AKSELI 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AKSELI 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS"

Transkriptio

1 AKSELI 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS

2 Graafinen suunnittelu & taitto: Heidi Sallmén / Mediapaja 2012

3 AKSELI 2012 SOSIAALINEN TILINPÄÄTÖS AKSELI Sammonkatu 8 B LAHTI

4 Sisällys Tervetuloa Akselin sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen pariin!... 7 Akseli, organisaatiomuutos ja sosiaalinen tilinpäätös, eli STP Taloudelliset tunnusluvut ja sosiaalinen tilinpito Akselin arvot ja toiminta-ajatus Nuorisopalveluiden työllisyyspolku Hyvä työnantaja ja työyhteisö Akselissa on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen työilmapiiri Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti Yhteisöllisyys on yksi työpajatoiminnan tukipilareista Esimiestyö on laadukasta Työvalmentajan rooli Organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet Nuoren työllistymisvalmiuksien tukija Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä Työelämävalmiuksien tukeminen... 23

5 2.2 Akselissa työskenteleminen tukee nuorta tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttämisessä Reppupajalta eväitä tulevaisuuteen Akselissa työskenteleminen kartuttaa osaamista Lisäarvon tuottaja Akseli tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle Akseli-työpajojen tuottama lisäarvo nuorelle ja yhteiskunnalle Akseli tuottaa lisäarvoa nuorelle Pajalaisen kertomus Työelämän sosiaaliset taidot Pajalla työskenteleminen on pajalaisten loppupalautteen mukaan antanut pajalaisille seuraavia asioita Akseli on osaava ja luotettava yhteistyökumppani Sosiaalinen tilinpäätös... 35

6 6

7 Tervetuloa Akselin sosiaalisen tilinpidon ja tilinpäätöksen pariin! Sosiaalinen tilinpito on työkalu, jolla sosiaalisesti työllistävien yritysten, yhteisöjen ja yhdistysten on mahdollista tuoda näkyväksi sosiaalista tulosta jota toiminta tuottaa. Sosiaalista tilinpitoa, eli lyhennettynä STP:tä voidaan käyttää työkaluna vaikuttavuuden esille tuomisen lisäksi toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittämisessä. Parhaan hyödyn STP:stä saakin irti kytkemällä sen osaksi koko organisaation laatutyöskentelyä. Sosiaalisen tilinpidon pohjalle voi rakentaa koko laadullisen kehittämisen mallin tai vaihtoehtoisesti sen voi kytkeä strategiatyöskentelyn osaksi. Tämän vuoden sosiaalinen tilinpito on rakennettu vanhalle, tutulle kaavalle. Ensin asetetaan tililuokat, jotka ovat laajoja laatutavoitteita (tai jaottelu työskentelyalueista). Tililuokkien alle luodaan budjetointi, eli yksityiskohtaisemmat laatutavoitteet. Budjetoinnille suunnitellaan käytännön toimenpiteet/ käytetyt menetelmät ja näille mittarit. Seuraavalta aukeamalta löydät Akselin sosiaalisen tilinpidon budjetoinnin vuodelle Kokonaisluvut ovat tililuokkia, seuraavat luvut budjetoinnin osia. Budjetoinnissa ei ole esitetty budjetointikaavion kaikkia lokeroita. Mittaristot budjetointikohtiin sekä kehittämistoimenpiteet löytyvät julkaisusta sisältä kyseisen otsikon alta. Vuoden 2013 sosiaalinen tilinpito kytketään osaksi Työllisyyspalveluyksikön ja Dominon kehittämissuunnitelmaa ja laadullista kehittämistä. Lahdessa Projektikoordinaattori Anne Erkinheimo-Kyllönen p

8 Tili Budjetointi Ala Budjetointi luokka luokat 1 Hyvä työnantaja ja työyhteisö 1.1 Akselissa on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen työilmapiiri. 1.2 Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. 1.3 Esimiestyö (työvalmentajat) on laadukasta 1.4 Organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet 2 Nuoren työllistymisvalmiuksien tukija 2.1 Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä 2.2 Akselissa työskenteleminen tukee nuorta tulevaisuuden suunnitelmien selkiyttämisessä Tiimissä on hyvä ja kannustava ilmapiiri Pajalainen kokee, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan Pajalainen kokee työyhteisön toiminnan oikeudenmukaiseksi Työvalmentaja oli aktiivisesti mukana rakentavassa hyvää työilmapiiriä Yhteisöllisyyden merkitys pajatyöskentelyssä Pajalla on olemassa selkeät pelisäännöt Pajalainen noudatti pajan pelisääntöjä Ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti Kuvaus työvalmentajana toimimisesta; mitä pitää sisällään Pajan sääntöihin perehdytettiin jakson alussa Työvalmentaja antaa rakentavaa palautetta pajalaiselle Pajalaisten toimenkuvat ovat selkeästi määriteltyjä Esimies mitoittaa työtehtävät osaamisen mukaan Tiedotuksen avoimuus Pajalaiset saavat osallistua Akselin toiminnan kehittämiseen Kirjoitetaan auki, miten teoriassa Akselin olisi tarkoitus tukea nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä Akselin jakso voimauttaa nuorta Nuori ymmärtää työn tekemisen merkityksellisyyden ja omaksuu työntekijän identiteetin Nuori tutustuu työelämän pelisääntöjä määrittäviin lakeihin ja sopimuksiin Millä keinoilla Akselissa tuetaan nuoren tulevaisuuden suunnitelmien selkeyttämistä? Kuinka monella nuorella on jo Akseliin tullessaan tulevaisuuden suunnitelma olemassa? Ne nuoret, jotka tarvitsivat tukea jatkosuunnitelman tekemiseen saivat myös sitä. 8

9 2.3 Akselissa työskenteleminen kartuttaa osaamista Kannustetaan nuorta aktiivisuuteen jatkosuunnitelman edistämiseksi Nuoret joidenka jatkosuunnitelma muuttui jakson aikana: Nuoret, jotka tarvitsivat apua työn etsimiseen Sain apua työn etsimiseen; keneltä? Nuoret, jotka tarvitsivat apua opiskelun/koulupaikan pohdintaan: Kouluasioiden pohdintaan apua tarvinneet saivat apua keneltä? Akselissa kartoitetaan koulutuksen tarve. 3 Lisäarvon tuottaja 3.1 Akseli tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle 3.2 Akseli tuottaa lisäarvoa nuorelle 4 Akseli on luotettava ja osaava yhteistyökumppani Akselissa on mahdollista kerryttää osaamista ammattialaan liittyen Akselissa 2012 aloittaneista nuorista opintoja teki pajajakson aikana %? Pajajakson aikana tai heti sen jälkeen kesken jääneen tutkintonsa loppuun suoritti? nuorta Akselin pajajaksolta saa osaamistodistuksen, jossa on eritelty alueet, joilla pajatyöntekijä on kerryttänyt osaamistaan jakson aikana Akseli työllistää työttömiä nuoria todelliseen tarpeeseen Akseli työllistää työttömiä aikuisia työvalmentajiksi Akselissa pyritään ohjaamaan nuori eteenpäin töihin tai koulutukseen Akseli tukee ostoillaan ja palveluillaan paikallista yritystoimintaa sekä kuntaa ja kunnan toimijoita Pajatyöyhteisössä työskenteleminen kartuttaa nuoren sosiaalista verkostoa ja sitä kautta ehkäisee syrjäytymistä Akselissa työskenteleminen tukee nuoren arjenhallintaa Akselin työpajoilla on mahdollisuus kartuttaa työyhteisössä tarvittavia sosiaalisia taitoja sekä harjaannuttaa tiimityöskentelytaitoja 4.1. Akseli tekee yhteistyötä muiden nuorten työllistymistä edistävien tahojen kanssa. 4.2 Yhteistyö on kaksisuuntaista ja luotettavaa 4.3 Akselissa yhteistyö perustuu yhteistyössä kumppaneiden kanssa määriteltyihin prosessit 4.4 Akselin toiminta on laadukasta. 9

10 Akseli, organisaatiomuutos ja sosiaalinen tilinpäätös, eli STP Lahden nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluissa toimii työpajakokonaisuus, jota kutsutaan nimellä Akseli. Vielä tämän vuoden ajan työllisyys- ja erityispalvelut koostuvat Akselin lisäksi, Dynamosta ( =tuettu työpajatoiminta), Dominosta (psykososiaalisen tuen palvelut) ja Horisontista (työhönvalmennus). Akselin toiminnan pääasiallinen tarkoitus on työllistää alle 25-vuotiaita nuoria palkkatuella työsuhteeseen. Työpajakokonaisuuteen kuuluu Puu-, Liina & eko-, Lounas- sekä Teräsakseli ja Mediapaja. Työpajatyöskentelyn lisäksi nuorille kuuluu yksilövalmennus, joka ohjaa ja auttaa työnhaussa, työntekijänä kehittymisessä ja muilla elämän osa-alueilla. Viimeiset kaksi vuotta työllisyyspalveluyksikössä on rakennettu muutosta kohti asiakaslähtöisempää palvelumallia. Organisaatiomuutoksen suunnittelu on loppusuoralla. Vuoden 2013 alusta työllisyyspalvelut luopuu pajojen erisnimistä ja ottaa käyttöön yhden luukun periaatteen. Tavoitteena uudistuksella on, että nuoren kanssa suunniteltaisiin hänen tarpeitansa paremmin palveleva polku työllisyyspalveluiden sisällä ja ohjautuvuus sekä jakson tarkoituksenmukaisuus paranisivat entisestään. Uudistuksen myötä nuori saa käyttöönsä myös omavalmentajan, joka tekee suunnitelman koulutus- ja työelämäpolulle yhdessä nuoren kanssa, seuraa sen toteutumista ja muokkaa sitä tarpeen mukaan. Omavalmentaja on nuoren tukena kaikessa vastaan tulevassa työllisyyspalvelujakson aikana. Sosiaalinen tilinpito on työkalu toiminnan laadun esittämistä ja kehittämistä varten. Sosiaalista tilinpitoa on julkaistu hyvä työnantaja ja työyhteisö, työllistymisvalmiuksien tukija, lisäarvon tuottaja, sekä luotettava ja osaava yhteistyökumppani tililuokilla Akselissa jo vuodesta Organisaatiomuutoksen myötä myös sosiaalisen tilinpidon rakenne muuttuu. Uuden, koko työllisyyspalveluiden yhteisen, sosiaalisen tilinpidon budjetointi julkaistaan Budjetoinnissa esitetään laadullisen toiminnan tavoitteet vuodelle 2013 ja seurantamalli, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Vuoden 2013 budjetointiin on organisaation itsearvioinnin lisäksi haluttu lisätä vuoropuhelua yhteiskunnan, elinkeinoelämän, oppilaitosten ja nuorten edustajien kanssa. Toiveissa olisi myös löytää sosiaalista tilinpitoa tai sosiaalista arviointia toteuttava kumppaniorganisaatio korvaamaan tilitarkastajaa jollain muotoa. Tavoitteet vuodelle 2013 tulevat olemaan hyvin yleisellä tasolla ison organisaatiomuutoksen vuoksi. Organisaation murrosvaiheessa uuden mallin käynnistäminen ja laadullisten tulosten säilyttäminen entisellään ovat hyviä yhteisiä tavoitteita. Uuden rakenteen myötä sosiaalisen tilinpidon lähdemateriaaliksi kehitetään palautekyselyjärjestelmä, joka on kolmas vuoden 2013 suurista tavoitteista STP:n (= sosiaalisen tilinpidon) osalta. Työllisyys- ja erityispalveluiden muutos on hyvin valmisteltu ja vain käyttöönotto sekä jatkokehittäminen jäävät vuodelle Lahdessa Projektikoordinaattori Anne Erkinheimo-Kyllönen 10

11 Taloudelliset tunnusluvut ja sosiaalinen tilinpito Akselin viimeinen STP on käsillänne. Organisatiomuutos asettaa muutoksen myös STP-julkaisuun, joka tulee koskemaan vuonna 2013 koko työllisyyspalveluita. Työllisyyspalvelut muuttavat vuonna 2013 toimintaansa nuorta vielä paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi, jossa nuoren yksilölliset tarpeet ja tavoitteet pystytään paremmin huomioimaan. Sosiaalinen tilinpito avaa pajatoimintaa pehmeiden arvojen näkökulmasta, mitä hyötyjä nuori kokee saavansa pajalta. Yhteiskunnalliset hyödyt tulevat näkyväksi myös Tuomas Leinosen laskelmien mukaan. Tämän päivän tietoihin perustuen yhteiskunta menettää / syrjäytynyt nuori seuraavan 40 vuoden aikana ilman toimivia tukimuotoja. Pelkästään yhden syrjäytymisvuoden hinnaksi tulee * Laskelmaan sisältyvät työmarkkinatuki + asumistuki + menetetyt verotulot. Tähän laskelmaan eivät sisälly esimerkiksi rikoksista aiheutuneet kulut, terveydenhoitokulut, kuntoutuskulut tai muut taloudelliset menetykset puhumattakaan henkisistä menetyksistä. Yllä oleva laskukaava tukee sitä ajatusta, että nuorten työllisyyspalvelut ovat myös valtion kannalta taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Palkkatuella oleva nuori maksaa nuorisopalveluissa laskettujen taloudellisten tunnuslukujen valossa kaupungille vuodessa 8 352,72 (vrt. syrjäytymisvuosi )*. Pajajakson aikana nuoren työkunto ja taidot kohenevat ja tavoitteena on hänen siirtymisensä avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Vuonna 2012 nuorista yli 50 % pääsi työhön tai koulutukseen, joten panostus nuoren pajatoimintaan maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Yllä olevat luvut ovat raakaa dataa, johon ei sisälly muut nuoren kokemat hyödyt, kuten sosiaalinen vahvistuminen, ystävien saaminen ja kokemus siitä, että työtä tekemällä ansaitsee itse elantonsa. Nämä kaikki ovat arvoja, jotka yksilön näkökulmasta ovat merkittäviä ja arvokkaita, joita taloudellisten hyötyjen lisäksi on hyvä huomioida. Onneksi myös presidentti Sauli Niinistö on ottanut voimakkaasti kantaa nuorten syrjäytymisen ehkäisyn puolesta, joten asia on arkipuheessa ja mielenpäällä muillakin kuin meillä nuorten työllistämisen parissa työskentelevillä. Lahdessa toiminnanohjaaja, Akseli- ja Dynamo työpajat Susanna Ormaa-Perälä *Luvut ovat vuoden 2010 tilastoja ja Lähde b888c85d / /application/pdf/240524/hyvat_kaytannot_jukka_ohtonen.pdf) 11

12 Akselin arvot ja toiminta-ajatus kunnioitamme nuoren omia valintoja ja tuomme häntä oman polun löytämisessä asenne ratkaisee enemmän kuin taidot tai sosiaaliset lähtökohdat usko ihmisen kasvuun arvostamme töitä, joita pajoilla tehdään, koska niistä kaikista oppii jotakin yhteisöllisyys muodostuu tasa-arvoisuudesta sekä tiimien sisällä että tiimien kesken ennakkoluulottomuus Työmarkkinoille johtavan polun rakentaminen lisäämällä nuoren työelämätaitoja sekä uskoa omiin kykyihin. yhteisöllisyys suhtaudumme avoimesti nuoren jatkosuunnitelmiin sekä oman työmme kehittämiseen tavoitteemme on lisätä nuoren omanarvontuntoa sekä uskoa omaan tulevaisuuteensa elämänilo tiimin toiminta on rakennettu niin, että jokainen on osaltaan vastuussa tiimin toiminnasta käyttäen omia vahvuuksiaan palkkatyö mahdollistaa nuoren itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä kiinnittymistä ympäröivään yhteiskuntaan 12

13 Nuorisopalveluiden työllisyyspolku Nuorisopalvelut on kehittänyt työllisyyspalveluitaan vastaamaan nuorten tarpeisiin. Toimintakenttää on tarkasteltu ns. työllisyyspolkuajattelun kautta ja nuorisopalveluiden sisälle on rakennettu palveluketju, joka mahdollistaa nuoren polun kuntouttavan työtoiminnan jälkeisestä vaiheesta koulutukseen tai avoimille työmarkkinoille. Polun aloittamiseksi ja etenemisen turvaamiseksi on samaan yksikköön työllisyyspalveluiden kanssa sijoitettu Nuorten monipalvelukeskus Domino, joka tarjoaa psykososiaalisen tuen palveluita seudun vuotiaille nuorille. Dominossa on etsivän työn työpari, nivelvaihetyön työpari sekä päihde-, mielenterveysja kriisityön työpari. 5. KOULUTUS, TYÖELÄMÄ itsenäisen toiminnan vaihe Akseli 4. TUKITYÖLLISTYMINEN, TUETTU OPPISOPIMUS työllistämisvaihe Horisontti 3. TYÖHARJOITTELU, TYÖKOKEILU, TUETTU OPPISOPIMUS ammatillisen orientaation vaihe Dynamo 2. TUETTU TYÖPAJATOIMINTA ohjaava ja valmentava vaihe 1. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA kuntoutusvaihe 0. PÄIVÄTOIMINTA starttivaihe 13

14 1. Hyvä työnantaja ja työyhteisö Akselissa rakennettiin tavoitteet vuoden 2012 laadulliselle työskentelylle edellisvuoden 2011 lopussa. Hyvä työnantaja ja työyhteisö kohdassa Akselissa haluttiin keskittyä neljään suurempaan kokonaisuuteen. Akseli on hyvä työyhteisö ja työpaikka, kun 1) työilmapiiri on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen. 2) työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti, 3) esimiestyö (työvalmentajien) on laadukasta, 4) organisaatio ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet ja sen toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Pajaneuvoston näkemys siitä miten Akselissa näkyy kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen ilmapiiri: Vetäjät osasivat pitää rennon ilmapiirin pajalla, työkäverit oli mahtavia. Yhteishenkeä parantavat leirit ja toiminnat toimivat. 14

15 1.1 Akselissa on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen työilmapiiri Hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokan ensimmäistä kohtaa, Akselissa on kannustava, välittävä, arvostava ja oikeudenmukainen työilmapiiri, pyrittiin kehittämään luomalla seuraavanlaiset tavoitteet työpajatyöskentelylle: Tiimissä (=työpajan nuorten tiimi) on hyvä ja kannustava ilmapiiri. Pajalainen kokee, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan. Pajalainen kokee työyhteisön toiminnan oikeudenmukaiseksi. Työvalmentaja on aktiivisesti mukana luomassa hyvää työilmapiiriä. Minä Se kahvinkeitin oli loistava, koska silloin ihmiset istuvat tauolla kaikki samassa läjässä jolloin on vähän pakko tutustua toisiin... Pyrimme todentamaan näiden tavoitteiden toteutumisen kysymällä pajalaisilta palautekyselyssä seuraavanlaiset kysymykset: heikko mielestäni tiimissä oli hyvä ja kannustava ilmapiiri koin, että minusta välitetään koin, että minua arvostetaan Tiimissä pajalaisia kohdeltiin oikeudenmukaisesti työvalmentaja oli aktiivisesti mukana luomassa hyvää työilmapiiriä upea tilasto

