Perhetutkimus, kehittämistoiminta ja (perhe)politiikka mahdoton yhtälö?

Transkriptio

1 Perhetutkimus, kehittämistoiminta ja (perhe)politiikka mahdoton yhtälö? Marjo Kuronen Perhetutkimuksen päivät Jyväskylän yliopisto

2 Esityksen rakenne Tutkimuksen ja käytännön yhteistyö perheiden kanssa tehtävän työn kehittämisessä (erityisesti kehittämishankkeissa) Millaista tutkimusta tarvitaan, arvostetaan ja odotetaan? Eri tapoja ymmärtää tutkimuksen ja käytännön suhde: Näyttöön perustuva käytäntö Käytännöissä tapahtuva tiedonmuodostus (käytäntötutkimus) Kaksi esimerkkiä tutkimuksen ja kehittämistyön/poliittisen päätöksenteon suhteista: Perhetyön kehittäminen ja siihen kohdistuva tutkimus EU:n FAMILYPLATFORM hanke Onko perhetutkimus sovellettavissa ja sovitettavissa käytännön kehittämistyöhön ja poliittiseen päätöksentekoon?

3 Tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön yhdistämisen kysymyksiä Perheiden kanssa toimivat ammattilaiset, järjestöt, poliittiset päättäjät ja media ovat pitkään olleet huolissaan perheistä ja perheiden erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnista. Suomessa tämä huoli on synnyttänyt mm. valtaisan määrän paikallisia ja valtakunnallisia lasten ja perheiden auttamiseen tähtääviä kehittämishankkeita Poliittisilla ja hallinnollisilla päätöksillä resursseja on suunnattu juuri hankeperustaiseen kehittämistyöhön (eikä esim. olemassa oleviin julkisiin palveluihin mm. neuvolatyö, kotipalvelu, lastensuojelu) Kehittämishankkeisiin toivotaan tutkimusyhteistyötä, mutta niissä ei ole erikseen resursoitu rahoitusta tutkimukseen Kehittämistyön lähtökohdat perustuvat käytännön työssä todettuihin epäkohtiin, mutta myös itsestäänselvyyksiksi muodostuneisiin käsityksiin lapsen ja perheen parhaasta (normatiivinen lähtökohta), ei niinkään aihetta koskevaan tutkimustietoon Tutkimusyhteistyö tarkoittaa useimmiten tutkijoiden osallistumista hankkeen ohjausryhmään ja opiskelijoiden panosta (esim. opinnäytteet, projektityö, käytännön opintojakson nivominen projektiin)

4 Tutkimuksen ja käytännön kehittämistyön yhdistämisen ongelmakohtia Yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille, mutta Tutkijoilta kaivataan yleensä hankkeeseen liittyvää arviointitutkimusta (rahoittajan odotukset hankkeiden arvioinnista) ja tutkimuksellisten (kriittisten) näkökulmien tuomista hankkeen tueksi Tutkimuksen ja kehittämistyön aikajänteiden erilaisuus Hankkeissa tehtävä tutkimus jää usein pienimuotoisiksi selvitystyyppisiksi nykytilan kartoituksiksi tai asiakaskyselyiksi Ei mahdollista pitkäjänteistä ja tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta Olisi tärkeää tutkia esim. mitä kehittämishankkeista jää pysyväksi toiminnaksi hankkeen päättymisen jälkeen ovatko hankkeissa kehitetyt työskentelymallit ja menetelmät perheiden kannalta parempia kuin aiempi toimintatapa ja miten niiden toimivuus on mahdollista osoittaa, mitä ovat onnistumisen kriteerit ja mittarit

5 Tutkimusnäyttöön perustuva käytäntö (evidence-based practice) Näkemys, että käytännön työn tulee perustua parhaaseen mahdolliseen, ajantasaiseen tutkimustietoon Tutkimuksen odotetaan tällöin suuntautuvan yhtäältä ongelmien syihin ja toisaalta interventioiden vaikuttavuuteen Hierarkkinen asetelma tutkimuksen ja käytännön kesken: käytännön toimijat nähdään tieteellisen tiedon soveltajina ja heiltä edellytetään tutkimustulosten seuraamista ja osin myös kykyä niiden pätevyyden ja luotettavuuden arviointiin Vain sellaisia interventioita ja työmenetelmiä tulisi käyttää, joiden tuloksellisuus ja vaikuttavuus on tieteellisesti osoitettu Relevantti tutkimustieto tarkoittaa tällöin ideaalisti koeasetelmalla (randomized controlled trial) tai riittävän isoilla kvantitatiivisilla aineistoilla saatuja tutkimustuloksia

6 Menetelmänä systemaattiset tutkimuskatsaukset Näyttöön perustuvaa käytäntöä pyritään kehittämään laatimalla systemaattisia tutkimuskatsauksia koskien tietyn intervention tai menetelmän tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta parhaiden käytäntöjen löytämiseksi Tällöin erityistä huomiota kiinnitetään tutkimusmenetelmiin, aineistoihin ja tutkimuksen luotettavuuteen Perustuu tieteelliseen vertaisarviointiin Ks. Campbell Collaboration The Campbell Collaboration helps people make well-informed decisions by preparing, maintaining and disseminating systematic reviews in education, crime and justice, and social welfare.

7 Esimerkkejä systemaattisista kirjallisuuskatsauksista Campbell Librarysta löytyi 17 perhe-teemaan liittyvää tutkimuskatsausta esim.: Group-based parent-training programmes for improving emotional and behavioural adjustment in 0-3 year old Effects of early family/parent training programs on antisocial behavior and delinquency The effect of early childhood education programs on cognitive and social development of children birth to 6 years of age Moran, P., Ghate, D. and van der Merwe, A. (2004) What Works in Parenting Support? A Review of the International Evidence, Policy Research Bureau, Research Report no. 574, London: HMSO. Westman, R., Haverinen R., Ristikartano, V., Koivisto, J and Malmivaara A. (2005) Perheinterventioiden vaikuttavuus. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus. FinSoc Arviointiraportteja 5/2005, Helsinki: Stakes.

8 Käytännössä tapahtuva tiedonmuodostus Tutkimuksellista tietoa tuotetaan käytännön työn yhteydessä ja jossa ammattilaiset ovat oman työnsä tutkijoina (yhdessä ulkopuolisen tutkijan kanssa) Käytäntötutkimus sosiaalityössä (Satka, Karvinen-Niinikoski & Nylund 2005): soveltavaa tutkimusta, jonka ongelmanasettelu ja aihe liittyy sosiaalialan käytäntöihin ja palvelee useita intressiryhmiä käytäntöjen reflektoiva suhde vallalla oleviin sosiaalitieteellisiin käsitteisiin ja teorioihin menetelmällinen ja metodinen innovatiivisuus, joka huomioi toimijoiden ja tutkijoiden intuition ja hiljaisen tiedon (esim. tarinat, metaforat, dialogiset kohtaamiset) pyrkii jaettuun tai yhteiseen tiedonmuodostukseen mukanaolijoiden kesken tiedon henkilökohtainen koskettavuus, marginaaleissa ja valtaa vailla olevien ryhmien tiedon ja kokemuksen tiedetyksi tekeminen Tiedontuotannon suunta ei ole tällöin hierarkkinen vaan ruohonjuuritasolta lähtevä ja työn kehittämiseen tähtäävä Suurin osa tutkimuksesta sijoittuu näiden kahden suuntauksen välimaastoon

9 Esimerkki 1: Perhetyö Perhetyötä on kehitetty Suomessa 1990-luvulta alkaen erilaisissa hankkeissa ja eri toimijatahojen toimesta ja sittemmin siitä on tullut vakiintunut työmuoto mm. kuntien lastensuojelussa Perhetyön suosio on kasvanut, mutta toisaalta käytäntöjen ja käsitteellinen sekavuus jatkuu. Mitä kaikkea perhetyöksi kutsutaan? Missä, kuka ja keiden perheiden tai perheenjäsenten kanssa sitä tekee? Miksi juuri perhetyö (ja perheen tukeminen, family support) on niin suosittua ja siihen kohdistuu suuria odotuksia? Onko perhetyö pystynyt vastaamaan sille asetettuihin odotuksiin? Perhetyön tutkimus on ollut hajanaista ja paljolti kohdistunut joko perhetyön käsitteelliseen jäsentämiseen (esim. Uusimäki 2005) tai yksittäisiin ja paikallisiin perhetyön muotoihin ja kehittämishankkeisiin, joiden tuloksena yleensä on, että perheet ovat kokeneet saaneensa apua

10 Perhetyön kehittämisen ja tutkimuksen haasteita (Kuronen & Lahtinen 2010) Perhetyön kehittämisessä ja tutkimuksessa on usein tukeuduttu perhetyön ideaaliin sen sijaan, että olisi analysoitu aktuaalisia työkäytäntöjä ja kohtaamisia Tuen, kontrollin ja arvioinnin elementit perhetyössä (perhetyö on usein haluttu nähdä vain perheiden tukemisena) Onko ja millaista apua perhetyöstä lapsille ja/tai vanhemmille Perhetyön tavoitteiden selkeys tai selkeytymättömyys Työnjako perhetyöntekijöiden ja muiden auttajatahojen kesken (perhetyön ja sosiaalityön suhde lastensuojelun perhetyössä, terveydenhoitajien ja perhetyöntekijöiden suhde neuvolan perhetyössä jne.) Erilaisten työskentelymallien, menetelmien ja välineiden käyttö perhetyössä (mihin niillä pyritään, miten niitä käytetään, onko niistä hyötyä?) Tarvitaan myös inhomaterialistista tutkimusotetta (Tedre 2004), joka keskittyisi arkisiin pieniin hetkiin ja käytäntöihin, huomioisi ruumiillisuuden, fyysisen tilan ja esineet ja työhön liittyvät kielteiset tunteet

