TIEDOSTA TAIDOKSI Makukoulu - lapsilähtöinen ruokakasvatusmenetelmä

Transkriptio

1 TIEDOSTA TAIDOKSI Makukoulu - lapsilähtöinen ruokakasvatusmenetelmä Hanne Penttinen Sotkamo

2 Kouluikäisen ravitsemus Monipuolista ruokaa jaksamiseen, kasvuun ja kehitykseen Säännöllinen ateriarytmi ja ravitsevat välipalat tärkeitä Lautasmalli aterian koostamiseen Lähde: THL, Nuori Suomi ry

3 Onko uudenlaiselle ravitsemuskasvatukselle tarvetta? Lasten ruokailutottumusten muutokset Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö vähäistä Makeiden tuotteiden käyttö kasvussa Sokeria liikaa, kuidun saanti suosituksia vähäisempää Ruokailun säännöllisyyden väheneminen ts. napostelu lisääntyy Elintapojen muutokset Ylipainoisten lasten määrä kasvaa

4 WHO: lihavuus yksi kuluvan vuosisadan suurimmista terveyshaasteista Ylipainoisten nuorten määrä on yli kaksinkertaistunut luvun jälkeen. Lapsuuden lihavuudella on taipumus jatkua aikuisuuteen. Lihavuus lisää monien sairauksien riskiä ja huonontaa elämänlaatua. Lihavuutta on helpompi ehkäistä kuin hoitaa. Lasten terveys LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 2/2010.

5 Makukoulu

6 Ilman kokemuksia ei ole mitä kuvailla, ilman sanoja ei voi kuvailla kokemuksia.

7 Mitä on makukoulu? MAKUKOULU tutustuttaa lapset ruokamaailmaan omakohtaisen tekemisen ja kokemisen kautta Aistiminen ja tutkiminen ovat pääosassa Pohjautuu Sapere-menetelmään Sapere (lat.) = maistella, tuntea ja olla rohkea

8 Makukoulun taustaa Pohjautuu Sapere-menetelmään Sapere (lat.) = maistella, tuntea ja olla rohkea Kehittäjänä ranskalainen kemistienologi Jaques Puisais Alun perin alakoululaisten ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen opetusmenetelmä Taustalla humanistiskokemuksellinen oppimiskäsitys, jossa painotetaan kokemuksellista ja tutkivaa oppimista

9 Kerro minulle, niin minä unohdan, näytä minulle, niin minä saatan muistaa, ota minut mukaan tekemään, niin minä ymmärrän.

10 Aistit käyttöön enemmän ruokailoa Onko sillä väliä, miltä ruoka kuulostaa? Mitä muuta ruoka on kuin hyvää tai pahaa? Ahmitko ruokasi vai keskitytkö nauttimaan ateriasta?

11 Makukoulu (1/2) Haju-, maku-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistia hyödyntämällä lapsi oppii uusia asioita ruuasta, elintarvikkeista ja niiden valmistuksesta ruokatottumukset muokkaantuvat Ruoka ei ole vain hyvää tai pahaa, terveellistä tai epäterveellistä Tietoisuus omista tuntemuksista ruuan nauttimisen yhteydessä ja sen jälkeen auttavat lasta ymmärtämään terveellisen ruuan merkitystä.

12 Makukoulu (2/2) Lapsilähtöinen menetelmä Oppimisen ja oivaltamisen lähtökohtana on tutkiminen kokeileminen kysymysten asettaminen aistiminen Lapselle ominainen tapa hahmottaa ja ymmärtää maailmaansa on lapsilähtöisyyden ydintä Lapsen osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Korostaa lapsen oman ilmaisun tukemista ja kuulemista

13 Makukoulumateriaali Suomessa PÄIVÄHOIDOSSA Aistien avulla Ruokamaailmaan, Sapere-menetelmä päivähoidon ravitsemus- ja ruokakasvatuksen tukena (2009). (Aila Koistinen ja Leena Ruhanen) ALAKOULUSSA Alaluokkien Makukoulu Opettajan opas (2012). (Ruukku ry.) Makukoulun ABC, Aistien ruokamaailmaan -kerho-opas ( ) Makukoulu, makuoppituntien soveltaminen, Toimintakäsikirja opettajille ja kouluttajille (Sari Mustonen ja Hely Tuorila). Tutkimushanke Viikin normaalikoulussa ( ). YLÄKOULUSSA Toimintakäsikirja: Makukoulu, (2008). Leipätiedotus: Teija Keso, Jenni Lehtisalo, Sini Garam. Sitran Järkipalaahanke.

14 Makukoulu opetuksen välineenä Uusi pedagoginen tapa tutustua ruokamaailmaan Elintarvikkeet ja ruuat pedagogisina välineinä Sensorista ja kokemuksellista oppimista hyödyntävä menetelmä Perusajatuksena oppilaslähtöisyys Ruoka on konkreettinen ja tuttu asia, joka kuuluu päivittäisiin perustarpeisiin

15 Ruuan menekki kasvoi Kasvisten ja hedelmien syöminen lisääntyi Makukoulua pidettiin uutena, mukavana tapana opiskella Maistettiin rohkeammin vieraita ruokia Makukoulun hyödyt Ruokakeskustelu lisääntyi Lapset olivat kotona halukkaampia maistelemaan ruokia ja osallistuivat innolla ruuanvalmistukseen Itse tehty ruoka sai lapset syömään monipuolisemmin