16 1.2 Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. Hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokan toinen budjetointikohta on nimeltään Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. Kyseistä budjetointikohtaa mitattiin kysymyksillä pajalaisten palautekyselyssä. Yhteisöllisyys on yksi työpajatoiminnan tukipilareista. Mitä termi yhteisöllisyys tarkoittaa? Määrittelen seuraavassa yhteisöllisyyden käsitettä oman koulutus- ja työhistoriani, tietopohjani ja pajatoiminnasta saadun kokemukseni kautta. Yhteisöllisyydestä puhutaan syrjäytymisen ehkäisyn keinona tällä hetkellä monella taholla. Käsitteenä yhteisöllisyys saattaa olla vaikeasti lähestyttävä ja epämääräinen. Käsite on löytänyt tiensä arkikieleen antamatta selitystä kuitenkaan sille, mitä käytännössä yhteisöllisyys työmuotona on. Yhteisöllisyys käsitteenä on kohtalaisen nuori: n vuotta käytössä ollut. Yksinkertaisuudessaan yhteisöllisyys on voima, joka syntyy yhteisöön kuulumisen tunteesta sekä yhteisöön hyväksytyksi tulemisen tunteesta. Yhteisöllisyyden voima vahvistaa nuorta henkisesti ja antaa hänelle voimavaroja vastoinkäymisistä selviämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Yhteisöllisyyden tunteen syntymiseen tarvitaan siis yhteisö, jonka jäseneksi kyseinen henkilö hyväksytään. Aikaisemmin yhteisönä on toiminut perhe tai suku. Yhteisö voi olla myös työpaikka, koululuokka, nettipeliyhteisö tai kaveriporukka. Kun nuorella on yhteisö, johon hän kuuluu ja tuntee tulleensa hyväksytyksi sellaisena kuin on, on hänellä mahdollisuus kasvaa ja kehittyä monella osa-alueella. Kasvatuksessa käytetään sanontaa: Antaa juuret ja siivet Yhteisöllisyys on juuret, jonka avulla on mahdollisuus kasvattaa siivet. Yhteisöllisyyttä työpajatoiminnassa käytetään syrjäytymisen ehkäisyn keinona. Työpajalla syntyvää yhteisöllisyyden tunnetta vahvistetaan erilaisilla ohjauksellisilla keinoilla. Työpajalla syntyvän yhteisöllisyyden erityispiirteenä on, että työpajalla työskentelevät nuoret tulevat samankaltaisesta lähtötilanteesta ja heillä on mahdollisuus seurata muiden, jo työpajalla pidempään työskennelleiden, onnistumistarinoita ja jatkopolkuja sekä saada tarpeen tullen elämäntilanteisiinsa tukea yksilövalmentajien lisäksi myös toisilta samassa tilanteessa olevilta nuorilta. Koin, että minusta välitetään. Tuntui, että jokaiseen suhtauduttiin yksilönä ja välitettiin kunkin omista tarpeista ja toiveista. Projektikoordinaattori Anne Erkinheimo-Kyllönen 16

17 Yhteisöllisyys työpajatoiminnassa on työvalmentajien sekä yksilövalmentajien mielestä seuraavanlaista: - Yhteisöllisyys on antaa tilaa ja huomioida muut työyhteisön jäsenet. - Yhteisöllisyys lähtee pienistä asioista; sanoo huomenta ja on kohtelias. - Parhaimmillaan se johtaa sisäpiirin vitseihin, joita muut eivät ymmärrä ja joille nauretaan vatsa kippurassa. - Tällä hetkellä se näkyy meillä siten, että nuoret auttavat tarvittaessa toisiaan toistensa työssä ilman, että työvalmentajien tarvitsee käskyttää. - Yhteisöllisyyden tunteesta kertoo myös jatkuva iloinen puheensorina töiden ohessa. - Yhteisöllisyys työpajalla on tietoisuutta omasta paikasta työyhteisössä ja luottamusta siihen, että erilaisuus sallitaan. - se on sitä, että istutaan kaikki saman pöydän ääreen tutustumaan, kun uusi työntekijä tulee. - juodaan yhdessä läksiäiskahvit rupattelun lomassa, kun joku lähtee. - rupatellaan työn ohessa niitä näitä ja autetaan kaveria, jos ohjaaja on jossain muualla. - Maanantaisin aamupiirissä tullaan kuulluksi ja kuunnellaan. Toinen budjetointikohta, jolla Akseli kehittää itseään hyvänä työyhteisönä ja työnantajana on nimeltään: Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä sekä ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti. Lause asettaa tavoitetilan Akselin kaikkien työpajojen työskentelylle. Tavoitteessamme onnistumista seuraamme nuorten palautekyselyyn luoduilla kysymyksillä, jotka koskevat pajan pelisääntöjä sekä niiden noudattamista ja ristiriitojen ratkaisemista. Pajalla oli olemassa selkeät pelisäännöt Ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti heikko upea tilasto

18 1.3 Esimiestyö on laadukasta Hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokassa kolmas tavoite oli, että esimiestyö on laadukasta. Työvalmentajan rooli Työvalmentajan ajasta suurin osa pajalla menee asiakastöiden ohjaamiseen, konkreettiseen neuvontaan ja tarvittaessa kädestä pitäen ohjeistamiseen. Ohjausvastuut on jaettu pajalla työparin kanssa niin, että samaa työtä ohjaa vain yksi valmentaja. Päivän mittaan ohjausta ja apua saa aina tarvittaessa ja usein silloinkin, kun ei mielestään tarvitse Se on työvalmentajan työn ydintä. Jotta kaikilla nuorilla olisi aina työn alla jotain, työvalmentajan tehtävänä on myös pitää huolta, että työjonossa riittää hommia. On myös huolehdittava, että listalla on monenlaisia asiakastöitä, niin haastavia kuin helpompiakin. Työt jaetaan nuorille niin, että jokainen saa taitotasoaan vastaavan työn onnistumisen kokemuksen mahdollistamiseksi. Akseli-työpajat eivät varsinaisesti markkinoi tilaustuotteitaan. Markkinointi ja töiden hankinta kuuluvat työvalmentajalle. Tilaustöitä tulee pajalle sesonkiluontoisesti ja hiljaisen sesongin aikaan töiden hankinta työllistää työvalmentajaa. Työvalmentajat suunnittelevat töiden jaon pajalaisille niin, että kaikilla on osaamistaan vastaava työtehtävä ja myös mahdollisuus haastaa itseään välillä mukavuusalueen ulkopuolelle ja oppia jotain aivan uutta. Töiden jakoon vaikuttaa myös pajan käytössä olevat tilat ja resurssit; pajan tiloihin mahtuu vain yksi sohva kerrallaan verhoiltavaksi. Jos työn alle tulee jotain kinkkistä, työvalmentajan työhön kuuluu työn kulun etukäteissuunnittelu, jotta ohjaustilanteessa nuoren kanssa olisi jo selvää, kuinka työ tullaan tekemään. Aina suunnittelu ei kuitenkaan onnistu etukäteen, jos tehdään jotain erikoista, josta ei ole aiempaa kokemusta. Silloin suunnitellaan yhdessä nuoren kanssa vaihe kerrallaan ja jos todetaan, että käytetty tapa ei toimikaan, muutetaan suunnitelmaa ja tehdään uudestaan. Iso osa työvalmentajan työtä on myös nuoren Akseli-prosessiin osallistuminen. Paitsi että nuori on Akselissa töissä tekemässä pajan töitä, hän on myös sitoutunut pajajakson aikana pohtimaan omaa tulevaisuuttaan eli sitä mitä tapahtuu puolivuotisen pajajakson jälkeen. Akselin tavoite on, että jokaisella nuorella olisi Akselin jälkeen valmis jatkosuunnitelma: onko se opiskeluun, työelämään vai johonkin muuhun liittyvä, se on jokaisen itse pohdittava. Jakson aikana yhdessä Akselin yksilövalmentajan ja pajan työvalmentajien kanssa suunnitelmia hiotaan ja mietitään monelta kantilta. Pajalla apua saa myös konkreettisiin käytännön asioihin kuten hakemusten tai CV:n tekoon, opiskelupolkujen kartoittamiseen jne. Mikäli omassa elämässä on jotain muuta menossa, johon nuori tarvitsisi tukea ja apua, sitäkin Akselissa saa. Tarvittaessa nuori ohjataan muiden palveluiden piiriin, jos Akselin omat resurssit eivät riitä avun tarjoamiseen. Lahdessa Työvalmentaja, Liina&ekoakseli Katri Kiviniemi Koin, että minua arvostetaan. 18

19 Nykyään on liian helppoa hukkua kasvottomaan massaan, mutta täällä ollessa heräsi tunne siitä, että on mahdollista erottua ja ponnistaa johonkin ylöspäin. Vuoden 2012 alussa esimiestyöhön liittyen asetettiin tavoite uuden työntekijän perehdyttämismallin yhtenäistämiseksi. Aloite perehdyttämismallin yhtenäistämisestä tuli pajaneuvostolta, josta voi lukea lisää sivulta 20. Perehdyttämiseen oli tavoitteena ottaa mukaan myös nuoria yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Perehdyttämisen osalta luotiin Akselin yhteinen perehdytysmalli, jonka pohjalta jokainen paja tekee nuoren perehdytyksen. PAJALAISEN PEREHDYTTÄMISOHJELMA Työpaikka Perehdyttäminen aloitettu Perehdytyksestä vastuussa: Nuorisopalvelut/Akseli Työntekijä Esimies ASIA PEREHDYTTÄJÄ SUORITETTU PVM Ensimmäinen työpäivä Työvalmentaja Yleistä Akselista, työvalmentajan rooli Työsopimuksen läpikäynti; työaika, tauot, työtehtävät Poissaolot (luvattomat, luvalliset, sairastumiset, ilmoitusvelvollisuus) Työterveys Palkka Lomat Tilat, työkaverit Työvalmentaja ja pajaneuvostolainen Oma työpiste Työkaverit Talokierros (erillinen lista) Pajan tavarat Työturvallisuus Työvalmentaja Prosessi Yksilövalmentaja Prosessi ja sen sisältö Yksilövalmennus Tavoitteet ja niiden seuraaminen Kurssit, pajaneuvosto, pajakokoukset, Lounaslipun antaminen Työelämä pelisäännöt - ryhmävalmennus Yksilövalmentaja Tavoitteen toteutumista mitattiin nuorten palautekyselyssä kysymyksillä Minut perehdytettiin jakson alussa pajan pelisääntöihin Sain työvalmentajalta rakentavaa palautetta työstäni Toimenkuvani ja työtehtäväni olivat selkeästi määriteltyjä Työtehtäväni olivat osaamiseeni nähden oikeanlaisia heikko upea tilasto

20 1.4 Organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet. Neljäs budjetointikohta, joka määrittelee hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokkaa on, että organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää sekä ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet. Akselissa pajalaisten tiedotus hoidetaan pajakokouksissa, joita järjestetään minimissään kerran kuukaudessa. Pajakokousten lisäksi Akselissa toimii pajaneuvosto. Pajaneuvoston toiminta aloitettiin 2011 ja vuoden 2012 aikana tavoitteena oli vakiinnuttaa toimintamuoto ja kehittää pajaneuvoston toimintaa laadullisesti. Vuoden 2011 loppupuolella pajaneuvostolaiset tekivät esityksen Akselin toiminnan kehittämiseksi. He esittivät kehittämiskohtalistauksensa toiminnanohjaajalle, joka otti esityksen esille työ- ja yksilövalmentajien palaverissa. Työntekijät yhdessä kehittivät ratkaisuehdotuksia niihin esityksen kohtiin, joihin heillä on vaikuttamismahdollisuus. Esityksen ensimmäiseen kohtaan vastattiin luomalla pienryhmävalmennukseen uusi kurssi nimeltään Työelämän pelisäännöt. Kurssi käsittelee mm. työntekijän velvollisuuksia ja oikeuksia, työsopimusta, palkan muodostumista, ammattiliittoja, veroja, työpajan poissaolokäytäntöjä sekä vuosilomia. Työelämän pelisäännöt -kurssille osallistuu jokainen pajalla aloittava nuori. Pajaneuvostolaiset pääsivät mukaan ryhmäyttämispäivän suunnitteluosioon sekä työntekijöiden kesken sovittiin, että pajojen eriäviä sääntöjä pyritään selittämään kattavammin pajalaisille, jotta ymmärrys sääntöjen eriäväisyyksien syistä selkeentyisi. Perehdyttämistä pajalla uudistettiin (lue lisää mallin uudistamisesta s. 9-10) ja käyttöön otettiin vertaisohjaajia. Toinen kohta käsitteli kurssituksia. Toivottiin monipuolisempaa lyhytkurssivalikoimaa. Vuoden 2012 aikana työllistymistä tukevia lyhytkursseja lisättiin ja Akselissa oli ensimmäistä kertaa mahdollista suorittaa esimerkiksi trukkiturvallisuuskurssi. 20

21 Kolmannessa kohdassa esitettiin toive monipuolisemmista töistä pajalla työskennellessä. Jatkossa Työvalmentajat keskittyvät monipuolisten työtehtävien tarjoamiseen, mikä ei aina ole mahdollista ammattialan työtehtävien puitteissa. Viimeisenä kohtana esitettiin toive työturvallisuuteen liittyen. Pajaneuvostolaiset toivoivat uusia työvälineitä ja turvakenkiä. Näihin toiveisiin vastattiin pajakohtaisesti tarpeen mukaan. Arviointi: Hyvä työnantaja ja työyhteisö Vuoden 2012 tavoitteiksi asetettiin hyvä työnantaja ja työyhteisö tililuokassa: - pajakokousten ja pajaneuvoston toiminnan vakiinnuttaminen - ryhmäyttämispäivien järjestäminen myös jatkossa - pajojen sisäisten perehdytysmallien kehittäminen - pajaneuvoston kehittämisehdotuksiin vastaaminen - ohjaavan henkilöstön työhyvinvoinnin lisääminen tyky-toimintaa lisäämällä Pajakokouksia järjestetään vähintään kerran kuukaudessa. Toiminnan pääasiallinen tarkoitus on sisäinen tiedotus. Pajaneuvosto on toiminut aktiivisesti koko vuoden 2012 ja päässyt mukaan ryhmäyttämispäivien järjestämiseen. Pajaneuvoston jäsenet ovat osana pajojen sisäistä perehdyttämistä vertaisohjaajan roolissa. Pajojen sisäisiä perehdytysmalleja on kehitetty vertailemalla pajojen perehdytyksiä keskenään ja yhtenäistämällä niitä luomalla yhteinen perehdytysmalli. Malli on kirjattu auki ja jokaisella paja- laisella on oma perehdytyskaavio, jonka mukaan perehdytys tehdään. Pajaneuvoston jäsen toimii perehdytyksessä vertaisohjaajana esitellen tiloja ja toimintaa. Vertaisohjaaja helpottaa myös muihin pajalaisiin tutustumista ja yhteisöön sisään pääsyä. Pajaneuvoston kehittämisehdotuksia on pohdittu koko henkilöstön kesken ja niihin on pystytty vastaamaan. Lisäksi STP-työryhmä määritteli Akselin hyvänä työnantajana ja työyhteisönä tililuokan toiminnan tavoitteiksi, jotka olivat: Akselissa on kannustava, välittävä ja oikeudenmukainen työilmapiiri Akselin työyhteisössä noudatetaan sovittuja sääntöjä ja ristiriitoja ratkaistaan rakentavasti Esimiestyö (työvalmentajat) on laadukasta Organisaation toiminta on avointa ja läpinäkyvää ja ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet Näitä tavoitteita mitattiin pajalaisten palautekyselyn avulla. Tulokset olivat keskiarvoiltaan hyviä ja tavoitetilat saavutettiin. 21

22 2. Nuoren työllistymisvalmiuksien tukija Toinen tililuokka sosiaalisessa tilinpidossa on nimeltään nuoren työllistymisvalmiuksien tukija. Nuoren työllistymisvalmiuksien tukija tililuokan alle on budjetoitu tavoitteiksi että 1) Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä, 2) Akselissa työskenteleminen tukee nuorta tulevaisuuden suunnitelmien selkeyttämisessä sekä 3) Akselissa työskenteleminen kartuttaa osaamista. 2.1 Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä Ensimmäinen budjetointikohta; Akseli tukee nuorta työelämän valmiuksien kehittymisessä perustuu vahvasti työvalmentajan ja yksilövalmentajan tekemään nuoren valmennukseen. kuvia Yksilövalmennus tukee työvalmennusta pajan arjessa. Työvalmennuksesta ja yksilövalmennuksesta kysytään pajalaisten palautekyselyssä. Sain työvalmentajalta rakentavaa palautetta työstäni Työvalmentajalla oli hyvät ohjaukselliset taidot Työvalmentajalla oli hyvät ammatilliset taidot heikko Työvalmentaja oli aktiivisesti mukana luomassa hyvää työilmapiiriä upea = 2012 = 2011 tilasto

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki 11.02.2010 Miika Keijonen 12.2.2010 1 Monimuotoisuus työpaikalla 12.2.2010 2 Monimuotoinen työyhteisö Monimuotoisuutta kunnioittavassa työyhteisössä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

S O S I A A L I N E N T I L I N P Ä Ä T Ö S

S O S I A A L I N E N T I L I N P Ä Ä T Ö S A k s e l i 2 0 1 1 S O S I A A L I N E N T I L I N P Ä Ä T Ö S Graafinen suunnittelu & taitto: Mediapaja 2012 A k s e l i 2 0 1 1 S O S I A A L I N E N T I L I N P Ä Ä T Ö S Sisällysluettelo Mikä? Miksi?...

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Pajalta yritykseen. Armi Laamanen Yrityskoordinaattori

Pajalta yritykseen. Armi Laamanen Yrityskoordinaattori Pajalta yritykseen Armi Laamanen Yrityskoordinaattori Yhteistyön rakentaminen pajan ja yritysten välillä. Yrityksen vai asiakkaan näkökulma, vai molempien? Asiakkaan tukeminen ensimmäisellä työpaikalla.

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

vaikeat elämäntilanteet

vaikeat elämäntilanteet Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2009, 2008 Mielenterveys- ja lähiötyö sekä vaikeat elämäntilanteet Fiilis-hanke 800 00 2009 JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN LLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka

Yllätetään yhteiskunta -yritysyhteisössä Kotka Mistä kaikki alkoi? Rannikkopajalla nuorille tarjottavien palveluiden määrää lisättiin käynnistämällä 2010 vuoden maaliskuussa Nuorta ei jätetä -hankkeen työhönvalmennuspalvelu Vuoden aikana työhönvalmennuksessa

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille

Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Työnhakuvalmennus klubitoimintana kannustus avoimille työmarkkinoille Riitta Romppainen, Koulutusavain Oy Maakunnallinen työllisyysfoorumi 13.12.2011 Kevät 2008: Kirjalliset kyselyt ja keskustelut paikallisen

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi

Ammattiosaajan työkykypassi Ammattiosaajan työkykypassi Mikä on ammattiosaajan työkykypassi? Työkykypassi koostuu viidestä eri osa-alueesta, jotka ovat: Toiminta- ja työkykyä edistävä liikunta Terveysosaaminen Ammatin työkykyvalmiudet

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287

Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Mari Luokkanen Projektipäällikkö, työhönvalmentaja mari.luokkanen@bovallius.fi 044 705 9287 Työllistämiskynnyksen madaltamistoimia Teot Tutuiksi (2013-2015) on jatkohanke Toive (2010-2011), Toiveesta totta

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot