Kelan korvauskäytäntö muuttuu: työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Transkriptio

1 Kelan korvauskäytäntö muuttuu: työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen seminaari, Helsingin yliopisto Arto Laine, Kela

2 Työkyvyttömyyden ehkäisyn haasteita, joista keskustellaan Väestödemografia Kansatalouden kestokyky Yritystalouden haasteet Väestön terveydentilan ja toimintakyvyn kehitys Terveydenhuollon tila Suomessa Terveysteknologia, kustannukset, hoitoketjut, kilpailu voimavaroista Terveys- ja työkykyongelmien kytkeytyminen toimentuloon, talouteen, asenteisiin ja ilmapiirikysymyksiin Väestöryhmien välillä olevat erot Yhteisöllisyyden vähentyminen ja individualismin lisääntyminen Riskien monimutkaistuminen

3 Työterveyslainsäädännössä korvaamiselle asetetut tavoitteet - Kelan toiminta näiden tavoitteiden edistäjänä Edistää, kannustaa ja ohjata työpaikan tarpeista lähtevän ennaltaehkäisevän työterveyshuollon toteutumista kaikilla työpaikoilla työpaikan koosta, sijainnista ja sen taloudellisesta asemasta huolimatta. Preventio Tukea ja edistää työterveyshuollon laite- ja henkilövoimavaroin toteutettavan työterveyspainotteisen sairaanhoidon toimeenpanoa yhdenvertaisesti eri työpaikoilla. Työterveyspainotteinen sairaanhoito Järjestää palvelut korvaus- ja rahoitusjärjestelmän kannalta taloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vaikuttava työterveyshuolto

4 Sosiaalivakuutus työterveyshuollossa Sairausvakuutuksen kautta vuodesta 1964 alkaen Korvaukset sairausvakuutus-rahastosta, aluksi vain lääkärinhoito (suorakorvaus työnantajalle) Työterveyshuollon lakisääteistäminen vuonna 1979 Korvausuudistus 1995 Työnantajan sairausvakuutus - ja työterveyshuoltomaksu, aiheutuneiden kustannusten korvaaminen.. Kustannusten ja rahoituksen vakaus korostui. Vakuutus ehkäisyä painottavaksi. Hyvä työterveyshuoltokäytäntö lainsäädäntöön. Uusi työterveyshuoltolaki alkaen Korvaus luonteeltaan sosiaalipoliittinen tuki. Korvaaminen toimii kannusteena ja ohjausvälineenä. Sairausvakuutuslain selkeyttäminen (1224/2004) alkaen Hyvän työterveyshuoltokäytäntö korvausten edellytykseksi Sairaanhoito korvataan edellyttäen, että se on toteutettu työterveyshuollon tarpeellisia voimavaroja käyttäen. Hyvän korvauskäytännön määrittely Kelassa. Sairausvakuutuksen rahoituksen uudistaminen alkaen Sairausvakuutusrahasto ja työtulovakuutus. Yrittäjien työterveyshuolto. Korvauksen määrä: KL I 60% ja KL II 50%

5 Sata- komitean kannanotot ( ): Työterveyshuollon toteuttaminen Työterveyshuollon tulee edistää työterveyshuoltolaissa säädetyn mukaisesti työssä käyvän väestön terveyttä, työ- ja toimintakykyä ja ehkäistä nykyistä tehokkaammin työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvaa työuran ennenaikaista katkeamista. Työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Koordinaatio Työkykyseuranta Työterveysyhteistyö Työterveyshuollon tehostamiseen sisältyy myös työelämässä olevien työkykyseurannan sekä hoidon tarpeen ja kuntoutuksen koordinoinnin määritteleminen selkeästi työterveyshuollon vastuulle. Työnantajan vahvistaman työterveyshuollon toimintasuunnitelman tulee sisältää työkykyseurannan toteuttamis- ja raportointitavat. Seurannan hoitamiseksi työterveyshuollolla tulee olla valmius antaa vuosittain valtioneuvoston asetuksen 1484/ :n kohtaan kolme perustuva henkilöstön työkyky-, terveydentilaja sairauspoissaoloselvitys. Työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyön ja mahdollisuuksien nykyistä parempi hyödyntäminen.

6 Työterveyshuollon korvauskäytäntö kannustavammaksi Työelämän loppuraportti : Ehdotuksia työurien pidentämiseksi Työterveyshuollon työkykyä edistävää ja työkyvyttömyyttä ehkäisevää toimintaa on vahvistettava. Tehokas ohjauskoneisto on sitoa työterveyshuollon korvaustaso tällaiseen toimintaan. Sata- komitean ehdotusten pohjalta työkyvyn hallintaan ja varhaiseen tukeen perustuva työterveyshuolto saatetaan 60 %:n korvauksen piiriin.

7 Lakiesityksen tavoite tukea jokaisen työkykyä koko työuran ajan (HE 67/2010) Työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan tehostaminen Kaikilla työpaikoilla Työpaikoilla on päävastuu työkyvyn edistämisestä Työterveysyhteistyön tehostaminen Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki työpaikan ja työterveyshuollon toteuttamana yhteistyönä työkyvyn edistäminen, ylläpitäminen ja palauttaminen Keskeisiä vaikutusalueita ovat hyvinvointi sekä yritys- ja kansantalous Korvaukset kannustimeksi työkyvyn edistämisessä ja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamisessa

8 Uusi painotus työterveyshuollon tehtäviin (HE 67/2010) Työterveyshuollon mahdollisuuksien ja asiantuntemuksen nykyistä parempi hyödyntäminen työkyvyn hallinnassa Voimavarojen tukeminen painoalueeksi Primaari-, sekundaari- ja tertiaaripreventio Työkyvyttömyysriskien tuntemus ja hallinta sairaudet ja muut tekijät Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta työkyvyn edistämisen tietopohjaksi ja perustaksi Työpaikkaselvitys, osallistuminen työpaikan riskien arviointiin Terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn seuranta lakisääteisen työterveyshuollon olennaiseksi osaksi lakisääteistä toimintaa ( Tthl 12 ja 14 ) Työterveysyhteistyön tehostaminen neuvonta ja ohjaus, työpaikan tuki Työkyvyn tuki toiminnan olennaiseksi sisällöksi Varhaisuus ja yhteistyö työuran alusta alkaen

9 HE 67/2010 mukaan työkyvyn tukeminen on Asiakaslähtöinen prosessi: työpaikan tarpeisiin perustuen tuetaan työntekijän omaa aktiivisuutta eri toimijat tuovat ammatillisen osaamisensa edellyttää sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken; työpaikka, työterveyshuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, kuntoutus Työkyvyn tukemiseen liittyy myös velvoite huolehtia tiedonkulusta hoitavien tahojen välillä => työterveyshuollon onnistunut toiminta edellyttää muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen hoito- ja terveydentilatietojen ja ajantasaisten sairauspoissaolotietojen hyödyntämistä.

10 Työpaikan työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - mitä sillä tarkoitetaan? HE 67/2010 mukainen määrittely sisältää seuraavat elementit: työpaikat ja työterveyshuolto yhdessä sopivat ja laativat kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan käytännöistä ja toimintatavoista, joita työpaikalla noudatetaan kuvaus laaditaan työpaikan tarpeisiin perustuen kuvaus sisältää käytännöt, joiden avulla työpaikalla huolehditaan työkyvyn seurannasta, työkykyyn liittyvien ongelmien ja tukitarpeiden puheeksi ottamisesta ja varhaisen tuen antamisesta koskee kaikkien työelämässä mukana olevien työkyvyn edistämistä työuran kaikissa vaiheissa ennakoivan ja varhaisen työkyvyn tuen avulla Työkyvyn hallinta alkaa välittömästi työntekijän työuran alusta ja jatkuu koko työuran ajan työpaikan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyönä 10

11 Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutosehdotus 1 mom. Korvauksen määrä on 50% työterveyshuoltolain 12 :n mukaisesta toiminnasta ja 14 :n mukaisesta sairaanhoidosta Korvaamisen edellytys on, että työterveyshuoltoa toteutetaan hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti jatkuvana toimintana H T T H K Periaatteet Prosessi Ammatillinen pätevyys, työterveyden asiantuntijuus Moniammatillinen toimintatapa Eettisyys ja luottamuksellisuus Työterveyshuoltolaissa säädetty yhteistyö Työpaikan tarpeiden arviointi Tavoitteet ja priorisointi Toiminnan suunnittelu, toteuttaminen vaikutusten aikaansaamiseksi Yhteistyössä laadun ja vaikuttavuuden arviointi ja seuranta Perusteellinen toimialatuntemus Työpaikan toiminnan ja henkilöstön terveydentilan ja työkykytilanteen tuntemus 11

12 SVL 13 luvun 5, uusi 2 momentti - yhteistyö työkyvyn hallinnassa 60 %:n korvauksen edellytykseksi 60%:n korvaustason (korvausluokka I) ehtona on: työpaikalla ja työterveyshuollossa on yhteiset tavoitteet ja yhteistyössä sovitut käytännöt, joiden mukaisesti työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan osapuolten yhteistyönä lähtökohtina kaikkien sitoutuminen ja luottamuksen vahvistuminen työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjataan työkykyseurannan toteuttamis- ja raportointitavat lakisääteinen toiminta sisältäen tiedonkulun ja seurannan, ml. sairauspoissaolojen seuranta Esityksen lähtökohta: työterveyshuollon korvaukset kannustavat työpaikkojen työkyvyn hallinnan ja työterveyshuollon työkykyohjauksen tehokasta toteutumista sekä työpaikoilla että työpaikkojen ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävässä yhteistyössä Lakimuutos edellyttää korvausten hakumenettelyn uudistamista ja ratkaisukäytäntöjen uusimista sekä työpaikkojen työterveyttä tukevan asiakas- ja sidosryhmäyhteistyön tehostamista Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tukeminen työpaikan ja työterveyshuollon toteuttaman yhteistyönä työpaikalla on edelleen päävastuu työkyvyn ylläpitämisestä työterveyshuollon asiantuntemuksen käytön tehostaminen 12

13 Työterveysyhteistyö korvaamisen Terveysosasto/Työterveyshuoltoryhmä edellytykseksi 9-12/2010 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työpaikan vastuulla kirjallisen toimintakäytännön laadinta ja sen mukainen toiminta Toimintakäytäntö sis. kuvauksen - käytännön laatimismenettelystä - toimintatavasta varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi ja antamiseksi - ed. main. toimintatavan käytöstä - yhteydenpitolomakkeista tms. - sairauspoissaolojen hallintajärjestelmästä (poissaolojen ilmoituskäytäntö, seuranta ja annettava tuki työpaikalla, ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon, tth:n seurannan tietojen käsitteleminen työpaikalla työpaikka <-> työterveyshuolto) Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö yhdessä sovitun ja laaditun kirjallisen toimintakäytännön mukaisesti =>yhteiset tavoitteet =>esimiesten, henkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyö toimintakäytännön mukaisesti =>esimiesten ja henkilöstön kouluttaminen => tietojen antaminen, ohjaus ja neuvonta Työterveyshuollon tehtävänä - hyvän työterveyshuoltokäytännön mukainen toiminta ml. seuranta ja arviointi - varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen antaminen sekä sairauspoissaolojen seuranta - työkykyseurannan toteuttaminen, raportointi ja analysointi työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa sovitun mukaisesti Ohjaus ja koordinointivastuu hoitavien tahojen välisessä tiedonkulussa ja yhteistyössä

14 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö 1 Toimintamenettely toimintatavan laadinnassa Yhteistyöhön osallistuneet, päivämäärä ja allekirjoitukset 60 % Toimintatavan sisältö ja käyttö varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen puheeksi ottaminen Työkyvyn tukemiseen liittyvät käytännöt ja menettelyt työpaikalla Eri osapuolten roolit, tehtävät ja vastuut Ohjeet esim. kuinka esimiehet ja työntekijät työpaikalla toimivat Työpaikan apuvälineiksi laadituista lomakkeista; esim. muistiot ja kartoituslistat puheeksi ottoa ja työterveysneuvotteluja varten

15 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö 2 Sairauspoissaolojen hallinta työpaikalla Työnantajalla velvollisuus toimittaa sairaus- ja poissaolotiedot kattavasti työterveyshuollolle, ellei työntekijä ole erikseen kieltänyt yksittäisen todistuksen tai lausunnon luovuttamista Työpaikalla sovittu poissaolojen ilmoituskäytäntö Sairaus- ja poissaolotietojen toimittaminen työterveyshuoltoon Ohjeet yhteydenotosta työterveyshuoltoon Poissaolojen seuranta ja työkyvyn tukitoimenpiteiden toteuttaminen Työpaikka ja työterveyshuolto yhteistyössä Varhaisuus ja ennakointi Kuvatuilla menettelyillä ei muuteta voimassa olevia säännöksiä yksilön tietosuojasta. 60 %

16 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki - kuvauksen laatiminen ja sisältö 3 Työkykyseurannan toteutus, raportointi sekä tietojen analysointi ja käsittely työpaikalla Työpaikan työkykyä koskevien yhteenvetojen toimittaminen työterveyshuoltoon ml. sairauspoissaolot Työterveyshuollolla velvollisuus raportoida vuosittain poissaloista ja työkykytilanteesta yli 20 hengen työpaikoilla - pienemmillä työpaikoilla tarvittaessa Työkykyseurannan tietojen ja varhaisen tuen toteutumisen analysointi, tietojen käsittely ja esittäminen työpaikalla säännöllisesti yhdessä sovitun käytännön mukaisesti 60 %

17 Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytäntö Työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan kirjattu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveys- ja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 60 % Työkyvyn tukemiseen liittyvillä käytännöillä tarkoitetaan: työkyvyn edistämistä ja työkyvyn arviointia tukimahdollisuuksien selvittämistä ja niissä tarvittavan neuvonnan, ohjauksen ja seurannan järjestämistä.

18 Pienet alle 20 henkilön työpaikat SVL 13 luvun 5 :n perustelut, uusi 2 mom. 60 % Työkyvyn hallinnasta, seurannasta ja varhaisesta tuesta sovitaan => Työpaikkaselvityskäynnin ja työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatimisen ja vuosittaisen tarkistamisen yhteydessä työpaikalla toteutettavat käytännöt ja yhteistyö työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toteuttamiseksi kirjataan työpaikkaselvitysraporttiin työterveyshuollon hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset toimenpiteet työkyvyn tuen antamisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä kirjataan toimintasuunnitelmaan. Pientyöpaikkojen velvollisuutena on myös huolehtia työkyky- ja sairauspoissaoloseurannasta ja ongelmien esiintyessä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon ja toimia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

19 Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä SVL:n 13 luvun 5 :n perustelut, uusi 2 mom. 60 % Yrittäjän tulee sopia työterveyshuollon kanssa, miten hänen osaltaan voidaan tukea työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea. Yhteistyössä sovittu menettely kirjataan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. yrittäjällä tulisi olla mahdollisuus työterveysneuvotteluun vuosittain silloin, kun ilmenee työkyvyn tuen tarvetta työkykyongelmien tai työkyvyttömyyden uhkan takia. => Sovitaan käytännön tasolla miten vuosittainen yhteydenotto toteutetaan yhteydenoton osapuolet, tarpeet ja tilanteet Yrittäjälle tai muulle omaa työtään tekevälle työterveyshuollon kustannusten korvaamisessa noudatettaisiin soveltuvin osin työnantajille ennalta ehkäisevän työterveyshuollon korvaamiselle asetettuja edellytyksiä.

20 Työnantajayrittäjä SVL:n 13 luvun 5 :n perustelut, uusi 2 mom. 60 % Työnantajayrittäjään voi soveltaa yrityksessä sovittuja käytäntöjä työnantajayrittäjä toteuttaa omat palvelunsa osana yrityksen toimintaa ja hakee myös kustannuksistaan korvauksen yrityksen hakemuksessa. 20

21 Terveyden ja työkyvyn edistäminen työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä Työpaikka Yhteistyö Työterveyshuolto Terveyden ja työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy Työhön liittyvien sairauksien ehkäisy Primaaripreventio TthL pv Sairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito Sekundaaripreventio TthL pv Sairauksista toipuvien ja vajaakuntoisten työhön paluun tuki Tertiaaripreventio Työpaikka: Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki SVPR 150 pv 300 pv Terveydenhuolto, sosiaalivakuutus, työvoima- ja koulutuspalvelut

22 Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki korvausperusteeksi. Hallituksen esitys 67/2010 Sairausvakuutuslain 13 luvun 5 :n muutosesitys 60 %:n korvauksen edellytys koskee työterveyshuoltolain 12 : n mukaista toimintaa ( Korvausluokka 1 ) Työnantajiin lakia sovelletaan alkaen Yrittäjiä laki koskisi alkaen Kirjallisesti kuvatut työkyvyn hallinnan toimintatavat ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan suunniteltu toiminta tulee olla käytössä viimeistään

23 Vaikuttavuus Hyvinvointi Talous ja uudistuminen Oppiminen ja osaaminen Ympäristö Tuotokset Tiedon ja osaamisen leviäminen Innovaatiot Uudet toimintakäytännöt Suorituskyvyn paraneminen Toiminta Ydintoiminta Tukipalvelut Yhteistyö Tutkimus Kehittäminen Panokset Rahat Raatajat Rakkineet Olemassa oleva tieto ja osaaminen Innostava ympäristö 23