Laatuvastaavien tapaaminen nro 1

Transkriptio

1 Laatuvastaavien tapaaminen nro A103 klo Pirjo Halonen Laatupäällikkö Puh GSM pirjo.halonen@adm.jyu.fi

2 Ohjelma n laatutyön tilannekatsaus Vararehtori, laadunkehittämisryhmän puheenjohtaja Matti Leino Mitä laatutyö on? n eteneminen kohti Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) auditointia Laatuvastaavien tehtävät Laatuvastaavien koulutussuunnitelma

3 Mitä laatutyö on? 1 Toiminnan kehittäminen kohti organisaation tavoitteita oikea suuntautuminen järjestelmällisesti ja avoimesti menestymiseen ohjaaminen suorituskyvyn parantaminen asiakas- ja sidosryhmien tarpeiden ennakoiminen ja huomioonottaminen

4 Mitä laatutyö on? 2 Laadukas toiminta on kokonaisvaltaista systemaattista määriteltyihin tavoitteisiin tähtäävää jatkuvasti kehittyvää

5 Laatu Laatu voidaan määritellä useista näkökulmista (vrt. Ursin 2007). Se voi olla korkealuokkaisuutta erinomaisuutta johdonmukaisuutta toiminnan tarkoituksenmukaisuutta rahan vastinetta toiminnan muutosta moraalista päämäärää

6 Laadun virallisia määritelmiä Laatu (quality) on sitä, missä määrin ominaisuudet täyttävät laatuvaatimukset. Se on tiettyihin tavoitteisiin pyrittäessä menettelytapojen, prosessien ja järjestelmien tarkoituksenmukaisuutta (ISO 9000). Laatu on tuotteen tai palvelun ominaispiirre, jota voidaan mitata suoraan esimerkiksi vertaamalla sitä asetettuun standardiin tai epäsuorasti tarkastelemalla asiakkaiden tyytyväisyyttä (CAF).

7 Laatu yliopistoissa 1 Yliopistolain (5 ) velvoite Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Yliopiston tulee julkistaa järjestämänsä arvioinnin tulokset.

8 Laatu yliopistoissa 2 Muita velvoitteita Kansainvälistyminen EU European Higher Education Area, Eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä Bolognan sopimus 1999 Prahan kommunikea 2001 Berliinin kommunikea 2003 Bergenin seurantakokous 2005

9 Laatu yliopistoissa 3 Bolognan julistuksessa 1999 sanotaan: Promotion of European co-operation in quality assurance to developing comparable criteria and methodologies. Eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistuselin on European Association for Quality Assurance for Higher Education (ENQA).

10 Laatu yliopistoissa 4 Berliinin kommunikeassa 2003 asetettiin kehittämisen välitavoitteet vuoteen 2005: laadunvarmistuselinten (esim. KKA) ja laitosten (esim. JY) vastuunjako koulutusohjelmien tai korkeakoulujen arviointi sisäinen ja ulkoinen opiskelijoiden osallistuminen tulosten julkistaminen akkreditointijärjestelmä, sertifiointijärjestelmä tai muu vastaava järjestelmä osallistuminen kansainväliseen toimintaan, yhteistyöhön ja verkostoihin Päävastuu korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta kuuluu korkeakoululle itselleen.

11 Laatu yliopistoissa 5 Laadunvarmistuksen periaatteet: 1. Yliopistolla on laatupolitiikka ja toimivat menettelytavat koulutuksen laadun varmistamiseksi. 2. Yliopistolla on viralliset menettelytavat koulutusohjelmien ja tutkintojen jatkuvaan kehittämiseen. 3. Opiskelija-arvoinneissa tulee käyttää julkisia kriteerejä, ohjeita ja menettelytapoja johdonmukaisesti.

12 Laatu yliopistoissa 6 Laadunvarmistuksen periaatteet: 4. Yliopistolla tulee olla menettelytavat, joilla voidaan varmistua opetushenkilöstön muodollisesta ja ammatillisesta pätevyydestä. 5. Yo:n tulee varmistaa, että opiskelijoiden oppimisen tukemisen voimavarat ovat riittävät ja tarkoituksenmukaiset jokaisessa koulutusohjelmassa.

13 Laatu yliopistoissa 7 Laadunvarmistuksen periaatteet: 6. Yo:n tulee kerätä, analysoida ja käyttää asiaankuuluvaa tietoa tehokasta koulutuksen ja muun toiminnan johtamista varten. 7. Yo:n tulee julkistaa säännöllisesti ajantasaista, puolueetonta ja objektiivista määrällistä ja laadullista tietoa tarjoamastaan koulutuksesta ja tutkinnoista.

14 Laatu yliopistoissa 8 ENQA:n mukaan auditointi kohdistuu laadunvarmistusmenettelyjen vaikuttavuuteen: a) Toimimmeko tavoitteiden suuntaisesti? b) Miten varmistamme sen? c) Mikä on toimintamme vaikuttavuus, esim. miten kyvykkäitä valmistuneet maisterit ovat palvelemaan yhteiskuntaa?

15 Esimerkki Hallitusohjelma Kansalaisten ymmärrys tieteestä paranee JY:n TTS Tutkimustuloksista ja tieteestä tiedottamista tehostetaan Oikea-aikaisuus Vastuullisuus Aktiivisuus Ymmärrettävyys Tavoitteellisuus Suunnitelmallisuus Tilanneherkkyys Toiminta MITEN? Aktiiviset kontaktit sidosryhmiin rahoittajiin elinkeinoelämään mediaan Näkyvyys yleisötapahtumat messut Kouluyhteistyö

16 Laadunvarmistusjärjestelmän rakenne Yhteiskunnan vaatimukset Tulossopimukset Strategiat Ohjelmat Strateginen johtaminen Tutkimus Opetus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Asiantuntija- ja palvelutehtävät Hallinto

17 Kenen laatutyöstä on kyse? 1 Bergenin seurantakokouksen julkilausuma 2005: Painotamme korkeakoulujen, niiden henkilöstön ja opiskelijoiden keskeistä roolia Bolognan prosessin kumppaneina.

18 Kenen laatutyöstä on kyse? 2 Siis johtajien, opettajien, tutkijoiden, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden laatutyöstä on kyse.

19 n laatupolitiikka 1 Yliopiston laatupolitiikka: n tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu tutkimus- ja tiedeyliopisto, joka on myös elinikäisen oppimisen merkittävä toimija. Jotta yliopisto pystyisi saavuttamaan päämääränsä ja toteuttamaan tehtävänsä mahdollisimman hyvin, se nojaa kaikissa toimissaan yliopiston hallituksen hyväksymään laatupolitiikkaan.

20 n laatupolitiikka 2 Vastuut: Yliopiston johto ja työntekijät ovat sitoutuneet laatupolitiikan noudattamiseen. yliopiston jokainen työntekijä on omalta osaltaan vastuussa laadun kehittämisestä.

21 n laatupolitiikka 3 Tavoitteet JY:n toiminta on laadukasta ja eettisesti hyväksyttävää. Se perustuu kestävän kehityksen periaatteelle, tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle ja esteettömyydelle. Sen periaatteet ovat avoimia, helposti ymmärrettäviä ja tarkistettavia.

22 n laatupolitiikka 4 Pääperiaatteet: Toiminnan johtaminen ja vastuut on määritelty. Toiminta perustuu TTS:ssa hyväksyttyihin päämääriin ja arvoihin. Koko henkilöstö on sitoutunut laatutyöhön. palvelee yliopiston perustehtäviä.

23 n laatupolitiikka 5 Prosessit on dokumentoitu riittävästi ja ymmärrettävästi. Sidosryhmien tarpeet otetaan huomioon toiminnassa ja tiedottamisessa. Toimintaa arvioidaan jatkuvasti ja sitä kehitetään.

24 Laatuvaatimukset 24 Laatutavoitteet Laadun kehittäminen Laatupolitiikka Laadunhallinta Laadun suunnittelu - prosessit - resurssit Laadunohjaus Laatuvaatimukset Laatuvaatimukset Laatuvaatimukset Laatuvaatimukset

25 Auditointi Auditointi on riippumatonta ulkopuolista arviointia, jossa selvitetään onko laadunvarmistusjärjestelmä tavoitteiden mukainen, tehokas ja tarkoitukseen sopiva. n auditoi Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA).

26 Oleellinen kysymys: Suuntautuuko toiminta kohti määriteltyjä tavoitteita? Edellytetään konkreettista näyttöä toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja avoimuudesta.

27 Auditoinnin tavoitteet Yliopiston laatutyön tukeminen ja toiminnan laadun parantaminen kehittävä arviointi. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden arviointi johtamisen, laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Laadunvarmistusjärjestelmän arviointi auditointikriteerien mukaisesti vahvuudet, hyvät käytänteet kehittämiskohteet Vuorovaikutteisuus

28 Auditoinnin kohteet 1 1. Laadunvarmistusjärjestelmän (Lvj) tavoitteet, kokonaisrakenne ja osaalueiden yhteydet. 2. Lvj:n dokumentaatio laatupolitiikka toiminnat toimijat vastuut

29 Auditoinnin kohteet 2 3. Perustehtävät Tutkintotavoitteinen koulutus Tutkimus ja kehitystyö Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tuki- ja palvelutoiminnot Henkilöstön kehittäminen 4. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen.

30 5. Lvj:n kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. 6. Lvj:n tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus. 7. Laadunvarmistuksen menettelytapojen ja rakenteiden toimivuus ja vaikuttavuus toiminnan kehittämiseen.

31 8. Lvj:n tuottaman tiedon hyödyntäminen. 9. Lvj:n toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen.

32 Auditointiasteikko Puuttuva Osa-alue ei sisälly lvj:ään. Alkava Yksittäisissä asioissa ko. osa-alue on lvj:ssä. Kehittyvä Asiat ovat jo hyvin. Edistynyt Lvj toimii täysin, on kytketty johtamisjärjestelmään ja tuottaa tietoa, jolla yliopiston toimintaa ohjataan.

33 n eteneminen

34 n eteneminen 2007

35 n eteneminen 2008

36 Laatuvastaavien tehtävät Johtaa tai koordinoida oman yksikön laatutyötä. Kirjoittaa ja koota laatukäsikirjaa. Tehdä laatutyö tutuksi yksikössään. Muista opiskelijat! Toimia yhdyshenkilönä yksikkönsä ja laadunkehittämisryhmän ja laatupäällikön välillä. Viestiä laadunkehittämisryhmälle tai laatupäällikölle laatutyön etenemisestä, esteistä ja ongelmista.

37 Laatuvastaavien koulutus 1 Tilaisuudet viikoilla 8, 11, 13, 15, 17, 19, 21, 22, 23 ja 24 yleensä tiistaipäivä joko klo 9 tai klo 13. Viikkojen 8 ja 11 tilaisuudet ovat informaatiotilaisuuksia. Viikkojen 15 ja 19 tilaisuudet ovat tietokoneharjoituksia (Plone ja QPR).

38 Laatuvastaavien koulutus 2 Viikolla 13 aiheena on koulutuksen laatu. Vararehtori Matti Leino Lehtori Anita Malinen Viikolla 17 aiheena on johtamisen laatu Rehtori Aino Sallinen Lehtori Anita Malinen

39 Laatuvastaavien koulutus 3 Viikon 21 aihe on tutkimuksen laatu Vararehtori Timo Tiihonen Tutkimuspäällikkö Sirkka-Liisa Korppi- Tommola Lehtori Anita Malinen Viikon 22 aihe on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laatu Vararehtori Timo Tiihonen Johtava tutkija Jari Ritsilä Lehtori Anita Malinen

40 Laatuvastaavien koulutus 4 Viikon 23 aihe on arviointi ja mittaaminen. Viikon 24 aiheeksi jää loput, lähinnä tasa-arvo, esteettömyys, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys, oikeusturva, alihankkijat ym.

41 Koulutuksen aikataulu Viikko Päivä Klo Aihe Yleisinformaatio A n tavoitteet ja käsitteistö. Laatukäsikirjan rakenne. Työvälineet. Laitos- vai tiedekuntataso? Opetuksen laatu Plone X152

42 Koulutuksen aikataulu Viikko Päivä Klo Aihe Johtamisen laatu :45 Prosessimallinnus (QPR) Tutkimuksen laatu Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laatu Arviointi ja mittaaminen Muut

43 Laatukäsikirjasta Pääosin web-pohjainen Tehtävissä myös paperiversio Ainakin yliopistotason laatukäsikirja Allekirjoitettu versio Käsikirjan rakentamisperiaate on toisaalta CAF-arviointimallin mukainen toisaalta STAK-periaatteen mukainen

44 CAF-arviointimalli Henkilöstöjohtaminen Henkilöstötulokset JOHTAJUUS Strategiat ja toiminnan suunnittelu PROSESSIT JA MUUTOS- JOHTAMINEN Asiakas- ja kansalaistulokset KESKEISET SUORITUS- KYKY- TULOKSET Kumppanuudet ja resurssit Yhteiskunnalliset tulokset

45 STAK-periaate Suunnittele Kehitä Toteuta Arvioi

46 Laadukkuustaso Kehitä Suunnittele Tätä suoraa pitkin laatukehä pyörii. Kehän alla oleva kiila on laadunvarmistusjärjestelmä. Arvioi Toteuta Aika Lähde: Jorma Kärppä

47 Tarpeellisia web-osoitteita JY:n laatusivut: KKA: ENQA: Laatukoulutus- ym. yrityksiä: Laatulehti: