudessa, samoin kuin ostopalvelujen suhteen Erityisesti yleinen kilpailutilanne kannattaa ottaa huomioon, jos tuotanto ostetaan ulkoa Laatu kannattaa ottaa huomioon laskelmien lopuksi, kun kustannukset on selvitetty: Jos jompikumpi tapa on laadukkaampi, kannattaa harkita, kannattaako tästä laadukkaammasta palvelusta maksaa tämän verran enemmän? Oulu Tero Tyni

55 Esimerkki päivähoidon kustannuksista ja laskennallisesta arvonlisäveropalautuksesta Oma tuotanto Ostopalvelu Palkat Muut ostot Alv kuntapalautus Yhteensä Ostopalvelu, kun laskennallinen palautus otetaan huomioon * 95 % = Oulu Tero Tyni

56 Investointipäätös liiketoiminnassa Liiketoiminnassa investointipäätös perustuu useimmiten investoinnin kannattavuuteen Investoinnin kannattavuuteen vaikuttavat tekijät Investoinnin hankintahinta, pitoaika ja jäännösarvo Investoinnin aiheuttamat tuotot tai kustannussäästöt Rahoituksen hinta Oulu Tero Tyni

57 Investointien edullisuusvertailu Viisi eri menetelmää Takaisinmaksuajan menetelmä Nykyarvomenetelmä Annuiteettimenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Tuottoastemenetelmä + herkkyysanalyysi + vuokraamisen ja ostamisen välinen edullisuusvertailu Oulu Tero Tyni

58 Esimerkki eri menetelmillä Kuntakonserniin kuuluva energiayhtiö laajentaa energiantuotantoaan Arvioidut investointikustannukset ovat 1,8 m Investoinnin oletetaan kestävän 10 vuotta, jäännösarvo 30 % hankintahinnasta, eli Arvo alenee /vuosi Käyttökustannukset /vuosi Lisämyynnistä arvioidaan saatavan /Vuosi Vuosittain nettotuottoja aiheutuu (= ) Nettotuotot yhteensä /vuosi * 10 vuotta = 1,5 m arvon aleneminen yhteensä , termejä: Absoluuttinen tuotto on (=1,5m -1,26m ) Suhteellinen tuotto on (1. vuonna) 8,3 % (= / ) (korkokuluja ei huomioitu) Oulu Tero Tyni

59 Pikaharjoitus Jos 10 investoinnilla saadaan 19 euron tuotto ja romuarvo on 0 Absoluuttinen kannattavuus =19-10 = 9 Suhteellinen kannattavuus =9 / 10 * 100 % = 90 % Jos 1000 euron investoinnilla saadaan 1090 euron tuotto ja romuarvo on 0 Absoluuttinen kannattavuus = = 90 Suhteellinen kannattavuus 90 / 1000 = 9 % Kumpi parempi investointi? Oulu Tero Tyni

60 Takaisinmaksuajan menetelmä Takaisinmaksuaika (v) = Investoinnin hankintahinta Vuosittainen nettotuotto Takaisinmaksuaika (v) = = 12 vuotta Menetelmän perusteella hankinta ei ole kannattava, koska takaisinmaksuaika> investoinnin pitoaika = virheellinen perustelu tehdä tulkinta, koska rahan aika-arvoa, jäännösarvoa tai korkokustannusta ei oteta huomioon Oulu Tero Tyni

61 Rahan aika-arvo Ei ole sama, toteutuuko jokin kassavirta tällä hetkellä tai myöhemmin Esimerkki: jos joku tarjoaa sinulle rahaa valitsetko mieluummin Nyt vai vuoden päästä? Nyt vai vuoden päästä? Luultavasti jokaiselle meistä vuoden päästä saatava rahasumma tulee houkuttelevammaksi, kun tarjousta nostetaan riittävästi, verrattuna tällä hetkellä Myös kunnalle on merkitystä, saako se jonkin rahan nyt vai myöhemmin tai aiheutuuko kustannus nyt vai myöhemmin Nykyarvolaskennassa lasketaan tämän hetken arvo summille, joiden tuleva arvo tunnetaan Oulu Tero Tyni

62 Rahan aika-arvo ja laskentakorkokanta Laskentakorkokannan avulla yhteismitallistetaan eri-aikaiset kassavirrat Esimerkiksi jos laskentakorkokanta on 5 %, nyt on yhtä hyvä vaihtoehto kuin vuoden päästä Laskentakorko 4 %: on yhtä hyvä kuin vuoden päästä Nykyarvon laskentakaava = kassavirta / (1+laskentakorko)^kausien lukumäärä Esim vuoden päästä 5 % laskentakorkoa käyttäen: / 1,05^1 = Esim viiden vuoden päästä (5 % laskentakorko): / 1,05^5 = ,25 Oulu Tero Tyni

63 Nykyarvomenetelmä Selvitetään kassavirtojen (tuottojen ja kustannusten nykyarvot) ja lasketaan ne yhteen Jos summa > 0 hanke on taloudellisesti kannattava Summa Oulu Tero Tyni

64 Kassavirtojen nimellis- ja nykyarvot Vuosi Oulu Tero Tyni

65 Excel-taulukkolaskentaohjelmassa =NNA(korko;arvo1;arvo2;arvo3; ) laskee kassavirtojen nykyarvon Esimerkki: =NNA(5%;150000;150000;150000;150000;150000;150000; ;150000;150000;150000;540000) palauttaa arvon ,14, kun siitä vähentää hankintakustannukset eli , saadaan tulokseksi Koska nykyarvojen summa on negatiivinen, hanke ei ole kannattava Oulu Tero Tyni

66 Annuiteettimenetelmä Annuiteettimenetelmässä lasketaan investoinnin kuukausittainen edullisuus laskentakorkokanta huomioon ottaen, eli hankintakustannus jaetaan investoinnin pitoajan mukaisille vuosille tasasuuruisiksi eriksi eli annuiteeteiksi ja verrataan sen jälkeen vuosittaista tuottoa annuiteettiin Jos annuiteetti on suurempi kuin vuosittainen nettotuotto, hanke ei ole kannattava Annuiteetti = jaksotettava summa * annuiteettitekijä Annuiteettitekijän kaava: Oulu Tero Tyni

67 Kassavirtojen nimellis- ja nykyarvot Vuosi Oulu Tero Tyni