11 Esimerkki 2: EU:n (perhe)politiikan ja tutkimuksen suhde EU:n piirissä tuetaan maiden välistä vertailevaa perhe- ja perhepolitiikan tutkimusta, jonka toivotaan tuottavan käytännön toimenpidesuosituksia sekä kansalliseen että EU päätöksentekoon EU rahoittaa tutkimusta, joka toivotaan edistävän sen taloudellisia ja poliittisia tavoitteita, talouden ja työelämän tarpeita Erityisinä kiinnostuksen kohteina ovat perheen ja työn yhteensovittamisen ja sitä kautta lastenhoidon ja naisten työssäkäynnin lisäämisen kysymykset, syntyvyyden alhainen taso ja väestön vanhenemisen tuomat haasteet ja hoivatarpeet tutkimuksen toivotaan tuottavan politiikkasuosituksia, ei vain tutkimustuloksia Uutena innovaationa nk. social platformit ja tulevaisuusennusteiden tekeminen (foresight), joissa pyritään edistämään ja yhdistämään tutkijoiden ja käytännön toimijoiden vuoropuhelua

12 FAMILYPLATFORM hanke Social platform on research for families and family policies FAMILYPLATFORM on Euroopan komission 7. puiteohjelmassa rahoitettu hanke (vuosille ), jossa on mukana 12 partneria koostuen yliopistolaitoksista ja perhejärjestöistä FAMILYPLATFORM ei ole puhtaasti tutkimushanke vaan tavoitteena on toimia kenttänä (platform), joka tuo yhteen perhetutkijoita, perheiden kanssa työskenteleviä käytännön toimijoita (erit. perhejärjestöt) ja poliittisia päättäjiä hankkeessa on neljä vaihetta: Eurooppalaisen vertailevan tutkimuksen tutkimuskatsaukset ja niiden avulla tunnistettavat keskeiset trendit perheiden elämässä, hyvinvoinnissa ja perhepolitiikassa olemassa olevan tutkimuksen kriittinen arviointi perheiden ja perheiden hyvinvoinnin tulevaisuuskuvien (foresight) rakentaminen ehdotus keskeisistä tutkimusteemoista EU:n tulevaan tutkimusohjelmaan ( ) ks. hankkeen kotisivut:

13 Lopuksi Onko perhetutkimus sovitettavissa käytännön kehittämistyöhön ja poliittiseen päätöksentekoon? perhetutkimuksen piirissä tarvittaisiin lisää keskustelua sen käytäntösuhteesta toisaalta perhetutkimusta tehdään usein käytäntöjen kehittämisen lähtökohdista ja yhteistyössä käytännön toimijoiden kanssa perhepolitiikan tueksi tutkimus voi tuottaa uutta tietoa (esim. tutkimukset lasten ja lapsiperheiden lisääntyneestä köyhyydestä), mutta on lopulta poliittisen päätöksenteon asia, miten tutkimusta hyödynnetään ja millaista politiikkaa siihen vedoten ajetaan on voitava tehdä myös tutkimusta, joka ei lähde suoraan käytännön kehittämistarpeista tai poliittisen päätöksenteon tarpeista

14 Käytettyä kirjallisuutta Kuronen, Marjo & Lahtinen, Pia (2010) Supporting families - The role of family work in Finnish child welfare. In Hannele Forsberg and Teppo Kröger (eds.) Social work and child welfare politics. Through Nordic lenses. Bristol: Policy Press, Satka Mirja, Karvinen-Niinikoski Synnöve & Nylund Marianne (2005) Mitä sosiaalityön käytäntötutkimus on. Teoksessa Mirja Satka ym. (toim.) Sosiaalityön käytäntötutkimus. Helsinki: Palmenia-kustannus Tedre, Silva (2004) Tukisukkahousut sosiaalipolitiikkaan! Inhomaterialistinen hoivatutkimusote. Teoksessa Eeva Jokinen, Marja Kaskisaari ja Marita Husso (toim.) Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö, Tampere: Vastapaino, pp Uusimäki, Mervi (2005) Perhetyötäkö kaikki? Oulu: Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus.