Vientiliittojen budjettikannanotto

Transkriptio

1 Vientiliittojen budjettikannanotto

2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 2

3 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaista Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat Viimeinen havainto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat

4 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla miljardia euroa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin *) Maltillinen kasvu tarkoittaa 4,6 %:n vuosikasvua, kun kasvu oli keskimäärin 9,1 % vuosina ja 5,2 % vuosina Viimeinen havainto: huhti-kesäkuu 2012 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki Toteutunut vienti Jos vienti olisi jatkanut maltillista kasvua*

5 Suomen kauppa- ja vaihtotase heikentyneet kroonisesti kk:n liukuva summa, miljardia euroa, käyvin hinnoin Vaihtotase Kauppatase Viimeinen havainto 5/2012 Lähde: Suomen Pankki

6 Teollisuuden ostopäällikköindeksi on notkahtanut myös maailmanlaajuisesti Viimeinen havainto 7/2012. Lähde: Markit

7 Budjetin on tuettava kilpailukykyä Ei enää uusia rasitteita yrityksille Suomalaisia yrityksiä ei tule EU:ssa eikä kansainvälisesti rasittaa eriarvoisesti (vrt. rikkidirektiivi). Kansallisesti ei tule tehdä enää yhtään päätöstä, jolla lisätään yritysten kustannuksia ja heikennetään näin kilpailukykyämme. 7

8 Nyt tarvitaan proaktiivista kasvupolitiikkaa Teollisuuden ja koko elinkeinoelämän uusiutumista on tuettava Tutkimus- ja kehittämisinvestointien veronhyvitys. Pääomasijoittamisen verokannustin. Teollisuuden kiinteiden investointien kaksinkertainen poistomahdollisuus. Ei uusia leikkauksia korkeakoulujen määrärahoihin. Yritysten verotaakkaa on määrätietoisesti ja tavoitteellisesti alennettava nykyistä kilpailukykyisemmälle tasolle. Ansiotulojen marginaaliverotus on Suomessa huippukireää. Työnteon lisäämistä tulisi aidosti kannustaa. 8

9 Timo Jaatinen toimitusjohtaja 9

10 Valtiovallan toimien vaikutus metsäteollisuuteen Energia ja liikennepolttoaineiden verotus, rikkidirektiivin kustannukset, jätevero, windfall vero ja kela maksu Milj.euroa Rikkidirektiivin kustannukset Windfall vero Kuljetusten dieselvero Moottoripolttoöljyn vero (metsä ja työkoneet) Jätevero Turveveron korotus Maakaasuveron korotus Kela maksu Energiavero (brutto) Käyttövoima veron palautus Energiaveron palautus Kustannusvaikutus metsäteollisuuteen 10

11 Rikkidirektiivistä aiheutuvat lisäkustannukset on kompensoitava täysimääräisesti vientiteollisuudelle Nopeavaikutteiset Valtiontuki rikkidirektiivin perusteella Väylämaksusta luopuminen Rataveroista luopuminen Polttoaineen dieselveron palautusjärjestelmä Energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurin kehittäminen Päästökauppakompensaatio Hidasvaikutteiset Tuet laivojen rikkipesureille Tuet maakaasun käytön edistämiseen laivaliikenteessä Ei uusia kilpailukykyä heikentäviä päätöksiä Päätös windfall-veron käyttöönotosta peruttava 11 11

12 Timo Leppä toimitusjohtaja

13 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen taso on säilytettävä Suomen TKI-rahoituksessa yksityisen rahoituksen osuus on huomattava. Yritysten ollessa haasteiden keskellä innovaatiorahoitusta uhkaa raju tasopudotus. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää, että valtiovalta huolehtii hallitusohjelmaan kirjatusta TKI-rahoituksen tavoitetasosta: 4 % BKT:sta. Innovaatio- ja yliopistorahoituksen taso on turvattava Tekesin, SHOKien, Suomen Akatemian kautta kanavoituva rahoitus Yliopistojen perusrahoitus ja säätiöyliopistoille annetut lupaukset VTT:n kehittäminen 13

14 Tutkimus- ja kehityspanostus eri maissa % bruttokansantuotteesta 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Israel SUOMI Ruotsi Korea Japani Tanska Yhdysvallat Itävalta Saksa Islanti OECD Ranska Iso-Britannia Kanada Alankomaat Norja Irlanti Kiina Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators, Tekes 14

15 Uudet kannustimet yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan T&K verokannustin kannustamaan erityisesti pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan Innovaatioboxin valmistelua jatkettava, jotta patenttien ja immateriaalioikeuksien tuotot kanavoituvat Suomeen. Kansainvälinen kilpailu maiden houkuttelevuudesta innovaattoreille on kiristymässä. 15

16 Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannusteet ovat Suomessa vähäiset Yhdysvallat Ranska Korea Tsekki Espanja (2007) Ruotsi (2007) Itävalta (2007) Norja Saksa Islanti Belgia Iso-Britannia Suomi Tanska Irlanti (2007) Unkari Italia Japani (2007) Slovakia Portugali Alankomaat (2007) Kanada 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2010, Tekes. Julkinen rahoitus yritysten tutkimus- ja innovaatiotoimintaan Yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan verohelpotukset % BKT:sta 16

17 Petri Vanhala puheenjohtaja

18 Valmistuminen ja työllistyminen ohjaamaan koulutuksen rahoitusta Ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten rahoituksen pitää tulevaisuudessa perustua selvästi valmistumiseen ja työllistymiseen, mikä ohjaa oppilaitokset ja yritykset yhä tiiviimpään yhteistyöhön ja työelämälähtöisen koulutuksen kehittämiseen. Koulutuksen ajantasaisuutta kohennettava tiiviimmällä yhteydellä työelämään ja yrityksiin Nopeampaa ja onnistuneempaa reagointia muutostilanteissa eli jatkuvasti Laadukkaat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen Koko ikäluokasta pidettävä isossa kuvassa huoli 18

19 Oppisopimuskoulutukseen on panostettava Oppisopimuskoulutus sopii niin nuorten kuin jo työelämässä olevien osaamisen kehittämiseen sekä työuran murrosvaiheiden muuntokoulutustarpeisiin. Leikkaukset oppisopimuskoulutuksen voimavaroista on arvioitava uudelleen. Oppisopimuskoulutukseen on kohdistettu kohtuuttomat leikkaukset Tehokas ja joustava ammattikoulutuksen muoto Leikkaukset arvioitava uudelleen, eli rahaa lisää 19

20 Riku Aalto puheenjohtaja

21 Päästökaupan taakka on kompensoitava Uusi päästökauppakausi Päästökaupasta teollisuudelle aiheutuva kohtuuton taakka on kompensoitava kansallisista varoista Kompensointi on direktiivin suuntaviivojen mukaista Saksa varautuu satojen miljoonien tukeen Rahoitus otetaan päästökaupan tuotoista 21

22 Timo Vallittu puheenjohtaja

23 Kilpailukyky ja työllisyys keskiössä Vientiteollisuuden tilanne on sellaisessa vaiheessa, että poliittisten päätöksentekijöiden erityisesti Suomen hallituksen - tulee kaikissa keskeisissä linjapäätöksissään ja ratkaisuissaan huomioida teollisuuden kilpailukyky ja työllisyys. Tämä koskee erityisesti: investoinnit koulutus ja innovaatiot energia-asiat verotus kansanväliset säädökset 23

24 24